Tukiohjelma 1 (8) Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n pk-yrityksiin soveltama pelastamis- ja rakenneuudistustukiohjelma 1. Johdanto Suomi ilmoittaa täten Euroopan komissiolle 1.8.2014 alkaen sovellettuun komission tiedonantoon Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen, 2014/C249/01 (jäljempänä suuntaviivat ) perustuvan Finnvera Oyj:n pelastamisja rakenneuudistustukiohjelman. Tukiohjelmaa ei panna täytäntöön, ennen kuin komissio on sen hyväksynyt. 2. Tukiohjelman kuvaus 2.1 Tavoite Tukiohjelma koostuu kolmesta osasta: ensimmäinen osa koskee pelastamistukea, toinen väliaikaista rakenneuudistustukea ja kolmas rakenneuudistustukea. Tukiohjelman mukaisen pelastamistuen tarkoituksena on antaa tilapäistä apua vaikeuksissa olevalle pkyritykselle, jotta se voi ratkaista maksuvalmiusongelmansa tai jotta se voi jatkaa toimintaansa suuntaviivojen mukaisen rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelman laatimiseen tarvittavan ajan. Väliaikaisen rakenneuudistustuen tarkoituksena on auttaa vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä ratkaisemaan maksuvalmiusongelmansa tai jatkamaan toimintaansa rajatun ajanjakson, joka tarvitaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamista koskevien jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi suuntaviivojen mukaisesti. Rakenneuudistustuen tarkoituksena on auttaa vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä järjestämään toimintansa uudelleen rakenneuudistussuunnitelman pohjalta niiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. 2.2 Oikeusperusta Tukiohjelman kansallinen oikeusperusta on laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä (443/1998), laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta (445/1998) sekä valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n pk-yrityksiin soveltama pelastamis- ja rakenneuudistustukiohjelma,. Ilmoitetun tukiohjelman soveltamisesta ja toteuttamisesta vastaa Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö Finnvera Oyj. Finnvera Oyj:n valvonnasta ja omistajaohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Finnvera Oyj:n yleisenä toimintaperiaatteena on jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä yksityisten rahoittajien kanssa tarjoamalla elinkelpoisten yritysten kannattavalle liiketoiminnalle kokonaan takaisinmaksettavia lainoja ja takauksia, joihin voidaan sisällyttää valtiontukea 1 rahoituksen alemman hinnan muodossa. Tämä tuki perustuu joko EU:n de minimis asetukseen 2 tai Finnveran 1 Tukielementti lasketaan komission tiedonannon EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/C 155/02) sekä komission tiedonannon viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (2008/C 14/02) mukaisesti. 2 Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen.
Tukiohjelma 2 (8) ryhmäpoikkeusasetukseen 3 perustuvaan pk-yrityksille lainoina ja takauksina myönnettävään investointitukiohjelmaan (SA.40575). Finnveran rahoitus, nämä tukimuodot mukaan lukien, ei ole sallittua vaikeuksissa olevalle yritykselle. Ennen tuen myöntämistä, Finnvera varmistaa aina, ettei kyseinen yritys ole suuntaviivojen mukaisesti vaikeuksissa oleva. Tämän ohjelman mukaista pelastamis- ja rakenneuudistustukea voidaan hyödyntää poikkeuksellisissa tilanteissa ja vain jos Finnveran asiakasyritys on ajautunut sellaiseen taloudelliseen tilanteeseen, että täyttää suuntaviivojen mukaiset vaikeuksissa olevan yrityksen kriteerit. 2.3 Maantieteellinen kattavuus Ohjelma kattaa koko Suomen valtion alueen. 