Normi kumottu

Samankaltaiset tiedostot
KOULUTUSOHJELMA PURJELENTÄJÄN PILVILENTO- OIKEUTTA VARTEN

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY

Normi kumottu

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-41 PURJELENTÄJÄN LUPAKIRJA

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS

Kevytilmailu Ry - KILA. KILA SAFE PILOT (KSP) Jatkokoulutusohjelma. Kevytilmailu - Light Aviation Ry

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS

ILMAILUMÄÄRÄYS AUTOGYROLENTÄJÄN LUPAKIRJA

ILMAILUMÄÄRÄYS ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA

ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR. KOULULENNON SUORITTAMINEN LUOKKAKELPUUTUKSEN (SE piston) JA / TAI (TMG) VOIMASSAOLON JATKAMISEKSI

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46

Malmin Ilmailukerho ry. PPL-kurssi lentokoulutus

Ohjausoppi ja lentotoimintamenetelmät

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

SUIO Opettajakertauskoulutus Kertauskoulu- ja tyyppilennot (Eroavaisuus perehdyttämiskoulutus)

Normi kumottu

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70

ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA

1. jakso 3 vrk. - tietopuolista opetusta - oppimisen perusteet, koulutusjärjestelmä - opetusharjoittelua; oppitunnin pito ym.


HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS

Varjoliidon ja riippuliidon opettajakoulutusohjelma

EASAN PURJELENTOLUPAKIRJAT (Yhteenveto FCL-vaatimusten kommenttiasiakirjasta, CRD)

KOULUTUSOHJELMA PURJELENTÄJÄN LUPAKIRJAA VARTEN

Sopiva aloitusnopeus (km/h): Twin II Acro ASK-21 PIK-20TurboD DG-505 Orion (17 m)

KOULUTUSOHJELMA PURJELENTÄJÄN LUPAKIRJAA VARTEN

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA KELPOISUUS

UPL-OPETTAJAN OPAS. Copyright BMAA ja Trafi. Versio 1.0. Käännös ja muokkaus Tuomas Gröndahl

Talvipäivät Tallukka. Uudet harrasteilmailumääräykset

Purjelennon Teoriakurssi Mopu/Purjelentokonemittarit Veli-Matti Karppinen, VLK

ILMAILUMÄÄRÄYS TRG M1-5

Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja. versio 1.3

EASAN LAUSUNNON LIITE 3/2013. KOMISSION ASETUS (EU) N:o /.. annettu XXX

Tämä päivätty koulutusohjelma korvaa koulutusohjelman Siihen kuuluu:

10 Mittarilennon teoria

KOULUTUSOHJELMA Helsinki Ver:

ILMAILUMÄÄRÄYS TRG M1-10

HÄMEENLINNAN SUKELTAJAT RY

KOULUTUSOHJELMA MOOTTORIPURJE- JA ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJAA VARTEN

Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?)

F3A SPORT-OHJELMA 2008

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Harrastusilmailun koulutus

Helsinki-Malmin lentoasema Helsinki LIIDINKOULUTUS JA OHJAAJAN KELPOISUUSVAATIMUKSET

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

Tutkintaselostus. Riippuliito-onnettomuus Jämin lentopaikalla C22/1997 L. Firebird Uno Piccolo

Ultrakevyen lentokoneen OH-U312 koelento

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0)

ILMAILUMÄÄRÄYS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA

kurssille: se- ko- Koulutus turvamääräyksiä Kurssille hinta on Kurssin

Voimassa: toistaiseksi. Muutostiedot: Tällä määräyksellä kumotaan annettu lentotyötä koskeva ilmailumääräys OPS M1-23 LENTOTYÖ

Paikalliset menetelmät

Ultrakevytlentäjän lupakirja PEL M2-70 Ultrakevytlennonopettajan kelpuutus PEL M2-71 Sidosryhmätilaisuus

