Metsälainsäädännön kehittäminen: uudistusten lähtökohtia ja tulevaisuuden näkymiä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Muuttuvat lait Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta (1474/1995) laki maaseutuvirastosta annetun lain (666/2006) 2 :n muuttamisesta laki metsälain muuttamisesta (1093/1996) laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (1094/1996) laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta (26371991) laki metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 21 ja 22 :n muuttamisesta laki kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun lain 4 :n muuttamisesta (1349/1996) Muutokset tulevat voimaan 1.5.2007
Uudistuva rahoituslaki Kestävän metsätalouden rahoituslaki Kumotaan laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Kumotaan laki kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen (1349/1996) Laki tuloverolain 53 :n muuttamisesta
Rahoituslain voimaantulon aikataulu Eduskunta hyväksyi kestävän metsätalouden rahoituslain 2.2.2007 Laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana Vuoden 2007 aikana Valtioneuvoston asetuksen viimeistely Ilmoitus komissiolle maaliskuussa ja asian käsittely Mmm:n asetuksen valmistelu Uuden lain ja siihen liittyen valtionavustuslain koulutusta metsäkeskuksille Kemera-tietojärjestelmän muutos Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2008, voimassa vuoden 2013 loppuun ja viimeiset maksatukset vuoden 2018 loppuun mennessä monivuotisissa hankkeissa
Rahoituslain uudistamisen taustaa MMM:n työryhmä 22.1.2003-19.5.2004 tehtävänä laatia esitys rahoituslain muuttamisesta: energiapuun käytön tukeminen, METSO- toimikunnan mietinnön toimeenpaneminen, nuoren metsän hoidon määritelmän tarkistaminen ja rahoituslain yhteensovittaminen perustuslain kanssa Valtioneuvoston raha-asianvaliokunnan kanta v.2003 metsänparannusvarojen jakopäätökseen: selvitettävä rahoituslain yhteensopivuus valtionavustuslain kanssa Lain muutos luonnonarvokaupasta ja yhteistoimintaverkostoista tuli voimaan 1.7.2003 ja on voimassa 31.12.2007 asti. MMM:n päätöksen muutos metsätalouden ympäristötuesta tuli voimaan 1.1.2004
Rahoituslain uudistamisen taustaa HE 174/2004 vp rahoituslain muuttamisesta energiapuun korjuun ja haketuksen tukemisen laajentamiseksi lain kokonaisuudistus ja perustuslaista johtuvat muutostarpeet valmistellaan ministeriössä virkatyönä Laki 983/2004, joka olisi ollut määräaikainen, ei tullut voimaan. EK lausuman mukaan energiapuun korjuun ja haketuksen tukijärjestelmän muutosta ei tule saattaa voimaan ellei tukijärjestelmää voida noudattaa jatkossakin valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä.
Rahoituslain uudistuksen tavoitteet Valtion rahoituksen vaikuttavuuden lisääminen Hyvän metsänhoidon edistäminen Tukiehtojen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen Hallinnon keventäminen Huomioon EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat suuntaviivat vv. 2007-2013
Uudistuksen sisältö Rahoituslaki on puitelaki, jossa on annettu valtuutus valtioneuvoston asetuksella säätää tarkemmin rahoitusehdoista ja tuen määrästä Laissa on selkeät viittaukset valtionavustuslakiin Työlajivalikoima supistuu Lainarahoitus poistuu Tuki myönnetään todellisten kustannusten perusteella tai euromääräisenä Nuoren metsän hoito työlajina uudistuu Määritellään kunnostusojitusalueen kokonaisvaltainen hoito suometsän hoito -työlajina Energiapuun korjuu ja haketus omaksi kokonaisuudeksi Ympäristötukeen muutoksia Metsäluonnon hoitohankkeiden sisältöön muutoksia
Tuen yleiset edellytykset Rahoitettavat työt tulee tehdä metsäalan hyvä ammattikäytännön mukaisesti hyvän metsänhoidon suositukset metsäalan ammattimaisten toimijoiden toiminta- ja laatujärjestelmät Toimenpiteiden suunnittelijalla tulee olla toimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus esim. ammatti- ja näyttötutkinto ohjaa metsänomistajaa käyttämään asiantuntijoita Ei tukea toimenpiteeseen, joka on aiheutunut lainvastaiseksi todetusta toiminnasta (aineelliset säännökset) taimikonperustamisilmoituksen laiminlyönti ei estä tuen saamista metsänviljelyaineiston on täytettävä laissa säädetyt vaatimukset Ei tukea velvollisuuksien laiminlyönnin korjaamiseen (hoito- ja kunnossapitovelvollisuus) Tuki voidaan jättää myöntämättä, jos hakemusasiakirjoissa ilmoitetut tiedot ovat puutteellisia, harhaanjohtavia vai virheellisiä Huomautus (metsäkeskus) ja väliaikainen kielto (Maaseutuvirasto)
