PUOLUEOHJELMA JOUTSENPUOLUE
|
|
- Mari Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUOLUEOHJELMA JOUTSENPUOLUE Joutsenpuolue on täysin uudenlainen puolue Suomen puoluekentässä. Jo sen syntyhistoria on Suomen poliittisessa historiassa ennennäkemätön: puolueen säännöt ja puolueohjelma on laadittu Internetissä siten, että kaikki halukkaat ovat saaneet vapaasti osallistua niiden laatimiseen, kehittämiseen ja viimeistelyyn. Tähän työhön on osallistunut satoja ihmisiä. Merkille pantavaa on, että valtaosa näistä ihmisistä ei ole koskaan tavannut henkilökohtaisesti. Puolueemme ei sijoitu lainkaan perinteiselle oikeisto-vasemmistoakselille. Emme edes tunnusta sellaisen olemassaoloa. Arvojamme, tavoitteitamme ja keinojamme kannattavia ihmisiä löytyy sekä perinteisen oikeiston että vasemmiston kannattajista. Meitä ei yhdistä sosioekonominen asema, ikä, kieli, sukupuoli, koulutustaso tms., vaan aito huoli Suomesta ja sen tulevaisuudesta. Emme edusta mitään ääriliikettä. Emme etenkään sellaista, joka ammentaisi elinvoimansa ja ideologiansa stalinismista, fasismista, kansallissosialismista tai muista menneen maailman hirviömäisistä järjestelmistä. Olemassaolollamme haluamme päinvastoin olla estämässä kyseisen kaltaisten ääriliikkeiden nousua ja voimistumista. Me pitäydymme tosiasioissa niin puheissamme kuin teoissammekin. Emme vääristele asioita oman etumme mukaisiksi emmekä mustamaalataksemme toisia. Me emme hyökkää mitään kansanryhmää, kansallisuutta, uskontoa, sukupuolta, kieliryhmää tms. vastaan, emmekä syrji ketään. Näkemyksemme mukaan jokaisella on vapaus uskoa erilaisiin asioihin sekä vapaus sanoa ja tehdä erilaisia asioita. Edellytämme kuitenkin, että kaikki Suomessa oleskelevat ja asuvat noudattavat Suomen lakeja ja Suomessa perinteisesti hyväksyttyjä arvoja ja käyttäytymistapoja. Suhtaudumme kriittisesti nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja sen lieveilmiöihin. Emme tietenkään vastusta kaikkea maahanmuuttoa. Vastustamme ainoastaan Suomelle ja suomalaisille haitallista maahanmuuttoa eli nykyisen kaltaista sosiaaliturvapaikanhakua. Enemmistö maahan tulevista turvapaikanhakijoista ei täytä Geneven pakolaissopimuksen määritelmiä, vaan he pyrkivät maahan puhtaasti taloudellisista syistä. Olemme ylpeästi suomalaisia. Emme silti ole ylimielisiä tai loukkaavia toisia kansoja tai yksittäisiä ihmisiä kohtaan. Kaikkea toimintaamme ohjaa ajatus siitä, että puolisomme, lapsemme, sukulaisemme, ystävämme ja tuttavamme voivat olla meistä ylpeitä. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Tavoitteenamme on kaikille suomalaisille oikeudenmukainen ja tasapuolinen Suomi. Olemme pettyneet nykyisten puolueiden ja poliitikkojen tapaan, haluun ja kykyyn hoitaa Suomen ja suomalaisten asioita. Silti uskomme länsimaiseen demokratiaan ja haluamme osaltamme olla kehittämässä sitä toimivampaan ja uskottavampaan suuntaan. Tähän pyrimme viiden keskeisen teeman avulla: 1. Suora demokratia päätöksenteon välineeksi 2. Suomen kansalaisten etu Suomessa ennen muita 3. Sananvapauden tulee koskea myös toisinajattelijoita 4. Konsensuspolitiikan aika on ohi 5. Suomeen tehokkaasti turvapaikkaturismia karsiva ulkomaalaislaki ja Suomen kansalaisten etua palveleva maahanmuuttopolitiikka 1
2 1. Suora demokratia päätöksenteon välineeksi Edustuksellisen demokratian keskeinen ongelma on, että kansalaiset voivat päättää vaaleissa vain henkilöistä eli siitä, ketä he äänestävät. Kansalaisilla ei siis ole oikeutta äänestämällä päättää asioista. Siksi he ovat todellisen päätöksenteon ulkopuolella. Nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa valtiovalta ei kuulu kansalle vaan kansanedustajille ja hallinnolle, kasvottomiksi ja nimettömiksi jääville virkamiehille. Vallan palauttamiseksi kansalle edustuksellista demokratiaa tulee täydentää suoralla, osallistavalla demokratialla. Nykyinen valtaeliitti näkee kansalaiset kykenemättömiksi tekemään vastuullisia ja järkeviä poliittisia päätöksiä. Aktiivikansalaisten sijaan eliitti kaipaa passiivikansalaisia, jotka eivät häiritse eliittiä ja sen toimintaa. Valtaeliitti ei odota alamaisiltaan vastaan sanomista, omaa tahtoa eikä omia ajatuksia vaan eliitin tukemista ja sen tahtoon mukautumista. Siksi alamaisilla ei eliitin mielestä tule olla oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Me olemme asiasta täsmälleen päinvastaista mieltä: kansalaiset kykenevät tekemään itseään, elämäänsä ja tulevaisuuttaan koskevia järkeviä, harkittuja ja perusteltuja päätöksiä. Heillä tulee olla siihen myös täysi oikeus. Siksi kaikki koko kansakuntaa koskevat merkittävät päätökset tulee tehdä ns. suoran demokratian keinoin, jolloin lopullisen päätöksen tekevät Suomen äänioikeutetut kansalaiset. Suoran demokratian kaksi keskeistä vaikutustapaa ovat: 1. Kansalaisaloite, jonka avulla tietty määrä kansalaisia voi tuoda oman ehdotuksensa poliittiselle asialistalle ja käynnistää siitä kansanäänestyksen. He voivat ehdottaa esimerkiksi perustuslain muuttamista tai uutta lakia tai voimassa olevan lain kumoamista. Kansanäänestyksen järjestäminen ei ole viranomaisten päätettävissä. Se on järjestettävä, jos tietty määrä äänioikeutettuja kansalaisia niin haluaa. Ehdotamme, että äänioikeutettua kansalaista voivat tuoda oman ehdotuksensa poliittiselle asialistalle ja käynnistää siitä kansanäänestyksen. Kansanäänestyksen tuloksen tulee olla päättäjiä sitova. 