KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2011 vp Vanhempien tekemien lapsensurmien ehkäiseminen Eduskunnan puhemiehelle Omien vanhempien tekemät lapsensurmat ovat olleet viime kuukausina huolestuttavan yleisiä. Suomi on lasten pahoinpitelytilastoissa erittäin korkealla sijalla. Suomessa pahoinpidellään arviolta 50 000 lasta vuosittain. Myös kuolemaan johtavassa väkivallassa Suomi on kärkisijoilla. Suomessa tapetaan vuosittain viisi lasta 100 000:ta lasta kohti, kun Ruotsissa luku on 0,6. Eniten tapetaan vauvoja ja alle kouluikäisiä lapsia. Surmiin liittyy vanhempien masennusta, alkoholismia, eroahdistusta ja muita vastoinkäymisiä. Yhtä selittävää tekijää ei ole, mutta ei myöskään yhtään hyväksyttävää syytä. Suomessa tapetaan enemmän ihmisiä kuin missään Länsi-Euroopan maassa. Suomalaisnaiset tekevät itsemurhia kymmenenneksi eniten koko maailmassa. Miehet ovat sijalla 15. Tuloerojen kasvu, syrjäytyminen sekä koulu- ja työpaikkakiusaaminen ovat lähes päivittäisiä puheenaiheita. Näyttää siltä, että suomalainen yhteiskunta voi todella huonosti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä vanhempien tekemien lapsensurmien ehkäisemiseksi? Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2012 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 475/2011 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä vanhempien tekemien lapsensurmien ehkäisemiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Alaikäisiin lapsiin kohdistuvat henkirikokset ovat erittäin vakava asia, ja yhteiskunnan on tehtävä kaikki voitava niiden ennalta ehkäisemiseksi. Valitettavan usein näissä tapauksissa henkirikoksen tekijä on lapselle läheinen ihminen, yleensä äiti tai isä. Lapset ja nuoret ovat riippuvaisia vanhemmistaan ja näiden huolenpidosta. Perhesurman uhriksi joutuneiden lasten kohtalo on erityisen järkyttävä, sillä heidät on surmannut läheinen ihminen, se, johon lapsen pitäisi voida eniten luottaa. Henkirikollisuuden määrä on kääntynyt laskuun viime vuosien aikana. Tarkasteltaessa viimeisen kymmenen vuoden kehitystä henkirikoksia tehtiin eniten vuonna 2001, jolloin niiden kokonaismäärä oli 189. Vuonna 2009 henkirikoksia tehtiin 138 ja vuonna 2010 134. Vuonna 2011 henkirikosten määrä on kahden edellisen vuoden tasolla. Suomalaisen väkivallan suurimmat riskitekijät ovat syrjäytyminen, työelämästä pois jääminen ja erityisesti vakavan väkivallan kohdalla päihdeongelmat. Perhesurmia on tapahtunut vuodesta 2003 tammikuuhun 2012 yhteensä 15 tapausta. Jos mukaan luetaan tapaukset, joissa isä tai äiti on surmannut lapset, on tapausten lukumäärä 34. Alle 15-vuotiaita lapsia surmissa on kuollut 46. Perhesurmien määrä vaihtelee huomattavasti vuosittain. Viimeisen vuoden aikana perhesurmia on tapahtunut lyhyen ajan sisällä poikkeuksellisen monta. Vuosina 2003 2012 surmattiin äidin toimesta 17 alle vuoden ikäistä lasta ja 13 iältään 1 15-vuotiasta lasta. Isä surmasi samana ajanjaksona 8 lasta, joiden ikä vaihteli yhdestä vuodesta 15 vuoteen. Isä surmasi koko perheensä viidessä tapauksessa, ja näissä kuoli yhteensä 13 henkeä joista lapsia oli 8. Surmat tapahtuivat eri puolilla Suomea. Ne ovat keskenään erilaisia ja niistä on vaikea ilman tarkempaa selvitystä löytää tekijöitä, jotka antaisivat mahdollisuuden kehittää ennalta ehkäiseviä toimia perhesurmien ehkäisemiseksi. Viimeisin perhesurma tapahtui 10.1.2012. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsitteli perhesurmia kokouksessaan 17.1.2012. Ministeriryhmä päätti selvittää perhesurmien taustat vuodesta 2003 eteenpäin. Selvitys tehdään poikkihallinnollisena viranomaisyhteistyönä ja siihen osallistuvat myös Poliisiammattikorkeakoulun ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijat. Selvityksen päävastuu on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Selvityksen tavoitteena on saada tietoa siitä, millaisia kontakteja perheillä oli eri viranomaisiin ja muihin auttaviin tahoihin ennen perhesurmaa. Tiedon perusteella voidaan arvioida, olisiko viranomaisilla ja eri palvelujärjestelmillä ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä tapahtumaa. Lisäksi selvitetään viranomaisten yhteistyö perhesurmissa ja mahdolliset tapauksia yhdistävät tekijät. Selvitys valmistuu 15.8.2012. Tämän jälkeen päätetään jatkotoimista, jotka voivat liittyä esimerkiksi palvelujärjestelmän kehittämiseen ja viranomaisten yhteistyön esteiden poistamiseen. Selvityksen pohjalta 2