Vaikuttavuuden lisääminen Rahoitusehtojen yksinkertaistaminen tarkastusten nopeutuminen Rahoitettavan kuvion vähimmäiskoon määrittäminen Nuoren metsän hoidon tuen määräytymisen yksinkertaistuminen Energiapuun korjuu- ja haketustuen laajeneminen Suometsän hoito työlaji rahoituksen edellytysten määrittely kohdekohtaisen lämpösumman ja ravinnetason perusteella
Nuoren metsän hoito Taimikon perkaus ja harvennus, verhopuuston poisto ja nuoren kasvatusmetsän harvennus Selkeä rajaus suhteessa metsälaissa (1093/1996) määriteltyyn maanomistajan velvoitteeseen työn jälkeen taimikon keskipituus väh. 2 m työn jälkeen nuoren kasvatusmetsän puuston keskiläpimitta rinnankorkeudelta alle 16 cm Vaatimukset jäävälle, kasvatettavalle puustolle työn jälkeen ei saa jäädä kehitystä haittaavaa puustoa Tuki euromääräinen hehtaaria kohden ja riippumaton työn toteuttajasta
Energiapuun korjuu ja haketus Tukea myönnetään taimikonhoidon ja nuoren kasvatusmetsän hakkuun yhteydessä kaadetun ja energiakäyttöön luovutetun puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen nuoren kasvatusmetsän hakkuu, jonka jälkeen puuston keskiläpimitta rinnankorkeudelta on alle 16 cm Energiapuun korjuutuki ei kytköksissä rahoitettuun nuoren metsän hoitoon Haketustuki on kytketty korjuutukeen tai rahoitettuun nuoren metsän hoitoon Tukea korjuuseen kerran kiertoajassa Tukea voidaan myöntää metsänomistajan lisäksi myös yhteisöille tai ammatinharjoittajille Tarkoituksena on, että tukitaso pysyy nykyisellään Selvitys energiapuun luovutuksesta 2 kuukauden kuluessa luovutuksesta Luovutettava puumäärä väh. 20 kiintokuutiometriä Ministeriön asetuksella säädetään tilavuuden mittaamisesta ja luovutusselvityksestä
Vesiensuojelutoimenpiteet Suometsän hoitohankkeeseen sisältyvät, vesiensuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset on tarkoitus rahoittaa kokonaan valtion tuella osa toimenpiteistä, joista ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia, katsotaan hankkeen kustannuksiksi esim. lietekuopat Käytetään parhaimpia käytettävissä olevia ja kustannuksiltaan kohtuullisia vesiensuojelurakenteita Toimenpiteitä ovat esimerkiksi lietekuopat, laskeutusaltaat, kaivuja perkauskatkot, suojakaistat, padot, pintavalutusalueet yms. Kokonaan korvattavia näistä ovat sekä yhden tilan hankkeissa että yhteishankkeissa laskeutusaltaat ja pintavalutusalueet padot yksittäisten ojien umpeen kaivaminen muut edellä mainittuihin verrattavat rakenteet
Ympäristötuki Tuen laskenta kohdekohtaiseksi eroaa metsälain vähäisen haitan määrittelystä Tuki kohdistetaan ensisijaisesti erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen Tuki koostuu hakkuuarvokorvauksesta ja ympäristönhoitotöistä (peruskorvaus poistuu) Hakkuuarvosta vähennetään omavastuu, joka on 4 % Tuki on kolmasosa siitä summasta, joka saadaan vähentämällä kohteen hakkuuarvosta omavastuu Hakkuuarvon määrittelyssä ei oteta huomioon ominaispiirteiden säilyttämisvelvoitetta eikä odotusarvoa Pienin sopimusta kohden maksettava tuki 500
Siirtymäsäännös Asiat, jotka tulleet vireille vanhan lain aikana ratkaistaan sen nojalla Työllisyysehtoisia töitä koskevat säännökset ovat voimassa kolme vuotta uuden lain voimaantulosta Lain (1094/1996)19a (luonnonarvokauppa) on voimassa 2008 loppuun Vanhan lain nojalla hyväksytyn suunnitelman toteutukseen tulee hakea rahoitusta vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta Varoja voidaan käyttää viisi vuotta laina-, metsänuudistamisja yhteishankkeisiin ja kolme vuotta muihin hankkeisiin uuden lain voimaantulosta