2. Kansanäänestys, joka on kansalaisten vaatimuksesta toimitettu kansanäänestys. Se tarkoittaa, että eduskunnassa päätetty asia alistetaan vielä kansalaisten päätettäväksi. Näin parlamentaarisessa järjestyksessä syntynyt laki, sopimus tai päätös voi tulla voimaan vasta sen jälkeen, kun kansalaiset ovat hyväksyneet sen kansanäänestyksessä. Ehdotamme, että laki, sopimus tai päätös tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun äänestäneiden kansalaisten määräenemmistö (2/3) niin päättää. Tarkoitus ei ole äänestää jokaisesta mahdollisesta asiasta, vaan kansanäänestystä sovelletaan vain tietyn merkittävyysrajan ylittäviin lakeihin, sopimuksiin ja päätöksiin. Tällainen koko kansakuntaa koskeva merkittävä päätös on esimerkiksi NATO-kysymys. Halutessaan kansalla itsellään tulee olla oikeus päättää, mitkä asiat se katsoo itsensä kannalta riittävän merkittäviksi asioiksi. Kansalaisille tulee tarjota myös mahdollisuus itse tehdä aloitteita niistä asioista, joista he kokevat tarvetta aloitteita tehdä. Jatkossakin lakien merkittävä enemmistö säädettäisiin kuitenkin parlamentaarisessa järjestyksessä. 2
3 2. Suomen kansalaisten etu Suomessa ennen muita Suomi on suomalaisten suomalaisille rakentama hyvinvointivaltio. Siksi Suomen kansalaisten asiat on laitettava kuntoon ensin. Hyvinvointiamme tulee jakaa ensisijassa vain Suomen kansalaisille. Jos jotain jaettavaa jää, voimme sitä halutessamme jakaa. Mitään pakkoa tai epämääräistä moraalista velkaa meillä ei muita kansoja tai yksittäisiä henkilöitä kohtaan ole. Suomen valtion tehtävänä on olla ensi sijassa suomalaisten edunvalvontakoneisto. Voimme myös laittaa rahaa säästöön pahan päivän varalle ja tuleville sukupolville. Järkevää olisi siirtyä nykyisestä velaksi elämisestä säästämiseen ja maksaa valtion velat pois. Velkaantuminen on valintakysymys. 3. Sananvapauden tulee koskea myös toisinajattelijoita Sananvapauden ei tule kattaa pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapauden tulee kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tämä ajattelu on moniarvoisen, suvaitsevaisen, avarakatseisen ja aidosti kansanvaltaisen yhteiskunnan perusta. Suomen perustuslain 12 :n mukaan jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tämä oikeus kuuluu myös heille, jotka tavalla tai toisella kritisoivat valtaeliittiä ja sen tekemiä päätöksiä. Sananvapaus on myös sähköiseen viestintään kuuluva perusoikeus, eikä sitä tule pyrkiä rajoittamaan luomalla ennakkosensuurijärjestelmiä tai ihmisen olennaiseen yksityisyydensuojaan kajoavia valvonta- ja urkkimiskeinoja. Kaikessa sähköistä viestintää koskevassa lainsäädännössä on muistettava, että perus- ja ihmisoikeudet koskevat myös Internetiä. Sananvapauden ei kuitenkaan tule koskea tilannetta, jossa tietoisesti valehdellaan tarkoituksena vahingoittaa toista Sananvapauden tulee koskea myös keskustelua monikulttuurisuuden varjopuolista. Ennen kaikkea peräänkuulutamme avoimempaa julkista keskustelua monikulttuurisuuden lieveilmiöistä. Tämän hetkisessä keskustelussa monikulttuurisuus esitetään pääsääntöisesti jonkinlaisena väistämättömänä ja aina pelkästään positiivisena ilmiönä. Esimerkiksi monikulttuurisuuteen olennaisesti liittyvää kansallisen identiteetin muuttumista ei haluta nostaa esille (mm. islamilaisen sharia-lain arvostus). Vastustamme jyrkästi sitä, että kaikkia maahanmuuttoon liittyviä näkökulmia ei avoimesti ja vääristelemättä käsitellä poliittisessa keskustelussa ja sen uutisoinnissa. Jos niitä käsiteltäisiin ja asioista keskusteltaisiin avoimesti ja rehellisesti, voisivat kansalaiset tehdä selkeän poliittisen valintansa siitä, minkälaisen Suomen he haluavat. Samalla heille tulisi selväksi myös se, ketkä poliitikot sellaista Suomea ajavat tai eivät aja. Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista vaikeneminen luo epäluulon ilmapiiriä, joka on haitallista erityisesti maahanmuuttajille itselleen. Erityisesti kritisoimme sitä, että maahanmuuton todellisia kustannuksia ei avoimesti kerrota kansalaisille. Myös maahanmuuttajien rikollisuudesta tulee tiedottaa avoimemmin. Mitään teknistä 3
