Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2010 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Urapalvelut/ Susan Blomberg

Samankaltaiset tiedostot
Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2009 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2010 Filosofian maisterin tutkinto

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2010: HTM

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2014: humanististen tieteiden kandidaatit

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2011: FM

HOPS ja opintojen suunnittelu

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2013: humanististen tieteiden kandidaatit

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2009 Hallintotieteiden maisterin tutkinto

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2013: hallintotieteiden kandidaatit

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Valtioneuvoston asetus

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2009 Filosofian maisterin tutkinto

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2011: HTM

Palaute orientaatioviikosta Vastauksia yhteensä: 68

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2012: hallintotieteiden kandidaatit

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2014: hallintotieteiden maisterit

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Miten suunnittelen opintoni?

ehops-opastus Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

YTM. Politiikkatieteet

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Kansainvälinen politiikka

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2012: filosofian maisterit

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2010 Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Urapalvelut/ Susan Blomberg

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Ohjaus Oulun yliopistossa

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2012: humanististen tieteiden kandidaatit

Kotimainen kirjallisuus

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

ALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Urasuunnittelua ja sivuainevalintoja -HuTK Elina Koskinen Opiskelijakeskus

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

3. Vuosikurssin info. Kaisa Leinonen 2016

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

Päättökysely 2017 tulokset

OPISKELIJAKESKUKSEN opiskelu- ja uraohjauspalvelut. Ohjausta ja neuvontaa. Ota yhteyttä

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä

Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto

Kielten opiskelu Jyväskylän yliopistossa

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

2. Sain riittävästi tietoa opinnoista ja ammattialasta oppilaitokselta, jossa opiskelen.

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet

OPISKELIJAN HOPS-PORTFOLIO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA

LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Minna Koskinen Yanzu-seminaari

Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG Pirre Hyötynen, TEK

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Tervetuloa opiskelemaan!

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Transkriptio:

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2010 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Urapalvelut/ Susan Blomberg Kysely toteutettiin e-lomakkeella ajalla 1.1. 31.12.2010 ja siihen vastasi 60 humanististen tieteiden kandidaatiksi valmistuvaa. Vuonna 2010 valmistui 93 humanististen tieteiden kandidaattia, joten vastausprosentti on 62 %. Sukupuoli Pääaine 1

Nykyinen asuinpaikka Asuinpaikkasi sijainti ennen yliopisto-opintojen aloittamista 2

Millä perusteella ensisijaisesti valitsit opiskelupaikkasi (valitse max. 3 kohtaa)? Arvioi, kuinka paljon yliopisto-opiskelu on kehittänyt seuraavia tieto- ja taitoalueitasi: 1. Ammatissa toimimiselle keskeiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet 3

2. Tutkimus- ja ammattietiikan taju 3. Luovan ajattelun taito 4

4. Valmius toimia oman alan asiantuntijana 5. Valmius soveltaa oppimaasi käytännössä 5

6. Valmius hankkia tarvittavia lisätietoja ja taitoja 7. Omaan alaan liittyvä teoreettinen osaaminen 6

8. Kielitaito 9. Tietotekniikan käyttötaito 7

10. Oman alan tehtävien käytännön taidot 11. Valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen 8

12. Sosiaaliset taidot, joustavuus ja sopeutumiskyky 13. Viestintä- ja kommunikaatiotaidot 9

14. Tiimityötaidot 15. Oppimis- ja ongelmanratkaisukyky 10

16. Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot 17. Erilaisten tutkimusmenetelmien tuntemus 11

