Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen.

Samankaltaiset tiedostot
PERIAATELAUSUMA Julkaisuvapaa heti

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

PUOLUEOHJELMA JOUTSENPUOLUE

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Muutos 2011 ry / Förändring 2011 rf USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

Sote-asiakastietojen käsittely

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

Muutos 2011 ry, Förändring 2011 rf USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina?

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa

YHDENVERTAISUUSKYSELY

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Muutos 2011 puolue toimii hallinnollisesti mahdollisimman kevyesti ja joustavasti, ilman kalliita puoluetoimistoja ja muita vastaavia järjestelmiä.

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta

Poimintoja lainsäädännöstä

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

Yhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa

YHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

kysely ja haastattelut, kevät 2014

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Muutos 2011 ry, Förändring 2011rf PUOLUEOHJELMA

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

JOUTSENPUOLUE PUOLUEOHJELMA

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö Merlin Seidenschwarz 1

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

P E R U S S U O M A L A I S E T N U O R E T

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

TAVOITE- JA TOIMENPIDEOHJELMA

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

Eduskuntatyön erityispiirteistä

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

EUROOPAN PARLAMENTTI

Rikokset pitää selvittää ja rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista 1/3

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista Marraskuu 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2958 KANSALAISKESKUSTELU MAAHANMUUTOSTA 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2958 CITIZEN DELIBERATION ON IMMIGRATION: SURVEY DATA 2012

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti Antti Holopainen

PUOLUEOHJELMA JOUTSENPUOLUE

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Vasemmistoliiton perustava kokous

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Teuvo Pohjolainen

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Transkriptio:

1 Muutos 2011 ry / Förändring 2011 rf Muutos 2011 syntyi halusta muuttaa maassamme vallitsevaa poliittista käytäntöä, jossa päätöksentekijöiden vastuu päättyy samaan aikaan, kun vaalihuoneiden ovet sulkeutuvat. Muutos 2011:n pyrkimyksenä on antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon myös vaalien välisenä aikana. Suomessa valta on poliitikoilla ja virkamiehillä. Haluamme siirtää valtaa takaisin kansalaisille ja purkaa veronmaksajille kalliiksi käyviä turhia poliittisia ja byrokraattisia rakenteita. Olemme pettyneet nykyisten puolueiden ja poliitikkojen kykyyn ja haluun hoitaa Suomen ja suomalaisten asioita. Uskomme länsimaiseen demokratiaan ja haluamme osaltamme olla kehittämässä sitä toimivaan ja uskottavaan suuntaan. Haluamme antaa äänestäjille vaihtoehdon, jonka avulla maassa voidaan tehdä kansalaistensa näköistä politiikkaa. Politiikkaa, jonka päämääränä on kansalaisten aktiivinen kuuleminen ja aito vuorovaikutus päättäjien ja kansalaisten välillä. Tämä toteutuu tuomalla suomalaiseen politiikkaan niin kutsuttu suora demokratia täydentämään edustuksellista demokratiaa. Muutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen. Tärkein tehtävämme on Suomen kansalaisten edun ajaminen. Käytännössä Suomen kansalaisten etu toteutuu sillä, että päättäjät tekevät kansalaisten tahdon mukaisia päätöksiä. Pyrimme tähän tavoitteeseen tarjoamalla suoraa demokratiaa edustuksellisen demokratian tueksi ja ulottamalla sananvapauden myös toisinajattelijoihin. Nykyisistä ongelmista nostamme esille erityisesti maahanmuuttopolitiikan, epäterveen konsensuspolitiikan ja epäoikeudenmukaiset tuomiot vakavista henkilörikoksista. Näissä asioissa päättäjien toiminta on vakavimmin ristiriidassa kansalaismielipiteen kanssa. Vuosi 2011 tulee olemaan eräänlainen vedenjakaja suomalaisessa politiikassa. Mikäli suunnitteilla oleva äänikynnys toteutuu ja Lissabonin sopimus eli EU:n uusi perustuslaki tulee voimaan, jäävät vuoden 2011 eduskuntavaalit viimeisiksi edes jossain määrin Suomen kansan ääntä kuuleviksi demokraattisiksi vaaleiksi. Siksi on toimittava nyt!

