MUUTOS NYT HYVINVOINTISOPIMUS 2013 2017

MUUTOS NYT HYVINVOINTISOPIMUS 2013 2017

Muutos Nyt -hyvinvointisopimus 2013 2017 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvinvointiohjelman I vaiheen kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Sopimuksen osapuolet Sopimuksen tarkoitus Tämä kumppanuussopimus on perusasiakirja, jossa sopimusosapuolet ilmaisevat halunsa edistää ja kehittää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointia maakunnallisen alueittain ja kunnittain toteutettavan yhteisen hyvinvointiohjelman puitteissa vuosina 2013 2017. Tässä sopimuksessa sovitaan myös yhteisesti ne tavoitteet, joihin pyritään ja periaatteet miten yhteistyössä toimitaan. Sopimus koskee vuosia 2013 2017, mutta sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa. Sopimuksen kautta kunnilla on mahdollisuus osallistua maakunnallisen hyvinvointiohjelmatyön strategisten päämäärien toteuttamiseen osana kuntien omaa hyvinvointityön suunnittelua, toteutusta, arviointia sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä. Tämän sopimuksen kautta kunnilla on myös mahdollisuus olla mukana maakunnallisissa sekä teemapohjaisissa kehittämishankkeissa sekä saada hyvinvointityöhönsä hyviä käytäntöjä ja tukea niiden käyttöönottoon. Yhteistoiminnan tavoitteet Kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa pyrimme - hyvinvoinnin edistämiseen - hyvinvointi- terveys ja sivistyserojen kaventamiseen - varhaisen puuttumiseen ja osallisuuden lisäämiseen - työ- ja toimintakykyisyyden ylläpitämiseen - omaehtoisen selviytymiseen ja elämässä pärjäämisen parantamiseen

Hyvinvointiohjelman strategiset päämäärät 2017 1. Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienenevät 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvellut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu; koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista Yhteistoiminnan toteuttaminen Maakunnallisessa verkostomaisessa hyvinvointityössä strategiset päämäärät on työstetty ohjelman vaiheistusta tukeviin painopisteisiin ja tavoitteisiin, joita toteutetaan mm. seuraavin keinoin - luodaan myönteistä asennetta ja ilmapiiriä ennaltaehkäisevään työhön - kerätään ja analysoidaan toiminnan edistämiseksi tarvittavaa tietoa - käynnistetään yhteisesti sovittuja kehittämishankkeita - levitetään alueilla osaamista ja hyviä käytäntöjä - verkostoidutaan hyvinvoinnin kehittämistä edistäviin ohjelmiin ja hankkeisiin ja niiden toimijatahoihin Hyvinvointiohjelman II vaiheen keskeiset painopisteet ovat nousseet aluelähtöisesti kuntien omista hyvinvointityön painopisteistä ja ne on vahvistettu hyvinvointiohjelman johtoryhmässä. Tavoitteena on jatkaa yhteistä maakunnallista kehittämistyötä ja valmistaa sekä toteuttaa yhteisiä kärkihankkeita. Painopisteet yhteistyössä ovat: - kohderyhmien osalta lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen - toiminnallisesti hyvien käytäntöjen maakunnallinen levittäminen ja käyttöönottojen juurruttaminen kunnissa Palvelurakenteet ja toimintamallit ovat suuressa muutosvaiheessa ja tämä antaa uusia mahdollisuuksia kehittää kuntalaislähtöistä hyvinvoinnin edistämistoimintaa. Näin ollen kunnat ovat keskeisessä asemassa hyvinvoinnin edistämisessä varsinkin ohjelman II- ja IIIvaiheissa. Tässä edistämistyössä hyväksi työkaluksi on kehitetty ja hyväksi havaittu kuntien sähköinen hyvinvointikertomus-konsepti. Hyvinvointikertomuksissa määritellään hyvinvoinnin edistämisen taloudelliset ja toiminnalliset painopisteet/kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden arviointimittarit. Maakunnallisessa hyvinvointiohjelmatyössä maakuntaliitto sopimuskumppanina kokoaa Muutos Nyt -yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kuntien sähköisissä hyvinvointikertomuksissa määritellyt tavoitteet ja arviointimittarit. Tavoitteet ja arviointimittarit asetetaan hyvinvointiohjelman strategisten päämäärien sisään ja niitä arvioidaan vuosittain ja ohjelmakauden päättyessä osana koko hyvinvointiohjelmatyön arviointia. Hyvinvointiohjelman johtoryhmä ohjaa ja seuraa strategisten päämäärien ja tavoitteiden toteutumista vuosittain. Kunnille raportoidaan tuloksista vuosittain Pohjois-Pohjanmaan hyvin-