4 estettä tähän ei pitäisi olla, sillä kaikki kantaväestön aiheuttamat kustannukset ja rikostilastot ovat jo nykyisin helposti saatavissa olevaa julkista tietoa. 4. Konsensuspolitiikan aika on ohi Kolmen suurimman puolueen Kokoomus, Keskusta ja SDP jo vuosikymmeniä Suomessa harrastama konsensuspolitiikka estää todellisiin ongelmiin tarttumisen sekä toimivien ratkaisujen etsimisen ja löytämisen. Keskeinen konsensuspolitiikan ongelma on se, että käytännössä valtapuolueet ovat niin tavoitteiltaan, arvoiltaan kuin käytännön toiminnaltaan täsmälleen samanlaisia. Siksi sillä, kuka kulloinkin on hallituksessa ja kuka oppositiossa, ei ole mitään todellisia vaikutuksia mihinkään. Äänestät ketä tahansa, niin sama meno jatkuu. Asioista päättävät todellisuudessa useimmiten pääministeri ja valtiovarainministeri lähes kaksistaan. Lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta on pelkkä kumileimasin. Kaksi suurinta puoluetta on vuorollaan aina hallituksessa ja kolmas oppositiossa. Oppositiopuolue ei uskalla radikaalisti arvostella hallituksen politiikkaa, koska se on todennäköisesti itse mukana seuraavassa hallituksessa. Silmänlumeeksi hallitukseen otetaan aina pari apupuoluetta, esimerkiksi RKP ja Vihreät. Niiden tehtävänä on myötäillä hallituksen mielipiteitä, vaikka se sotisi apupuolueiden omaa poliittista ohjelmaa ja ideologiaa vastaan. Konsensuspolitiikka on kykenemätön poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin. Se on kykenemätön tarkastelemaan asioita vaihtoehtoisista näkökulmista. Ennen kaikkea konsensuspolitiikka on kykenemätön ennakkoluulottomaan ja rakentavaan keskusteluun. Mitäänsanomattoman, kolmelle suurelle puolueelle sopivan vallankäytön ja konsensuspolitiikan aika on ohi. Nyt on muutoksen ja ratkaisujen aika. Osana konsensuspolitiikan alasajoa tulee myös erilaiset poliittiset virkanimitykset lopettaa. Niitä ei yleensä tehdä todellisen osaamisen perusteella, vaan ne ovat pelkkiä poliittisia palkkioita ja palkintoja. 5. Suomeen tehokkaasti turvapaikkaturismia karsiva ulkomaalaislaki ja ensisijassa Suomen kansalaisten etua palveleva maahanmuuttopolitiikka Suurin osa maahanmuutosta ei millään muotoa hyödytä Suomea ja suomalaisia, vaan on vain pelkkä turha rasite ja alati kasvava kuluerä. Monikulttuurisuus ei automaattisesti ole rikkautta. Monikulttuurisuuden kritiikittömän palvomisen sijaan suomalaisten tulee olla avoimesti ylpeitä suomalaisuudesta, historiastamme sekä siitä, että olemme pystyneet rakentamaan tälle suhteellisen karulle elinalueelle jotain sellaista, mitä toisenlaisilla arvopohjilla ei ole saatu aikaan luonnonrikkauksiltaan ja maaperän hedelmällisyydeltään huomattavasti vauraammissa maanosissa. Kansainväliset sopimukset on täytettävä, mutta vain minimitasolla. EU:ssa kaavailtua yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa tulee määrätietoisesti vastustaa. Suomen on saatava päättää omista maahanmuuttoon liittyvistä asioistaan itsenäisesti. Se, että Suomessa on muita maita vähemmän ulkomaalaisia tai että maahanmuutto Suomeen on naapuri- ja EU-maita vähäisempää, ei ole millään muotoa kestävä peruste maahanmuuton lisäämiselle. Maahanmuuttajien määrän kasvattaminen ei saa olla itsetarkoitus, vaan jokaisen uuden 4
5 maahanmuuttajan tulee kyetä osoittamaan, miten hän Suomea, suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa tulee hyödyttämään. Tämän hyödyn mittaamiseksi voidaan luoda samantyyppinen pisteytysjärjestelmä, jota esimerkiksi Uusi-Seelanti käyttää maahanmuuttajiensa seulontaan. Suurin osa ns. kotoutumisongelmista poistuu pelkästään jo sillä, että maahanmuuttajien määrää karsitaan. Uusia kotoutuvia ei tule ottaa ennen kuin aikaisemmin tulleet ovat kunnolla kotoutuneet. Toinen tehokas keino on etsiä sellaisia maahanmuuttajia, jotka sopeutuvat Suomeen paremmin kulttuuriperimän, uskonnon, ilmaston jne. puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työperäisiä maahanmuuttajia pyritään tarvittaessa saamaan muista Pohjoismaista ja Baltian maista. Päättäjien on ymmärrettävä ja myönnettävä, että maahanmuuttajia on erilaisia. Merkittävimmät maahamme pyrkivät ulkomaalaisryhmät tällä hetkellä ovat: 1. todelliset Geneven pakolaissopimuksen määritelmän täyttävät pakolaiset, 2. humanitaarisin perustein maahan pyrkivät, jotka eivät täytä Geneven pakolaissopimuksen määritelmiä eivätkä siis ole pakolaisia sekä 3. työperäiset maahanmuuttajat. Geneven pakolaissopimuksen mukaiset pakolaiset Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Pakolaiseksi määritellylle ihmiselle on myönnetty pakolaisen asema eli pakolaisstatus. Pakolaisuuden edellytykset määritellään Geneven pakolaissopimuksessa. Sen mukaan todellinen pakolainen on henkilö, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja kieltäytyy palaamasta