9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien sovitus ja hengellinen uudestisyntyminen yksin uskosta ja yksin armosta 145 Miksi usko vanhurskauttaa? Kristuksen täydellinen uhri Jumala ja ihminen = yksi persoona persoona on kärsinyt meidän puolestamme usko tarttuu Kristuksen koko persoonaan usko tuo Kristuksen läsnäolevaksi Kristus uskossa kuin jalokivi sormuksessa 146
Vanhurskaaksi julistaminen vanhurskauttaminen Jumalan suosiona Kristuksen vanhurskaus peittää uskovan synnit Jumala hyväksyy ihmisen, julistaa synnit anteeksi kokonaan vanhurskas 147 Vanhurskaaksi tekeminen vanhurskauttaminen sisäisenä uudistuksena Kristuksen läsnäolon kautta hyvä puu tuottaa hyviä hedelmiä, tekoja uudestisyntyminen, uusi elämä uskossa 148
Jatkuva uudistus uudistus vanhurskauttamisessa perustana elämän mittaiselle uudistukselle yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas Pyhä Henki perkaa pois syntiä 149 Usko, armo ja lahja armo Kristus lahjana, usko suosio, hyväksyminen koko persoona on vanhurskas (Pyhän Hengen) lahja Pyhä Henki, rakkaus puhdistaa synnin osittainen vanhurskaus 150
Usko ja rakkaus kritiikki oppia rakkauden muotoilemasta uskosta vastaan keskiajan teologia: historiallinen, pelkkä usko ei vanhurskauta (esim. demonien usko) rakkauden muotoilema, kaunistama usko Luther: Kristus antaa uskolle muodon / kauneuden yksin (todellinen) usko vanhurskauttaa (Kristuksen vuoksi) rakkaus ja teot kuitenkin seuraavat välttämättä todellista uskoa Kristus ja Pyhä Henki uskon kautta läsnä 151 Luterilaiset ja Sveitsin reformaatio Wittenbergin ja Sveitsin reformaatio Sveitsissä Zürichin (Zwingli) ja Geneven (Calvin) reformaatio Calvin usein lähellä wittenbergiläisiä ehtoollisoppi keskeisenä kiistakysymyksenä perinteisen ehtoollisopin vastustus yhdistäjänä Lutherin kiistat Karlstadtin ja Zwinglin kanssa lähtökohtana eroille eroja kehittyi vähitellen muissakin opinkohdissa 152
Yhteistä: perinteisten oppien kritiikki sakramentti tehtynä tekona (ex opere operato) -opin kritiikki messu-uhriopin kritiikki maallikkojen kalkki transsubstantiaatio-opin kritiikki 153 Sakramentti ja usko katolinen oppi: sakramentin pätevyys ei riipu toimittajasta tai vastaanottajasta sakramentti vaikuttaa sellaisenaan tehtynä tekona vahvistettiin Trenton konsiilissa Luther: sakramentti hyödyttää vain uskon kanssa sakramentin käyttö (hyöty) ei toteudu ilman uskoa vain tehtynä tekona sakramentista tulee ihmisen teko Jumalalle 154
Messu-uhriopin kritiikki Kristuksen uhri on kertakaikkinen messussa ei uusita Kristuksen uhria ) Kristusta ei uhrata messussa uhriterminologia tekee messusta ihmisen teon ristillä uhrattu Kristus kuitenkin ehtoollisessa läsnä 155 Transsubstantiaatio-opin kritiikki katolinen oppi: leipä ja viini menettävät olemuksensa (substanssinsa) Kristuksen ruumiista ja verestä tulee niiden olemus, aineiden ulkokuori jää Luther: kirkolliskokouksen päätös aristotelista harhaa ehtoollisaineet pysyvät olemukseltaan samana, Kristuksen ruumis vaan yhdistyy niihin ei kuitenkaan tehnyt asiasta kynnyskysymystä reformoitu traditio: leipä ja viini pysyvät samoina luterilainen näkemys liian lähellä transsubstantiaatiota 156
Eroja ehtoollisopissa Kristuksen läsnäolon tapa läsnäolon jatkuminen ehtoollisen jälkeen? syövätkö kelvottomat Kristuksen? (manducatio impiorum) 157 Kristuksen läsnäolo luterilaisilla ristillä uhrattu Kristus läsnä ehtoollisessa ruumis ja veri reaalisesti läsnä ehtoollisaineet ovat ruumis ja veri Kristuksen ruumis ja veri annetaan leivän ja viinin kanssa, alla, leivässä ja viinissä 158
Kristuksen läsnäolo reformoiduilla ruumis ja veri merkitsevät (Zwingli), ovat hengellisesti läsnä (Calvin) Kristus on ylösnousemusruumiissaan taivaassa (finitum non capax infiniti) äärettömyyskäsitys periytyy Zwinglille skotismista Calvin: Kristus ja kristityt tulevat yhdeksi ruumiiksi Pyhä Henki luo yhteyden ehtoollisaineiden ja ylösnousemusruumiin välille uskossa (Calvin) leivän alla torjutaan alla lähellä transsubstantiaatiota 159 Läsnäolon jatkuminen luterilaiset: läsnäolo jatkuu mahdollisesti ehtoollisen jälkeenkin ei voida osoittaa hetkeä läsnäolon loppumiseen ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn ongelma (kuten katolisuudessa) ei kuitenkaan sakramentti ehtoollistapahtuman ulkopuolella reformoidut: läsnäolo selkeästi vain ehtoollistapahtumassa läsnäolo syntyy vastaanottajan uskon kautta, kun sakramenttia käytetään oikein 160
Syövätkö kelvottomatkin? luterilaiset: uskosta osattomatkin syövät Kristuksen ruumiin ja veren lupauksen sanat (asetussanat) luovat ehtoollisen vain uskovat saavat sakramentista hyödyn reformoidut: ei-uskovat syövät vain leipää ja viiniä usko ja Pyhä Henki luovat yhteyden Kristukseen 161 Muita eroja Kristuksen ihmisyyden kaikkialla läsnäolo (ubikviteetti) extra Calvinisticum: Kristuksen jumaluus on myös hänen ihmisyytensä ulkopuolella (extra) kirkollinen järjestys Zwingli ja teokratia: paikallishallinto valvoo oppia Calvin viroista: julistus, opetus, seurakunnanvanhin, diakoni ei piispaa presbyteerinen järjestysmuoto Calvin ja reformoitu praktinen syllogismi? tekojen perusteella voidaan päätellä usko 162