Ministerin vastaus KK 475/2011 vp Pauliina Viitamies /sd voidaan myös parantaa viranomaisten kykyä tunnistaa mahdollisuus vakavaan väkivaltaan. Selvityksen pohjalta voidaan arvioida myös tarve tehdä asiasta perusteellisempi tutkimus. Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2012 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 475/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vad avser regeringen göra för att förebygga barnamord som begåtts av föräldrarna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Brott mot liv som riktas mot minderåriga barn är en synnerligen allvarlig sak och samhället ska göra allt vad det kan för att förebygga dem. I dessa fall är gärningsmannen beklagligt ofta en person som står barnet nära, vanligen modern eller fadern. Barn och unga är beroende av sina föräldrar och av deras omsorg. Ödet för barn som blivit offer för familjemord är särskilt uppskakande eftersom de blivit dödade av en närstående, den person som barnet mest borde kunna lita på. Antalet brott mot liv har minskat under de senaste åren. Vid granskning av utvecklingen under de senaste tio åren begicks det flest brott mot liv 2001, då det totala antalet var 189. År 2009 begicks 138 brott mot liv och 2010 var antalet 134. År 2011 ligger antalet brott mot liv på samma nivå som under de två senaste åren. De största riskfaktorerna för våld i Finland är utslagning, uteblivande från arbetslivet och rusmedelsproblem i synnerhet när det gäller allvarligt våld. Sammanlagt 15 familjemord har inträffat från år 2003 till januari 2012. Om man inkluderar de fall där fadern eller modern dödat sina barn är antalet fall 34. Antalet barn under 15 år som dödats är 46. Antalet familjemord varierar betydligt från år till år. Under det senaste året har exceptionellt många familjemord inträffat inom loppet av en kort tid. Under 2003 2012 dödades 17 barn under ett år och 13 barn i åldern 1 15 år av sina mödrar. Under samma tidsperiod dödades 8 barn i åldern 1 15 år av sina fäder. I fem av fallen dödade fadern hela sin familj och i dessa mord omkom sammanlagt 13 personer varav 8 var barn. Morden inträffade på olika håll i Finland. Dessa skiljer sig åt sinsemellan och utan noggrannare utredning är det svårt att hitta faktorer som skulle möjliggöra utveckling av åtgärder för att förebygga familjemord. Det senaste familjemordet inträffade den 10 januari 2012. Ministergruppen för den inre säkerheten behandlade familjemorden i sitt möte den 17 januari 2012. Ministergruppen beslutade att utreda bakgrunden till familjemorden från 2003 och framåt. Utredningen görs i tvärsektoriellt myndighetssamarbete och i den deltar även forskare från Polisyrkeshögskolan och Rättspolitiska forskningsanstalten. Huvudansvaret för utredningen ligger hos Institutet för hälsa och välfärd. Syftet med utredningen är att få information om hurdan kontakt familjerna hade med olika myndigheter och andra hjälpinstanser innan familjemordet inträffade. På basis av denna uppgift kan man uppskatta om myndigheterna och olika servicesystem skulle ha haft en möjlighet att förebygga händelsen. Dessutom utreds samarbetet mellan myndigheterna vid familjemorden och eventuella gemensamma faktorer i fallen. Utredningen blir klar den 15 augusti 2012. Efter det fattas beslut om fortsatta åtgärder som kan hänföra sig till exempel till utveckling av servicesystemet och undanröjande av hinder i myndighetssamarbetet. På basis av utredningen kan man också förbättra myndigheternas förmåga att iden- 4
Ministerns svar KK 475/2011 vp Pauliina Viitamies /sd tifiera risken för allvarligt våld. På basis av utredningen kan man också uppskatta behovet av att göra en noggrannare utredning om saken. Helsingfors den 27 januari 2012 Inrikesminister Päivi Räsänen 5