sinne, koska hän pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta. Tämä pelon on oltava perusteltua. Esimerkiksi sotaa tai luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia. Maailmassa on tällä hetkellä vain noin 20 maata, jotka ottavat vastaan ns. kiintiöpakolaisia eli henkilöitä, joilla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja joka saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Suomi on yksi näistä maista. Olemme sitoutuneet ottamaan vuosittain vastaan 750 kiintiöpakolaista. Tämä määrä on mielestämme kohtuullinen jatkossakin. Humanitaarisiin syihin vetoavat turvapaikanhakijat Turvapaikanhakijoiden merkittävä enemmistö ei ole todellisia pakolaisia eivätkä oikeutettuja viralliseen pakolaisstatukseen. Siksi monet heistä hakevat ja myös saavat jatkuvan oleskeluluvan ns. humanitaarisen suojelun perusteella. Humanitaarisen suojelun antaminen ei edellytä hakijaan henkilökohtaisesti liittyviä syitä, esimerkiksi henkilökohtaista vainoa. Humanitaarista suojelua ei siis ole sidottu henkilöön itseensä, vaan jonkun tietyn maan jollain tapaa huonoksi nähtyyn turvallisuustilanteeseen. Humanitaarisen suojelun saamiseen riittää nykyisin jo pelkästään se, että hakijan kotimaassa on levottomuuksia, ympäristökatastrofi, luonnonmullistus, aseellinen selkkaus, huono ihmisoikeustai turvallisuustilanne tai vastaavat olosuhteet. Humanitaarinen suojelu on erityisen vaarallista siksi, että maailmassa on lukuisia maita, joissa on humanitaarisen suojelun löysät kriteerit täyttävä huono turvallisuustilanne. Suomi ei pystyisi ottamaan vastaan edes murto-osaa näiden maiden kansalaisista. Varsinkaan nykyisessä heikossa taloudellisessa tilanteessa. 5
6 Valtaosa humanitaarisesta maahanmuutosta ei siis perustu yksilöön kohdistuvaan vainoon, vaan siihen, että ihmiset etsivät itselleen ja perheelleen parempaa elintasoa. Tähän heillä toki on oikeus, mutta meillä suomalaisilla ei ole mitään velvollisuutta sitä heille tarjota. Etenkään kun tilastojen valossa on selvää, että humanitaaristen maahanmuuttajien ensisijainen keino parantaa elintasoaan ei näytä niinkään olevan työnteko, vaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat hyvät sosiaalietuudet. Humanitaarinen maahanmuuttaja ei siis tule Suomeen töihin, vaan aivan muista syistä. Siksi vaadimme, että humanitaarinen maahanmuutto nykymuodossaan lopetetaan välittömästi kokonaan ja maahan päästetään vain Geneven pakolaissopimuksen mukaisia todellisia pakolaisia ennalta päätetyn kiintiön rajoissa. Tähän voidaan vaikuttaa selkeällä lainsäädännöllä ja antamalla poliiseille ja muille viranomaisille riittävät valtuudet: turvapaikan hakumenettelyä nopeutetaan, ns. Dublintapaukset (turvapaikanhakija on hakenut turvapaikkaa jo toisesta EU-maasta) ja rikolliset käännytetään rutiininomaisesti jo suoraan rajalla siihen maahan, josta he tänne saapuivat, iänmääritystestit otetaan välittömästi käyttöön, virheellisten tietojen antamisen viranomaisille tulee johtaa välittömään maasta karkottamiseen sekä perheenyhdistämiset Suomeen lopetetaan. Kaikki maahanmuuttoon liittyvät asiat on siirrettävä yhteen ministeriöön, organisaatiota on selkeytettävä ja ennen kaikkea maahanmuutossa liikkuva valtion raha on yksilöitävä yhteen ja samaan budjettiin. Näin suomalaiset saavat tietää, kuinka paljon rahaa humanitaarisen maahanmuuton ympärillä pyörivään räikeään ihmiskauppaan ja turvapaikkabisnekseen todella vuosittain käytetään. Joskus ihminen saattaa olla aidosti suojelun tarpeessa, vaikka Geneven pakolaissopimuksen kriteerit eivät hänen kohdallaan täytykään. Näitä tilanteita varten ulkomaalaislakiin voidaan lisätä yksi kategoria, jossa suojelun tarve on sidottu henkilöön (ei siis johonkin maahan), mutta direktiivin määrittämät pakolaisuuden ehdot eivät täyty. Tällaisia tilanteita varten lakiin voidaan määritellä tietty kiintiö, esimerkiksi 20 henkeä per vuosi. Tällä statuksella oleskeluluvan saaneiden määrä vähennetään vuosittain kiintiöpakolaisten kiintiöstä. Näin taataan, että menettely kohdistuu nimenomaan erityistapauksiin, eikä tästä tule laajamittaista takaovea Suomeen. Minkäänlaista suojelua ei kuitenkaan tule tarjota henkilöille, joiden suojeluntarve johtuu siitä, että he ovat kotimaassaan syyllistyneet rikokseen ja pelkäävät sikäläisen lain mukaista rangaistusta. Poikkeuksen tähän muodostaa ns. sharia-lain perusteella tuomitut, joille voidaan tapauskohtaisesti arvioiden myöntää turvapaikka. Humanitaarisen suojelun osalta on huomioitava myös se, että ulkomaalaislain pohjana oleva direktiivi 2004/83/EY ei tunne humanitaarista suojelua, vaan se on täysin suomalaisten virkamiesten keksintö. Työperäiset maahanmuuttajat Maahanmuuton yhteydessä puhutaan usein työvoimantarpeesta tai jopa työvoimapulasta. Suomessa ei ole työvoimapulaa. Ei ole myöskään minkäänlaista yksiselitteistä näyttöä siitä, että työvoimapulaa olisi tulevaisuudessakaan. Joillakin aloilla kuitenkin saattaa olla osaajista pulaa. Emme näe mitenkään ongelmalliseksi, mikäli näitä työpaikkoja täytetään ulkomaalaisilla osaajilla. He eivät kuitenkaan saa tulla 6