vointifoorumissa alkaen vuodesta 2014 sekä hyvinvointiohjelman aluekierroksilla. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on hyväksytty hyvinvointiohjelman johtoryhmässä joulukuussa 2012. Yhteistoiminnan periaatteet Yhteistyötä tehdään kumppanuusperiaatteella ja alueiden erityispiirteet ja omat kehittämistavoitteet huomioiden Yhteistyössä kunnioitetaan kunkin sopimusosapuolen itsenäistä päätösvaltaa ja tasa-arvoa. Kehittämisyhteistyöstä sovitaan tarvittaessa tätä sopimusta täydentävillä yhteistyösopimuksilla. Yhteistyöhankkeet toteutetaan tapauskohtaisesti joko kaikkien sopimusosapuolten tai joidenkin sopimusosapuolten välillä. Sopimuksen ohjaus ja seuranta a) Hyvinvointiohjelmatyön johtoryhmän nimeäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman hallinnoinnista vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Ohjelman johtamista, ohjaamista ja toteuttamista varten on nimetty johtoryhmä. Johtoryhmänä toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen nimeämä maakunnan hyvinvointistrategian koordinaatiotyöryhmä. Johtoryhmää täydennetään tarvittavilla viranomais-, asiantuntija- ja toimijajäsenillä. b) Muutos Nyt yhteistyön seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään laajemminkin alueellisia jo olemassa olevia rakenteita c) Kunnissa ohjelman johtamista, ohjaamista ja toteuttamista seuraa kunnan hyvinvointiryhmä ja/tai kunnan johtoryhmä. Talous ja rahoitus Hyvinvointiohjelman toteuttamista varten on käynnistetty Muutos Nyt toimintaedellytyshanke (2012 2014), jonka omarahoitusosuudet on järjestetty seuraavien osapuolten toimesta: - Pohjois-Pohjanmaan seutukunnat - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä - Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Hyvinvointiohjelman loppuvaiheen toimeenpano tullaan resursoimaan myöhemmin sovittavalla tavalla ja mallilla. Muita sitovia taloudellisia velvoitteita ei ole, vaan jokainen sopimusosapuoli voi hankekohtaisesti itsenäisesti päättää, mihin kehittämishankkeisiin tai muihin toimenpiteisiin haluaa lähteä mukaan. Hankkeiden rahoitus pyritään järjestämään pääsääntöisesti alueellisen kehittämisen eri rahoitusohjelmista sekä kansallisista hyvinvointialan rahoitusohjelmista. Sopimuksessa mukana olevat rahoittajatahot pyrkivät edistämään omassa toiminnassaan rahoituksen suuntautumista ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Hyvinvointiohjelman strategisia päämääriä tukevat toimenpiteet Tämän hyvinvointisopimuksen allekirjoittajat toimivat hyvinvointiohjelman kumppanuustahoina ja sopimuksen myötä - saavat ajankohtaista tietoa kansallisesta ja alueellisesta hyvinvoinnin tilasta ja meneillään olevista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteistä ja hankkeista - voivat osallistua hyvinvointiohjelman ja sen eri yhteistyötahojen järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin - saavat tietoa päivitettävistä toiminnan painopisteistä - voivat osallistua maakunnallisiin hankevalmisteluihin sekä saavat tukea alueiden hankevalmisteluun - pääsevät mukaan maakunnalliseen hyvien käytäntöjen toimintamallin kehittämiseen ja käyttöön Hyvien käytäntöjen toimintamalli Hyvinvointiohjelman I vaiheen aikana on yhteistyössä kehitetty runsaasti alueellisesti mallinnettavia ja vaikuttavia hyviä käytäntöjä. Niiden tietoisuus, levittäminen ja käyttöön otto ei ole kuitenkaan toteutunut niin hyvin kuin olisi toivottavaa. Muutos Nyt-hankkeessa kehitettävän maakunnallisen hyvien käytäntöjen toimintamallin uskotaan tuovan tähän ongelmaan toimivan ratkaisun. Uusi toimintamalli valmistuu loppuvuodesta 2013. Muutos Nyt -hankkeen yhteistyötahojen Pohjois-Pohjanmaan liiton (PPL), Pohjois- Suomen aluehallintoviraston (PSAVI), Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tukemina tarjotaan kuntien käyttöön kolmea hyvää käytäntöä, jotka tukevat kuntien hyvinvointityön suunnittelua ja toteutusta. Käytäntöjen levittäminen tapahtuu koordinoidusti ja aluelähtöisesti Muutos Nyt hankkeessa kehitettävän Hyvien käytäntöjen toimintamallin mukaisesti. Alla on esitetty yhteiset, tämän sopimuksen kautta levitettävät hyvät käytännöt sekä käytännön levittämisestä vastaava organisaatio. Käytäntöjen toimeenpanoprosessi on mahdollista käynnistää tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Käytännön yksityiskohdat, aikataulut sekä resurssit sovitaan alueiden kanssa erikseen yhdessä hyvän käytännön omistajan kanssa (PPSHP, PSAVI ja THL). Kuntien hyvinvointityötä tukevat hyvät käytännöt (Käytännöt on kuvattu tarkemmin liitteissä) PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka Pakka toimintamalli on Stakesin vuosina 2004 2008 Suomen oloihin kehittämä toimintamalli alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. Toimintamalli on käytössä useissa maissa ympäri maailmaa. Pakka toimintamalli levitetään kansallisesti Sisäisen turvallisuuden ohjelman 2012 mukaisesti. Toimintamallissa yhdistetään virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden välittämisen estämiseksi vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja haittojen minimoimiseksi

Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Aikuisten lihavuuden ensisijainen hoitomenetelmä on elintapahoito ryhmässä. Terveempi Pohjois-Suomi Oulunkaaren osahankkeessa varmistettiin, että Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2 D-hankkeessa käynnistetty ja Työterveyslaitoksessa kehitetty videovälitteinen ryhmäohjaus on yhtä tehokas kuin lihavuuden muut hoitomenetelmät. Videopuhelinteknologia mahdollistaa kustannustehokkaasti myös ravitsemusterapeutin tarjoaman asiantuntemuksen saatavuuden pitkienkin etäisyyksien päähän. Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi Hyvinvointisopimuksen kautta tarjottavassa kehittämisohjelmassa rakennetaan peruspalveluita, joiden tehtävänä on ehkäistä vanhempia kohdanneiden ongelmien siirtyminen heidän lapsilleen. Kaikkiin keskeisiin perus- ja erityispalveluihin juurrutetaan konkreettinen tutkimukseen perustuva kaksiportainen Lapset puheeksi -menetelmä, jonka avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Muut hyvät käytännöt Muita hyviä käytäntöjä tullaan levittämään sitä mukaa kuin kehitettävä maakunnallinen toimintamalli valmistuu; viimeistään vuoden 2013 loppupuolella. Sopimuksen voimassaoloaika Kumppanuussopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun sopimusosapuolet (kunnat ja kehittäjätahot) ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman loppuun saakka (2017). Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. Oulussa, huhtikuun 9. päivänä 2013 Allekirjoitukset

Liite 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mitattavat tavoitteet 2017 strategisiin päämääriin 1 ja 2 Hyvinvointiohjelmassa 2007-2017 on määritelty strategisiin päämääriin liittyviä pitkän aikavälin (10 vuotta) tavoitteita, joita seurataan mittareiden avulla. Seuraavat strategisiin päämääriin 1 ja 2 liittyvät tavoitteet ovat keskeisimmät, joiden suhteen odotetaan tilanteen paranemista Muutos Nyt ja muun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön tuloksena. Tulokset ovat tarkasteltavissa myös kuntatasolla sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Strateginen päämäärä 1: Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa Tavoite 1 Pohjois-Pohjanmaan sairastavuus pienenee Indikaattori: Sairastavuusindeksi, vakioitu Indikaattori perustuu kolmeen osaindeksiin: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee yleistilanteen kunnan tai suuremman alueen sairastavuudesta suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Lähtötaso 2006: 113,9 Tilanne 2011 113,7 Alenee 5 %:lla Indikaattori: Kansansairauksien summa-indeksi, vakioitu Indikaattori sisältää valtakunnallisesti keskeisimmät kansansairaudet: verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, astman, diabeteksen, nivelreuman, sydämen vajaatoiminnan sekä psykoosit. Indikaattori ilmaisee kunnan tai suuremman alueen yleistilanteen suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Lähtötaso 2006: 139,2 Tilanne 2011 138,8 Alenee 5 %:lla Tavoite 2 Pohjois-Pohjanmaan terveyserot pienenevät Indikaattori: Koettu terveys keskitasoinen tai huono Indikaattori ilmaisee terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien osuuden prosentteina Kouluterveyskyselyyn ja Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -kyselyyn vastanneista. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: Naiset 38 % Miehet 44 % Tilanne 2011, Pohjois-Pohjanmaa Naiset 38 % Miehet 39 % Lähtötaso 2006, koko maa: Naiset 35 % Miehet 37 % Tilanne 2011, koko maa Naiset 35 % Miehet 39 % Lähenee koko maan tasoa

Strateginen päämäärä 2: Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee Tavoite 1 Nuorisotyöttömyys vähenee Indikaattori: Nuorisotyöttömyys Indikaattori ilmaisee 15 24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyöttömät, % 15 24 -vuotiaasta työvoimasta: Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa 15,6 % Tilanne 2011 16,7 % työttömät, % työvoimasta: Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa 11,4 % Tilanne 2011 11,0 % Alle keskimääräisen työttömyysprosentin maakunnassa Tavoite 2 Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee Indikaattori: Toimeentulon pitkäaikaisasiakkuudet Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneiden 18 24 ja 25 64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: 18-24 v. 1,7 % 25-64 v. 1,1 % Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: 18-24 v. 2,4 % 25-64 v. 1,5 % Lähtötaso 2006, koko maa: 18-24 v. 2,5 % 25-64 v. 1,8 % Tilanne 2010, koko maa 18-24 v. 3,0 % 25-64 v. 2,2 % Vähenevät molemmissa ikäluokissa (säilytään alle maan keskiarvon) Tavoite 3 Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee Indikaattori: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Indikaattori ilmaisee niiden 17-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Lähtötaso 2005: 9,4 % Tilanne 2010 9,8 % 5,0 %