2.4 Alakohtainen kattavuus Tukiohjelmasta voidaan myöntää pelastamis- ja rakenneuudistustukea kaikille aloille lukuun ottamatta hiili- ja teräsaloja, maatalousalaa sekä niitä yrityksiä, joihin sovelletaan rahoitus laitoksia koskevia erityissääntöjä. Tämä ei kuitenkaan estä soveltamasta erityissääntöjä, jotka liittyvät vaikeuksissa oleviin yrityksiin tietyllä alalla. Tukiohjelman mukaista tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelyalalle, edellyttäen että kyseisiä aloja koskevien valtiontuen suuntaviivojen erityissääntöjä noudatetaan. 2.5 Tuensaajat Tukiohjelma koskee vain komission suosituksen 2003/361/EY mukaisia pk-yrityksiä. Ohjelmasta voidaan myöntää pelastamis- ja rakenneuudistustukea vaikeuksissa olevalle yritykselle, siten kuin pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen jaksossa 2.2 on määritelty. Lisäksi pelastamistukea ja väliaikaista rakenneuudistustukea voidaan ohjelmasta myöntää suuntaviivojen 29 kohdan mukaisesti myös yritykselle, joka ei ole vaikeuksissa oleva, mutta jolla on kiireellisiä rahoitustarpeita poikkeuksellisten ja odottamattomien olosuhteiden vuoksi. Pelastamistukea, rakenneuudistustukea ja väliaikaista rakenneuudistustukea voidaan myöntää myös pienemmille valtion omistamille yrityksille (kuten yksilöity suuntaviivojen alaviitteessä 11). Vastaperustetut yritykset, eivät ole oikeutettuja tästä ohjelmasta maksettavaan tukeen. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa yritys perustetaan aikaisemmin toimineen yrityksen selvitystilan jälkeen tai ostamalla tällaisen yrityksen kaikki omaisuuserät. Periaatteessa yritystä pidetään vastaperustettuna ensimmäiset kolme vuotta sen toiminnan aloittamisesta kyseisellä alalla. Yhtymään kuuluva tai yhtymän haltuun joutuva yritys voi saada tukea näiden suuntaviivojen nojalla vain silloin, kun voidaan osoittaa, että yrityksen vaikeudet kohdistuvat ainoastaan tähän yritykseen, eikä niiden aiheuttajana ole sattumanvarainen kustannustenjako yhtymän sisällä, ja että nämä vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä pysty selviytymään niistä itse. Rakenneuudistukseen liittyvien sosiaalikulujen osalta noudatetaan suuntaviivojen kohtia 30-35. Tukialueilla myönnettävien tukien osalta tukiohjelman soveltamisessa noudatetaan suuntaviivojen 97-98 kohtia. Tukiohjelmaa sovelletaan suuntaviivojen 5 luvun mukaisesti vaikeuksissa oleviin SGEI-palvelujen tarjoajiin. 3 Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti
Tukiohjelma 3 (8) 2.6 Tuen enimmäismäärä Tästä tukiohjelmasta myönnettävän pelastamis-, rakenneuudistus- tai väliaikaisen rakenneuudistustuen sallittu enimmäismäärä yhteensä yritystä kohden on pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen kohdan 105 mukaisesti 10 miljoonaa euroa, mukaan lukien muista lähteistä tai muista tukiohjelmista peräisin oleva tuki. Kyseinen tuen enimmäismäärä koskee myös yrityksiä, joiden kohdalla suunnitelmaa muutetaan. 2.7 Tuen myöntämisehdot Tukea voidaan myöntää vain, jos se edistää hyvin määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista, tarve valtion väliintuloon on olemassa, tukitoimenpide on tarkoituksenmukainen, tuella on kannustava vaikutus, tuki on oikeasuhtainen, kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvat kohtuuttoman kielteiset vaikutukset vältetään sekä tuki on läpinäkyvää. Jos yritykselle myönnettävä pelastamis- tai rakenneuudistustuki ei täytä tämän tukiohjelman edellytyksiä, se on ilmoitettava komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 2.7.1 Yhteisen edun mukainen tavoite Tuen myöntämisen edellytyksenä on suuntaviivojen 107 kohdan mukaisesti, että tuensaajan konkurssi aiheuttaisi todennäköisesti sosiaalisia vaikeuksia tai markkinoiden toimintapuutteen. Erityisesti että: innovatiivisen pk-yrityksen tai suuren kasvupotentiaalin omaavan pk-yrityksen poistumisella markkinoilta olisi mahdollisia kielteisiä seurauksia; sellaisen yrityksen, jolla on paljon yhteyksiä muihin paikallisiin tai alueellisiin yrityksiin, erityisesti muihin pk-yrityksiin, poistumisella markkinoilta olisi mahdollisia kielteisiä