7 alhaisemmilla palkkavaatimuksillaan korvaamaan suomalaista työvoimaa, vaan paikkaamaan aidosti olemassa olevaa resurssivajetta. Työnantajan tulee vastata kaikista työvoiman tuonnista aiheutuvista kustannuksista. Mukaan lukien myös ns. kotouttamisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijöitä ulkomailta tuottavien työnantajien tulee rakentaa puskurirahasto, josta siirtotyöläiset saavat toimeentulonsa, mikäli he jäävät työttömäksi. Mikäli työttömyys kestää yli kuusi kuukautta, tulee EU:n ulkopuolelta tulleet siirtotyöläiset palauttaa kotimaahansa. Siirtotyöläisellä tulee olla riittävä takuusumma maahan tullessaan. Riittäväksi katsotaan summa, jolla siirtotyöläinen kykenee elättämään itsensä (ja mahdollisen perheensä) vähintään kolmen kuukauden ajan. Mikäli siirtotyöläisellä ei ole takuusummaa, tulee hänen työnantajansa sitoutua maksamaan se. Valtion ei tule puuttua työperäiseen maahanmuuttoon millään muotoa, ei sen paremmin tukea kuin rajoittaa sitä. MUITA HUOMIOITAVIA SEIKKOJA 1. Suomen kansalaisuus ja sen saaminen Suomen kansalaisuuden tulee olla etuoikeus, ei automaatio. Kansalaisuus voidaan myöntää erillisestä hakemuksesta vain seuraavin edellytyksin: - hakija on täyttänyt 18 vuotta ja - hakijan henkilöllisyydestä ei ole epäselvyyttä ja - hakija on asunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi vuotta Suomessa ja - hakija ei ole syyllistynyt rangaistavaan tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon. Myös rikos, josta ei ole tuomittu rangaistusta lieventävien seikkojen vuoksi, on este kansalaistamiselle ja - hakija ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan eikä julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan ja - hakija pystyy luotettavasti selvittämään, miten saa toimeentulonsa. Erilaiset sosiaalietuudet eivät saa olla merkittävin toimeentulon lähde ja - hakijalla on kotimaisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito tai suomalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys) - hän on asianmukaisella testillä osoittanut omaksuneensa keskeiset Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet sekä suomalaiselle kulttuurille keskeiset arvot ja normit - Suomen kansalaisen aviopuolisolle voidaan myöntää kansalaisuus jo neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen jälkeen, mikäli aviopuolisot ovat asuneet yhdessä kolme vuotta. Kansalaisuutta ei kuitenkaan missään tapauksessa myönnetä - jos kansalaistaminen voi vaarantaa valtion turvallisuutta tai yleistä järjestystä tai - jos kansalaisuutta haetaan vain kansalaisuudesta seuraavan edun saamiseksi ilman, että hakija aikoisi asettua Suomeen tai - jos kansalaistaminen muusta painavasta syystä hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella on vastoin valtion etua. 7
8 Mikäli oleskeluluvan saanut henkilö on antanut valheellista tietoa hakuprosessin jossain vaiheessa, tulee hänen oleskelulupansa perua ja hänet palauttaa välittömästi siihen maahan, josta hän saapui. Rikoksen tehneet ulkomaan kansalaiset sekä ilman kansalaisuutta olevat ulkomaalaiset tulee karkottaa välittömästi Suomesta siihen maahan, mistä he ovat Suomeen tulleet. 2. Kehitysapu Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset tulee vähentää täysimääräisesti kehitysavusta. Mikäli kehitysapubudjettia jää maahanmuuton jäljiltä käyttämättä, tulee loppuraha sijoittaa nykyisen kaltaisen vastikkeettoman rahan lahjoittamisen sijaan toimintaan, joka sitouttaa kohdemaan kansalaiset heidän omia elinolojaan parantaviin hankkeisiin. Pelkästään yksittäisten suomalaisten yritysten ja organisaatioiden liikevaihtoa kasvattavista kehitysapuhankkeista tulee luopua välittömästi. Tuen saajien sitoutuminen varmistetaan antamalla kehitysapua monivaiheisesti: ensimmäiseen vaiheeseen saa kohtuullisen helposti tukea. Jos toiminta ei tuen vastaanottajien heikon panostuksen vuoksi käynnisty ja/tai kehity, ei rahoitusta myönnetä enää seuraavaan vaiheeseen. Näin päästään niistä kehitysapuprojekteista, joissa rakennetaan kehitysmaahan jotain, joka sitten länsimaalaisten poistuttua jää täysin hunningolle. Kehitysapu tulee suunnata pääsääntöisesti koulutukseen ja kasvatukseen, sillä pitkäjänteinen koulutus- ja kasvatustyö on ainoa todellinen keino kehitysmaiden auttamiseksi irti nykyisistä ongelmistaan. Erityistä huomiota tule kiinnittää naisten ja tyttöjen koulutukseen, sillä he ovat monessa kehitysmaassa selvästi miehiä huonommassa asemassa. Jotta alikehittyneillä mailla olisi realistiset mahdollisuudet parempaan huomiseen, tulee Suomen valtion osaltaan antaa kaikille kehitysmaille niiden velat anteeksi. Lisäksi Suomen tulee käyttää kansainvälisiä suhteitaan, jotta myös muut maat toimisivat samoin. Erityisesti Suomen hallituksen tulee painostaa muiden EU-maiden hallituksia tämän tavoitteen toteutumiseksi. Velkojen anteeksianto on perusteltua myös siksi, että velat ovat syntyneet lähes poikkeuksetta diktatuurihallituksien aikana, ja ne ovat hyödyttäneet vain diktaattoreja. Nyt tavallinen kansa joutuu maksamaan diktaattorien velat. Tämä on mielestämme moraalisesti väärin. 