ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari & Tuomas Paloposki 2 TAUSTA (1/3) t Palokuolemien määrä Suomessa korkea (n. 100 henkeä vuodessa). t Yhteiskunnalliset kehitystrendit pyrkivät nostamaan palokuolemien määrää: Väestön ikääntyminen Sosiaaliset tekijät t Palokuolemien vähentämiselle on asetettu haastavat tavoitteet (Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma). 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 2 1
3 TAUSTA (2/3) t Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään useiden eri keinojen käyttöä: Tekniset keinot Muut keinot (yhteiskunnalliset, sosiaaliset,...) t Asuntosprinklaus on eräs pohdittavana oleva mahdollisuus. 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 3 4 TAUSTA (3/3) t Suomessa on jo jonkin verran kokemuksia asuntosprinklauksesta: puukerrostalot; erityisryhmien asuminen. t Nyt on aika: kerätä kokemukset; tehdä niiden pohjalta yhteenveto; ja antaa suosituksia jatkotoimenpiteiksi. 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 4 2
5 TAVOITTEET t Löydetään vastaukset kysymyksiin: Voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten määrää Suomessa vähentää merkittävästi asuntosprinklauksella? Mitkä ovat sprinklauksen kustannukset ja toisaalta vaikutus tulipaloista aiheutuviin omaisuusvahinkoihin? Ovatko nyt käytetyt mitoitusperusteet oikeita vai pitääkö niitä muuttaa? 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 5 6 SISÄLTÖ A. Kokemusten kerääminen Suomesta ja ulkomailta B. Aineiston laadun arviointi Mitä voidaan sanoa tässä vaiheessa? Miten tilastointia voisi tai pitäisi parantaa? C. Toteutettujen järjestelmien arviointi Ovatko Suomessa toteutetut järjestelmät olleet oikein mitoitettuja ja riittävän luotettavia? Mitkä ovat olleet vaikutukset henkilö ja omaisuusvahinkoihin? 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 6 3
7 HANKKEEN RAKENNE t Hanke jakautuu kahteen osaan: Tutkimussuu nnitelman osat A ja B Suositukset tilastointikäytännöiksi jatkossa Vaihe 1 käynnistyi loppukesällä 2006 ja Tutkimussuunnitelman osa C päättyy elokuun lopussa 2007. Vaihe 2 on kaksivuotinen ja pyritään Tilastointi jatkossa aloittamaan heti vaiheen 1 päätyttyä. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 7 8 1. VAIHEEN OSALLISTUJAT t Palosuojelurahasto t Sisäasiainministeriö t Ympäristöministeriö t Tampereen aluepelastuslaitos t Pelastusopisto t Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto t Suomen kiinteistöliitto t Oulun yliopisto t Marioff Corporation Oy t Softonex Oy Ltd t Provacuum Oy t VTT t Suomen pelastusalan keskusjärjestö t Uponor Oy t Firecon Oy t Suomen sprinkleriliikkeiden yhdistys t Turvatekniikan keskus t Uudenmaan Vammaispalvelut Oy t YH Länsi Oy Lisäksi tietojen hankinnassa avustavat: t Inspecta Oy t Alarm Control Alco Oy 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 8 4
9 MITÄ ON ASUNTOSPRINKLAUS? t Hankkeelta on toivottu myös määritelmää asuntosprinklaukselle. t Määritelmiä on olemassa kyllä jo ennestäänkin (esim. CEA 4001, Palo ja pelastussanasto, jne.). t Jo sellaisiin peruskäsitteisiin kuin asunto ja asuminen liittyy tulkinnanvaraisuutta. t Hankkeen puitteissa koetetaan selostaa määrittelyyn liittyvää ongelmakenttää. 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 9 10 ASUMISEN MÄÄRITTELYÄ t Ihmisten jaottelu ryhmiin: Täysivaltaiset aikuiset : havaintokyky, ymmärrys ja liikuntakyky normaaleja. Erityisryhmät : havaintokyky, ymmärrys ja/tai liikuntakyky puutteellisia tai puuttuvat kokonaan. t Nämä ryhmät eivät ole erillisiä vaan muodostavat jatkumon. t Mihin asettuvat senioriasuminen, palveluasuminen, tuettu palveluasuminen,...? 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 10 5