18. Oma-aloitteisuus Mikä suorittamassasi tutkinnossa oli erityisen hyvää? Entä huonoa? - Hyvää oli tuo teknisen viestinnän osuus perinteisemmän viestintätieteen rinnalla - Perehtyminen alan teoriaan ja tutkimukseen. Tieto siitä, että tietää! - Erityisen huonoa oli se, että joitakin mielenkiintoisia kursseja tunnuttiin järjestettävän "tuuriluontoisesti", toisina lukukausina ei ja toisina kyllä. En pitänyt myöskään siitä, että jotkut opettajat tuntuivat "kyllästyneilta". - Hyvää oli oppia itsenäiseen ja vastuulliseen suorittamiseen, ongelmanratkaisuun ja tiedonhankintaan. Käytännön kursseja voisi olla enemmän suhteessa teoriaan. - Erityisen hyvää oli tutkinnon monipuolisuus, mutta laajuudesta johtuen yksittäisistä alueista raapaistiin vaan pintaa. - Opintojen suorittaminen oli joustavaa ja sivuaineen valintamahdollisuudet hyvät. - Kuvittelin, että viestintätieteissä olisi saanut enemmän käytännön valmiuksia esim. multimediasovellusten käyttöön ja kuvankäsittelyyn. Jos tähtäisin jatkossa mediatutkimuksen alalle, olisi opinnoistani varmasti enemmän käytännön hyötyä. Nykyisellään tutkinnosta jäi tunne, että se on laaja katsaus mediatutkimuksen teoreettiseen kenttään. Suurimmat hyödyt tutkinnosta ovatkin laajojen kokonaisuuksien hallinnan oppiminen. - Hyvää: monipuolisuus ja mielenkiintoisuus, opetuksen taso pääsääntöisesti korkea. Huonoa: tutkinnon rakenteen sekavuus, opinto-oppaan tulkinta oli hankalaa ja kahden eri tiedekunnan opintojen sovittaminen yhteen vaikeaa, kun ei ollut varma, mitä opintoja tutkintoon vaadittiin ja luennot olivat usein päällekkäin. - Tekstiä on ollut pakko tuottaa valtavia määriä ja kiireessä. Näin ollen luomisen tuska ja turha kriittisyys, josta kärsin ensimmäiset opiskeluvuodet on karissut ja kirjoittaminen ja tekstin luominen tulee nykyään kuin itsestään! 12

- Hyvää on runsas teoriatieto monista kiinnostavista oppiaineista, minkä myötä myös oma ajattelu syventyi ja monipuolistui. Jotkut opettajat huippuja. (Olen aikuisopiskelija, ja tullut sisään avoimen väylän kautta. Olen ollut kokopäivätöissä koko opiskelujeni ajan, ja viettänyt yliopistolla mahd. vähän aikaa, suorittanut mahd. paljon avoimessa iltaopintojen takia, joten en ole paras mahdollinen vastaamaan tähän kyselyyn...) - Erityisen hyvää oli omien tietotaitojen kehittyminen. Kielitaito ja kommunikaatiotaidot karttuivat opintojen aikana kiitettävästi. Oli myös mielenkiintoista oppia omaan alaan liittyvää teoriaa. - Kokonaisvaltaisesti viestintätieteiden kandidaatintutkinto on melko monipuolinen ja sitä voi mielestäni hyödyntää niin työelämässä, jatko-opinnoissa kuin muilla osa-alueilla elämässä. Erityisesti jäi mieleen kandidaatin tutkielman teko, joka luonnollisesti oli melko iso työ aiempiin kursseihin verrattuna. Ohjaus kandidaatin tutkimuksen työstämiseen oli myös erinomaista, joka jäi erityisesti mieleen. Eri suuntautumismahdollisuudet ja suuri valinnanvara antaa mielestäni suurta lisäarvoa näille opinnoille. - Omia kiinnostuksen kohteita on voinut hyödyntää opiskelun kuluessa aina kun siihen on ollut mahdollisuus. Erityisiä huonoja puolia en osaa nimetä. - Hyvää: viestinnänalan laaja opiskelu - Pääaineopintojen monipuolisuus oli hyvä asia, englanti laajana sivuaineena taas oli melko yksipuolinen. Siinä keskityttiin lähinnä kirjallisuuteen. - Hyvää oli monipuolisuus niin pääaineessa kuin kivimeto-opinnoissakin. - Huonoa oli teoreettispainotteisuus, koska opettajaksi valmistuja tarvitsisi enemmän käytöntöä. - Kaikki käytännön kurssit olivat todella hyviä ja niistä on ollut apua myös työelämässä. Esimerkiksi johdatus julkaisuun opetti taittamista. Kursseilla on oppinut myös dubbaamista, leikkaamista ym. juttuja multimedian viestintäsovelluksista. - Tutkinto on tuonut paljon syvemmän tason tietoa omasta alasta; se on kehittänyt kykyjä tarkastella asioita entistä laajemmin, ja se on myös kehittänyt tutkijan taitoja. Tutkinto on hyvin yksilökeskeinen, joten älyttömästi ei ole ollut sijaa ryhmätyöskentelyn tai sosiaalisen toiminnan hyödyntämiseen. Jonkinlainen työssä oppiminen on myös jäänyt kokematta lukuun ottamatta niitä opintopisteitä, jotka olen suorittanut itsenäisesti työharjoittelun hankkimiseksi. Toisaalta ryhmätyön vähyyttä ei tutkinnossa ole kuitenkaan ehtinyt kaipaamaan. - Mahdollisuudet monipuoliseen opiskeluun, esim. kieliopinnot. Opinto-ohjauksen tärkeyttä tulisi korostaa enemmän! - Hyvää oli monipuolisuus. Pääaineessa tosin ollaan oltu hieman lepsumpia kuin sivuaineissa, sillä esim. kandidaatin tutkielmaa ennen ei tarvinnut kirjoittaa yhtään tieteellistä esseetä, toisin kuin esim. englannin opinnoissa. - Opetus oli hyvin suunniteltua ja johdonmukaista - Hyvää monipuolisuus - heikkoa käytännöllisten harjoitusten vähäisyys! - Alussa oli hieman vaikea pysyä mukana ruotsinkielisessä opetuksessa, mikä kuitenkin parani opiskelun myötä. Alussa monet kurssit tuntuivat myös vaikeilta, mikä on ehkä tarkoituskin. Jos saisin nyt suorittaa osan ruotsin perusopinnoista uudelleen, tekisin varmasti ne paremmin. Vaasassa olen erityisesti pitänyt opetuksen läheisyydestä suhteessa opettajiin ja oppilaisiin. Pienen yliopiston etu on se, että opettajan ja opiskelijoiden välillä on läheisempi side ja yleensä asiat ovat hoituneet hienosti. 13

