Lausuntopyyntö Luonnos valtioneuvoston asetukseksi vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/6/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia Luonnos valtioneuvoston asetukseksi vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön 18 päivänä joulukuuta 2013 asettama vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä on luovuttanut muistionsa opetus- ja kulttuuriministerille 11 päivänä joulukuuta Työryhmän ehdotuksia koskeva hallituksen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 309/2014 vp) on annettu eduskunnalle 4 päivänä joulukuuta Vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muutoksia edellyttäviä työryhmän ehdotuksia koskeva luonnos valtioneuvoston asetukseksi vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta on liitteenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa liitteinä olevista valtioneuvoston asetuksen sekä siihen liittyvän muistion luonnoksesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@minedu.fi sekä osoitteeseen aino.still@minedu.fi. Lisätietoja antaa hallitussihteeri Aino Still p Johtaja Kirsi Kangaspunta Hallitussihteeri Aino Still

2 OKM/6/010/ (2) Liitteet Jakelu Luonnos valtioneuvoston asetukseksi Muistio Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta Valtiovarainministeriö Opetushallitus Suomen Kansanopistoyhdistys ry Vapaa sivistystyö ry Bildningsalliansen rf Urheiluopistojen Yhdistys Ry Tilastokeskus Kansalaisopistojen liitto KoL - Medborgarsinstitutens förbund ry Suomen kesäyliopistot ry Opintokeskukset ry Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistys ry.

3 Valtioneuvoston asetus vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen (805/1998) 5, sellaisena kuin se on asetuksessa 1201/2005 muutetaan 1 3 ja 3 a, sellaisena kuin niistä ovat 2 osaksi asetuksissa 1201/2005 ja 1073/2011, 3 asetuksissa 1201/2005 ja 1073/2011 ja 3 a asetuksessa 804/2002, sekä lisätään asetukseen uusi 1 a ja siitä asetuksella 1767/2009 kumotun 6 a :n tilalle uusi 6 a seuraavasti: 1 Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämä koulutus Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia. Opetus on jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäopetukseen ja työssäoppimiseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Lähiopetusjaksoon sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään opiskelujaksosta. Lähiopetusjaksosta voidaan poiketa kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa tai työssäoppimisessa yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi. 1 a Sopimus käytännön työtehtävissä järjestettävästä työssäoppimisesta Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 6 a :n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittava: 1) osapuolten tehtävistä; 2) opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen tavoitteista ja oppimisen järjestämisestä; sekä 3) muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista kuten työssäoppimisen kestosta ja ajoituksesta. 2 Suoritteiden laskeminen ja huomioon ottaminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessa Opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikolla tarkoitetaan opetussuunnitelman perusteella arvioitua opiskelijan 40 tunnin ohjattua työmäärää. Opiskelijavuorokaudella tarkoitetaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa yhden opiskelijan vuorokauden pituista opiskelujaksoa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu

4 2 koulutustehtävä, otetaan oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista huomioon yhteensä enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneista lähiopetuksen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista. Opiskelijapäivällä tarkoitetaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävää opiskelujaksoa alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa. 3 Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan opistossa asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30 prosentilla. Kansanopiston, jonka pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijaviikkojen osalta 97 prosentilla ja kansanopiston, jonka koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijaviikkojen osalta 32 prosentilla. Kansanopiston, jolla osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen osalta 26 prosentilla. 3 a 6 a Tietojen toimittaminen Oppilaitoksen ylläpitäjän on vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 :n 1 momentissa tarkoitettuina rahoituksen määräämiseksi tarvittavina ja toiminnan laajuutta koskevina tietoina toimitettava oppilaitoksen kalenterivuoden tuloja, kustannuksia ja suoritteita koskevat tiedot seuraavan kalenterivuoden aikana Opetushallituksen tai Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen Opetushallituksen tai Tilastokeskuksen ilmoittamana ajankohtana. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Mitä tämän asetuksen 2 :n 1 momentissa säädetään etäopetuksen opiskelijaviikosta sovelletaan ensimmäisen kerran laskettaessa kalenterivuonna 2016 toteutuneita opiskelijaviikkoja. Ennen asetuksen voimaan tuloa toteutuneiden etäopetuksen opiskelijaviikkojen laskemiseen sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Mitä asetuksen 2 :n 4 momentissa säädetään valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon otettavista etäopetuksen opiskelijaviikoista ja opiskelijavuorokausista sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa valtionosuutta varainhoitovuodelle Mitä asetuksen 3 ja 3 a :ssä säädetään yksikköhinnasta, sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja varainhoitovuodelle Snellman-korkeakoulun yksikköhinta Jos vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 :n 8 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen koulutustehtävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen opettajankoulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta yksikköhintaa korotetaan 20 prosentilla.