Varjoliidon Koulutusohjelma

Purjelentokoneiden punnitus

ILMAILUMÄÄRÄYS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

Kaikille avoin hiihtokoulu

ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA

FE(A) kertauskoulutus

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen

SIL PPL Lentäjän käsikirja

Lentolupakirjoja koskevia yleisiä määräyksiä

HÄMEENLINNAN URHEILUSUKELTAJAT RY

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus Markku Hiedanpää

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

Riippuliidon Koulutusohjelma

KOULUTUS RAJOITETTUA RADIOPUHELIMENHOITAJAN KELPUUTUSTA VARTEN

Radiot ja transponderit. Aki Suokas

Ilma-aluksen miehitys

Pelin kautta opettaminen

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet Jorma Laine

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Purjelentäjän lupakirja GPL

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Purjelentokerhojen Päivä 2015

Moottoroidun Riippuliidon Koulutusohjelma

Esko Keskinen Paavo Koponen PURJELENTOTAITO. 4. painos [ PDF ] SUOMEN ILMAILULIITTO RY [ EI JÄLLEENMYYNTIIN ]

Kimmo Niemelä Tapio Kimanen SIL Purjelentotoimikunta 2018

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

ILMAILUMÄÄRÄYS TRG M1-7

Lentosuunnistus ja ilmatilan jako. Harrasteilmailun lennonopettajien kertauskoulutus 2009 MH2009

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Jyväskylän työpajan keskustelun teemoja

Helsinki-Malmin lentoasema HELSINKI RIIPPU- JA VARJOLIIDON OPETTAJAKURSSI. Koulutuksen yleisjärjestelyt

Sisäministeriön asetus

PURJELENNONOPETTAJAN TUKIMATERIAALI

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

ITF:n kehittämä / rahoittama

Normi kumottu

Ultrakevytlentäjän lupakirja PEL M2-70 Ultrakevytlennonopettajan kelpuutus PEL M2-71

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Transkriptio:

ILMAILUTIEDOTUS TRG T1-14 muutos 1 3.4.1984 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 Normi kumottu 15.1.2008 www.lentoturvallisuushallinto.fi KOULUTUSOHJE PURJELENTÄJÄN PILVILENTOKELPUUTUSTA VARTEN 1 YLEISTÄ 1.1 Ilmailumääräyksessä PEL M2-43 on annettu purjelentäjän pilvilentokelpuutusta koskevat vaatimukset. 1.2 Tämän ohjeen tarkoituksena on selventää ja määritellä purjelentäjän pilvilentokelpuutusta varten annettavalle koulutukselle vähimmäisvaatimukset. Ohje sisältää selvityksen niistä teoreettisista tai harjoittelemalla opetettavista aiheista ja seikoista, joiden yleinen tuntemus tai osaaminen sekä taito ovat välttämättömiä lennettäessä pilvilentoa purjelentokoneella. Lisäksi edellytetään purjelentokoneen ohjaajien huolehtivan siitä, että tämän ohjeen mukaisten tietojen ja taitojen osaaminen sekä hallinta säilyy. Ennen mittarilentokoulutuksen aloittamista suositellaan oppilaan vähimmäisvaatimuksena, että hänelle on annettu perustava suunnistus- ja maastolaskukoulutus ja hän osaa lentää termiikissä. Koulutusohjelma on käytävä lävitse siten, että myös aikaisemmin ohjaajille opetettujen aineiden riittävä hallinta todetaan kertaavalla opetuksella tai riittävän perusteellisten kertauskuulustelujen avulla. 1.3 Tätä koulutusohjetta tulee noudattaa kaikessa purjelentäjän pilvilentokelpuutusta varten annettavassa 1.6.1984 jälkeen aloitettavassa koulutuksessa. 1.4 Tämä koulutusohje tulee kokonaisuudessaan saattaa ennen koulutuksen alkamista koulutettavien tietoon. 2 TEOREETTINEN KOULUTUS JA OPETUSAIHEET 2.1 Teoreettinen opetus tulee antaa siten, että koulutusohjelmaan sisältyvät koulutettavalle aikaisemmin annetut tiedot käydään lävitse kertaamalla tai tarkistetaan kertauskuulustelujen avulla ja uudet aiheet opetetaan siten, että koulutettavalle annetaan eri opetusaiheita koskevat seuraavan erittelyn mukaiset yleistiedot ja vaaditun osaamisvaatimuksen täyttämiseksi tarpeellinen opetus. Huom! Taulukossa on käytetty seuraavia lyhenteitä: 0 = ei aikaisempaa mittarilentokelpuutusta CVFR = moottorilennon johdetun VFR:n tai mittarilentokelpuutuksen haltija. Opetusvaatimukset ja tietoja koskevat osaamisvaatimukset on eri opetusaiheiden kohdalla merkitty seuraavia lyhennysmerkkejä käyttäen: A. Perustiedot. Opetuksessa annettavat yleiset perustiedot. Osaamisvaatimuksena riittää asian tai menetelmän yleinen kuvaus ja tuntemus. B. Tulkinta ja käyttötaito. Opetuksessa annettavat tiedot edellyttävät, että opetettava pystyy ymmärtämään ja soveltamaan tietoja käytännön toiminnan vaatimalla tavalla. Osaamiskoe. 2.2 Ilmailumääräykset ja lennonvarmistuspalvelu 0 CVFR a) näkölentäsäännöt (kertauksena) A A b) purjelentäjää koskevat mittarilentosäännöt B B c) purjelentoalueet B B ILL 3301 10/01