- Hyvä kandiohjaaja. Huonoa: opiskelu ja työelämä eivät kohtaa - ratkaisu voisi olla harjoittelu tai kurssi, jossa selvitettäisiin opiskelun suuntaamista työelämään. - Olen oppinut tieteellisen tutkimuksen perusteet. Joidenkin kurssien kohdalla ei opintopisteiden määrä mielestäni ole ollut riittävä. - Mahdollisuus liittää avoimen yliopiston ja kesäyliopiston opintoja tutkintoon. Muutamalla kurssilla opettajan asenne vaikutti tärkeän asian oppimiseen negatiivisesti. - Mina studier och min professor i nordiska språk, där jag har utmanats till att tänka självständigt. - Nykysuomen kandidaatinopinnoissa painotus oli enemmän nykykielessä kuin kielihistoriassa, kun taas muiden yliopistojen suomen kielen olen kuullut painottuvan enemmän historialliseen puoleen. Nykykielen piirteitä käsiteltiin melko käytännöllisellä tasolla murteineen ja erikoiskielineen, joten uskon, että nykysuomea opiskelleella on monipuolisemmat työllistymismahdollisuudet kuin sellaisella, joka on opiskellut suomea nimikkeellä "suomen kieli". Huonoa oli se, että loppujen lopuksi kielioppiasiat jäivät pintaraapaisuksi. Jotkin kandidaatiksi valmistuneet eivät välttämättä vieläkään osaa kunnolla esimerkiksi pilkkusääntöjä. Lisäksi kurssivalikoima antoi käsityksen, että opiskelijoiden oletetaan suuntautuvan joko tutkijoiksi tai opettajiksi. Kielenhuollon periaatteet ja sovellukset -kurssi oli oikeastaan ainoa, joka toi esiin myös mahdollisuuden toimia kielenhuoltajan tai -konsultin tehtävissä. - Hyvää oli tuki opettajilta. Huonoa oli kurssitarjonta käännösalan opinnoissa (kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi jne.) ja vaihtopaikkojen määrä englanninlukijoille englanninkielisissä maissa. - mukavat opettajat ja rento ilmapiiri tekee opiskelusta mieluisaa. huonoa: joidenkin kurssien opintopisteet eivät mätsää lainkaan työmäärään vähden. - Erityisen hyvää: Pieni yliopisto takaa intensiivisen oppimisen ja hyvän vuorovaikutuksen professoreiden kanssa. Huonoa: Olisin toivonut enemmän (tai edes yhden kurssin) yhteisö-/organisaatioviestinnän opintoja. - Aineopintojen mieluisuus. Mediatutkimuksen kurssit. - On hyvä, että viestintää voi lukea, vaikkei vielä tietäisi, haluaako välttämättä toimittajaksi. Nämä toimittajan työhön liittyvät kurssit ovat nimittäin vapaavalintaisia ja viestintätieteiden perus- ja aineopinnot enemmän teoriapainotteisia. - Yleisesti ottaen hyvät opettajat ja monipuoliset opinnot kaikkia opintojani koskien. Huonoa englannin opinnoissa: ehkä liikaa kirjallisuuspainotteisia kursseja ja liian vähän itse kielitaidon parantamismahdollisuuksia, esim. kielioppia ja kielellä puhumista tai sen oppimista voisi olla enemmän. - Hyvää itsenäinen opiskelutyyli ja mielenkiintoiset kurssit. Huonoa tunne siitä, ettei tule saamaan töitä alalta. - Erittäin hyvää oli opintojen monipuolisuus: viestintätieteiden kokonaisuus on monipuolinen, joka ei kouluta pelkästään lehtitoimittajiksi. - vaihto-opiskelu hyvää, sivuaineiden pirstaleisuus huonoa - Vaikea sanoa - Erityisen hyvää oli opintojen monipuolisuus ja vapaus valita monipuolisesti sivuaineita (sivuainetarjonta ei toisaalta ole kovin kattava). Opintojen teoreettisuus ja yhteydet käytännön työelämään olivat tasapainossa. Pienissä yksiköissä on luonnollisesti myös omat huonot puolensa (kaikkia kursseja ei järjestetä joka vuosi, lähiopetusta on melko vähän), mutta myönteiset puolet menevät kuitenkin edelle. 14