3. Suomeen ja suomalaiseen elämäntapaan sopeutuminen Ensisijainen vastuu Suomeen ja suomalaiseen elämäntapaan sopeutumisessa eli kotoutumisessa tulee aina olla maahanmuuttajalla itsellään. Tärkein tekijä on kotimaisen kielen oppiminen. Siksi se tulee kytkeä pysyvän oleskeluluvan perusteeksi. Kielen opiskelu tulee määrätä pakolliseksi kaikille maahanmuuttajille. Tämän velvoitteen laiminlyöviä maahanmuuttajia ei tule päästää lainkaan suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Ei ole realistista ajatella, että maahanmuuttajat oppisivat Suomen kielen jossain muualla kuin koulussa. Siksi peruskoulun resursseja suomen kielen opetukseen tulee lisätä merkittävästi. 8
9 Sisäisen motivaation synnyttämiseksi ja oppimisen tehostamiseksi kouluista tulee vaiheittain, mutta kuitenkin suhteellisen nopeasti, poistaa kaikki omakieliset ryhmät, luokat, tulkit ja avustajat. Näin maahanmuuttajien on pakko itse alkaa ottamaan vastuuta itsestään ja oppimisestaan. Kaikki sosiaaliturva tulee muuttaa vastikkeelliseksi. Sen saaminen tulee kytkeä kielitaidon edistymiseen. Tämän tulee koskea kaikkia maahanmuuttajia, mukaan lukien pakolaiset, vanhukset ja kotirouvat. Näin myös naiset, pienet lapset ja vanhukset saadaan suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin piiriin. Tämä puolestaan estää sitä, että kotiväki pitää lapset kielitaidottomina ja tiukasti kiinni omassa perinteessä. Ehkä myös ne perheenisät, jotka eivät halua päästää vaimojaan edes kielikurssille, ymmärtäisivät olla tulematta tänne. Lähtökohta tulee siis yksiselitteisesti olla se, että maahanmuuttaja opettelee kielen. Mitään joustoa tämän suhteen ei saa eikä tule olla. Erityisesti tulkkaukseen ja englanninkieliseen palveluun suunnattuja resursseja vähentämällä luodaan tehokas kannustin suomen kielen oppimiseksi. Kun suomalaista hyvinvointivaltiota tulkkeineen ja rahaa jakavine viranomaisineen ei ole, syntyy väkisinkin tarve alkaa opetella kieltä. Jos maahanmuuttaja ei halua opiskella suomen kieltä, vaan hän haluaa käyttää tulkkia, hän maksakoot kustannukset itse. Tätä varten hän luonnollisesti tuo rahat mukanaan jo maahan tullessaan. Perusopetuksessa keskeisiksi tavoitteiksi kielen oppimisen lisäksi tulee nostaa seuraavat seikat: 1. kasvattaa lapsia niin syntyperäisiä kuin maahanmuuttajiakin suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin, 2. siirtää suomalaista kulttuuria ja Suomen historiaa seuraaville sukupolville sekä 3. kasvattaa lapsia kohtaamaan muuttuva, kansainvälinen maailma ylpeinä suomalaisuudestaan. Monikulttuurisuuteen myönnetyt resurssit tulee kohdentaa merkittävissä määrin sellaiseen toimintaan, mikä aktivoi nimenomaan maahanmuuttajanaisia ja saa heidät pois kotoa, tekemisiin kantasuomalaisten kanssa. Näin muuten helposti kotiinsa eristyksiin jäävät maahanmuuttajanaiset saadaan lähemmäksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen länsimaisia arvoja. Tämä puolestaan edesauttaa pienten maahanmuuttajalasten ja erityisesti tyttölasten kielitaidon kehittymistä sekä heidän kiinnittymistä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Huonoimmassa vaihtoehdossa lapset viettävät kotiinsa sulkeutuneen, suomen kielen taidottoman äitinsä kanssa ne varhaisimmat elinvuotensa, joiden aikana kielitaidon kehittymisen ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen tulisi tapahtua. Monet maahanmuuttajat tulevat kulttuureista, joissa naisten asema on perinteisesti huomattavasti huonompi kuin Suomessa. Tämän vuoksi naisten aktivoiminen on yksi tärkeimmistä onnistuneen integraation edellytyksistä. Ottamalla maahanmuuttajanaiset aktiivisesti mukaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, saataisiin palautettua myös maahanmuuttajavanhempien auktoriteettia lapsiinsa. Nythän ongelma monessa maahanmuuttajaperheessä on se, että uuden kotimaan kieltä, kulttuuria ja toimintatapoja osaavat ja tuntevat lapset saavat liikaa valtaa suhteessa vanhempiinsa. Tällaisessa perheessä lapsesta muodostuu vanhempien ikkuna maailmaan. Tämän pitäisi tietenkin olla toisin päin. Näissä perheissä vanhemmilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tarrautua perinteisiin. Tämä tuskin edesauttaa kenenkään perheenjäsenen kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajia ei saa päästää keskittymään tiettyihin kaupunkeihin, tiettyihin kaupunginosiin tai tiettyihin kerrostaloihin. Missään tapauksessa kuntien ja kaupunkien ei tule omalla politiikallaan myötävaikuttaa tällaisten maahanmuuttajaghettojen syntymiseen. 9
