Tilusjärjestelyistä 22.11.2011 Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala
Esityksen sisältö Lähtökohta tilusjärjestelyille Tilusjärjestelyistä Suomessa Toiminnan laajentuminen Itä- ja Keski-Suomeen Tilanne PKAR alueella Värtsilän tarveselvitysalueet Tilusjärjestelyn etuja Tilusjärjestelyjen rahoituksesta Tarveselvitys Peltotilusjärjestelyn vaiheet Yksittäisen viljelijän vaikutusmahdollisuudet
Lähtökohta tilusjärjestelytoiminnalle Maanmittauslaitoksen tehtävänä on huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta Tilusjärjestelytoiminta edistää ja tukee maaseudun maankäytön rakenteiden kehittämistä Palveluja tarjotaan koko maassa yhtäläisin perustein
PELTOJEN RAKENNE EI OLE JUURIKAAN MUUTTUNUT 60 VUODEN AIKANA 1940-LUKU 2000-LUKU
Tilusrakenteessa kehitettävää?
Peruslohkojen keskimääräinen koko ja lukumäärä T&E-keskuksittain Keskikoko Lukumäärä ha kpl / tilakokoluokka 25 ha 50 ha 100 ha 150 ha Uusimaa 3,16 8 16 32 48 Varsinais-Suomi 3,03 8 16 33 49 Häme 3,02 8 17 33 50 Satakunta 2,38 11 21 42 63 Pohjois-Pohjanmaa 2,37 11 21 42 63 Kaakkois-Suomi 2,29 11 22 44 66 Pohjois-Savo 2,20 11 23 45 68 Pohjois-Karjala 2,17 12 23 46 69 Etelä-Pohjanmaa 2,13 12 23 47 70 Pirkanmaa 2,08 12 24 48 72 Pohjanmaa 2,02 12 25 49 74 Keski-Suomi 1,93 13 26 52 78 Etelä-Savo 1,78 14 28 56 84 Lappi 1,73 14 29 58 87 Kainuu 1,71 15 29 58 88 Ahvenanmaa 1,33 19 38 75 113 Koko maa 2,33 11 21 43 64
Tilusjärjestelyistä Suomessa Vuoden 2009 alussa oli tarveselvitysvaiheessa 42 hanketta 1.1.2010 toimitusvaiheessa oli 74 tilusjärjestelyä, joiden pinta-ala n. 84 000 hehtaaria Tilusjärjestelyt ovat perinteisesti painottuneet Pohjanmaalle, viime vuosina toimituksia tullut vireille eri puolilla Suomea Valtimolla tehtiin 2010 Pohjois-Karjalan ensimmäinen tarveselvitys, joka ei kuitenkaan johtanut toimitukseen ainakaan tässä vaiheessa Vieremällä Savossa Murtokorven uusjako käynnissä
Tilusjärjestelyistä Suomessa Tilusjärjestelytoiminnasta Suomessa vastaa maanmittauslaitos MMM:n ohjaamana Vuosittainen tuki ( budjettirahaa, ei EU-tukea ) on ollut n. 7 miljoonaa euroa tilusjärjestelyjen yhteydessä tehtäviin mukauttamistoimiin eli perusparannuksiin > määrärahasta niukkuutta Vuonna 2010 maanmittauslaitoksen budjetista osoitettiin tarveselvityksen ja tilusjärjestelytoimitusten tekoon 3,8 miljoonaa euroa.
RIPE-työryhmältä raportti 2011 Taustalla MMM / MML pyrkimys laajentaa tilusjärjestelytoimintaa Itä- ja Keski-Suomeen RIPE = Rikkonaisten peltoalueiden tilusjärjestelyt Työryhmä kehitti toimintamallia Itä- ja Keski- Suomeen Markkinointiin uutta näkökulmaa (kohteiden löytämiseen Pekira-työkalu, suunnitelmallinen viestintä yhteistyökumppaneiden kanssa, EU-hankkeisiin osallistuminen) Tarveselvityksen yhteydessä sidosryhmäyhteistyö (mm. ELY, kunnan maatalouspuoli) Tilusjärjestelyt osaksi monitavoitteisia viranomaishankkeita (vesiensuojeluhankkeet, liikenneturvallisuushankkeet) Maapankkitoiminnan käyntiin saaminen
Tilanne nyt Pohjois-Karjalassa Niilo Puhakan projekti v. 2008 tuotti meillä tarveselvityshakemuksia Valtimolta, Tohmajärveltä, Kiteeltä ja Liperistä Valtimon tarveselvitys valmistui 2010, ei kuitenkaan jatkettu toimitusvaiheeseen Tohmajärven Värtsilä työn alla Kyselylomakkeet lähetetty 180:lle pellon omistajalle Haastateltu suurin osa aktiiviviljelijöistä, joita on aluerajauksen sisällä 45 kpl Tarveselvitys valmiiksi 2012 aikana Tarveselvitysten etenemistä hidastanut toimitustuotannon tuottavuuspaineet
Kiinteistörakenteen nykytilanne Sääperi
