Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1
Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua Työllisyys Terveys & hyvinvointi Palvelujen käyttö Lopuksi 15.11.2016 2
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ketä kotoutetaan lukuja 2015: Ulkomaalaisia: 231 295 (4,2 % väestöstä) Ulkomailla syntyneitä: 321 977 (5,9 % väestöstä, EU:ssa 10,7 %) 250 000 200 000 150 000 100 000 Yhteensä Miehet Naiset 50 000 0 16.11.2016 3
Ketä kotoutetaan - Suurimmat maahanmuuttajaryhmät Suomessa Venäjä (ent NL), 25 % kaikista ulkomaalaistaustaisista Viro Somalia Irak Ent. Jugoslavia Kiina Vietnam Turkki Lähde: Väestörakenne 2013, Tilastokeskus 16.11.2016 4
Turvapaikanhakijat vuonna 2015 ja 2014 2015 Hakijoita yhteensä 32 412, 103 eri kansalaisuutta. Irak 20484 Afganistan 5214 Somalia 1981 Syyria 877 Albania 762 Iran 619 Tuntematon 254 Venäjä 190 2014 Hakijoita yhteensä 3 651, 96 eri kansalaisuutta. Irak 826 Somalia 411 Ukraina 302 Afganistan 205 Lähde: Maahanmuuttovirasto 16.11.2016 5
Maahanmuuton tärkein syy taustamaan mukaan Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen 15 64-vuotias väestö vuonna 2014 6 17.12.2015 Tarja Nieminen & Hanna Sutela & Liisa Larja
Mihin maahanmuuttajat ovat sijoittuneet Suomessa? 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, 2015 16.11.2016 7
Kotoutumisen tarkastelua 16.11.2016 8
Työllisyys 16.11.2016 9
Työllisyysaste 20 64-vuotias väestö syntyperän ja sukupuolen mukaan vuonna 2014 10 17.12.2015 Tarja Nieminen & Hanna Sutela & Liisa Larja
% Kotoutumisen tarkastelua työllisyysaste maassa asumisen keston mukaan 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 89 84 89 39 50 71 66 77 90 30 52 62 57 68 asunut Suomessa alle 5 vuotta (muuttanut 2010-2013) asunut Suomessa 5-10 vuotta (muuttanut 2004-2009) asunut Suomessa yli 10 vuotta (muuttanut ennen 2004) 0 Työ Perhe Opiskelu Pakolaisuus Muu syy 16.11.2016 11
Terveys ja hyvinvointi 16.11.2016 12
16.11.2016 13
16.11.2016 14
Masennus- ja ahdistuneisuusoireet Oireet liittyivät: Työttömänä oloon kurdimiehillä ja -naisilla. Koettuihin talousvaikeuksiin kaikkien ryhmien naisilla sekä kurdimiehillä. Lyhyempi aika Suomessa kurdi- ja somalialaisnaisilla. Kielitaito-ongelmiin kurdi- ja venäläisnaisilla. Aikuisena muuttoikään (yli 18v.) kurdinaisilla. Oireet eivät liittyneet: Pakolaistaustaan (kurdinaisten osalta ei-pakolaistaustaisilla jopa enemmän oireita) Lähde: Rask ym. The ethnic gap in mental health: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland. Scand J Pub Health 2016;44:281-290.
16.11.2016 17
Ulkomaalaistaustaisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä Ns. terveen siirtolaisen vaikutus: osalla maahanmuuttajista terveys usein muuta väestöä parempi (varsinkin maahantulovaiheessa), mutta saattaa heiketä mm. heikomman sosioekonomisen aseman vaikutuksesta ( mm. lihavuus, diabetes, verenpainetauti) Kokemukset entisessä kotimaassa ja/tai pakolaisleireillä Maahantuloprosessi (mm. matkan aikaiset kokemukset, vastaanottokeskuksessa vietetty aika) Kotoutumisprosessi (mm. kielitaidon omaksuminen, työllistyminen, osalliseksi pääsy) Kokemukset Suomessa (mm. syrjintä, sosiaaliset verkostot, perheenyhdistämisen vaikeudet) Koulutustausta ja osaaminen (mm. nykyisessä ja entisessä kotimaassa suoritetut tutkinnot, kotoutumiskoulutuksen saanti ja mahdollisuus hyötyä siitä, luku- ja kirjoitustaito, tietotekniikkataidot, terveyden lukutaito) Elintavoissa suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä (mm. kulttuurin/uskonnon/lähtömaan käyttäytymismallit ja perinteet, sekä näiden muuttuminen uudessa kotimaassa: ero muuhun väestöön + tai (mm. päihteet, liikunta, ravitsemus, suhtautuminen ylipainoon)
Terveyspalveluiden käyttö ja koettu tarve 16.11.2016 19
Lääkärissä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyneiden osuus sukupuolittain (%).
Koettu hoidon tarve ja saatavuus 21
Toistuvaa lääkärinhoitoa tarvitsevien ja tyydyttymätöntä lääkärinhoidon tarvetta ilmoittavien osuus (%). 22
Hoidon saamisen esteitä Jonotus hoitoon pääsemiseksi (39-57%) Liian korkeat hinnat (34-47%) Kielivaikeudet (33-47 %) Epäily ettei hoidosta olisi apua (32-40%) Epätietoisuus, mistä hoitoa saa (12-19%) Muut syyt, esim. epäluottamus terveyskeskuslääkäreihin, ei ole päässyt erikoislääkärille 23
Johtopäätöksiä Tulisi välttää maahanmuuttajien tarkastelua yhtenäisenä ryhmänä Taustamaaryhmien välillä on suuria eroja Sukupuolten välillä on suuria eroja taustamaaryhmienkin sisällä Taustalla myös sosioekonomiset tekijät Ryhmien sisällä muistettava myös yksilölliset erot Huolenaiheita mm. psyykkiset oireet, syrjintäkokemukset jne. Vahvuuksia mm. luottamus, tyytyväisyys, tietyt elintavat jne. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei täysin vastaa tarvetta (ali- /ylikäyttö) Terveyden ja hyvinvoinnin yhteydet kotoutumiseen Esim. syrjintä psyykkinen hyvinvointi, luottamus jne. (Castaneda ym 2015) Esim. perhe muualla psyykkinen hyvinvointi jne. (Rask ym. 2016) 24