seurauksia; luottomarkkinoiden toiminta on puutteellista tai niillä on haitallisia kannustimia, minkä seurauksena muutoin elinkelpoinen yritys ajautuisi konkurssiin Finnvera arvioi kussakin tilanteessa konkurssin vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi vaikutukset kyseisen alueen työllisyyteen. Tällä tarkoitetaan konkurssin kautta työttömiksi jäävien määrää sekä näiden mahdollisuutta työllistyä uudelleen kyseisellä alueella. Osoituksena vakavista sosiaalisista vaikeuksista on ainakin se että alueen työttömyysprosentti on kyseisellä alueella kansallista keskiarvoa korkeampi ja alueella on vaikea luoda uusia työpaikkoja. 2.7.2 Tarve valtion väliintuloon ja kannustava vaikutus Ennen tuen myöntämistä Finnveran tulee tehdä vertailu uskottavaan vaihtoehtoiseen skenaarioon, joka ei sisällä valtiontukea, ja joka osoittaa kuinka vaihtoehtoisessa skenaariossa yhteisen edun mukaisia tavoitteita ei saavutettaisi tai niitä ei saavutettaisi täysimääräisinä (suuntaviivojen kohta 53). Lisäksi tulee osoittaa että tuella on kannustava vaikutus. Tästä johtuen tukiohjelman soveltaminen on rajattu tilanteisiin, joissa Finnvera varmistaa että ilman tuen myöntämistä vaihtoehtoinen skenaario yritykselle olisi esimerkiksi yritysjärjestely, yrityksen myynti tai konkurssi, mistä aiheutuisi, ettei yhteisen edun mukaista tavoitetta saavutettaisi (suuntaviivojen kohta 59). Väliaikaisen rakenneuudistustuen ja pelastamistuen tarve suuntaviivojen 29 kohdan mukaisille yrityksille, jotka eivät ole vaikeuksissa, tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Yrityksen rahoitustarpeen tulee
Tukiohjelma 4 (8) perustua tilapäiseen maksuvalmiuskriisiin, joka estää yritystä selviytymästä keskeisistä velvoitteistaan. Väliaikaisessa rakenneuudistustuessa on siten aina kyse tilapäisestä maksuvalmiustuesta. Poikkeuksellisilla tai odottamattomilla olosuhteilla tarkoitettaan tilannetta, jossa yritys ajautuu äkilliseen ja tilapäiseen maksuvalmiuskriisiin yrityksestä riippumattomasta syystä. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset force majeure tyyppiset tilanteet, kuten lakko tai tilanne, jossa yrityksen toiminta keskeytyy johtuen toimitusketjun kannalta olennaisen toisen toimijan ongelmista (konkurssi, raaka-ainetoimitusten häiriö, virheelliset toimitukset jne.). Lisäksi tällainen tilanne voi olla kyseessä jos yrityksen investointi osoittautuukin ennakoitua isommaksi ja aiheuttaa tilapäisen pääomavajeen ja/tai merkittävän käyttöpääoman tarpeen. Finnvera arvioi tällaisissa tilanteissa etukäteen, onko suuntaviivojen 29 kohdan mukaisesti pelastamistukea tai rakenneuudistustukea hakeva yritys kykenevä pelastamistuen tai tai väliaikaisen rakenneuudistustuen avulla ratkaisemaan maksukyvyttömyysongelmansa 6 kuukauden kuluessa (pelastamistuki) tai 18 kuukauden kuluessa (väliaikainen rakenneuudistustuki). 2.7.3 Tarkoituksenmukaisuus 2.7.3.1 Pelastamistuki Tukiohjelmasta myönnetään pelastamistukea ainoastaan lainan tai lainatakauksen muodossa korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi. Pelastamistukea ei saa käyttää yrityksen rakenteellisten toimenpiteiden, kuten merkittävien liiketoimintojen tai omaisuuserien hankinnan rahoittamiseen, elleivät ne ole välttämättömiä pelastamisajanjakson aikana tuensaajan elinkelpoisuuden kannalta. Lainasta tai lainatakauksesta maksettava korvaus on vähintään komission viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun tiedonannon (2008/C14/02) mukaisen tavanomaiset vakuudet tarjoavan heikon yrityksen mukainen hinta (tällä hetkellä 12 kuukauden IBOR + 400 peruspistettä. Lisäksi korkoa nostettava vähintään 50 peruspistettä kun on kyse pelastamistuesta, jonka hyväksyntää jatketaan 55 d kohdan alakohdan ii mukaisesti. Kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisen lainaerän siirtämisestä tuensaajalle, on tuensaajan laadittava suuntaviivojen 3.1.2 jakson mukainen rakenneuudistussuunnitelma, selvitystilasuunnitelma tai suuntaviivojen 115 kohdan mukainen yksinkertaistettu rakenneuudistussuunnitelma. Laina on maksettava kokonaan takaisin tai takaus päätetään, ellei: Finnvera hyväksy rakenneuudistussuunnitelmaa tai väliaikaisen rakenneuudistustuen tapauksessa, yksinkertaistettua rakenneuudistussuunnitelmaa, suuntaviivojen 115 kohdan mukaisesti. 