Sosiaalityö ja ICF - työryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Coronaria Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista. Lääketieteellinen terveydentila.

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Toimintakyvyn kirjaaminen

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Toimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere Teemu Peuraniemi

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) ja sen vaikutus käytännön kuntoutustyöhön

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Johdanto toimintakyvyn arviointiin

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Toimintakykyä arvioitava

Palvelusuunnitelma. Mikä se on?

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Mitä on palvelusuunnittelu?

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto Puh

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

ICF tarve ja tavoitteet

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Näkövammarekisterin vuosikirjan 2015 kuvat

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet

Jos viereisen sivun laatoitus saa sinut vaivaantuneeksi, puhumme samaa kieltä.

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers,

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Kokemuksia VamO-hankkeesta - Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Yhteenveto. mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari

Innopajaopas kehittäjälle. Niina Peränen

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkosto 5. työkokous. Kuntatalo Helsinki

TOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET JA NIIDEN ARVIOIMINEN

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Kunnan vastuutyöntekijä

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

TERVEISET TYÖRYHMISTÄ

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Miten huomioin asiakkaan elämäntilanteen kuntoutuksen suunnittelussa? Marjatta Musikka-Siirtola Vastaava psykologi Pshp Tays Neuroalat ja kuntoutus

Transkriptio:

Sosiaalityö ja ICF - työryhmä Stina Sjöblom ja Anu Autio Terveyssosiaalityön päivät 16.-17.10.2014, Tampereella 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 1

Työryhmän tavoitteet ja keskeiset käsiteltävät kysymykset Työpajan tavoite: jakaa tietoa ja keskustella ajankohtaisista kysymyksistä ICF-luokituksen käyttöön liittyen. Samalla pohdimme sitä, mihin toimintakykytietoa tarvitaan ja miten sitä sosiaalityössä käytetään. Mikä on sosiaalityön rooli, kun henkilön toimintakykyä kuvataan? Työpaja käynnistyy johdatuksella ICF-aiheeseen, jota seuraa pohdittavat kysymykset, kysymysten työstäminen ja yhteinen keskustelu. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 2

Työryhmän tavoitteista ja sisällöstä Esittelemme myös joitakin sosiaalityön näkökulmasta kiinnostavia käytännön esimerkkejä ICF:n soveltamisesta. Sosiaalityötä tarvitaan mukaan ja osalliseksi toimintakyvyn luokituksesta käytävään keskusteluun. Työskentelyn avulla johdattelemme terveyssosiaalityöntekijöitä ja sosiaalityön tutkijoita kansalliseen ICF-verkostoon Verkosto on yksi väylä osallistua ja vaikuttaa siihen, minkälaiseksi luokituksen käyttö sotetoimintaympäristöissämme muotoutuu. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 3

Mihin ja miksi sosiaalityössä tarvitaan tietoa toimintakyvystä? Sosiaalityö on monissa eri toimintaympäristöissään tekemisissä toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kanssa. Terveyssosiaalityö, kuntoutussosiaalityö ja vammaissosiaalityö osa-alueita, joilla jokapäiväiseen työhön sisältyy asiakkaana olevan ihmisen toimintakyvyn kuvaukset ja moniammatillinen yhteistyö niihin liittyen. Sosiaalityöntekijä tarvitsee asiakkaaltaan saamaansa tietoa, mutta myös muiden ammattilaisten tietoa, muodostaakseen kokonaiskuvaa käsillä olevasta tilanteesta ja siihen sopivista ratkaisuista. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 4

Toimintakyvyn ja toimintarajoitteista aiheutuvan haitan arviointi sosiaalityössä Sosiaalityöntekijä on eri toimintaympäristöissä hieman eri rooleissa, mutta silti se, jonka tehtävänä on auttaa selvittämään asioita, tukea, informoida ja ohjata tilanteessa eteenpäin. Keskusteluun ja vuorovaikutukseen sisältyy tilanteen arviointia, jonka perusteella pyritään, yhdessä asiakkaan kanssa määrittelemään niitä palvelutarpeita, jotka juuri hänen kohdallaan ajankohtaistuvat. Erityisesti vammaispalveluissa sosiaalityöntekijä on myös se, joka saatujen selvitysten pohjalta päättää järjestettävistä palveluista. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 5