5 1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hallitussihteeri Aino Still Muistio EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ AN NETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 4 päivänä joulukuuta 2014 (HE 309/2014 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) koulutuksen järjestämistä ja valtionosuutta koskevia säännöksiä. Ehdotetut muutokset perustuvat opetusja kulttuuriministeriön asettaman vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän ehdotuksiin. Lakiin otettaisiin säännökset kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen koulutukseen sisältyvästä oppilaitoksen ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuvasta työssäoppimisesta. Kansanopistolta ja liikunnan koulutuskeskukselta edellytettäisiin opetussuunnitelmaa koulutuksesta, jonka kesto on vähintään kahdeksan viikkoa tai sisältää etäopetusta tai työssäoppimista. Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi opintokeskusten opintokerhoihin myönnettävästä erillisestä valtionosuudesta. Opintokerhot säilyisivät opintokeskusten opetuksen pedagogisena muotona. Kansanopiston korottamaton yksikköhinta olisi opiston ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta. Yksikköhintaa korotettaisiin opistossa asuvien opiskelijaviikkojen osalta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta Osa ehdotetuista lain muutoksista edellyttäisi vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen (805/1998) muuttamista. Myös osa vapaan sivistystyön rakenne-ja rahoitustyöryhmän ehdotuksista edellyttää vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamista. 2 Nykytila ja ehdotetut muutokset 1. Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämä koulutus Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 6 :n 2 momentin mukaan koulutustilaisuuksien vähimmäispituuksista kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa säädetään asetuksella. Hallituksen esityksessä HE 309/2014 vp ehdotetaan vastaavasta asetuksenantovaltuudesta säädettävän lain 6 :n 3 momentissa. Säännöksen mukaan koulutuksen järjestämisestä ja koulutustilaisuuksien vähimmäispituuksista kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 2 Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 1 :n mukaan kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 15 opetustuntia. Vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen perustelumuistion mukaan tämä sisältää myös yhtenäisen opiskelujakson vaatimuksen, jolloin opetusta ei voida jaksottaa esimerkiksi iltaopetuksena useille päiville. Tällöin esimerkiksi työn ohella opintoja suorittavan mahdollista osallistua kansanopisto-opetukseen pääasiassa viikonloppuisin. Nykyinen 15 tunnin vähimmäiskesto on käytännössä edellyttänyt, että jos opetusjakso on haluttu toteuttaa kahden päivän aikana, on opetusta tullut antaa keskimäärin 7,5 opetustuntia päivässä. Pitkät opetuspäivät vaikeuttavat esimerkiksi viikonlopun aikana järjestettävien kurssien toteuttamista. Jotta kansanopistot ja valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten tarjoamien niin sanottujen lyhytkurssien opetuspäivien kesto voitaisiin pitää kohtuullisina, ehdotetaan, että kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskusten yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus olisi 10 opetustuntia. Lisäksi asetuksen 1 :ään lisättäisiin säännös, jonka mukaan opetus olisi jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että opetusta annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Kansanopistot ja valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 :n mukaan kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia eivätkä ne ehdotetun 1 :n säännöksen mukaan voisi edelleenkään toteuttaa koulutusta iltaopetuksena usealle päivälle jaettuna. Sen sijaan yksi opintokokonaisuus eli kurssi voidaan jakaa pidemmälle ajalle, mutta siihen sisältyvän kunkin opetusjakson tulee olla yhtenäinen ja kestää vähintään 10 opemstuntia. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen etäopetukseen ja työssäoppimiseen liittyvästä lähiopetusjaksosta. Voimassa olevassa vapaasta sivistystyöstä annetussa asetuksessa lähiopetusjaksosta säädetään 2 :n 4 momentissa. Ehdotetun 1 :n 2 momentin mukaan kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen oppilaitoksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäopetukseen ja työssäoppimiseen tulisi liittyvä yksi tai useampi vähintään 10 tuntia kestävä lähiopetusjakso. Voimassa olevan 2 :n 4 momentin mukaan etä- ja monimuoto-opetukseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 15 tuntia kestävä lähiopetusjakso. Muutos vastaisi ehdotettua 1 :n 1 momentin muutosta, jonka mukaan kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus olisi 10 tuntia voimassa olevan 15 tunnin sijaan. Etäopetusta tai työssäoppimista sisältävään koulutukseen tulisi siten aina sisältyä vähintään yksi vähintään 10 tuntia kestävä lähiopetusjakso, jota koskisi 1 momentissa säädetty vaatimus opetuksen jakamisesta vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että opetusta annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa tai työssäoppimisessa voitaisiin poiketa lähiopetusjaksosta yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi. Säännös vastaisi sitä, mitä voimassa olevassa asetuksen 2 :n 4 momentissa säädetään lähiopetusjaksosta poikkeamisesta etäopetuksen osalta.