2/7 TRG T1-14, 3.4.1984 2.3. Mittarioppi B B a) Nopeusmittari: toimintaperiaatteet, käyttö, toimintahäiriöt: vesi, jäätyminen. Varajärjestelmä: suhinat. b) Kaarto- ja kallistusmittari: rakenne ja toiminta, käyttö, rajoitukset, häiriöt ja virhenäyttämät c) Magneettisen kompassin käyttö ja luotettavuus: nopeusvirheet, kaarron vaikutus ja kaartovirheet, ukkospilven läheisyys. d) Korkeusmittarit: rakenne ja toimintaperiaate, erilaisten mittareiden näyttämät sekä barografi e) Kohoamis- ja vajoamisnopeusmittarit (variometrit): rakenne ja toiminta, jäätymisen vaikutus f) Keinohorisontti. Toimintaperiaate ja käyttö 2.4. Mittarilennon teoria B a) Koneen asennon hallintaperusteet visuaalisen horisontin ja mittareiden avulla vertailu, eroavuudet ja samanlaisuudet b) Suora lento nopeus: nopeuden säilyttäminen, nopeuden vaihtaminen, nopeusmittarin tarkkailu, ilmavirran suhinoiden tarkkailu kompassi kaarto- ja kallistusmittari ohjainten vaikutus ja yhteiskäyttö c) Kaarto kaarto- ja kallistusmittari nopeusmittari, tarkkailutarve halutun kaartonopeuden hakeminen halutun kallistuksen vakiinnuttaminen ja säilyttäminen oikaisu, oikaisun ennakointi ohjainten yhteiskäyttö, koneen asennon muuttaminen kaarto määrättyyn suuntaan: tarkoitus, kaarron ajoitus laskemalla variometri, tarkkailutarve d) Lentokoneen viritys virityksen merkitys mittarilennossa viritystarpeen toteaminen e) Jarrujen käyttö korkeuden muutokset nopeuden hallinta h) Epätavalliset asennot ja niistä oikaiseminen mittarilennossa lentotilat, jotka katsotaan epätavallisiksi, tahallisesti tai tahattomasti syntynyt tilanne syyt epätavallisiin asentoihin tai lentotiloihin joutumiseen, mittariluottamuksen puute, puuttuvat mittarilentotaito, vajavainen mittareiden yhteisnäytön seuraaminen, aistiharha, virheellinen ohjainten käyttö oikaisumenetelmät i) Pilvilentoon liittyvät aerodynaamiset kysymykset koneen rajoitukset kosteuden, sateen (vesi, lumi, rakeet) sekä jäätymisen vaikutukset eri suunnilta tulevien puuskien vaikutus j) Pilvilentomenetelmät eli hyvä pilvilentotapa pilvilentoalueet pilvilentolupa pilveen meno pilvestä poistuminen radioliikenne 2.5. Sääoppi B B a) Lentosääpalvelu Sofor VOLMET ATIS

