lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen Hanna Holm, Terhi Hildén, Rebwar Karimi, Eeva Suomenaro, Marjo van Dijken & Laura Vänttinen 156 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
Tekstissämme käsitellään Amoral hankkeen toiminnan aikana esiin tullutta tietoa siitä, millaista kunniaan liittyvä väkivalta on ja poikkeaako se perinteisestä perheväkivallasta. Kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi on tärkeä hahmottaa, millaisissa elämäntilanteissa kunniaan liittyvän väkivaltailmiön vaara voi kasvaa. Ilmiön tunnistaminen on vaikeaa ja kunniaan liittyvä väkivalta määritellään usein vain naisten ongelmaksi. Pohdintaamme tukee vuonna 2008 Amoral hankkeeseen tulleiden konsultaatiopyyntöjen analysointi. Tässä osassa kerrotaan kahden rekisteröityneen yhdistyksen näkemykset käsiteltävästä ilmiöstä ja sen ilmenemissyistä. Lopuksi esitellään kolmen henkilön näkemykset siitä, mitä suomalaisissa kurdi, turkkilais ja somalialaisyhteisöissä ajatellaan kunniakonflikteista. Suorissa lainauksissa ilmenevät kannanotot eivät ole yhden-mukaisia MLL:n tai Amoral hankkeen edustamien kantojen kanssa. kunniaan liittyvä väkivalta ja sen ilmenemismuodot Hanna Holm & Marjo van Dijken Kunniaan liittyvän väkivallan teema tuli pohjoismaissa tunnetuksi vuonna 2002 Ruotsissa tapahtuneen kurdi-tytön, Fadime Sahindalin, surmatyön myötä. Fadimen isä tappoi tyttärensä motiivinaan perheen kunnian säilyttäminen. Isän tekoon vaikuttivat Fadimen seurustelu ruotsalaissyntyisen pojan kanssa, Fadimen muutoinkin länsimaalaistunut käytös sekä se, että Fadime toi perheen tilannetta avoimesti esiin myös julkisuudessa. Surmatyö tapahtui siitäkin huolimatta, että Sahindalit olivat asuneet Ruotsissa pitkään ja heitä pidettiin näennäisesti ruotsalaiseen yhteiskuntaan sopeutuneina. Fadimen tapaus herätti paljon huomiota ja se noteerattiin näkyvästi myös Suomessa. Tapaus johti myös toimiin: vuonna 2003 MLL:n Uudenmaan piiri osallistui kansainvälisen työryhmän kartoitustoimintaan, jonka tavoitteena oli kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn edistäminen. Vuodesta 2005 lähtien Raha-automaattiyhdistys (RAY) on tukenut MLL:n Uudenmaan piiriä työn jatkamisessa. YK:n kehitysohjelman mukaan maailmassa tehdään vuosittain 5000 kunniamurhaa. Vaikkei tarkkaa lukua voida antaa, on helppo päätellä, että kunniaan liittyvää väkivaltaa on muissa muodoissa moninkertainen määrä kunniamurhiin verrattuna. lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 157
Ruotsissa vuosittaisten kunniamurhien määrä voidaan laskea muutamissa tapauksissa, mutta kunniaan liittyvän väkivallan tapauksia ilmenee kaikkiaan noin 2000. Näistä noin 10 15 prosenttia on vakavuusasteeltaan sellaisia, että uhri on sijoitettava turvakotiin tai muuhun turvatun asumisen muotoon 2. Suomessa yhteisöllistä kunniamurhaa ei olemassa olevan tiedon mukaan ole tapahtunut. Suomessa kunniamurhan kriteerit voidaan nähdä täyttyvän, mikäli murhassa korostuvat sille tyypilliset osaalueet: kyseessä on yksilön omalle suvulleen tuottama häpeä tai vääryys, joka on hyvitettävissä kuolemalla, ja jonka toteuttavat nimenomaisesti häpeän tai vääryyden tuottajan eli surmatun suvun edustajat, lähinnä isä tai veli, ja murhan tarkoituksena on suvun kunnian palauttaminen 3. Kunniaan