Voitonjaon verosuunnittelu 32E2220 Elinkeinoverotus Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu Dosentti Pauli K Mattila
Voitonjaosta osakeyhtiössä Yleistä taustaa varojenjaolle - OYL sisältää tarkat säännöksen oman pääoman määrästä ja sen pysyvyydestä (omistajilla ei henkilökohtaista velkavastuuta) - OYL 1:3 : minimiosakepääoma 2 500/80 000 euroa - laillisesta varojenjaosta säädetty yksityiskohtaisesti OY 13 luvussa - pysyvyyttä turvaa jako vapaaseen/sidottuun omaan pääomaan (OYL 8:1) - sidottua ovat: osakepääoma, arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto sekä ylikurssirahasto (OYL:n voimaanpanolaki) - sidotun jakaminen edellyttää velkojainsuojamenettelyä - varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen (tarvittaessa tilintarkastettu) ja yhtiö ei saa olla maksukyvytön eikä jako saa aiheuttaa maksukyvyttömyyttä (ns. tase- ja maksukykyisyystestit, OYL 13 luku)
Voittovarojen ja muun oman pääoman palauttamisen muodot Liikkeissä, ammateissa ja henkilöyhtiöissä vapaat nostamisen muodot (yksityisnostot, toiminnan lopettamine, yhtiön purkaminen jne.) Osakeyhtiöissä jaosta säädetty OYL 13:1:ssä Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään: 1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta; 2) 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta; 3) 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä 4) 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta. OYL 13:6.4:ssa on säädetty, että vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella myös muulla kuin edellä mainitulla tavalla, jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu (suosiva voitonjako)
Voitonjaon verotus Verotukseen vaikuttavat erityisesti: 1. yritysmuoto ja 2. palautuksen tekotapa Verovaikutukset voivat olla välittömiä tai välillisiä, ja viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi vaikutus nettovarallisuuteen Jäljempänä tarkastellaan pääosin vain välittömiä verovaikutuksia, mutta ei kaikkia (ei esimerkiksi varainsiirtoverotusta)
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat Liikkeen- ja ammatinharjoittajat - tulos verotetaan suoraan omistajan jaettavana yritystulona (TVL 30 ) yhdenkertainen verotus - sijoitetun pääoman ja voittovarojen yksityisnostot verovapaita, mutta syö nettovarallisuutta - negatiivinen oma pääoma (EVL 18.2 ) - jos yksityisnostot in natura, tuloutus EVL 51.1 b :n mukaisesti (alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta) - yritystoiminnan lopettaminen = viimeinen liiketoimi, ja mahdollisesti tulontasaus (TVL 128 )
Henkilöyhtiöt Henkilöyhtiöt - tulos verotetaan yhtiömiesten tulona (TVL 16 ) ja verotus on yhdenkertaista - yksityisnostot verovapaita eikä merkitystä nostetaanko sijoitettua omaa pääomaa vai voittovaroja - yksityisotto syö yhtiöosuuden hankintamenoa (TVL 46.4 ) - negatiivisen oman pääoman riski (EVL 18.2 ) - yksityisnostotin natura tuloutetaan pääosin todennäköiseen luovutushintaan (EVL 51.3 b )
Henkilöyhtiöt jatkuu - henkilöyhtiön purkaminen = jako-osa luovutushintaa käyvin arvoin (ks. myös Verohallinnon ohje Yhtiöosuuden luovutus tuloverotuksessa ja lahjaverotuksessa, 21.4.2010 dnro 330/349/2010, -äänettömän yhtiömiehen panoksen palautus arvioidaan kuin osakepääoman alentaminen, mutta ei peitellyn osingon riskiä -jos AY/KY muutetaan Oy:ksi, usein yksityisnostoja ennen muutosta, jolloin: - osakkeiden hankintameno pienenee (ArVL 11 ) - nostetut varat voidaan miniosakepääoman ylittävältä osin kirjata svop:iin - nostetut varat voidaan kirjata saataviksi, mutta vain sellaisten varojen osalta, joita voidaan pitää realisoituneina, muutoin peitellyn osingon riski lyhennyksistä ja mahdollisista korkosuorituksista (VML 29 )