TRG T1-14, 3.4.1984 3/7 b) Säätietojen keräämisessä ja jakelussa noudatettavat yleiset menetelmät yhteys meteoon puhelimitse tai VHF:llä, julkisten tiedotusvälineiden sääpalvelu c) Sääkartat ja -ennusteet d) Lyhenteet, merkit ja terminologia f) Ylätuulet ja niiden merkitys purjelentotoiminnalle g) Säärintamat, pilvimuodostumat, = -raja, sade, rakeet, jäätyminen, turbulenssi, ukkonen: vaikutus ja esiintymisolosuhteet 2.6. Ilmailufysiologia B a) Sopeutuminen lento-olosuhteisiin fysiologisten tekijöiden merkitys mittarilennossa b) Aistien toiminta mittarilennossa kehon aistit, näköaisti, korvan tasapainoelimet harha-aistimukset ja niiden vaikutukset harha-aistimusten esiintyminen, harha-aistimusten vaikutusten eliminoiminen, mittariluottamus c) Hapen tarve happilaitteet ja niiden käyttö 2.7 Tietopuolisen koulutuksen ja sen opetusaiheiden oppituntumäärät Tuntimäärä 2.2. Ilmailumääräykset ja lennonvarmistuspalvelu 2 2.3. Mittarioppi 2 2.4. Mittarilennon teoria 4 2.5. Sääoppi 1 2.6. Ilmailufysiologia 1 Yhteensä 10 h 3 LENTOKOULUTUS 3.1 Yleistä Tämä koulutusohjelma täyttää pilvilentokelpuutusta varten hyväksytylle lentokoulutukselle. asetetut vähimmäisvaatimukset. Koulutuksen on tapahduttava kurssin muodossa. Koulukoneena käytetään 2-paikkaista purjelentokonetta (vain soveltuvin kohdin moottoripurjekonetta), jossa oppilaan näkökenttä rajoitetaan sopivalla mittarilentokuomulla, -hupulla, -lipalla tai vastaavalla. Hupun tulisi olla lennolla avattava, jotta oppilas voisi välillä harjoitella näkölento-olosuhteissa. Myös opettajalla tulee olla omat pilvilentomittarit, tai ainakin hyvä näkyvyys yhteisiin mittareihin. Tämä koulutusohjelma perustuu kaarto- ja kallistusmittarin käyttöön ainoana hyrrämittarina, mutta varustelun salliessa voidaan opettaa myös keinohorisontin käyttö. Vaikka koko lentokoulutus voitaisiinkin suorittaa lentämällä vain kuomussa, on erittäin suotavaa ja opettavaista suorittaa muutamia nousuja todellisissa pilvissä huppu auki. Lennonopetusta annettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota oppilaan soveltuvuuteen koneen ohjaajaksi pilvilennoilla. Mittarilennon opetuksessa on erityisesti painotettava seuraavia peruskäsitteitä: - Istuma-asennon oltava vapaa - Koneen trimmauksen tärkeys - Ote sauvasta kevyt ja vapaa - Ohjauksen luonteen oltava rauhallinen ja joustava, koska mittareilla on määrätty hitaus ja voidaan joutua epänormaaliin lentotilaan, vaikka mittarit eivät sitä vielä osoitakaan