liittyvän väkivallan tapaukset muodostavat tilastoinnin osalta haasteen paitsi maailmalla myös Suomessa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa ei tilastoida Suomessa erikseen. Nykyisellään ilmiö piiloutuu muiden kategorioiden alle poliisilla mm. erilaisten väkivaltanimikkeiden ja muilla auttavilla tahoilla perhe- ja lähisuhdeongelmia tai murrosiän ongelmia koskevien nimikkeiden alle. Selkeimmin pystytään erottamaan pakkoavioliittoihin liittyvät tapaukset. Näitäkin koskeva tiedonkeruu on kuitenkin yhä hajanaista. Osin tilastointiin liittyvät ongelmat johtunevat siitä, ettei ilmiötä vielä tunneta tarpeeksi. Ammattilaisten koulutuksessa ilmiötä käsitellään hajanaisesti tai ei lainkaan. Toisaalta kunniaväkivaltaan liittyy runsaasti henkistä väkivaltaa painostamista ja uhkailua joka muodostaa muutoinkin suuren haasteen väkivallan esille tuomisen ja sen vastaisen työn kannalta. Arabialaisen kulttuurin näkökulmasta on vaikeaa kasvattaa lapsia Euroopassa. Tyttöjen seurustelua, yöllä kavereiden kanssa liikkumista ja monia muita tapoja on vaikea hyväksyä arabialaisissa perheissä. Konflikteja täytyy kuitenkin oppia ratkaisemaan keskustelemalla. Miesten ja naisten on yritettävä ymmärtää toisiaan ja kuunnella toisiaan rauhallisesti. Yleensä pienet ongelmat kasvavat. Alussa kukaan ei puhu asiasta, on vain epäilyksiä ja juoruja. Jos ongelmien antaa hiljaa kasvaa, kukaan ei lopulta pysty ratkaisemaan niitä. On tärkeää, että miehet ja naiset täyttävät velvollisuutensa toisiaan kohtaan. Silloin konflikteja tulee vähemmän. Pieniin ongelmiin on olemassa hyviä ratkaisuja, mutta jos perheissä ei opita keskustelemaan ja kuuntelemaan, ei väkivaltakaan vähene. Palestiinalaistaustainen mies 158 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
määrittely ja tunnistaminen Rebwar Karimi Kunniaan liittyvä väkivalta viittaa henkilön fyysiseen tai psyykkiseen painostukseen tilanteessa, jossa kyseistä henkilöä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta teolla, joka aiheuttaa julkista häpeää patriarkaalisen arvomaailman näkökulmasta. Kunniaan liittyvän väkivallan määritteleminen on haasteellista. Se, mikä liittyy ilmiöön ja mikä ei, herättää keskustelua sekä etnisissä vähemmistöryhmissä että väkivaltatyön kentällä. Nyky-yhteiskunnissa ilmenevän kunniaan liittyvän vallankäytön muodot, motiivit ja mekanismit ovat suoraan kytköksissä käsitykseen sukupuolijärjestelmästä, mikä on patriarkaalisille kulttuureille ominaista. Kunniaan liittyvän väkivallan kulmakivenä on miesvaltaiseen arvomaailmaan nojaava sukupuolimoraali. Kunniaan liittyvä väkivalta on moniulotteinen ja vaikeaksi koettu ilmiö, jota on pyritty jäsentämään monin eri tavoin. Kunniaan liittyvän väkivallan on katsottu koskettavan ainoastaan tiettyjä kansallisuuksia, maahanmuuttajia, ja sen on katsottu olevan kytköksissä uskontoon, islamiin. On myös esitetty, että kunniaväkivaltaa ilmenisi ainoastaan köyhimmän ja kouluttamattomimman kansanosan keskuudessa. Tällaisia totuuksia ei kuitenkaan voida esittää. Vaikka tietyt taustatekijät liittyvätkin keskimääräistä useammin kunniaväkivallan tapauksiin, tulee ilmiötä jäsentää varovaisesti. Kunniakonfliktitilanne voi syntyä myös tilanteissa, joissa ei ole ilmennyt fyysistä väkivaltaa. Kunniaan liittyvän väkivallan skaala