Suorititko osan tutkintoon sisältyvistä opinnoista toisessa kotimaisessa yliopistossa, avoimessa yliopistossa tai kesäyliopistossa? Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1 4 (1=täysin eri mieltä, 4=täysin samaa mieltä 0=en osaa sanoa) 15

Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1 4 (1=täysin eri mieltä, 4=täysin samaa mieltä 0=en osaa sanoa) Mielestäni Vaasan yliopisto: Arvioi vaikuttiko joku seuraavista syistä hidastavasti opinnoissasi etenemiseen? 16

Arvioi saamaasi opintojen ohjausta (1= heikko, 4=hyvä, 0= en osaa sanoa) Mikä saamassasi opintoneuvonnassa oli mielestäsi erityisen hyvää? Entä huonoa? - Aina löytyi opinto-ohjaajalta aikaa vastata kysymyksiin. - Opintoneuvoja on ollut aktiivinen, joten siitä plussaa. Huonoa on, että hänelle voi soittaa vain kerran viikossa, jos ei pääse tapaamaan. Mutta onneksi hän vastaa nopeasti sähköposteihin. - Henkilökohtaisuus oli opintoneuvonnassa loistavaa. Vaasan yliopisto on myös erittäin joustava opintojen suorittamisen suhteen kun vertaan muualla opiskelleiden ystävieni yliopistoihin. - Vastaukset kysymyksiini olivat hyviä, mutta jouduin usein odottamaan niitä liian pitkään, joskus jopa kuukausia. - En käynyt opintoneuvonnassa usein, mutta aina kun oli kysyttävää, sai vastauksen nopeasti ja kattavasti. - Aloittaessani yliopiston, ei HOPSia tehty, joten en osaa kommentoida siihen. Olen vaihtanut pääainetta, joten minulla ei ollut tutoria nykyisestä pääaineestani. Opintotuen kanssa olen aina saanut apua ja on mahtavaa, että yliopistolla on omat työntekijät auttamassa tukiasioiden kanssa. Tiedekunnan opintoneuvonta on myös toiminut hyvin ja opintoneuvoja on aina selvittänyt mahdolliset ongelmat ja neuvonut kurssisuunnitelmien kanssa. Opinto-oppaat ja yliopiston www-sivut ovat aina olleet ajan tasalla. Kandidaatin tutkielman ohjaus oli erinomaista, kannustavaa ja motivoivaa. Kansainvälisten asioiden tiedonjaosta minulla on sen sijaan huomautettavaa. Ensinnäkin sain kuulla liian myöhään haun kannalta, että kanadalaiseen yliopistoon tarvittiinkin TOEFL-testi. Toisaalta minulle ei myöskään kerrottu, että paikan jäätyä täyttymättä, olisin voinut kuitenkin hakea sitä ja katsoa hyväksyykö koulu minut ilman testiä. Lähtiessäni lopulta vaihtoon, minulle ei kerrottu hakuvaiheessa, että vaihtoyliopistosta olisi saanut koko lukuvuoden opiskelun ja tiettyjen kurssien suorittamisen jälkeen BA-tutkintotodistuksen. Olisin ehdottomasti 17