Paradigmanmuutos ja toimintakäytännöt? Lääkärinlausunnoissa, kuntoutussuunnitelmissa ja esim. vammaisetuuksien hakemuslomakkeissa siirrytään enenevässä määrin ICF-luokituksen ja -viitekehyksen mukaiseen logiikkaan. Oikeus tietää omista asioistaan ja olla mukana päättämässä niistä tarkoittaa esim. kuntoutusprosessissa sitä, että ihminen on aktiivinen subjekti ja kuntoutustyöntekijöiden tehtävä on antaa tarvittava tieto ja tuki tulevaisuutta koskevien ratkaisujen pohjaksi (Järvikoski & Härkäpää 2011). Tarvittavan tiedon ja tuen määrittely ja rajaaminen? 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 6

1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista ICF:n käsitemalli on monitasoinen lähestymistapa, jolla voi kuvata ihmisen toimintakykyä ja toimintarajoitteita. Samalla se on viitekehys, jonka avulla tämä tieto on järjestetty. Lääketieteellinen terveydentila Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät 7

1. Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Lääketieteellinen terveydentila Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät Toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden ymmärtäminen 8

1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Eletty kokemus Isoäiti Suomisella on nivelreuma Määritelmä: Nivelreuma: "Nivelreuma on krooninen, systeeminen, tulehduksellinen sairaus, joka vaikuttaa moniin kudoksiin ja elimiin, erityisesti niveliin aiheuttaen niveltulehduksen, joka usein etenee vaurioittaen ja jäykistäen niveliä." 9

1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Eletty kokemus Isoäiti Suomisella on nivelreuma (ICD: M05) Tulehdukselliset moninivelsairaudet (M05-M14) M05 Seropositiivinen nivelreuma Pois lukien Reumakuume ( I00 ) Lastenreuma ( M08.- ) Selkärankareuma ( M45 ) M05.0 Feltyn oireyhtymä Kansainvälinen tautiluokitus Nivelreuma ja pernan ja imusolmukkeiden suureneminen sekä leukopenia M05.1+ Reumatoidi keuhkosairaus ( J99.0* ) M05.2 Reumatoidi verisuonitulehdus M05.3+ Nivelreuma ja muun elimen tai elinjärjestelmän sairastuminen Reumatoidi sydäntulehdus ( I52.8* ) sydämen sisäkalvon tulehdus ( I39.-* ) sydänlihastulehdus ( I41.8* ) lihassairaus ( G73.7* ) sydänpussitulehdus ( I32.8* ) monihermosairaus ( G63.6* ) M05.8 Muu seropositiivinen nivelreuma M05.9 Määrittämätön seropositiivinen nivelreuma 10

Yleisyys, % 1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Eletty kokemus Isoäiti Suomisella on nivelreuma (ICD: M05) Miehet Naiset Ikä vuosina 11

1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Eletty kokemus Isoäiti Suomisella on nivelreuma (ICD: M05) Mutta: Mitä arjen ongelmia ja tarpeita nivelreuma aiheuttaa isoäiti Suomiselle hänen omasta näkökulmastaan? 12

1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Eletty kokemus (Esimerkki: selkäydinvamma) Mika, 20 Paraplegia, 3 kk tapaturman jälkeen "Tällä hetkellä mulle on hankalinta etten yksinkertaisesti enää pääse vessaan. Tää on mulle kaikkein vaikeinta hyväksyä."

1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Eletty kokemus (Esimerkki: Autismi) Aniruddha, 11 Diagnosoitu 3-vuotiaana Äiti: "Nykyään hän puhuu yksittäisiä virkkeitä. Joskus hän käyttää viittomia tai osoittaa sormella, mitä hän haluaa. Aiemmin hän ei kommunikoinut millään tavalla, joten emme tienneet, milloin hänellä oli nälkä tai hän oli loukannut itsensä. Täysin uudet tilanteet ovat hänelle aina yllättäviä, mutta hän uskaltaa kyllä tervehtiä vieraita.

1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Eletty kokemus (Esimerkki: selkäydinvamma) Herra Dee, 41 2 kk tapaturman jälkeen "Rahan ansaitseminen on minulle erittäin tärkeää. Olen todella huolissani siitä, pystynkö jatkossa ostamaan tavaroita ja elättämään perheeni. Minun on saatava toimintakykyni takaisin, jotta voin jatkaa työtäni maanviljelijänä."