7 3 1 a. Sopimus käytännön työtehtävissä järjestettävästä työssäoppimisesta Hallituksen esityksessä laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 309/2014 vp) ehdotetaan lisättäväksi vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin uusi 6 a, jossa säädetään kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen koulutukseen sisältyvästä oppilaitoksen ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuvasta työpaikalla käytännön työtehtävissä järjestettävästä tavoitteellisesta ja ohjatusta työssäoppimisesta. Ehdotetun vapaasta sivistystyöstä annetun lain 6 :n 2 momentin mukaan kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen tulisi laatia opetussuunnitelma koulutuksesta, joka sisältää työssäoppimista. Lain 6 a :n 2 momentin mukaan oppilaitoksen ja työnantajan välisen työssäoppimista koskevan sopimuksen tekemisen edellytyksenä olisi, että työpaikalla on käytettävissä koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi toimintaa, tarpeelliset työvälineet, sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijalle vastuullinen ohjaaja. Lain 6 a :n 3 momentin mukaan työnantaja vastaa työssäoppimisen aikana opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin työntekijän työturvallisuudesta säädetään ja määrätään silloinkin kun opiskelija ja työnantaja eivät ole tehneet työsopimusta. Oppilaitoksen on ilmoitettava työnantajalle mainitusta työturvallisuusvastuusta. Saman pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin oppilaitoksen ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovittavista asioista. Vapaasta sivistystyöstä annettuun asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 a, jossa säädettäisiin kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 6 a:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa sovittavista asioista. Ehdotetun pykälän 1 kohdan mukaan sopimuksessa olisi sovittava osapuolten tehtävistä. Pykälän 2 kohdan mukaan sopimuksessa olisi sovittava opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen tavoitteista ja oppimisen järjestämisestä. Opiskelijan ohjauksella tarkoitettaisiin sekä oppilaitoksen että työssäoppimispaikan toteuttamaa ohjausta. Koulutuksen tavoitteina sopimuksessa tulisi kuvata sitä, mitä osaamista työssäoppimisessa on tarkoitus hankkia. Ehdotetun 1 a :n 3 kohdan mukaan oppilaitoksen ja työnantajan välisessä sopimuksessa olisi sovittava muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista, kuten työssäoppimisen kestosta ja ajoittumisesta. 2. Suoritteiden laskeminen ja huomioon ottaminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessa Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 8 :n mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kansanopistossa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijaviikkojen määrällä opiskelijaviikkoa kohden määrätty yksikköhinta, valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille vahvistetulla opis-

