Ajankohtaisia uudistuksia sekä käytännön kysymyksiä Mirva Lohiniva-Kerkelä LKS 29.9.2016
1970-luvulla Sääntelyn määrä lisääntynyt jo 1970-luvulta lähtien Kansanterveyslaki säädettiin ja perustettiin terveyskeskukset Terveydenhuollossa perustavoitteena oli siirtää terveyspolitiikan painopiste terveydenhoitoon ja avosairaanhoitoon luomalla hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset kunnallisen perushoitojärjestelmän suunnitelmalliselle kehittämiselle Järjestelmän ja terveyspalvelujen valvonta niukasti säänneltyä Toisaalta terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta selkeämmin organisoitu ja määritelty
1980-luvulla Käynnistyi keskustelu potilaan asemasta, oikeuksista ja oikeusturvasta terveydenhuollossa Potilasvahinkolaki säädettiin Valvontajärjestelmä pääosin ennallaan, sääntely edelleen niukkaa Valvonnallisista toimenpiteistä ei täsmällistä sääntelyä
1990-luvulla Ihmis- ja perusoikeusajattelun nousu Sitoutuminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen Potilaan oikeuksista lakisääteisiä Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva laki uudistettiin Yhtenä keinona laadun ja potilasturvallisuuden vahvistamiseksi valvontaa koskeva sääntely yhdenmukaistettiin ja selkeytettiin Yksityistä terveyspalvelujen tuottamista koskeva laki uudistettiin Potilasvahinkolakia täsmennettiin Valmisteltiin laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
2000-luku Ensimmäinen vuosikymmen Perustuslain uudistus vuosituhannen vaihteessa oikeusvaltiollistuminen Keskiöön yksilön oikeudet ja oikeusturva Terveydenhuollon rakenteellinen (ja sisällöllinen) kehittäminen käynnistyi Keskiössä hoidon saatavuus, riittävyys ja laatu Hoitoon pääsyn määräajat Toimintatapojen uudistus ja työnjaon kehittäminen Valvontaorganisaation uudistus ja yhdenmukaistaminen Valvontaseuraamusjärjestelmän yhdenmukaistaminen lainsäädäntötasolla
2000-luku, jatkuu Terveydenhuoltolaki 2010 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) 2012 Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelu ja uusi sosiaalihuoltolaki 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö korostui Asiakastietojen sähköisen käsittelyn sääntely Mahdollisti Kanta-arkiston luomisen Hoitopaikan valinnanvapaus Rajat ylittävä terveydenhuolto
Meneillään laaja kokonaisuudistus Järjestämislaki Voimaanpanolaki Maakuntalaki Maakuntajakolaki Maakuntien rahoituslaki Uusi kunnan peruspalveluiden rahoituslaki Verolainsäädännön muutokset Vaalilainsäädännön muutokset Henkilöstön asemaa koskevat lainmuutokset
SOTE-uudistus (hallituksen esitysluonnos) tavoitteet hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden parantaminen, kustannusten hillitseminen sekä sote-palvelujen integraatio asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi Järjestämisvastuu maakunnille (18), joille siirtyy myös muita kuin soteen liittyviä tehtäviä Vastaa asukkaan oikeuksien toteutumisesta ja palveluiden saatavuudesta yhdenvertaisesti Määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä tuottamistavan Järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen erillään
Hallintomalli Kunta Paikallisia tehtäviä varten Paikallisten osallistumisen ja vaikuttamisen yhteisönä sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä varten Maakunta Sote-palveluiden järjestämistä varten (+muut alueelliset tehtävät) Valtio Valtakunnallisia tehtäviä varten Perusoikeuksien, oikeusvaltion ja yleisen turvallisuuden turvaamista varten
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen Maakuntalaissa maakunnan hallinnon ja talouden järjestäminen Järjestämislaissa se, miten maakunnan pitää järjestää asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujen saatavuus Palvelujen sisällön, laajuuden ja laadun pitää olla asiakkaiden tarpeen mukaisia Pitää olla yhteen sovitettuja kokonaisuuksia Pitää toteuttaa väestön tarpeiden mukaan lähellä asukkaita
Palvelujen tuottamista voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman maakunnan laajuisesti silloin, kun niiden saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja. Näin voidaan tehdä myös silloin kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Maakuntien välistä yhteistyötä varten on viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan yhteen yhteistyösopimuksilla. Yhteistyösopimukseen sisältyy investointiohjelma, jonka valtioneuvosto hyväksyy.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksessa on edistettävä esteettömyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä suomeksi ja ruotsiksi silloin, kun maakunnassa on erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta. Jos perhehoitoa, laitoshoitoa tai asumispalveluita saavan ihmisen kotipaikka vaihtuu ja hän muuttaa toisen maakunnan alueelle, hän voi hakea samoja palveluja uudelta maakunnalta jo ennen muuttoa.
Kunnilla on edelleenkin vastuu edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tämä on myös maakunnan tehtävä. Lisäksi maakuntien tehtävänä on tukea asiantuntemuksellaan kunnissa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kunnat eivät rahoita eivätkä järjestä sosiaali- ja terveyspalveluja Maakunnan on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siten, että asiakkaalla on mahdollisuus valita palvelun tuottaja siten kuin siitä erikseen säädetään valinnanvapauslainsäädännössä. Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen Maakunnan on laadittava järjestämisvastuun toteuttamisen varmistamiseksi omavalvontaohjelma. Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on toteutunut.
Palvelujen tuottaminen Maakunnan toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelulaitos Palvelun tuottajan mm. varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti Sopimuksen maakunnan ja palveluntuottajien välillä Maakunnan seurattava palvelujen toteutumista
Tuottamislaki Säädetään oikeudesta tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja Tavoitteena varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut Lupa- ja ilmoituskäytännöistä luovuttaisiin (rekisteröinti ja toiminnan omavalvonta) Täytettävä erikseen säädetyt rekisteröimiskriteerit Viranomaisten jälkikäteisvalvonta
Palveluiden integraatio Asiakkaiden käytössä oltava yhteensovitettuja palveluja Palveluiden muodostettava tarpeen mukainen kokonaisuus Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet ja ketjut Paljon palveluja käyttäville ohjausta ja laaja-alainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma
Julkinen palvelulupaus Julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä miten palvelut toteutetaan. Tätä kautta on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus voi koskea kaikkia maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluja. Palvelulupaus ei koske laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova. Maakunnan palvelulupauksessa maakunnat antavat omat palvelulupauksensa asukkaille järjestämisvastuullaan olevista palveluista.
Muita vireillä olevia uudistuksia Hallituksen muut kärkihankkeet Palvelut asiakaslähtöisiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen Osatyökykyisten työllistäminen Yksittäisiä lainsäädäntöuudistuksia Potilasvahinkolain uudistus Asiakastietolain uudistus
Käytännön kysymyksiä Väkivaltatilanteet/uhkaavat tilanteet Hoitoon sitoutumaton potilas Kotihoidon asiakkaiden huolto/hoito Tietojen antamiseen liittyviä erityiskysymyksiä
KIITOS