Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja
Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Suuntaviivat uudistukselle laadittu ja järjestämislupia koskeva HEluonnos valmisteltu poliittinen käsittely menossa Koulutuksen järjestämisluvat peruutetaan, vapaan sivistystyön osalta tutkitaan taloudelliset edellytykset Uudet järjestämisluvat ja tarvittavat ylläpitämislupapäätökset voimaan 01/2017 Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa
Vapaan sivistystyön määrärahat Kansalais -opistot Kansanopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot 2011 2012 2013 2014 2015, esitys, 93 766 000 93 597 000 93 902 000 93 762 000 89 096 000 53 348 000 51 225 000 51 224 000 51 564 000 49 071 000 14 427 000 14 004 000 13 704 000 13 704 000 13 015 000 5 578 000 5 617 000 5 588 000 5 588 000 5 308 000 2017, kehys, Yhteensä 167 109 000 164 442 000 164 418 000 164 618 000 156 308 000 147 054 000
Kansanopistojen rahoitus Kansanopistoista (yhteensä 79) 42:lla on myös ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, 23:lla perusopetuksen järjestämislupa ja 6:lla lukiokoulutuksen järjestämislupa Rahoitusmuoto VST, kansanopisto 44,3 % Ammatillinen koulutus 42 % Perusopetus 7,6 % Lukiokoulutus 2,5 % VST, muu oppilaitosmuoto 3,7 % Yhteensä 100,0 % Osuus kansanopiston kokonaisrahoituksesta
Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä Asetettu 18.12.2013, määräaika 15.12.2014 Tehtävänä valmistella hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukainen vst:n rakenne ja rahoitusuudistus Asioiden valmistelu tehty oppilaitosmuotokohtaisissa jaostoissa Kansanopistojaosto kokoontunut 11 kertaa Työryhmä on hyväksynyt esityksekseen kansanopistojaoston tekemät esitykset HE vapaan sivistystyön lain muuttamisesta lähetetty lausuntokierrokselle 29.9.2014
1. Rakenteellinen kehittäminen Rakenteiden kehittäminen toteutetaan ylläpitäjälähtöisesti. Ylläpitämislupia ei uusita. Tutkitaan taloudelliset edellytykset. Vapaan sivistystyön koulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että ylläpitäjien taloudellinen vakaus joka tilanteessa takaa laadukkaan koulutuksen toteuttamisen Tarpeen vaatiessa kansanopiston ylläpitämistehtävä voidaan yhdistää muihin saman koulutusmuodon, toisten vapaan sivistystyön koulutusmuotojen tai muiden koulutusmuotojen yhteyteen Yhdistyminen voi tapahtua esim. aatteellisella pohjalla toimivaan koko tai osan maata kattavaan ylläpitäjäorganisaatioon, alueelliseen vapaan sivistystyön ylläpitäjään, muun aikuiskoulutuksen järjestäjään tai alueelliseen monialaiseen ammatillisen koulutuksen järjestäjään.