Osakeyhtiöt Osakeyhtiöt Olennaisesti erilainen verokohtelu kuin muissa yritysmuodoissa, koska jaettu voitto kahdenkertaisen verotuksen piirissä Tehtävä selkeä ero pääoman palautuksen ja voitonjaon välille - pääoman palautus veronalaista, mutta hankintameno vähennyskelpoista (euro eurosta periaate) - osinko veronalaista (merkittäviä poikkeuksia) - peitelty osinko välimaaston harmaa vyöhyke (VML 29 ) Voittovarat ja sijoitettu pääoma voidaan palauttaa myös luovuttamalla osakkeet tai purkamalla yhtiö (luovutusvoittoverotus, TVL 45-50 )
Voitonjaon muotoja osakeyhtiössä Osakeyhtiön voittovaroja voidaan hyödyntää ainakin seuraavilla toimilla: * osinko * svop-jako (vaihtoehto osingolle) * omien osakkeiden hankkiminen/lunastaminen * osakkeiden myynti * yhtiön purkaminen * osakaslaina * palkan maksaminen
Svop-jaosta Rahasto on vapaata omaa pääomaa, mikä tarkoittaa sitä, että rahastosta voidaan jakaa varoja samoin edellytyksin kuin osinkoa (OYL 13:1). Jaon edellytyksinä ovat täten tase- ja maksukykyisyystestit Niinikään OYL 13:6:n 4 momentista ilmenee, että rahaston jaossa voidaan poiketa OYL 13:1 mukaisista periaatteista, mikäli kaikki osakkeenomistajat antavat sille suostumuksen. Verotuksessa tätä ilmiötä on kutsuttu suosivaksi voitonjaoksi. Svop:n arviointi ei välttämättä ole sama verotuksessa kuin yhtiöoikeudessa, mikä näkyy etenkin suosivassa voitonjaossa. OYL suojelee velkojia ja muita osakkaita, verotuksen painotus muualla.
Svop-jakon verotus 1 Pääsääntö on verottaminen osinkona. Tämä koskee kaikissa tapauksissa listattujen yhtiöiden svop-jakoja. Listaamattomista yhtiöistä voidaan edelleen jakaa varoja myös luovutukseksi katsotulla tavalla, jos sijoitus palautetaan sijoituksen tehneelle osakkaalle 10 vuoden sisällä sijoituksesta (TVL 45 a ). VaVM 32/2013 mukaan alkuperäiseen sijoittajaan rinnastetaan hänen kuolinpesänsä. Edellytyksenä poikkeavalle menettelylle on luotettavan selvityksen antaminen siitä, että palautuksen kohteena on yhtiöön tehty sijoitus. Yritysjärjestelyissä tai rahastosiirroissa kertyneitä varoja ei ollut tarkoitus pitää tällaisina varoina (HE 185/2013 s. 44). KHO päätti toisin 2016:103.
KHO 2016:49 s. 1 Aasiassa oli kysymys siitä, pitikö osakeyhtiöön tehty pääomalainasijoitus lukea osaksi osakkeen hankintamenoa, kun lasketaan osakkeesta syntynyttä luovutustappiota yhtiön konkurssin johdosta? TVL 46 ja 50. TVL-verotettu A oli tehnyt osakeyhtiöön sen osakkaana vuonna 2007 pääomalainasijoituksen (190 623,53 euroa). Laina oli vakuudeton ja viimesijainen yhtiön konkurssissa ja täytti OYL 12 luvun vaatimukset pääomalainasta. Pankki oli edellyttänyt, että A tekee yhtiöön joko osakepääomasijoituksen tai pääomalainasijoituksen. Sijoitettu lainapääoma oli käytetty yritysostoon. Pääomalainaa oli käsitelty yhtiön kirjanpidossa velkana. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 2010, jolloin A oli menettänyt lainasaamisensa.
KHO 2016:49 s.2 A:n verotuksessa vuodelta 2010 katsottiin, että osakkeiden hankintamenoon oli luettava pääomalaina vuodelta 2009, mutta ei vuonna 2007 annettua pääomalainaa, koska sitä pidettiin tavallisena lainasaatavana. HAO hylkäsi A:n valituksen vedoten mm. siihen, että kysymys ei ollut toiminnan vakauttamiseen liittyvästä tuesta, vaan yritysjärjestelyn yhteydessä annetusta rahoitusvälineestä. KHO hyväksyi A:n valituksen ja katsoi vuoden 2007 pääomalainan osaksi osakkeiden hankintamenoa. KHO totesi päätöksessään mm., että TVL:ssä ei ole nimenomaista säännöstä siitä, mitkä erät luetaan luonnollisen henkilön tuloverotuksessa osakkeen hankintamenoon. Vakiintuneesti on kuitenkin katsottu, että hankintamenoon luetaan osakkeiden hankinnan jälkeen tehdyt lisäsijoitukset. Näyttäisi siltä, että pääomalainasijoitukset luetaan laajasti osaksi osakkeiden hankintamenoa. Toiminnan vakauttamistarvetta ei edellytetä.