10 4. Perheenyhdistämiset Perheenyhdistämiset Suomeen muiden kuin kiintiöpakolaisten osalta lopetetaan välittömästi. Kiintiöpakolaisten perheenyhdistämisissä otetaan DNA-testit automaattisesti käyttöön, jotta voidaan varmistaa, että henkilöt todella ovat sukua keskenään. Perheen käsitteeksi määritellään isä, äiti ja lapset. Ei siis esimerkiksi pakolaisen isovanhempia, siskoja ja veljiä, serkkuja jne. Perheenyhdistämisiä turvapaikanhakijoiden lähtömaahan voidaan tukea kohtuullisella rahasummalla kertakorvauksena. 10
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotMitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu
Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotPUOLUEOHJELMA JOUTSENPUOLUE
PUOLUEOHJELMA JOUTSENPUOLUE Joutsenpuolue on uudenlainen puolue Suomen puoluekentässä. Sen synty on Suomen poliittisessa historiassa ennennäkemätön: puolueen säännöt ja puolueohjelma on laadittu internetissä
LisätiedotMuutos 2011:n tavoitteet ja keinot perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen.
1 Muutos 2011 ry / Förändring 2011 rf Muutos 2011 syntyi halusta muuttaa maassamme vallitsevaa poliittista käytäntöä, jossa päätöksentekijöiden vastuu päättyy samaan aikaan, kun vaalihuoneiden ovet sulkeutuvat.
LisätiedotKansanedustajat, syksy 2015
Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen
LisätiedotJOUTSENPUOLUE PUOLUEOHJELMA
JOUTSENPUOLUE PUOLUEOHJELMA Johdanto Joutsenpuolue on uudenlainen puolue Suomen puoluekentässä. Sen synty on Suomen poliittisessa historiassa ennennäkemätön: puolueen säännöt ja puolueohjelma on laadittu
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotMuutos 2011 puolue toimii hallinnollisesti mahdollisimman kevyesti ja joustavasti, ilman kalliita puoluetoimistoja ja muita vastaavia järjestelmiä.
Muutos 2011 ry, Förändring 2011 rf PUOLUEOHJELMA Johdanto Muutos 2011 on uudenlainen puolue Suomen puoluekentässä. Sen synty on Suomen poliittisessa historiassa ennennäkemätön: puolueen säännöt ja puolueohjelma
LisätiedotMuutos 2011 ry, Förändring 2011rf PUOLUEOHJELMA
Muutos 2011 ry, Förändring 2011rf PUOLUEOHJELMA Johdanto Joutsenpuolue on uudenlainen puolue Suomen puoluekentässä. Sen synty on Suomen poliittisessa historiassa ennennäkemätön: puolueen säännöt ja puolueohjelma
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotValtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä
Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen
LisätiedotLAUSUNTO LAKIESITYKSESTÄ UUDEKSI KANSALAISUUSLAIKSI. 1 Johdanto...1. 2 Muutos 2011 ry:n ehdotus kansalaisuuden saamisen minimivaatimuksista...
LAUSUNTO LAKIESITYKSESTÄ UUDEKSI KANSALAISUUSLAIKSI SISÄLLYS 1 Johdanto...1 2 Muutos 2011 ry:n ehdotus kansalaisuuden saamisen minimivaatimuksista...4 2.1 Yleinen kielitutkinto 3 (YKI 3)...6 2.2 Kielen
LisätiedotKaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149
TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotSosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1
Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun
LisätiedotMaassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013
Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotTurvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotValmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen
Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotEU-Turkki pakolaissopimus
EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee
LisätiedotSeksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif
Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
Lisätiedot*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
Lisätiedot*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen
LisätiedotSUOMEN KANSALAISUUSLAKI
TIETOSIVU SUOMEN KANSALAISUUSLAKI Suomen nykyinen kansalaisuuslaki tuli voimaan syyskuussa vuonna 2011. Lain keskeisimpiä tavoitteita on edistää Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten yhteiskunnallista
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotVastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista
Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotKatsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä
Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen
Lisätiedot+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +
PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.