1. ICF Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista Eletty kokemus (Esimerkki: CP-vamma) Ronja, 8 CP-vammainen syntymästään asti "Ennen leikkausta käytin pyörätuolia. Nyt voin kävellä lyhyitä matkoja kävelytuen avulla. Voin mennä jopa rannalle ja liikkua muuallakin kuin jalkakäytävällä. Pääsin ensimmäistä kertaa kävelemään nurmikolla!!!"

Kysymyksiä pohdittavaksi sosiaalityöstä ja ICF-luokituksesta Miten sosiaalityössä ajankohtaiset asiat liittyvät ICFluokitukseen vai liittyvätkö mitenkään? ICF-luokitus edustaa vallalla olevaa, Maailman terveysjärjestö WHO:n hyväksymää käsitystä toimintakyvystä eri osatekijöineen. Entä terveyssosiaalityön? ICF auttaa jäsentämään käsitystämme toimintarajoitteista mikä toimintarajoitteita aiheuttaa? ICF-luokituksessa toimintakyvyn eri tarkastelutavat on integroitu käyttäen ns. biopsykososiaalista ratkaisua miten tämä käytännössä näkyy? 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 17

Mihin sosiaalityöntekijä käyttää toimintakykytietoa? Sosiaalityöntekijän pöydälle päätyy lääkärinlausuntoja ja muita asiantuntijalausuntoja, joista vähimmillään selviää henkilön saama diagnoosi tai muutos ruumiin rakenteessa. Kiinnostavin ja monesti ratkaisevin tieto on se, miten henkilö suoriutuu? Mitkä ovat hänen osallistumismahdollisuutensa? Sosiaalityössä pohditaankin sitä miten puutteisiin näissä olisi oikea tapa vaikuttaa. Lisäksi, esimerkiksi vammaispalveluissa sosiaalityö tarvitsee apua vaikeavammaisuuden määrittelyyn, työkaluja sen selvittämiseen kuka on lain tarkoittama vaikeavammainen - ja kuka ei? 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 18

Sosiaalityölle uusia mahdollisuuksia ja riskejä Mahdollisuuksia toimintakyvyn kuvaaminen ICF:n avulla tuo toimintarajoitteiden ja esteiden parempaan paikantamiseen. Välitön hyötyä neuvonnassa, ohjauksessa, palvelusuunnittelussa ja päätöksenteossa yksilötasolla. Pitkällä tähtäimellä hyöty voisi olla siinä, että pystytään myös yhteiskuntasuunnittelussa ja palvelujärjestelmän uudistamisessa kohdentamaan vammaispoliittiset toimenpiteet niille alueille, jotka näyttäytyvät eri tavoin toimintarajoitteisille ihmisille esteellisinä tai saavuttamattomina. Kyetään nykyistä paremmin osoittamaan järjestetyistä palveluista saatava hyöty, niiden välttämättömyys ja vaikuttavuus. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 19

Sosiaalityölle uusia mahdollisuuksia ja riskejä Riskinä kapea-alainen koodaaminen, jolloin asiantuntijanäkökulma korostuu ja potilaana tai asiakkaana olevan ihmisen kuuleminen vaarantuu. Tällöin ICF-luokituksen avulla potentiaalisesti saatava hyöty jää saavuttamatta ja samalla supistetaan asiakkaan perustavaa laatua oleva oikeus osallisuuteen ja kuulluksi tulemiseen omaa hoitoa, kuntoutusta tai palvelusuunnittelua koskevassa asiassa. Makrotasolle vietynä jäisi hyödyntämättä mahdollisuus tiedonkeruuseen vallitsevista esteistä tai osallistumismahdollisuuksien puutteesta tai vaihtoehtoisesti näistä muodostuisi vääristynyt ja mahdollisesti liian positiivinen kuva. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 20