Tilastoa Sääperin peltolohkoista ( IACS ) Kokonaispeltoala 1105 ha (vuokr. 312 ha) Peltolohkojen lukumäärä 442 kpl Peltolohkojen pinta-alajakauma (ha, kpl) 0 0,5 76 17 % 0,5 1 66 15 % 1-2 96 23 % 2-3 68 15 % 3-5 70 16 % 5-66 14 % Peltolohkojen keskikoko 2,50 ha
Pieniä yksiköitä, metsäpuskia pellon keskellä, lohkomuoto
Peltolohkot suuremmiksi perinteisillä konsteilla - vieressä olevan kokonaisen tilan ostaminen > varainsiirtovero 4 % kauppahinnasta ja lainhuudatus - vieressä olevan palstan ostaminen määräalana> varainsiirtovero 4 % kauppahinnasta, lainhuudatus ja lohkominen - tilusten vaihtaminen > sopimus ja tilusvaihtotoimitus, ei yleensä veroseuraamusta Lohkomismaksut ja tilusvaihtomaksut maanomistajalle
Peltotilusjärjestely Lähtökohtana pyrkimys mahdollisimman suuriin lohkokokoihin Jos mahdollista, niin pellot pyritään siirtämään lähemmäs talouskeskusta Vaihdot pelto/metsä Ojitukset kuntoon valtaojien kunnostukset, siirrot, putkitukset, perkaukset salaojitukset, kunnostus ja rakentaminen Viljelystiet kuntoon kunnostus, rakentaminen, siirtäminen Valtion tuki ja rahoitus em. toimiin
Peltotilusjärjestely Peltoala pyritään pitämään samana tai lisäämään mm. lisämaiden ( valtion välitys ) avulla Kenenkään tilannetta ei saa huonontaa Pellot arvioidaan maalajinsa ja kuntonsa yms. ominaisuuksien perusteella toimituksessa Toteutetaan uusjakotoimituksena, kiinteistönmuodostamislaki 9. luku ei kauppakirjojen tekoa- ei lainhuutokuluja - ei lohkomiskustannuksia - ei veroseuraamuksia vaihtomaista
Peltotilusjärjestely käytännössä Ennen Jälkeen
Rahoituksesta MMM:n tilusjärjestelystrategiassa 2008-2013 on tilusjärjestelyhankkeet jaettu tuen saannin kannalta kolmeen tasoon monimuotohankkeet parhaiten tuettuja > hankkeeseen yhdistetään useampia kehittämisnäkökulmia yhteistyössä eri viranomaisten kanssa Esim. yleiset tiet, rautatiet, kosteikkohankkeet
Rahoituksesta Maanmittaustoimisto hakee MMMstä rahoituspäätöksen hankkeelle Kustannukset maksaa ensin maanmittaustoimisto, maanomistajien osuus peritään hankkeen päätyttyä Tuki on kaikille maanomistajille sama Tukitaso perusparannusten osalta ollut keskimäärin 60-70%
Rahoituksesta Tuki maanmittarin maksusta 65 % - 100 % hankkeen tasosta riippuen Perusparannusten osalta valtio lainaa viljelijöiden osuuden > takaisin perintä ; vapaa vuodet 5v toimituksen rekisteröinnistä +12v
Tarveselvityksessä tutkitaan tilusjärjestelyn mahdollisuutta Selvitetään alueen nykytilanne ja muutosmahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseksi. Selvitetään, onko tilusjärjestelyllä kannatusta maanomistajien keskuudessa. Arvioidaan mahdollisen hankkeen kustannukset ja hyödyt. Laaditaan toimenpide-ehdotus. Ennen toimituksen aloittamista haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta tilusjärjestelylle
Tarveselvityshakemus Tilusjärjestelyn käynnistyminen Ei haeta Muutosmahdollisuuksien arviointi Toimenpide-ehdotus Toteuttamiskelpoisuus tarveselvitys tilusjärjestelytoimitus Haetaan toimitusta Rahoituspäätöksen hakeminen Ei edellytyksiä Edellytys- ja laajuuspäätös Tilusjärjestelytoimitus
TARVESELVITYKSEN HAKEMINEN ON HELPPOA Tarveselvitys tehdään valtion varoin Se ei sido hakijoita tilusjärjestelyyn Jos asialla ei ole kannatusta tai kannattavuutta tilusjärjestelyyn ei ryhdytä
Yksittäisen viljelijän vaikutusmahdollisuudet TARVESELVITYKSEN HAKEMINEN Tarveselvitystä voi hakea kuka tahansa tilanomistaja Saman kylän viljelijät voivat yhdessä hakea tarveselvitystä TILUSVAIHDON HAKEMINEN Tilusvaihto on näppärä tapa järjestää tiluksia kahden tai useamman (ketjutilusvaihto) maanomistajan kesken KIINTEISTÖ-/MÄÄRÄALAKAUPAT