LisätiedotStudia Generalia Murikassa 12.11.2015
Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa
LisätiedotLaki. ulkomaalaislain muuttamisesta
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,
LisätiedotPakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA
Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto
LisätiedotRikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista
JARMO EDUSKUNTAAN! Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista Valtiollinen ja taloudellinen itsenäisyys Vastustan keskittävää politiikkaa Järkevä maahanmuuttopolitiikka Kohtuullinen elintaso kuuluu kaikille
LisätiedotVähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung
Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotYhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1
Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia
Lisätiedot+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +
OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotKotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven
LisätiedotTurvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto
Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Somalian kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
LisätiedotSuomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.
Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin
Lisätiedot*1479901* A-OSA + + PK3_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA. 1 Huoltajani tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PK3_plus 1 *1479901* PERHESELVITYSLOMAKE LAPSELLE HAKIJANA HUOLTAJA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka huoltaja on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Sinä asut
Lisätiedot+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +
OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,
LisätiedotMAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA
SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-
LisätiedotTAVOITE- JA TOIMENPIDEOHJELMA
1 TAVOITE- JA TOIMENPIDEOHJELMA TAVOITE Muutos 2011:n tavoite on Suomen kansalaisten edun ajaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomen kansalaisten taloudellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien
LisätiedotTILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat
TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
Lisätiedot*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni
PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotLait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.
1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen
LisätiedotMaahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus
Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotKotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015
Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset
LisätiedotPAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?
PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus
LisätiedotMuutos 2011 ry / Förändring 2011 rf USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ
Muutos 2011 ry / Förändring 2011 rf USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ 1. Mikä on tämänhetkinen tilanne puolueen perustamisessa? Yhdistys on rekisteröity ja kannattajakorttien kerääminen aloitettu. Kannattajakortteja
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotMiina Pyylehto, Mosaiikki-projekti
Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä
LisätiedotMobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat
Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat Henna Huhtamäki 17.8.2017 1 23.2.2018 Etunimi Sukunimi Lupatyypit 2015-2017 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1.8.2017 2 0 1 6 2015 2 23.2.2018
Lisätiedot+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.
OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen
LisätiedotMinister Astrid Thors
Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia
LisätiedotRajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014
Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet
LisätiedotI Suomalainen yhteiskunta
I Suomalainen yhteiskunta 1. Kuka on kansalainen? 2. Mikä on yhteiskunta? 3. Yhteiskunnan rakenne Oppikirjan tehtävien vastaukset 1 Kansalainen ja yhteiskunta 1. Kuka on kansalainen? Ydinsisällöt alaluvut
LisätiedotKotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.
Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,
Lisätiedot+ + Lapsesta ei ole mitään henkilöllisyyttä tai kansalaisuusasemaa osoittavaa todistusta tai asiakirjaa KAN_1C_100214PP +
KAN_1C 1 *1169601* KANSALAISUUSHAKEMUKSEN KANSSAHAKIJANA OLEVAN 15-17 -VUOTIAAN LAPSEN LIITELOMAKE Tämä liitelomake on tarkoitettu 15-17 -vuotiaalle lapselle (kanssahakija), jolle haetaan Suomen kansalaisuutta
LisätiedotHAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015
HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotLUONNOS. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
versio 27.1.2016/TT LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2015
Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely
EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain
Lisätiedot+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +
OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä
Lisätiedot+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE
PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotMiten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?
Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden
LisätiedotMuutos 2011 ry, Förändring 2011 rf USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ
1 Muutos 2011 ry, Förändring 2011 rf USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ 1. Mikä on tämänhetkinen tilanne puolueen perustamisessa? Yhdistys on rekisteröity ja kannattajakorttien kerääminen aloitettu. Kannattajakortteja
LisätiedotPAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. Yläkoulu / lukio. Maailman pakolaiset. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Taustaksi:
PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN Yläkoulu / lukio Maailman pakolaiset Ottakaa selvää: Mitä tarkoittavat käsitteet pakolainen ja turvapaikanhakija? Keitä ovat kiintiöpakolaiset? Kuinka monta kiintiöpakolaista
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotKoulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
Lisätiedot27.12.2011/3738 KHO:2011:114
27.12.2011/3738 KHO:2011:114 Ulkomaalainen - Turvapaikka - Kansainvälinen suojelu - Sur place -tilanne - Kääntyminen islamista - Jehovan todistaja - Uskonvakaumuksen tutkiminen - Suullinen käsittely Diaarinumero:
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
LisätiedotTurvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013
Muistiinpanot opettajille Turvallista matkaa? Amnestyn päivätyökeräys 2013 Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu
LisätiedotHE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa
LisätiedotLaki. ulkomaalaislain muuttamisesta
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 200 a, sellaisena kuin se on laissa 674/2015, muutetaan 172, 192, 196, 198 b ja 199 202, sellaisina
LisätiedotVaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80
Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät
LisätiedotSisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia
Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin
Lisätiedot