Rahoituslain tulevaisuuden näkymiä Komission suuntaviivojen vaikutukset tukijärjestelmään Valtiontalouden näkymät ja vaikutukset elinkeinojen edistämiseen Uusien tukiehtojen toimivuus Toimijoiden määrän kasvaminen Yhdenmukaisuus valtionavustuslain kanssa Hallintolaki ja erityisesti maanomistajien neuvonta metsäkeskusten resurssit Perustuslain asettamat vaatimukset merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät metsäkeskuksen tehtävät Maaseutuvirastoon 1.5.2007 lukien (takaisinperintä, sopimuksen purku/irtisanominen sekä uhkasakko- ja teettämisuhka-asiat) rahoitusehtojen yksityiskohtaisen kuvauksen vaatimus Lain evaluointi ennen seuraavan lain valmistelun aloittamista
Metsäkeskuslain muutoksen taustaa Perustuslain 124 mukaiset tehtävät metsäkeskusten laajat toimivaltuudet MMM:n työryhmä MMM:n v. 2004 HAUS:lla teettämä selvitys metsäkeskusten asemasta ja tehtävistä Viranomaistehtävien eriyttäminen Maaseutuviraston perustaminen
Muutoksen tavoitteet Julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien hoito vastaamaan perustuslain vaatimuksia merkittävää julkista valtaa sisältävien tehtävien siirto pois metsäkeskuksilta (Maaseutuvirastoon) Metsäkeskuksille jäävien julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien eriyttäminen tehtävien hoidon riippumattomuus ja puolueettomuus toiminnan läpinäkyvyys toiminnan seurannan edellytysten parantaminen Metsäkeskusten toiminnan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden parantaminen
Metsäkeskuslain muutos Erillinen viranomaistehtävien yksikkö Laissa todetaan edistämistehtävät ja julkista valtaa sisältävät tehtävät (viranomaistehtävät) Metsälakeihin liittyvät tehtävät säädetään nykyistä yksilöidymmin Selvennetään metsäkeskuksen valtiosta erillistä korvausvastuuta Viranomaistoiminnan koko henkilöstön kelpoisuusvaatimukset lain tasolle MMM nimittää viranomaispäällikön, metsäkeskus valmistelee asian Lain perusteluissa kuvataan resurssien käyttö eri tehtäviin ja todetaan, että ministeriön tulosohjauksessa huolehditaan viranomaistehtävien resursoinnista
Maaseutuvirastoon siirtyvät tehtävät Metsätaloutta koskevat tehtävät, jotka sille on erikseen säädetty tai jotka MMM sille erikseen määrää Tehtävät, joihin katsotaan sisältyvän merkittävää julkisen vallan käyttöä Mavi aloittaa toimintansa 1.5.2007 Mavi tekee päätökset metsäkeskusten esityksestä lain valvonnan yhteydessä tai muutoin esiin tulevat mavin ratkaisua vaativat päätökset Metsäkeskukselle on laissa säädetty valitusoikeus Mavin ja hallinto-oikeuden päätöksestä, jos Mavin päätös poikkeaa metsäkeskuksen esityksestä tai jos hallinto-oikeus on muuttanut metsäkeskuksen tai Mavin päätöstä taikka kumonnut sen
Maviin siirtyvät tehtävät Metsälaki 16 : mukainen käsittelykielto ja siihen liittyvä uhkasakko päätös 20 :n mukaisista korjaavista toimenpiteistä päätös uhkasakosta tai teettämisuhasta päätös, jonka mukaan metsäkeskus tekee tai teettää toimenpiteet metsälakiin perustuvan saamisen perintä ilman erillistä päätöstä tai tuomiota väliaikaisesta käsittelykiellosta (16 a ) metsäkeskuksen saatettava tieto viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluessa Mavin ratkaistavaksi kielto raukeaa, jollei Mavi tee 16 :n mukaista päätöstä tai pysytä väliaikaista kieltoa voimassa
Maviin siirtyvät tehtävät Kestävän metsätalouden rahoituslaki päätös tuen takaisinperinnästä ja lainan irtisanomisesta 15 :n mukaisen hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden laiminlyömisen johdosta ja velvollisuuden lakkaamisesta alueen käytön muuttamiseen liittyvä 16 :n mukainen päätös rahoituksen takaisinmaksamisesta 28 :n nojalla tehty päätös rahoituksenperuuttamisesta, tuen takaisinperinnästä ja lainan irtisanomisesta päätös 29 :n mukaisista hallinnollisista seuraamuksista valtion saamisen pakkoperintä ilman päätöstä tai tuomiota
Tulevaisuuden lainsäädäntöhankkeita Metsälain kokonaisuudistus perustuslaki metsäohjelmat metsien hoidon ja käytön sääntely Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain yhteensovittaminen metsälain kanssa Metsävaratietojen keräämisen ja muun käsittelyn periaatteet henkilötietoja koskevien säädösten valossa Yhteismetsälaissa vähäisiä muutostarpeita