2 1. Suomen kansalaisten edun ajaminen Suomi on suomalaisten suomalaisille rakentama hyvinvointivaltio. Suomen valtion ensisijaisena velvollisuutena ja tehtävänä on toimia Suomen kansalaisten edunvalvojana ja pitää heistä huolta. Hyvinvointiamme tulee jakaa ensisijassa Suomen kansalaisille ja suomalaisten asiat on laitettava kuntoon ensin. Jos jaettavaa jää, voimme käyttää sitä niin halutessamme myös muiden maiden kansalaisten hyväksi. Pakkoa tai moraalista velvollisuutta meillä ei siihen kuitenkaan ole. Verotuksella kerätyt rahat on kohdennettava suomalaisten hyvinvointiin. Erityisesti verovaroja tulee käyttää ikääntyvien kansalaisten ihmisarvoisen loppuelämän varmistamiseen sekä lasten ja nuorten kasvattamiseen ja kouluttamiseen. Muita tärkeitä kohteita ovat muun muassa terveydenhuolto, hoitopaikat päiväkodeissa ja suomalaiset kodittomat. Leikkausten sijaan verovaroja tulee ohjata juuri edellä mainittuihin kohteisiin. Kaikkia ihmisiä ja ihmisryhmiä tulee kohdella yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Emme hyväksy sellaisen erityiskohtelun sallimista, missä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti joitakin ihmisiä tai ihmisryhmiä suositaan toisten kustannuksella ainoastaan esimerkiksi etnisen taustan perusteella. Myös niin sanottu positiivinen syrjintä on syrjintää 2. Suora demokratia edustuksellisen demokratian tueksi Nykyinen hallinto pitää kansalaisia kykenemättöminä tekemään vastuullisia ja järkeviä poliittisia päätöksiä. Aktiivisten kansalaisten sijaan hallinto kaipaa kansalaisia, jotka eivät häiritse sen harjoittamaa poliittista toimintaa. Olemme asiasta päinvastaista mieltä: kansalaiset täytyy ottaa mukaan tekemään itseään koskevia päätöksiä. Kansalaisille on annettava vaihtoehto, jossa he saavat osallistua päätöksentekoon niin kutsutun suoran demokratian keinoin. Suoran demokratian periaate on Euroopan valtioista käytössä Sveitsissä. Koko kansakuntaa koskevat merkittävät päätökset voidaan tehdä suoran demokratian keinoin, jolloin lopullisen päätöksen tekevät Suomen äänioikeutetut kansalaiset. Tällaisia merkittäviä päätöksiä ovat esimerkiksi NATO-päätös ja Lissabonin sopimus (EU:n perustuslaki). Suoran demokratian kolme keskeistä vaikutustapaa ovat kansalaisaloite, kansanäänestys ja keskeisten virkamiesten valinta. Kansalaisaloitteen voi tehdä määrätty määrä kansalaisia, ja se etenee kansanäänestykseen, jos erikseen sovittava määrä kansalaisia kannattaa sitä.

3 Keskeisten virkamiesten panos lainsäädäntötyössä on merkittävä. Siksi kansalaisten roolia näiden virkamiesten valinnassa on lisättävä. Keskeisiä virkamiehiä ovat esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjä. Suoran demokratian periaatteella tehtävät äänestykset voidaan toteuttaa kunnallis-, eduskunta-, EU-parlamentti- ja presidentinvaalien yhteydessä, tulevaisuudessa äänestyskäytännön muuttuessa mahdollisesti internetissä. 3. Sananvapaus koskee myös toisinajattelijoita Aito sananvapaus on todellisen demokratian ja taloudellisen hyvinvoinnin välttämätön edellytys ja elinehto. Sananvapauden rajoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaarallisimmillaan niillä ajetaan vain pienten ihmisryhmien etuja ja tavoitteita sekä estetään toisinajattelijoita saamasta ääntään kuuluviin. Sananvapauden ei tule kattaa pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan ja joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapauden tulee ulottua myös sellaisiin viesteihin, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tämä ajattelu on avoimen, moniarvoisen, avarakatseisen ja aidosti kansanvaltaisen yhteiskunnan perusta. 4. Konsensuspolitiikasta on päästävä eroon Nykyinen epäterveeseen yhteisymmärrykseen tähtäävä konsensuspolitiikka on kykenemätön poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin. Se on kykenemätön tarkastelemaan asioita vaihtoehtoisista näkökulmista. Ennen kaikkea se on kykenemätön ennakkoluulottomaan ja rakentavaan keskusteluun. Todellisuudessa monista koko kansakunnalle merkittävistä asioista päättävät pääministeri ja valtiovarainministeri. Lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta on pelkkä kumileimasin. Muita konsensuspolitiikan epäterveitä seurauksia ovat kriittisen median sekä keskustelevan ja asioita kyseenalaistavan älymystön lähes täydellinen puuttuminen, yksilönvapautta ja kansalaisten yksilöllisiä arvoja polkeva arvomaailma sekä historiallisista tosiasioista vaikeneminen pienen sisäpiirin etujen suojelemiseksi, esimerkiksi Stasi-selvitykseen liittyvä Rosenholz-aineisto. Kolmelle suurelle puolueelle sopivan vallankäytön ja konsensuspolitiikan aika on ohi. Nyt on muutoksen ja ratkaisujen aika. Poliittiset virkanimitykset on lopetettava osana konsensuspolitiikan alasajoa. Niitä ei yleensä tehdä todellisen tarpeen perusteella, vaan monet niistä ovat poliittisia palkkioita ja palkintoja.