11 RAKENNUSTEN MÄÄRITTELYÄ t Entä jos samassa rakennuksessa on: asuntoja (sekä normaaliasuntoja että erityisryhmien asuntoja), liiketiloja, työpaikkatiloja, autosuojia, ym. t Minkä mukaan määräytyy: Vaaditaanko sprinklausta? Jos vaaditaan, niin miten se pitää mitoittaa? 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 11 12 SUORITUSKYKY JA MITOITUS t Suorituskyky: Laitteisto sammuttaa palon tai hillitsee sitä riittävässä määrin. Laitteisto säilyy toimintakuntoisena koko suunnitellun elinikänsä ajan. t Mitoitus: Järjestelmä tuottaa riittävän määrän vettä (l/min) riittävän pitkän ajan (min). t Miten nämä seikat pitää osoittaa? 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 12 6
13 TULOKSIA YHDYSVALLOISTA t Yksittäisten kaupunkien tietoja löytyy, kattavaa yhteenvetoa ei ole pystytty muodostamaan. t Alkuperäisaineisto ei VTT:n käytettävissä, johtopäätökset perustuvat muiden tekemiin analyyseihin. t Kokemukset olleet pääsääntöisesti hyviä. 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 13 14 ESIMERKKI 1/2 t Asuinrakennuspalot Yhdysvalloissa vuosina 1999 2002. Automaattinen sammutusjärjestelmä (3 %) Vesisprinklaus (96 %) A t Lähde: Rohr & Hall, 2005. Asuntopalo Muu kuin vesisprinklaus (4 %) Ei automaattista sammutusjärjestelmää (97 %) 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 14 7
15 ESIMERKKI 2/2 Sprinklaus tehosi (97 %) t Sprinklauksen toiminta asuinrakennuspaloissa Yhdysvalloissa. t Lähde: Rohr & Hall, 2005. A 23 Asuinrakennusten ja hoitoalan rakennusten palot Suomessa 1996 2007 (PRONTO) Sprinklaus laukesi (41 %) 6 Sprinklaus ei lauennut (59 %) 16 Sprinklaus ei tehonnut (3 %) 14 Sprinklauksen olisi pitänyt laueta (2 %) 2 Vesi ei mennyt liekkeihin (77 %) Vesi ei riittänyt (23 %) Palo liian pieni laukaisemaan sprinklerin (98 %) Sprinklerijärjestelmä suljettu pois käytöstä (80 %) Muu syy (20 %) 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 15 16 KOKEMUKSIA SUOMESTA t Suomessa on toistaiseksi tapahtunut kovin vähän (tämä oli toki jo ennakkoon tiedossa). t Aineistoa voi jossain määrin jo käyttää tilastojen laadun ja tilastointikäytäntöjen arviointiin. t Tilastoista löytyy suoranaisia virheellisyyksiä jopa liittyen sammutusjärjestelmän toimintaan. t Merkittävä osa tiedoista on vaikeasti saatavissa, aina ei edes sähköisessä muodossa. 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 16 8
17 ESIMERKKITAPAUS 1/2 t Rakennuksen tiedot: Sijaitsee Helsingissä. Rakennuslupa haettu 1989, valmistui 1991. Rakennuksessa kellari + 5 kerrosta. Kellarissa autosuoja, 1. kerroksessa liiketiloja, muissa kerroksessa nuorisoasuntoja. 1. kerrokseen haluttiin rakentaa iso yhtenäinen liiketila => sallittu osastokoko ylittyi => vaadittiin sprinklaus kellariin ja 1. kerrokseen. Sprinkleriluokka OH2. 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 17 18 ESIMERKKITAPAUS 2/2 t Rakennuksessa tapahtui tulipalo 22.8.2002: Autosuojassa olleeseen autoon murtauduttiin ja se sytytettiin. Kohteessa ollut sprinklerijärjestelmä rajoitti paloa tehokkaasti. Palokunta teki sammutushyökkäyksen autosuojaan ja sammutti palon ja hoiti savutuuletuksen. Vahingot n. 6000 euroa. Isännöitsijä: Järjestelmä on suhteellisen kallis vuositasolla, mutta mikäli vahinko sattuu, springlerjärjestelmä on ehdoton! 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 18 9
19 ENTÄ NYT? t 1. vaiheen tulokset kootaan raporttiin. t Sävy tulee varmastikin olemaan enemmänkin pohdiskeleva kuin julistava. t Työtä jatketaan ja tarkennetaan 2. vaiheessa. 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 19 20 2. VAIHEEN SISÄLTÖ t Todennäköisesti mm.: Tilastollisia analyysejä tulipalojen syttymistaajuudesta, leviämisestä ja syntyneistä vahingoista Kiinnostavien palotilanteiden tietokonemallinnusta Kiinnostavien palotilanteiden kokeellisia tarkasteluja t Tarkempi suunnittelu käynnissä. 24.8.2007 Palotutkimuksen päivät 2007, 27. 28.8.2007, Espoo 20 10