2.7.3.2 Rakenneuudistustuki Tukiohjelmaan sisältyvää rakenneuudistustukea myönnetään akordeina, lainoina, takauksina ja korkovähennyksinä. Myönnettäessä rakenneuudistustukea, Finnvera varmistaa käytettävän rahoitusinstrumentin tarkoituksenmukaisuuden kohdennettuun ongelmaan. Erityisesti Finnvera arvioi liittyvätkö tuensaajan ongelmat maksuvalmiuteen tai maksukyvyttömyyteen ja valitsee tunnistettuun ongelmaan tarkoituksenmukaisen tukimuodon. Esimerkiksi maksukyvyttömyystilanteessa nykyisten velkojen leikkaaminen voi olla tarkoituksenmukaista, kun taas tilanteissa, joissa ongelmat liittyvät pääasiassa maksuvalmiuteen, tuki lainan tai lainan takauksen muodossa voi olla riittävää.
Tukiohjelma 5 (8) Käytännössä Finnvera arvioi huolella tapauskohtaisesti yrityksen taloudellisen tilanteen sekä maksukyvyttömyyden syyt. Finnvera valitsee ongelman kannalta tarkoituksenmukaisen tukimuodon sen perusteella mikä parhaiten auttaa yritystä palauttamaan sen elinkelpoisuuden. Rakenneuudistustuen myöntämistä harkittaessa Finnvera arvioi, mahdollistaako tuki johdonmukaiseen ja toteuttamiskelpoiseen rakenneuudistussuunnitelmaan perustuvan yrityksen pitkän aikavälin tervehtymisen, samoin kuin asianmukaisen oman rahoitusosuuden ja vastuunjaon sekä rajoittaa mahdollista kilpailun vääristymistä. 2.7.4 Tuen oikeasuhtaisuus /Tuen rajaaminen välttämättömään 2.7.4.1 Pelastamistuki Tuen määrä ja intensiteetti rajataan määrään, joka on ehdottomasti välttämätön yrityksen toiminnan turvaamiseksi kuuden kuukauden ajan. Tuen määrä ei saa ylittää pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen liitteessä I esitetyn laskutoimituksen tulosta. 2.7.4.2 Rakenneuudistustuki Tuen määrä ja intensiteetti rajoitetaan määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai sen yritysryhmän käytettävissä olevat varat, johon yritys kuuluu. Erityisesti varmistettaessa riittävää omarahoitusosuuden tasoa rakenneuudistuksen kustannuksiin ja vastuunjakoon, on noudatettava suuntaviivojen lukua 3.5.2. Arvioinnissa on otettava huomioon aiemmin myönnetty mahdollinen pelastamistuki. Oma rahoitusosuus Rakenneuudistuksen kustannusten rahoittamiseen on osallistuttava merkittävällä määrällä tuensaajan, sen osakkeenomistajien tai velkojien taikka sen yhtymän, johon tuensaaja kuuluu, omia varoja tai uusien sijoittajien varoja. Tällaisen oman rahoitusosuuden olisi tavallisesti oltava verrattavissa myönnettävään tukeen sen suhteen, miten se vaikuttaa tuensaajan vakavaraisuuteen tai likviditeettiasemaan. Esimerkiksi kun myönnettävä tuki vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa, myös omaan rahoitusosuuteen olisi sisällyttävä toimenpiteitä, jotka lisäävät omaa pääomaa, kuten uuden pääoman hankkiminen olemassa olevilta osakkeenomistajilta, olemassa olevan velan tai pääomalainojen alaskirjaus tai velan muuntaminen osakepääomaksi tai uuden ulkopuolisen oman pää oman hankkiminen markkinaehdoin. Rahoitusosuuden on oltava todellinen ja mahdollisimman suuri, eikä siihen voida laskea arvioituja tulevia voittoja, kuten kassavirtaa. Valtion tai julkisen yhtiön rahoitusosuus voidaan ottaa huomioon ainoastaan, jos siihen ei sisälly tukea. Oman rahoitusosuuden voidaan katsoa olevan riittävä, jos omarahoitusosuus on keskisuuren yrityksen osalta vähintään 40 % rakenneuudistuksen kustannuksista ja pienen yrityksen osalta 25% rakenneuudistuksen kustannuksista. Vastuunjako Mikäli tukea myönnetään muodossa, joka vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa, esimerkiksi kun Finnvera leikkaa saataviaan, tällöin seurauksena voi olla sijoittajien ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien suojelu vaikutuksilta, joita niiden päätöksellä sijoittaa tuensaajaan olisi. Tämä voi luoda moraalikatoa ja heikentää