KHO 2016:103 s. 1 Tässä oli kysymys veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta KVL:n ennakkoratkaisuun 8/2015 (edellinen kuva). Valitus koski vain verovuotta 2016, jolloin ei enää ole voimassa siirtymäsäännös. Valitus perustui pääsoin siihen, että HE:ssä (185/2013) ja VaVM:ssa (32/2013) oli todettu, että svop-palautusta ei voida verottaa luovutuksena, jos svop-rahasto on syntynyt yritysjärjestelyssä. KHO hylkäsi valituksen ja jätti voimaan ennakkoratkaisun myös verovuoden 2016 osalta. KHO:n perustelut seuraavassa kuvassa. Perusteluissa korostuu lain sanamuodon merkitys suhteessa hallituksen esitykseen ja valiokuntamietintöön.
KHO:n perustelut: KHO 2016:103 s. 2 Tuloverolain 45 a :n säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on lausuttu, että säännös ei soveltuisi yritysjärjestelyissä muodostuneisiin oman pääoman erien jakoon. Hallituksen esityksessä tai sen johdosta annetussa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ei ole tarkemmin määritelty, mitä yritysjärjestelyillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Koska tuloverolain 45 a :ssä ei sen sanamuodon mukaan ole rajattu yritysjärjestelyissä syntyneitä rahastoja pykälän soveltamisalan ulkopuolelle, korkein hallinto-oikeus katsoo, että varojenjaon luovutuksena verottamisen esteenä ei voi olla yksinomaan se, että rahasto on syntynyt yritysjärjestelyn yhteydessä. Kun osakkeiden merkintähintana on apporttina luovutettavien osakkeiden käypä arvo merkintähetkellä, sijoituksen määrä voi ylittää osakkeiden luovuttajan luovutuksen kohteena oleviin yhtiöihin tekemien pääomansijoitusten määrän. Osakkeiden luovuttajan näkökulmasta kysymyksessä on kuitenkin tällöinkin kokonaisuudessaan hänen tekemänsä pääomansijoitus vastaanottavaan yhtiöön.
Svop-jako 2 TVL 46 a :ssä on säädetty luovutuksena pidettävien svop-jakojen luovutusvoiton laskennasta. Vanha laskentatapa säilyi. Luovutushinnaksi katsotusta jaosta vähennetään sama määrä osakkeen hankintamenoa, kuitenkin enintään osakkeen poistamattoman hankintamenon määrä. Näin vähennetty määrä alentaa myös osakkeen jäljellä olevaa hankintamenoa. Sidotun oman pääoman palautuksiin (esimerkiksi osakepääoman ja ylikurssirahaston) sovelletaan vanhoja vakiintuneita verotusperiaatteita. Jako katsotaan luovutukseksi ja osakkeen hankintamenoa vähennetään sama määrä. Jako voidaan katsoa myös peitellyksi osingoksi, jos jakoon on ryhdytty osingosta menevän veron välttämiseksi (VML 29.2 ). Tässä vaiheessa ei myöskään muutettu osakeyhtiön purkamisen verotusta, vaikka purkaminen merkitsee yhtiön varojen jakamista osakkaille.
Verosuunnitteluun liittyviä näkökohtia Verovelvollinen voi näytöllä ja verotuksessa tehtävällä vaatimuksella vaikuttaa joskus siihen, verotetaanko varojenjako osinkona vai luovutushintana. Kun verotus voi olla toisessa näistä muodoista edullisempaa, verovelvollisen kannattaa selvittää, kumpi muodoista on hänelle edullisempi. Vanhoja sijoituksia koskevaa siirtymäkauden (2014-2015) erityisjärjestelyä ei ole enää käytettävissä. Svop-sijoituksen muuttuneen verotuksen jälkeen tulee arvioida uusista lähtökohdista svop-sijoituksen ja pääomalainan keskinäinen edullisuus. Muuttuneesta verotuksesta huolimatta minimiosakepääoman ylittävä osakkeen merkintähinta kannattaa kirjata svop-rahastoon. Osakaslaina voi olla edullisin tapa hyödyntää yhtiön varoja, jos laina voidaan maksaa takaisin nostovuonna tai ainakin 5 vuoden sisällä. Huom. kuitenkin vaikutus nettovarallisuuteen (TVL 33.5 b ).