Muuttuvat rakenteet ja sähköiset tietojärjestelmät Ei riitä, että toimintakykyluokitus ja siihen liittyvät, sopivimmat mahdolliset mittarit ovat ammattilaisten käytössä. Tarvitaan toimintakykytiedon sanoittamista toimintarajoitteisten ihmisten moninaisia elämäntilanteita ja palveluntarpeita kuvaavalle kielelle. Tarvitaan myös ymmärrystä sille, miksi asioita joissain yhteyksissä on tärkeä luokitella ja toisissa taas ei. Sosiaalityön käytössä olevien lomakkeiden, metodien ja työvälineiden tulee heijastaa jokapäiväistä elämää, siinä suoriutumista ja osallistumismahdollisuuksia. Niiden tulee tukea ja auttaa sosiaalityön prosessia eteenpäin. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 21

Tanskassa ICF työmenetelmän taustalla Tanskassa ICF:n käyttö tietojärjestelmissä ei ole pakollinen, koska merkinnöistä ei voida vetää tietoa yhteen tilastollisesti. ICF-pohjainen tarvearviointi on käytössä aikuissosiaalityössä. Tätä ohjataan tanskalaisessa menetelmäkäsikirjassa, joka ohjaa työntekijää ja palvelunkäyttäjää koko palveluprosessin toteuttamisessa. Voksenudredningsmetoden - Metodehåndbog (Socialstyrelsen) http://shop.socialstyrelsen.dk/products/voksenudredningsmet oden-metodehandbog-1 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 22

Työkalu myös terveydentilan ja kuntoutustarpeen arviointiin Tanskassa on kehitetty ICF-pohjainen työkalu kokonaisvaltaisen terveydentilan ja kuntoutustarpeen arvioinnissa pitkäaikaissairailla potilailla ja asiakkailla. ICF baseret redskab til beskrivelse af den samlede helbredstilstand og rehabiliteringsbehov hos patienter og borgere med kronisk sygdom (MarselisborgCentret 2014, pdf) http://www.marselisborgcentret.dk/fileadmin/filer/publikationer /PDF_er/Notat_-_Esbjerg_Kommune.pdf Tästä mahdollisuus kuulla enemmän ICF-update seminaarissa 13.11. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 23

Ruotsissa käytössä BAS-arviointimenetelmä Ruotsissa tarvearviointiin ikääntyneiden palveluissa on kehitetty ICF-pohjaista menetelmää. Ikääntyneiden sosiaalipalveluihin on kehitetty ICF-pohjainen Behov Av Stöd (BAS) -mittari. BAS on kyselylomake, jonka avulla vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijät voivat arvioida ikääntyneiden avun ja tuen tarvetta. Käytetään keskustelun apuvälineenä silloin, kun ikääntynyt hakee vanhuspalveluita tai kun seurataan palveluiden toteutumista. 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 24

BAS-arviointimenetelmä BAS pohjautuu ruotsissa kehitettyyn ikääntyneiden ICFydinlistaan. BAS toimii sähköisissä tietojärjestelmässä, jossa näkyy ICFkuvauskohteen nimi, mutta ei koodit. ICF-tarkenteet eivät ole käytössä. Behov Av Stöd (BAS) (Socialstyrelsen) http://www.socialstyrelsen.se/nyheter/2013februari/enklaregor alikvardigabedomningaravaldrepersonersbehovavomsorg 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 25

Muuttuvat rakenteet ja sähköiset tietojärjestelmät Sähköisten asiakastietojärjestelmien kehittyessä ja laajentuessa, myös niistä saatava hyöty on suoraan kytköksissä siihen, mikä tieto sinne on valittu ottaa mukaan. Sosiaalityöntekijöiden tulee asiakkaiden rinnalla voida edellyttää, että sähköisten järjestelmien avulla saatava koottu tieto, voi auttaa havainnoimaan palvelujärjestelmän toimivuutta ja puutteita. Sähköisen järjestelmän tulee vastata sosiaalityön tarpeisiin, eikä niin, että sosiaalityö muovautuu kulloinkin käytössä olevan järjestelmän muottiin. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia! 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 26

Lisätietoa thl.fi Vammaispalvelujen käsikirja, Handboken för handikappservice ICF-luokitus ja toimintakyky tietopaketti INNOKYLÄ Innokylän ICF-verkosto ja Vammaisasioiden oppimisverkosto Vammaisasioiden oppimisverkoston ja ICF-verkoston sähköpostilistat TOIMIA-tietokanta 20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 27