8 4 kelijavuorokausien määrällä opiskelijavuorokautta kohden määrätty yksikköhinta ja alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijapäivien määrällä opiskelijapäivää kohden määrätty yksikköhinta. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 :n mukaan opetus-ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävän opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien, opetustuntien sekä opintokerhotuntien määrän. Suoritteiden määrien laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Voimassa olevassa vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 2 :ssä säädetään valtionosuuden perusteena käytettävien kansanopistojen opiskelijaviikkojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokausien ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien laskemisesta. Voimassa olevan 2 :n 1 momentin mukaan opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Opiskelijaviikon voimassa oleva määritelmä on osoittautunut vaikeaksi soveltaa esimerkiksi etäopetukseen, joka ei tapahdu lähiopetuksena oppilaitoksessa. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen laskemisesta. Voimassa olevan asetuksen mukaan etäopetuksen opiskelijaviikot ja opiskelijavuorokaudet lasketaan lähiopetuksen opiskelijaviikkoja vastaavasti, mutta niistä otetaan valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja ja opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon 60 prosenttia. Hallituksen esityksessä 309/2014 vp ehdotetun vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 :n 2 momentin mukaan valtionosuuden perusteena käytettävien suoritteiden määrien laskemisesta ja huomioon ottamisesta voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetun 2 :n 1 momentin mukainen kansanopiston lähiopetuksen opiskelijaviikon laskenta vastaisi voimassa olevaa asetuksen säännöstä. Momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaa lähiopetusta korvaavassa etäopetuksesta ja työssäoppimisessa opiskelijaviikolla tarkoitettaisiin opetussuunnitelman perusteella arvioitua opiskelijan 40 tunnin työmäärää. Etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen laskemisen perusteena käytettäisiin siten oppilaitoksen laatimassa opetussuunnitelmassa kuvattua opintokokonaisuutta, jonka perusteella opiskelijan ohjatun työn määrä olisi arvioitu. Ehdotettu 2 momentti vastaisi voimassa olevaa 3 momenttia, jossa säädetään valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opiskelijavuorokauden laskemisesta. Asetuksen 2 :n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, otetaan oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista huomioon yhteensä

9 5 enintään 20 prosenttia oppilaitoksen kaikista toteutuneista lähiopetuksen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista. Valtionosuuden perusteena olevien suoritteiden vahvistamisen perusteena on kansanopistojen osalta tarkoitus käyttää varainhoitovuodesta 2016 lukien jakosuhdetta, josta 90 prosenttia muodostuu kullekin opistolle määritellystä kiinteästä osuudesta ja 10 prosenttia opiston varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneinä kolmen vuoden suoritteiden keskiarvon perusteella. Valtionosuuden perusteena käytettäviä suoritteita ei kuitenkaan vahvistettaisi suuremmaksi kuin mitä oppilaitos on varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneinä kolmena vuona keskimäärin toteuttanut opiskelijaviikkoja. Liikunnan koulutuskeskusten osalta suoritteiden määrien vahvistamisen perusteena on jatkossakin tarkoitus käyttää varainhoitovuotta edeltäneen vuoden arvion sekä sitä edeltäneen vuoden toteutuneiden suoritteiden keskiarvoa. Ehdotuksen mukaan toteutuneita opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen suoritteista voitaisiin yhteensä ottaa huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneista lähiopetuksen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista. Jos etäopetuksen antaminen olisi kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, ei etäopetuksen opiskelijaviikkojen ja opiskelijavuorokausien määrän huomioon ottamista valtionosuuden perusteena rajoitettaisi. Ehdotettu 5 momentti vastaisi voimassa olevaa 5 momenttia. 3. Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 2 momentin mukaan opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan kansanopistoille joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen saman vuoden opiskelijaviikkojen määrällä. 1 päivänä tammikuuta 2015 voimaan tulleen 11 :n 2 momentin muutoksen (1141/2014) mukaan opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan varainhoitovuodesta 2016 alkaen kansanopistoille vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen saman vuoden opiskelijaviikkojen määrällä. Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään yksikköhinnan korottamisesta opistoissa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvassa määrättynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai osana koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus taikka osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös opiston ulkopuolella asuvien opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä. Hallituksen esityksessä HE 309/2014 vp ehdotetun 11 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää opistossa asuvien perusteella tehtävästä opiskelijaviikkojen yksikköhinnan korottamisesta. Kansanopiston korottamaton yksikköhinta