Svop-rahastojako vai osinko? Yhtiöoikeudellisesti samat jakoedellytykset (OYL 13 luku) Jakotapaa ei voida vapaasti valita, mutta kumpikin vaihtoehto voi olla mahdollinen Edullisuusvertailuun ei yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua Jos svop-rahastojako verotetaan osinkona, vertailua varsinaisen osingon verotukseen ei tarvitse tehdä, koska verotus tapahtuu kummassakin jakomuodossa samoin perustein. Vaikutus nettovarallisuuteen on myös sama.
jatkuu Vertailu on tarpeen vain tilanteissa, joissa svop-rahastojako verotetaan luovutusvoittoverotusta koskevien periaatteiden mukaan. Edullisuusvertailuun vaikuttavat monet taustatekijät, kuten: - onko varoja jakava yhtiö noteerattu vai ei-noteerattu ja - onko saaja luonnollinen henkilö vai toinen osakeyhtiö? Varoja jakavan yhtiön noteeraustausta vaikuttaa siihen, miten osinko verotetaan, mutta ei siihen, miten luovutusvoittoja verotetaan.
jatkuu Noteerattu yhtiö ja luonnollinen henkilö - pörssiosingon verotaso (2016) on - 25,5% (pääomatuloverokanta 30 %) - 28,9 % (korotettu pääomatuloveroprosentti 34%) - luovutusvoittoverotuksessa verotaso (2016) - 0 % (hankintameno vähintään jaon suuruinen) - 24 %/27,2% (hankintameno-oletama 20%) - 18%/20,4% (hankintameno-olettama 40%) Tämä ei ole enää vaihtoehto 2014 lähtien.
jatkuu Noteeraamaton yhtiö ja luonnollinen henkilö - osingon verotaso (2016) - 7,5% tai 25,5% (pääomatulona verotettava osinko, verokanta 30 %) - 37,5% (ansiotulo-osinko ja marginaalivero 50%) - luovutusvoittoverotuksessa verotaso (2016) - 0 % (hankintameno vähintään jaon suuruinen) - 24 %/27,2% (hankintameno-oletama 20%) - 18%/20,4% (hankintameno-olettama 40%)
jatkuu Toinen osakeyhtiö saajana - osingon verotaso 2016 - yleensä 0%, koska ei ketjuverotusta (EVL 6a ) - ketjuverotustilanteissa 20 % - luovutusvoittoverotuksen taso 2016 - pääsääntöisesti täysimääräisesti yhteisötuloa hankintamenon ylittävältä osin 20 % - käyttöomaisuusosakkeiden osalta voi olla myös 0% (EVL 6b )
jatkuu Loppuarvio edullisuusvertailusta Luonnolliset henkilöt saajina ja perheyhtiö - lyhyellä tähtäimellä svop-jako edullinen, jos riittävästi osakkeen hankintamenoa Toinen yhtiö saajana - osinko näyttäisi olevan pääsääntöisesti edullisempaa - jos jakajana oma tytäryhtiö, kumpikin jakotapa verovapaata
Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen Säädelty OYL 15 luvussa ja päätös aina yhtiökokouksessa (myös hallitus voidaan valtuuttaa päättämään yksityiskohdista). Julkisissa yhtiöissä merkittäviä hankintarajoituksia. Hankkiminen: vapaaehtoinen sopimukseen perustuva järjestely Lunastaminen: pakkotoimi Varat voidaan ottaa vapaasta tai sidotusta omasta pääomasta (velkojansuojamenettely). Yleensä katetaan vapaasta omasta pääomasta, eli on vaihtoehto osingonjaolle. Yhtiöoikeudellinen lähtökohta: osakeomistuksen suhteessa ja suunnattu hankinta vaatii painavia taloudellisia syitä (OYL 15:6)
jatkuu Hankkimisessa/lunastamisessa tapahtuu osakkeiden fyysinen luovutus > verotuksen lähtökohta luovutusvoittoverotus Kun hankintaan voidaan käyttää myös voittovaroja, kysymyksessä voi olla peitelty osinko (VML 29.2 ) OYL:n lähtökohtana oleva yhdenvertainen kohtelu on verotuksellisesti vaarallinen > pitää pyrkiä suunnattuun hankintaan Oikeus- ja verotuskäytännössä löydetty lieventäviä ja raskauttavia taustatekijöitä
jatkuu Peiteltyä osinkoa ei ole katsottu syntyneen, kun pörssiyhtiö hankkii markkinoilta omia osakkeitaan (KVL 19/1991 ja 101/1998). Omien osakkeiden hankintameno ei ole osakeyhtiölle vähennyskelpoinen meno (EVL 16 :n 9 kohta). Poikkeuksen muodostavat työsuhteen perusteella luovutetut osakkeet, jos ne on hankittu arvopaperimarkkinalain 3 :ssä tarkoitetussa julkisessa kaupankäynnissä (EVL 18.3 ).