4/7 TRG T1-14, 3.4.1984 - Otettava huomioon muuttuneet olosuhteet. VFR-lennossa painotettu horisonttikäsite onkin muuttunut monen eri mittarin näyttämäksi - On opittava tarkkailemaan kaikkia mittareita jatkuvasti - korjaamaan mittarinäyttämän perusteella - tunnistettava lentotila mittarinäyttämien perusteella - uskomaan mittareihin ja vain mittareihin, siis - tunnistamaan harha-aistimukset - pitämään mittarinäyttämät tarkoin oikeina, kaikkinainen huolimattomuus pois - Huomioitava tapahtunut ohjausteknillinen muutos. VFR-lennossa on kallistus kaarron perustana, mutta mittarilennossa se on kaartonopeus eli "viiksen" näyttämä - Ohjaustekniikka: Joustava ohjainten yhteiskäyttö. Pienissä korjauksissa voidaan käyttää nyrkkisääntöä, viiksi hoidetaan jalalla ja kuula sauvalla. Koululennoilla on lennonopettajan seurattava kiinteästi oppilaan kehitystä. Tarkastuslennon läpäiseminen kelpuutusta varten on koulutusvaiheessa yksi päämäärä, mutta tähän ei kuitenkaan saa kiinnittää liikaa huomiota. Ellei oppilaan lentotaito kehity normaalisti vaatimusten mukaiselle tasolle, on hänelle annettava lisäkoulutusta erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Milloin koulutuksen aikana ilmenee sellaisia syitä, joiden perusteella oppilas voidaan katsoa sopimattomaksi koulutettavaksi pilvilentokelpuutusta varten, on asiasta tehtävä kirjallinen ilmoitus ilmailuhallitukselle, joka päättää suoritettavasta tutkimuksesta ja mahdollisista toimenpiteistä. (Sopimattomuuteen viittaavina syinä mainittakoon esim.: koulutusta koskevien ilmailumääräysten toistuva rikkominen tai toistuva kouluttajien ja lennonopettajien ohjeista piittaamattomuus, selvästi ilmenevät puuttuvat ohjaajataipumukset tai selvästi ilmenevä henkinen tasapainottomuus). Asian arkaluonteisuudesta huolimatta on kouluttajien ja lennonopettajien kiinnitettävä oppilaan yleiseen sopivuuteen riittävästi huomiota, koska täysin sopimattoman henkilön koulutuksen keskeyttäminen ajoissa on aina paras ratkaisu kaikkien asianosaisten kannalta. 3.2 Lento-ohjelma henkilölle, jolla ei ole moottorilennon johdetun VFR:n tai mittarilentokelpuutusta (Periaatteellinen jaottelu 5 lentotunnin koulutusta varten) 1.Opetusaihe - mittarinäyttämien tulkinta - poikittais- ja pituuskallistuksen sekä suunnan säilyttäminen - ohjaus ja ohjainten yhteiskäyttö 2.Opetusaihe - suora lento - suunnan ja nopeuden säilyttäminen - suunnan säilyttäminen, nopeuden vaihtaminen 3.Opetusaihe - loivat kaarrot - kaarrosta oikaisuja ja kaarron vaihtoja - oikaisuja määräsuuntaan - magneettisen kompassin virhetoiminta kaarroissa 4.Opetusaihe - kaartoharjoittelua termiikissä: noston hakeminen ja keskittäminen 5.Opetusaihe - oikaisut epätavallisista asennoista - hitaasti ja nopeasti kehittyvät sakkaukset - sakkaus kaarrossa 6.Opetusaihe - edellisten kohtien harjoittelua ilman nopeusmittaria 7.Opetusaihe - termiikin etsintä ja keskitys pilvessä - ilmanopeuden ja lentoasennon säilyttäminen lentojarrujen ja/tai laippojen asennon muutosten aikana

TRG T1-14, 3.4.1984 5/7 3.3 Lento-ohjelma henkilölle, jolla on moottorilennon johdetun VFR:n kelpuutus (Periaatteellinen jaottelu 3 lentotunnin koulutusta varten) 1.Opetusaihe - mittarinäyttämien tulkinta - poikittais- ja pituuskallistuksen sekä suunnan säilyttäminen 2.Opetusaihe - suora lento 3.Opetusaihe - kaartoharjoittelua termiikissä 4.Opetusaihe - oikaisut epätavallisista asennoista - hitaasti ja nopeasti kehittyvät sakkaukset - sakkaus kaarrossa 5.Opetusaihe - edellisen kohdan harjoittelua ilman nopeusmittaria 6.Opetusaihe - termiikin etsintä ja keskitys pilvessä - ilmanopeuden ja lentoasennon säilyttäminen lentojarrujen ja/tai laippojen asennon muutosten aikana 3.4 Lento-ohjelma henkilölle, jolla on moottorilennon mittarikelpuutus (Periaatteellinen jaottelu 1 lentotunnin koulutusta varten) 1.Opetusaihe - kaartoharjoittelua termiikissä 2.Opetusaihe - oikaisut epätavallisista asennoista - hitaasti ja nopeasti kehittyvät sakkaukset - sakkaus kaarrossa 3.Opetusaihe - edellisen kohdan harjoittelua ilman nopeusmittaria 4.Opetusaihe - termiikin etsintä ja keskitys pilvessä - ilmanopeuden ja lentoasennon säilyttäminen lentojarrujen ja/tai laippojen asennon muutosten aikana 4 KOULUTUS PERUSMITTARILENNON HARJOITUSLAITTEELLA (LINK-TRAI- NER) 4.1 Yleistä Koulutettaessa Link-Trainerilla on sillä laitteen mekaanisuudesta johtuen määrättyjä puutteellisuuksia oikeaan koneeseen verrattuna. Näin ollen ei siinä ilmene siivekejarrutusta, kiihtyvyyksiä eikä jatkuvuutta. Linkin pääasiallinen tehtävä mittarilentokoulutuksessa onkin opettaa oppilas lukemaan mittareita ja suorittamaan korjaukset niiden mukaan. Koulutuksen aikana on opettajan tarkkailtava oppilaan suoritusta jatkuvasti ja jokaisen jakson jälkeen on hänen suorituksensa ja siinä ilmenneet viat käytävä yhdessä läpi. Jakson aikana on opettajan vältettävä turhaa puhumista ja annettava oppilaalle aikaa lentää itsekseen. 4.2 Koulutusohjelma Link-Trainer koulutusta varten 1. jakso Ohjelma on jaettu 10 jaksoon, joista kukin on kestoajaltaan 1/2 tuntia. 5 min ajoa kuomu auki