10 6 olisi lainmuutoksen voimaantulon jälkeen opiston ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta. Ehdotetun asetuksen 3 :n 1 momentin mukaan kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan opistossa asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30 prosentilla. Voimassa olevassa asetuksen 3 :ssä säädettyjä ylläpitämisluvassa mainitun koulutustehtävän tai erityisen koulutustehtävän perusteella tehtävien yksikköhinnan korotuksien määriä muutettaisiin siten, että korotuksen euromääräinen vaikutus suhteessa korottamattomaan yksikköhintaan säilyisi samana kun korottamaton yksikköhinta olisi jatkossa opiston ulkopuolella asuvan yksikköhinta. Ehdotetun 2 momentin mukaan kansanopiston, jonka pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijaviikkojen osalta 97 prosentilla ja kansanopiston, jonka koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijaviikkojen osalta 32 prosentilla. Ehdotetun 3 momentin kansanopiston, jolla osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen osalta 26 prosentilla. 3 a. Snellman-korkeakoulun yksikköhinta Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 11 momentin mukaan Snellman-korkeakoulun yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen porrastamaton yksikköhinta. Yksikköhinnasta vähennetään sisäoppilaitoksen osuutta vastaava määrä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Yksikköhintaa voidaan korottaa koulutustehtävässä määrätyn erityistehtävän perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Voimassa olevassa vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 3 a :ssä säädetään steinerpedagogisen opettajankoulutuksen opiskelijaviikkojen korottamisesta ja kansanopiston sisäoppilaitoksen osuutta vastaavan määrän vähentämisestä yksikköhinnasta. Hallituksen esityksessä HE 309/2014 vp ehdotetaan, että kansanopiston korottamaton yksikköhinta olisi lain muutoksen voimaantulon jälkeen opiston ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta. Ehdotetun lain 11 :n 11 momentin mukaan koska kansanopiston korottamaton yksikköhinta olisi jatkossa opiston ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta, olisi Snellman korkeakoulun opiskelijaviikon yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen korottamaton yksikköhinta. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin momentin mukaan säätää yksikköhinnan korottamisesta koulutustehtävässä määrätyn erityistehtävän perusteella. Ehdotetun 3 a :n mukaan jos vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 :n 8 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen koulutustehtävään

11 7 kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen opettajankoulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta yksikköhintaa korotetaan 20 prosentilla. 5. Kansalaisopiston opetustunnin yksikköhinta Vapaasta sivistystyöstä annetun lain voimassa olevan 11 :n 4 momentin mukaan kansalaisopistojen yksikköhintoja porrastetaan tiheästi asutuissa kunnissa kansalaisopiston sijaintikunnan asukastiheyden perusteella. Porrastusten suuruudesta ja yksikköhintojen tarkemmasta laskemisesta sekä siitä, mitä kuntia pidetään tiheästi asuttuina, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 5 :n mukaan kansalaisopiston yksikköhintoja laskettaessa yksikköhinta määrätään muita kansalaisopistoja 15 prosenttia korkeammaksi niissä kansalaisopistoissa, joiden sijaintikunnan asukastiheys on yli sata. Kansalaisopiston yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa. Hallituksen esityksessä HE 309/2014 vp ehdotetaan lain 11 :n 4 momenttia muutettavaksi siten, että asetuksenantovaltuus yksikköhinnan porrastuksesta tiheästi asutuissa kunnissa kansalaisopiston sijaintikunnan asukastiheyden perusteella poistettaisiin. Koska valtuutusta säätää asetuksella kansalaisopistojen opetustunnin yksikköhinnan porrastuksista ei enää olisi, ehdotetaan asetuksen 5 kumottavaksi. 6 a. Tietojen toimittaminen Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 :n 1 momentin mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tietojen toimittamisesta säädetään tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Säännöksessä säädettyä opetus-ja kulttuuriministeriön asetusta tietojen toimittamisesta ei ole annettu. Käytännössä Opetushallitus on toimittanut vuosittain kustannuskyselyn muiden kuin kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien kansalaisopistojen osalta. Kuntien ylläpitämien kansalaisopistojen osalta edellisen vuoden kustannuksia, tuloja ja suoritteita koskevan kustannustiedonkeruun on toimittanut Tilastokeskus. Toiminnan laajuutta koskevan suoritekyselyn toimittaa Opetushallitus kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosten osalta. Hallituksen esityksessä 309/2014 vp esitetään 21 :n 1 momentin asetuksenantovaltuutussäännöksen muuttamista siten, että rahoituksen määrittämiseksi tarvittavien tietojen ja toiminnan laajuutta koskevien tietojen toimittamisesta voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella. Ehdotetun valtuutussäännöksen nojalla esitetään, että vapaasta sivistystyöstä annettuun asetukseen lisättäisiin uusi 6 a, jossa säädettäisiin vapaan sivistystyön rahoituksen määrittämiseksi tarvittavien tietojen ja toiminnan laajuutta koskevien tietojen toimittamisesta. Pykälän mukaan oppilaitoksen ylläpitäjän on vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 :n 1 momentissa tarkoitettuina rahoituksen määräämiseksi tarvittavina ja toiminnan laajuutta koskevina tietoina toimitettava oppilai-