4 5. Maahanmuuttopolitiikan järkeistäminen Haluamme järkeistää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttopolitiikkaa koskeva kritiikkimme kohdistuu hallitukseen ja eduskuntaan, joiden vastuulla lainsäädäntö on. Tavoitteenamme on turvallinen ja taloudellisesti vakaa maa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on vain yksi laki ja samat laillisuusstandardit kaikille asukkaille. Vaadimme, että Suomen valtion intressit on myös huomioitava. Suuri osa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on valtiolle merkittävä taloudellinen rasite. Suomen kyky vastaanottaa maahanmuuttajia on rajallinen, eivätkä valtion resurssit ole loputtomat. Taloudellisesti maahanmuuton täytyy pääsääntöisesti olla maata vaurastuttavaa. Pääosa Suomeen tällä hetkellä kohdistuvasta maahanmuutosta on ns. humanitaarista maahanmuuttoa. Tämä sektori ei kuulu YK:n velvoitteiden piiriin toisin kun pakolaisten tulo. Humanitaarinen maahanmuutto on suomalaisten viranomaisten keksintö. Mitään velvoitteita Suomella ei siihen ole. Eduskunnan tulee säätää uusi ulkomaalaislaki, jonka keskeisenä ajatuksena on Suomen valtion ja Suomen kansalaisten etu. Lain valmisteluvaiheessa eri kansalaisjärjestöjä ja muita tahoja tulee kuulla tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa muitakin kuin niitä, jotka hyötyvät maahanmuutosta taloudellisesti. Ennen lain hyväksymistä asiasta tulee järjestää eduskuntaa sitova kansanäänestys, jossa äänestetään uuden lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Maahanmuuttoa koskevan toimenpideohjelmamme tarkoituksena on toimia uuden ulkomaalaislain perustana. Toimenpideohjelma julkistetaan talven aikana. 6. Oikeudenmukaiset tuomiot väkivaltarikoksista Kansalaisen henkilökohtaista ruumiillista koskemattomuutta loukkaavista sekä henkeä ja terveyttä vaarantavista väkivaltarikoksista annetut tuomiot ovat liian lyhyitä eivätkä vastaa kansalaisten enemmistön oikeuskäsitystä. Vakavia väkivaltarikoksia ovat esimerkiksi henkirikokset ja niiden yritykset, törkeät pahoinpitelyt, seksuaalirikokset ja kuolemantuottamukseen johtaneet rattijuopumukset. Ongelma ei ole puutteellisissa laeissa vaan niiden soveltamisessa. Keskeinen ongelma on se, että rikoksista annetut rangaistukset eivät ole ankaruudeltaan missään mittasuhteessa verrattuna moniin muihin rikoksiin, esimerkiksi talousrikoksiin. Rangaistusten ei tule toimia ainoastaan pelotteena. Niiden tehtävänä on myös suojella yhteiskuntaa ja lainkuuliaisia kansalaisia rikollisilta.

5 Toistuvasti vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyvät rikoksenuusijat on pysyvästi eristettävä muista ihmisistä. Erityisesti nuorten henkilöiden tekemiin rikoksiin on puututtava varhaisessa vaiheessa ja riittävän tehokkain keinoin. Näin estetään monen nuoren ajautuminen pysyvästi rikollisen elämäntavan piiriin. Kansalaisten oikeutta puolustaa itseään, perhettään ja omaisuuttaan on lisättävä merkittävästi. Esimerkiksi väkivaltarikoksen uhriksi joutuvalla tulee olla täysi oikeus puolustaa itseään.