2. Rahoituksen ennakoitavuus Rahoituksen ennakoitavuutta parannetaan muodostamalla rahoitusjärjestelmä, jossa viiden vuoden keskiarvon perusteella muodostuu ylläpitäjäkohtaiset rahoitusosuudet, joista 90% kiintiöidään. Loput 10% muodostaa liikkuvan osan joka vaihtelee suoritteiden kolmen vuoden toteuman keskiarvon perusteella. Rahoitus aina korkeintaan kolmen vuoden toteuman keskiarvon määräinen. Kiintiöiden tasoa tarkastellaan asettamisvaiheessa ja muutetaan harkinnanvaraisesti niiden ylläpitäjien osalta joiden suoritehistoria suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriön aikaisemmin tehtyihin päätöksiin aiheuttaa kiintiön, joka olisi kohtuuton Yksittäisen ylläpitäjän rahoitettavien suoritteiden muutos järjestelmän vaihdosta johtuen rajataan ± 10 %:iin
3. Rahoituksen porrastukset Opiskelijaviikon hinta = eksternaattiopetuksen opiskelijaviikon hinta. Porrastuksia toteutetaan ainoastaan ylöspäin - Internaattilisä 30% - Pääasiallinen tehtävä vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus 97% - Osana tehtävää vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus 32 % - Työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai muu erityinen koulutustehtävä 26%
3. Rahoituksen porrastukset jatkuu 70 %:in valtionosuusprosentti poistetaan. Muuttunut tilanne kompensoidaan asiaa koskeville oppilaitoksille valtionavustuksella tai suoritteilla Maahanmuuttajien omaehtoiselle kotouttamiskoulutukselle esitetään muualta tulevaa rahoitusta, joka mahdollistaisi koulutuksen 100 %:isen rahoituksen. Samalla luotaisiin tälle koulutukselle oma kustannuspohja
4. Kansanopistot sisäoppilaitoksina Kansanopistot ovat jatkossakin ominaispiirteeltään sisäoppilaitoksia. Sisäoppilaitosmuotoisuuteen liittyvä rahoitus toteutetaan jatkossa opiskelijaviikon hinnan korotuksena sisäoppilaitoslisällä 5. Yhtenäisen opintojakson pituus kansanopistossa Kansanopistojen yhtenäisen opintojakson pituus muuttuu siten, että se on nykyisen 15 opetustunnin sijaan 10 opetustuntia jaettuna kahdelle päivälle, keskimäärin 5 tuntia päivässä
6. Etä- ja monimuoto-opetus Käsite on jatkossa etäopetus Etäopetuksen rahoitus sama kuin lähiopetuksen = eksternaattiopiskelijaviikko Laskennassa huomioitavista suoritteista korkeintaan 15 % voi olla etäopetusta Poikkeuksen tästä muodostaa ylläpitäjät joilla etäopetus on kirjattu tehtäväksi ylläpitämislupaan Mahdollinen sopimukseen pohjautuva työssäoppiminen on osa etäopetusta Etäopetukseen tulee aina liittyä lähijakso opistolla
6. Etä- ja monimuoto-opetus jatkuu Etäopetuksen rahoitus muodostuisi opiskelijatyöperusteisesti niin, että suoritteiden laskenta ei perustu yksittäisen opiskelijan käyttämään opiskeluaikaan, vaan opetussuunnitelmassa määriteltyyn työmäärään. Etäopetuksessa yksi opiskelijaviikko vastaa keskimäärin opiskelijan 40 työtuntia. Vähintään 8 viikkoa kestävissä päätoimista opiskelua edellyttävissä koulutuksissa ja etäopetuksessa tulisi olla jatkossa opetussuunnitelma. Etäopetuksen dokumentointi perustuisi jatkossa opiston opetussuunnitelmaan, jossa tulee olla kuvaus opiston järjestämästä ohjauksesta etäopiskelun, sekä siihen mahdollisesti kuuluvan työssäoppimisjakson, aikana.
7. Valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde Laatu- ja kehittämisavustukset siirretään kansanopistojen osalta osaksi valtionosuusrahoitusta Opintosetelijärjestelmä on tärkeä, mutta sen tulisi olla luonteeltaan uusia kohderyhmiä palveleva järjestelmä eikä esimerkiksi pysyvä ratkaisu maahanmuuttajien koulutuksen rahoittamiseen Ylimääräisiä avustuksia tarvitaan erityistilanteissa Rakenteellisen kehittämisen avustuksia lähivuosina
8. Yksi yhteinen suorite Kansanopistojen suoritetta, opiskelijaviikkoa, ei muuteta 9. Maksullinen palvelutoiminta Valtionosuusperusteinen koulutus tulee olla koulutustehtävän mukainen Toiminta, joka ei täytä valionosuusperusteisuuden tunnusmerkkejä on maksullista palvelutoimintaa. Suotavaa, että opistot tuottavat laadukasta maksupalvelukoulutusta osana koulutustarjontaansa 10. Avoin yliopisto / AMK-toiminta Ei ole kansanopistojen osalta ongelmia. Yhteistyö avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa perustuu aina yhteistyösopimukseen.