12 8 toksen kalenterivuoden tuloja, kustannuksia ja suoritteita koskevat tiedot seuraavan kalenterivuoden aikana Opetushallituksen tai Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen Opetushallituksen tai Tilastokeskuksen ilmoittamana ajankohtana. 3 Vaikutukset 4 Valmistelu 5 Voimaantulo Asetusehdotuksen tarkoituksena on selkiyttää ja yhtenäistää etäopetukseen ja työssäoppimiseen liittyviä järjestelyitä ja suoritteiden laskentatapaa vapaan sivistystyön lain piiriin kuuluvissa sisäoppilaitoksissa. Vapaan sivistystyön valtionosuuden kokonaisrahoitus muodostuu valtion talousarviossa päätettävien suoritteiden enimmäismäärien ja suoritteita vastaavien yksikköhintojen perusteella, eikä asetuksen muutoksilla olisi valtiontaloudellisia vaikutuksia. Etäopetuksen suoritteiden laskemista ja huomioon ottamista koskevien säännösten muutos vaikuttaa vähäisessä määrin valtionosuuden jakautumiseen oppilaitosten ylläpitäjien välillä. Asetusehdotus on valmisteltu virkatyönä opetus-ja kulttuuriministeriössä vapaan sivistystyön rakenne-ja rahoimstyöryhmän linjausten mukaisesti. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta on syksyllä 2014 lähetetty lausuntopyyntö vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille, vapaan sivistystyön yhteistyöorganisaatiolle, työmarkkinajärjestöille ja muille keskeisille sidosryhmille. Hallituksen esityksen liitteenä on ollut luonnos valtioneuvoston asetukseksi vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta. Hallituksen esityksen luonnoksen liitteenä olleeseen asetusluonnokseen on lausuntopalautteen perusteella tehty muutoksia koskien työssäoppimista koskevassa sopimuksessa sovittavia asioita ja valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja ja opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon otettavien etäopetuksen ja työssäoppimisen suoritteiden määrää. Lisäksi asetusluonnokseen on lisätty 6 a tietojen toimittamisesta ja tehty eräitä teknisluonteisia muutoksia. Muutosten jälkeen asetusluonnoksesta on vielä pyydetty lausunnot vapaan sivistystyön oppilaitosten edustusjärjestöiltä, valtiovarainministeriöltä, Opetushallitukselta ja Tilastokeskukselta. Asetusehdotus tarkastetaan oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksen 2 :n 1 momentin säännöstä etäopetuksen opiskelijaviikkojen laskemisesta sovellettaisiin ensimmäisen kerran laskettaessa kalenterivuonna 2016 toteutuneita opiskelijaviikkoja. Ennen asetuksen voimaan tuloa toteutuneiden etäopetuksen opiskelijaviikkojen laskemiseen sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

13 9 Asetuksen 2 :n 4 momentin säännöstä valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon otettavista etäopetuksen opiskelijaviikoista ja opiskelijavuorokausista sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa valtionosuutta varainhoitovuodelle Näin ollen vuoden 2016 valtionosuuden myöntämisen perusteena käytettävistä vuosien etäopetuksen toteutuneista opiskelijaviikoista otettaisiin valtionosuuden perusteena käytettäviä suoritteita laskettaessa huomioon 20 prosenttia oppilaitoksen saman ajan lähiopetuksen keskimääräisistä opiskelijaviikoista. Mitä asetuksen 3 ja 3 a :ssä säädetään yksikköhinnasta, sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja varainhoitovuodelle Kansanopiston korottamaton yksikköhinta olisi varainhoitovuodesta 2016 lukien opiston ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta ja siihen tehtävät korotukset ehdotetussa 3 :ssä säädetyn mukaiset. Samoin Snellman korkeakoulun opiskelijaviikon yksikköhinta vastaisi kansanopiston korottamatonta yksikköhintaa.