suorittanut kyseiset opinnot, jos olisin asiasta tiennyt. Tämä mahdollisuus ulkomaiseen tutkintoon oli täysin selvä monelle muusta maasta tulleelle opiskelijalle. - Olen aina saanut paljon apua kohdatessani ongelmia tai vastoinkäymisiä. Opiskelu on välillä stressaavaa ja opinto-ohjaajilta on saanut paljon tukea. - En juuri käyttänyt opintoneuvontaa, pari kertaa kysyin neuvoa ja silloin sain nopeasti asialliset vastaukset. - Saamani opintoneuvonta oli selkeää ja hyvää. - Motivoiva, innostava ja siten myös onnistunut opintoneuvonta on itseasiassa yksi merkityksellisimmistä tekijöistä, jotka edistivät opintoihin uudelleen tarttumistani. Iso kiitos menee sinne suuntaan. - Tässä vaiheessa olen huomannut, että olisin tarvinut opintojen alussa paljon enemmän ohjausta HOPS:in luomiseen ja sen ylläpitämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikkakin opiskelijan vastuulla onkin itse ottaa asioista selvää, voin jälkiviisaana todeta, että apua ei voi koskaan tarjota liikaa uusille opiskelijoille (eikä vähän vanhemmillekaan). Yliopiston opinto-ohjaajat ovat asiallisia ja asiansa tuntevia, joilta saa hyvää ohjausta ja neuvoja opintojen kulkuun. - Opintojen etenemistä ja valitsemista ei seurata/tueta. Jos ei itse ymmärrä kysyä neuvoa, sitä ei kukaan kyllä tarjoakaan. - Ohjaus oli aina ammattimaista ja selkeää. - en koe saaneeni minkäänlaista opintoneuvontaa, olen itse ottanut kaiken selville. -Opintoneuvonta on ollut todella motivoivaa, avuliasta ja kannustavaa. Olen aina saanut tarvittavat vastaukset. Aloitin yliopiston vuonna 2005 ruotsin kielen opiskelulla, jolloin tutortoiminta ja opinto-ohjaus oli huonoa. Tästä syystä suoritin ensimmäisenä vuonna vähemmän kursseja kuin mihin olisin pystynyt. En saanut tarpeeksi tietoa. Viestintätieteiden opinto-ohjauksessa taas ei ole mitään valittamista. - Erityisen hyvää opintoneuvonta on ollut silloin, kun olen itse ensin ottanut asioista selvää, varannut tapaamisajan laitoksen hops-vastaavan puheille ja esittänyt ison läjän kysymyksiä. Silloin kysymyksiin on vastattu, mutta annettu tausta- ja pohjatieto on ollut heikkoa. Erityisen pettynyt olen ensimmäisen vuoden aikana saamaani tutor-toiminnan opinto-ohjaukseen. Oma tutorini ei ollut edes saman pääaineen lukija; hänellä ei ollut aavistustakaan aineeni yksityiskohtaisista tiedoista saati sitten siitä, mitä kannattaisi lähteä ensimmäisenä vuonna lukemaan, mitä sivuaineita kannattaisi ottaa ja miten kannattaisi edetä. Vaikka hän ei itse tiennyt, ei hän myöskään ohjannut minua muualle kysymään. Usein viiden vuoden aikana on lisäksi tullut eri opintoneuvojien luona vastauksiksi toisinaan hyvin ympäripyöreitä vastauksia. Toisinaan tuntuu, että ohjaajalla ei ole aikaa tai yksinkertaisesti halua auttaa. Kuitenkin hops-ohjaaja, jonka luona olen ollut opiskeluni aikana, on auttanut minua kernaasti. - Opintotukiasiat tuli hoidettua hyvin. Olisin halunnut että opntojen ohjaus olsii ollut esim. pakollista tai muuten sen tärkeyttä olsi korostettu enemmän. Henkilökohtaisesti sen puuttuminen vaikutti opiskeluuni ja vaikuttaa myös tulevaisuuteeni opiskelussa/työelämässä. - Opintoneuvojat ovat mukavia ja osaavat neuvoa aina tarvittaessa kaikissa asioissa. He jopa antavat uusia ideoita ja ehdottavat kursseja, jos ei itse enää tiedä mitä tekisi tai haluaisi ja mikä olisi mahdollista. Hyvä! - HOPS-keskustelut (jotka ovat hyvä asia) käytiin jo ensimmäisenä vuotena, jolloin opinnot olivat vasta aivan alussa eikä moni tiennyt minne suuntautua. Olisi siis hyvä, mikäli opintoihin kuuluisi esimerkiksi "pakollinen" keskustelu opintoneuvojan kanssa esimerkiksi kandivaiheessa... - Minut huomioitiin todella hyvin ja sain henkilökohtaista palvelua. Sain sovittua aina sopivan ajan, vaikken päässytkään tapaamisaikoina paikalle. Minulle ollaan oltu hyvin joustavia. 18