Tukiohjelma 6 (8) markkinakuria. Tämän vuoksi tappioiden kattamiseen olisi myönnettävä tukea ainoastaan ehdoin, joiden mukaan nykyiset sijoittajat osallistuvat vastuunjakoon asianmukaisesti. Asianmukainen vastuunjako tarkoittaa yleensä sitä, että olemassa olevien osakkeenomistajien ja tarvittaessa huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien on katettava tappiot kokonaisuudessaan. Huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien olisi osallistuttava tappioiden kattamiseen joko kyseisen instrumentin pää oman muuntamisella osakepääomaksi tai alaskirjauksella. Näin ollen valtion toimenpiteitä olisi toteutettava vasta sen jälkeen, kun tappiot on jaettu kokonaisuudessaan olemassa oleville osakkeenomistajille ja huonommassa etuoikeusasemassa oleville velkojille. 4 Rahavarojen ulosvirtaus tuensaajalta osakepääoman tai etuoikeusasemaltaan huonomman velan haltijoille olisi joka tapauksessa estettävä rakenneuudistuksen aikana, mikäli se on lainsäädännön puitteissa mahdollista, jollei sillä ole suhteetonta vaikutusta niihin, jotka ovat sijoittaneet uutta omaa pääomaa. Asianmukainen vastuunjako tarkoittaa myös sitä, että kaikki valtiontuki, joka vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa, olisi myönnettävä ehdoin, jotka antavat valtiolle kohtuullisen osuuden tuensaajan tulevasta arvonnoususta ottaen huomioon sen, kuinka paljon omaa pääomaa valtio sijoittaa verrattuna yhtiön jäljellä olevaan omaan pääomaan tappioiden kattamisen jälkeen. Rakenneuudistustukea myönnetään vain sillä edellytyksellä, että yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi tehty toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan kokonaisuudessaan. Rakenneuudistussuunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että se täyttää pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen kohdassa 3.1.2 asetetut kriteerit pois lukien 50 kohdassa mainittu tuensaajan velvollisuus toimittaa markkinatutkimus. Rakenneuudistussuunnitelman kattama aika on lyhyin mahdollinen, jona aikana yritys voi osoittaa palauttaneensa pitkän aikavälin elinkelpoisuuden. Rakenneuudistuksen enimmäisaika on 3 vuotta. 2.7.5 Tuen ainutkertaisuusperiaate Tukiohjelman mahdollistaa vain tuen myöntämisen vain tuen ainutkertaisuuden periaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa että Finnveran tulee selvittää ennen tuen myöntämistä, onko kyseinen yritys saanut yhtään pelastamis- tai rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea viimeisen kymmenen vuoden aikana. 2.7.6 Kilpailun vääristämistä rajoittavien toimenpiteiden luonne ja muoto Finnvera kiinnittää keskisuurelle yritykselle myönnettävän pelastus- ja rakenneuudistamistuen myöntämistilanteessa erityistä huomiota kilpailun vääristymistä rajoittaviin toimenpiteisiin tuensaajayrityksessä. Tuensaajaa voidaan rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisaikana vaatia luopumaan omaisuuseristä tai supistamaan kapasiteettia tai markkinaläsnäoloa siltä osin kuin katsotaan olevan tarpeen kilpailun vääristämisen estämiseksi suuntaviivojen luvun 3.6.2.1 mukaisesti. Tällaisia toimenpiteitä olisi toteutettava etenkin markkinoilla, joilla yrityksellä on rakenneuudistuksen jälkeen huomattava markkinaasema, ja erityisesti sellaisilla markkinoilla, joilla on huomattavaa ylikapasiteettia. Liiketoimintojen 4 Tästä johtuen yrityksen tasetilanne tulee selvittää tuen harkinnan yhteydessä.