Osakaslainat Nykyinen OYL ei tunnista osakaslainoja. Niiden antaminen on arvioitava osakeyhtiölain yleisten periaatteiden nojalla. Lainan antamisen tulisi olla yhtiön edun mukaista. Lain esitöissä painotetaan sitä, että vain harvoin on yhtiön edun mukaista antaa merkittäviä rahasummia yhtiön omistajalle. Luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa on osakeyhtiöstä verovuonna saadusta rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta oleva määrä, jos verovelvollinen yksin tai perheenjäsentensä kanssa yhdessä omistaa vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä (TVL 53 a ). Ellei verotettu pääomatulona, maksettava korkoa peitellyn osingon estämiseksi. Myös itse lainan pääoma voi muuttua peitellyksi osingoksi. Jos osakaslaina maksetaan takaisin viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen, takaisinmaksettu määrä vähennetään pääomatuloista (TVL 54 c ).
Osakeyhtiön purkaminen OYL 20 luku Yhtiön purkaminen on yksi tapa jakaa voittovarat Purkaminen yhtiön verotuksessa - EVL 51 d : tuloutus todennäköiseen luovutushintaan - jos EVL 6 b osakkeita, niiden luovutus verovapaata - myös varainsiirtoverot mahdollisia (käyvistä arvoista) Purkaminen osakkaan verotuksessa - osakkeiden luovutus jako-osan todennäköiseen luovutushintaan (TVL 45 50 ) - jos osakkeet kuuluivat EVL 6 b :n soveltamisalaan, luovutusvoitto verovapaa ja tappio vähennyskelvoton (EVL 51.2 d ) - purkaminen ei voi olla peiteltyä osinkoa, vaikka taseessa oli jakamattomia voittovaroja
Pääomalainan takaisinmaksaminen OYL 12 luku Pääomalainan takaisinmaksaminen on yksi voitonjaon muoto, kun varat katetaan voittovaroista Lainan pääoma saadaan muutoin palauttaa tai maksaa sille korkoa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman määrä ylittää taseen mukaisen tappion määrän Pääomalainan velkojan suostumuksella pääomalainaa voidaan käyttää: 1. osakepääoman korotuksen maksuksi, 2. muuntaa svop-rahastoksi tai 3. käyttää tappion kattamiseen. Ei verotuksellisia ongelmia
Laiton jako Kysymyksessä on laiton jako, jos jaossa on rikottu OYL:n säännöksi. Laittomasti jaetut varat on palautettava yhtiölle (OYL 13:4) Rikkominen voi tapahtua monella eri tapaa - ei noudateta tase- ja maksukykyisyystestiä - menettelysäännöksiä rikotaan Verohallinnon ohjeessa 8.3.2007 mm. seuraava kohta: Verohallituksen käsityksen mukaan osakeyhtiölain mukainen laiton jako ei lähtökohtaisesti ole peiteltyä osinkoa. Esimerkiksi peitellystä osingosta ei ole kysymys tilanteessa, jossa jaossa noudatetaan osakeyhtiölain varojenjakoa koskevia menettelysäännöksiä, mutta käytettävissä ei olekaan ollut riittävästi jakokelpoisia varoja. Menettely ei ole peiteltyä eikä siihen liity poikkeavaa hinnoittelua. Tällaiseen osingonjakoon sovelletaan osinkoa koskevia säännöksiä. Työryhmäesitys VM 4/2006: kokonaan ansio- tai pääomatuloa
Osinkoa vai palkkaa? Perheyhtiössä omistaja voi usein päättää, nostaako yhtiöstä palkkaa, osinkoa vai kumpaakin Kompensaatiotavan verotuksellinen edullisuus riippuu monesta eri tekijästä, jollaisia ovat ainakin seuraavat: - onko yrittäjällä ansiotuloja muualta - onko yrittäjä YEL-osakas - onko yrittäjällä pääomatulolajissa uusia/vanhoja tappioita - tarvitaanko pääoma- tai ansiotuloja vähennysten hyödyntämiseen - voidaanko palkan vähentäminen yhtiön verotuksessa hyödyntää Jos ansiotuloja ei ole muualta, aina kannattaa maksaa myös palkkaa. Todennäköisesti kannattaa nostaa palkkaa ja jakaa osinkoa. Muistettava, että työperusteinen osinko verotetaan palkkana (TVL 33 b :n 3 mom.)