- Hyvää on se, että aina on saanut vastaukset kysymyksiin. - Tiesin yleensä, minne kääntyä opintoihini liittyvien kysymysteni kanssa. Aina en kuitenkaan saanut vastauksia. - Ystävällisyys, mahdollisuus keskustella sekä kysyä neuvoa myös sähköpostin kautta. (Kollektiivista) opintoneuvontaa tulisi järjestää enemmän ensimmäisenä opiskeluvuonna. - Opinto-oppaasta olen saanut paljon tietoa - Studiechefen har varit tillmötesgående och gett råd och vägledning på svenska. - Kansainväliset asiat hoitivat asiansa hyvin ennen ja jälkeen vaihtoaikani. Informaatiota tuli hyvin. - En ole hyödyntänyt vinkkejä. Osaan lukea opintovihkoa itsekin. - Erityisen hyvää: Ongelmatilanteissa oli helppo saada apua ja yliopiston hallinto toimii joustavasti. Huonoa: Joissain tilanteissa informaatiota ei saanut tai siitä ei ollut hyötyä (erityisesti kandin ohjaus ja kansainväliset asiat). - Neuvoja sai aina kun oli tarpeen. Ei huonoa sanottavaa. - Apua saa aina tarvittaessa esimerkiksi opintokokonaisuuden suunnittelun suhteen. - En osaa sanoa juuri nyt. Asiallista porukkaa töissä, muistikuvieni perusteella ainakin. - Kandidaatin tutkielman ohjaus oli erittäin onnistunutta. - Sekavaa - Erityisen hyvää oli se, että opintoneuvontaa sai aina, kun sitä kysyi. Erityisen huonoa on se, ettei informaatio kulje, mikä vaikeuttaa omien opintojen suunnittelua. Tiedekunnassa tarvittaisiin ehdottomasti tiedottajaa, joka välittäisi kaiken tiedon heti eteenpäin. Opinto-opas ei ole mielestäni ajankohtaisen tiedon tiedotuskanava. Koska monia eri tiedotuskanavia on, niitä pitäisi myös käyttää. On tärkeää, että opiskelijat velvoitetaan seuraamaan esim. portaalia ja internetsivuja, mutta kaikkien tietojan pitäisi tällöin myös olla löydettävissä. - Sain asiantuntevaa ja varmaa neuvontaa. Kuitenkin sain toisaalla myös ohjeita, jotka olivat aivan järjettömiä. Tunsin silloin itseni opintoneuvojaksi, mikä ei varmaankaan ole toivottavaa. - Ohjaajat aina ystävällisiä ja aikaa opiskelijalle löytyi aina. Erittäin hyvää palvelua on myös se, että sähköpostitse ilmoitetaan, että "kaikki kurssit on tehty, voisit harkita ottavasi tutkintosi ulos." Ehkä tällaisia ikiopiskelijoita voisi potkia eteenpäin enemmänkin, vaikka se ei tietenkään ole opintoneuvojan tehtävä "paapoa" opiskelijoiden edistymisestä, mutta tutkintojen valmiiksi saaminen on tietysti myös yliopiston etu. Ilman deadlinea asiat jäävät valitettavasti usein roikkumaan. 19

Arvioi, millaiset mahdollisuudet sinulla on ollut hankkia oman alan työkokemusta opintojesi aikana? Siirsitkö kandiksi valmistumista, vaikka olit suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot? 20

Mikäli siirsit valmistumistasi, arvioi, mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttivat siihen Mikä seuraavista parhaiten kuvaa tilannettasi tällä hetkellä? 21

Aitko jatkaa opiskelua? 22