Tukiohjelma 7 (8) luovutus kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi olisi suoritettava ilman aiheetonta viivytystä, ottaen huomioon luovutettavien omaisuuserien tyypit ja luovutuksen mahdolliset esteet Nämä yrityksen rakenteelliset toimenpiteet tulee toteuttaa lähtökohtaisesti myymällä toimintaa jatkavia, elinkelpoisia ja itsenäisiä liiketoimintoja. Jos tällaista itsenäistä liiketoimintayksikköä ei ole, voi yritys irrottaa ja myydä olemassa olevan asianmukaisesti rahoitetun toiminnon. Jälkimmäisessä tilanteessa yrityksen tulee antaa erillinen selvitys, miksei ensimmäinen vaihtoehtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen tai miksi muunlaiset rakenteelliset toimenpiteet uhkaisivat yrityksen taloudellista elinkykyisyyttä. Jotta varmistetaan myönnetyn tuen käyttäminen ainoastaan rahoittamaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamista, tuensaajan on sitouduttava toiminnassaan seuraaviin toimenpiteisiin: Tuensaajan on pidättäydyttävä hankkimasta yritysten osakkeita rakenneuudistuksen aikana, paitsi jos se on välttämätöntä tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Tuensaajan on pidättäydyttävä valtiontuen esittämisestä kilpailuetuna, kun markkinoi tavaroitaan tai palvelujaan. Lisäksi mikäli rakenteellisella tai toimintaa säätelevällä oikeuskeinolla ei riittävällä tavalla pystytä puuttumaan kilpailun vääristymiseen, voidaan tuensaajaa edellyttää pidättäytymään harjoittamasta sellaista kaupallista toimintaa, jonka tarkoituksena on nopeasti lisätä sen markkinaosuutta tietyillä tuotetai maantieteellisillä markkinoilla tarjoamalla ehtoja (esim. hinta tai muita kaupallisia ehtoja), joihin valtiontukea saamattomat kilpailijat eivät pysty vastaamaan. Lisäedellytyksenä kyseiselle rajoitukselle on, ettei se saa itsessään rajoittaa kilpailua kyseisillä markkinoilla. Suuntaviivojen kohdan 113 mukaisesti, tällaisia kilpailun vääristämistä estäviä toimenpiteitä ei edellytetä pieniltä yrityksiltä, jollei tiettyä alaa koskevissa valtiontuki säännöissä toisin määrätä. Pienyritysten ei kuitenkaan pitäisi lisätä kapasiteettiaan rakenneuudistusjakson aikana. 2.7.7 Tuensaajat, joille on aiemmin myönnetty sääntöjenvastaista valtiontukea Tukiohjelmasta ei voida maksaa tukea yritykselle, joka on käynnissä olevien takaisinperintätoimenpiteiden kohteena komission tekemän tuen sääntöjenvastaisuutta ja sisämarkkinoille sopimattomuutta koskevan päätöksen johdosta. (suuntaviivojen 94 kohta) 2.7.8 Väliaikainen rakenneuudistustuki Tukiohjelmasta myönnetään väliaikaista rakenneuudistustukea ainoastaan lainan tai lainatakauksen muodossa. Laina tai lainatakaus myönnetään enintään 18 kuukauden ajaksi, jota laskettaessa vähennetään välittömästi edeltävä pelastamistukijakso. Ennen kyseisen ajan päättymistä tuensaajan on toimitettava Finnveralle hyväksyttäväksi rakenneuudistussuunnitelma tai selvitystilasuunnitelma. Vaihtoehtoisesti tulee laina