6/7 TRG T1-14, 3.4.1984 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso 6. jakso 7.jakso 8. jakso 9. jakso 10. jakso 25 min suoraa lentoa - suoraa lentoa kaartomittarin mukaan vakionopeudella - nopeuden vaihtamista - pienten kaartojen jälkeen oikaisuja suoraan lentoon 30 min kaartoharjoituksia - oikean kaartoonlähtötavan oppiminen ts. kallistus vakio ja kaartonopeus oikea. Tällöin kaarron keskipiste säilyy samana - vakiokaartotilan säilyttäminen - lentonopeus kaartojen aikana (so. korkeus) - oikaisuja useiden 3600 kaartojen jälkeen, jolloin mahdolliset harha-aistimukset ilmenevät - harha-aistimus 30 min. kaartoharjoituksia lievät "puuskat" päällä - kuten 2. jaksossa, mutta opeteltava ajamaan keskimääräisten mittarinäyttämien mukaan - opetettava korjaamaan puuskapoikkeamat nopeasti ja joustavasti 30 min ajoa kompassin mukaan - opetetaan kompassin virheet niitä harjoittaen - tehdään oikaisuja kaarroista ja hakeudutaan annettuun suuntaan mahdollisimman tarkoin 30 min kaartoharjoituksia ajoittain puuskat päällä - suoritetaan jatkuvia kaartoja molempiin suuntiin välillä opettajan käskystä kaartosädettä muuttaen sekä oikaisten ja uudelleen kaarten, kuten termiikkiin keskitettäessä - seurataan tarkoin nopeuden säilymistä 30 min liukuja ja kaartoja "puuskat" päällä - kuten 5. jaksossa, suorittaen liukuja eri nopeuksilla - kaarronvaihtoja eri nopeuksilla 30 min sakkaustilojen harjoittelua - opetetaan sakkauksesta oikaisut eikä sitä, miten siihen mennään - opetetaan joustava mutta nopea sauvan käyttö ja ettei käytetä liian suuria oikaisunopeuksia - selvitetään, miten oikaisussa tiedetään koneen palautuminen vaakalentoon mittariosoittimien pysähtymisestä. (Tätä ei voida näyttää Linkissä, josta jatkuvuus puuttuu). 30 min kuvioharjoittelua - 90, 180 ja 360 asteen kaartojen ajoitus laskemalla - hakeutuminen määräsuuntaan jatkuvan kaarron jälkeen - kaartojen keskipisteen siirrot opettajan käskystä - yleinen tarkkuus 30 min kuvioharjoittelua "puuskat" päällä - 8. jakson kertausta 30 min loppukuvio - oppilas suorittaa itsenäisesti, opettaja ei puhu mitään - tarkka kuvion arvostelu - tehdään merkinnät nopeuksien, suuntien poikkeamisista - huomioidaan korkeuserokuvio lopussa

Liite 1 TRG T1-14, 3.4.1984 7/7 Link-trainer harjoituskuvio Liite 1 3 360 2 90 1 360 2 1 3 180 270 1 useita kaartoja 2 oikaisu ja kaarron siirto opettajan käskystä 3 hakeutuminen määräsuuntaan