maksaa takaisin tai takauksen on päätyttävä. Lisäksi viimeistään 6 kuukauden kuluessa ensimmäisestä maksuerästä tulee yrityksen toimittaa Finnveralle hyväksyttäväksi suuntaviivojen 115 kohdan mukainen yksinkertaistettu rakenneuudistussuunnitelma, jossa on oltava yksilöitynä ne toimet, jotka tuensaajan on toteutettava pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa palauttamiseksi ilman valtiontukea. Kun rakenneuudistustukea myönnetään väliaikaisen rakenneuudistustuen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea (suuntaviivojen kohta 112(b) ):
Tukiohjelma 8 (8) Finnveran täytyy hyväksyä yksinkertaistettu rakenneuudistussuunnitelma tai selvitystilasuunnitelma 6 kuukauden kuluessa ensimmäisestä tuensaajalle suoritetusta maksuerästä lukien suuntaviivojen kohdan 115e mukaisesti; ja Finnveran täytyy hyväksyä suuntaviivojen kohdan 55(d)(ii) mukainen tuensaajan rakenneuudistussuunnitelma tai selvitystilasuunnitelma 18 kuukauden kuluessa väliaikaisen rakenneuudistustuen myöntämisestä, josta on vähennettävä välittömästi edeltävä pelastamistukijakso. Muussa tapauksessa laina tulee maksaa takaisin tai takaus päätetään. Väliaikaista rakenneuudistustukea annetaan enintään määrä, joka tarvitaan tuensaajan toimintakyvyn säilyttämiseksi 18 kuukauden ajan. Tuen määrä ei saa ylittää pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen liitteessä I esitetyn laskutoimituksen tulosta. Lainasta tai lainatakauksesta maksettava korvaus on vähintään komission viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun tiedonannon (2008/C14/02) mukaisen tavanomaiset vakuudet tarjoavan heikon yrityksen mukainen hinta (tällä hetkellä 12 kuukauden IBOR + 400 peruspistettä). Lisäksi korkoa on nostettava vähintään 50 peruspistettä 12 kuukauden kuluttua ensimmäisen tukierän maksamisesta tuensaajalle (vähennettynä välittömästi edeltävällä pelastamistukijaksolla). 2.7.9 Avoimuus ja raportointi Tukiohjelma-asiakirja julkaistaan internetissä Finnveran verkkosivuilla. Lisäksi suuntaviivojen jakson 3.7 mukaisesti kaikkien vähintään 500 000 euron yksittäisten tukien osalta tuensaajan nimi, alue, jolla tuensaaja sijaitsee ja pääasiallinen toimiala sekä tuensaajalle myönnettyä tukea koskevat tiedot (tukimuoto ja määrä, myöntämispäivä) julkaistaan internetissä kansallisella keskitetyllä valtiontukisivustolla viimeistään 1.7.2016 alkaen. Tukia koskevia tietoja tullaan säilyttämään vähintään 10 vuotta ja tiedot ovat rajoituksetta yleisön saatavilla. Tukiohjelman täytäntöönpanosta raportoidaan komissiolle vuosittain suuntaviivojen jakson 8. mukaisesti. 2.8 Budjetti ja tukiohjelman kesto Tukiohjelman pelastamistukiosan vuosibudjetti on enintään 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelman rakenneuudistustukiosan ( väliaikainen rakenneuudistustuki mukaan luettuna) vuosibudjetti on enintään 20 miljoonaa euroa. Ohjelma on voimassa 31. päivään joulukuuta 2020 saakka.