on laaja: kunniaväkivaltaa ilmenee eri muodoissa uhkailusta kunniamurhaan. Yleisimmillään kunniaan liittyvässä väkivallassa on kyse rajoittamisesta, joka voi tarkoittaa esimerkiksi ystäväpiirin, pukeutumisen, liikkumisen ja ajankäytön tiukkaa kontrolloimista. Kunniaan liittyvän väkivallan ilmenemispiirteinä voidaan nähdä uhkailu (naisen kunniallisuuteen sekä kunnialliseen käytökseen liittyen), rajoittaminen (esim. pukeutumiseen, ystäväpiiriin tai koulunkäyntiin liittyen), eristäminen (liikkumisen rajoittaminen), painostus tai pakottaminen (mm. vanhempien tai suvun järjestämä pakkoavioliitto, jota ainakin toinen osapuolista vastustaa) tai muu väkivalta, jota perustellaan kunnian suojaamisella tai palauttamisella (tähän voidaan lukea myös naisten ympärileikkaukset). Kunniaan liittyvän väkivallan äärimuotoina ovat kuolemaan johtavat teot: itsemurhaan pakottaminen tai sen lavastaminen ja kunniamurha. Kunniaan liittyvän väkivallan tekee ilmeisen erilaiseksi muista väkivallan muodoista se, että väkivallan uhrin oma perhe hyväksyy väkivallan käytön. Kunniaan liittyvän väkivallan kriteerien voidaan sanoa täyttyvän silloin, kun esimerkiksi naimattoman tyttären omat sukulaiset eivät hyväksy hänen lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 159
valitsemaansa puolisoa ja aiheuttavat hänelle psyykkistä tai fyysistä uhkaa. Kunniaan liittyvästä väkivallasta puhuttaessa on vaikea välttää keskustelun ajautumista perhe- ja lähisuhdeväkivallan sekä kunniaväkivallan yhtäläisyyksiin. Oheisessa kaaviossa on lueteltu joitakin edellä mainittuja väkivallan muotoja erottelevia ja yhdistäviä piirteitä. Erityisen keskeistä kunniaan liittyvälle väkivallalle on, että tekoja selitetään tai toteutetaan pitkälti yhteisön asettamien odotusten nimissä. Kunniaan liittyvän väkivallan avulla pyritään välittämään viesti perheen ulkopuolisille siitä, että perhe arvostaa kunnianormien mukaista käytöstä ja on valmis kunnian palauttamiseen. Mikäli kunniaan liittyvä väkivalta on muodoltaan reaktiivista (teot aktivoituvat teon tai tekoon liittyvän epäilyksen myötä), on viestin ydin uhrin häpeällisen käyttäytymisen torjumisessa. Kaavio 1. Kunniaan liittyvä väkivalta verrattuna perheväkivaltaan Eroja Yhtäläisyyksiä Toisin kuin perheväkivalta, kunniaan liittyvä väkivalta on aina kytköksissä sukupuolimoraaliin. Kunniaan liittyvän väkivallan taustalla on usein jonkinlainen julkinen legitimiteetti (oikeutus yleisen mielipiteen taholta) kunniakulttuuripiirissä. Sen sijaan perheväkivallalla ei ole yleensä julkista hyväksyntää. Kunniaan liittyvällä väkivallalla pyritään säilyttämään tekijän status ensisijaisesti perheen ulkopuolella, kun taas perheväkivallassa tavallisesti taistellaan valtasuhteista perheen sisällä. Molemmat liittyvät naisten alistamiseen ja asemaan yhteiskunnassa. Molemmat liittyvät vallankäyttöön. Molemmat saattavat johtaa uhrin väkivaltaiseen kuolemaan. Yhteisiä elementtejä löytyy mm. kontrollointiin sekä henkisen ja fyysisen väkivallan käyttöön liittyen. Väkivallanteot pyritään salaamaan, vaikka kunniaan liittyvän väkivallan viesti sinällään on julkinen. Kunniaan liittyvän väkivallan ja perheväkivallan poistaminen edellyttää samankaltaista työtä: 1 Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lainsäädäntö, turvakodit. 2 Yhteisö- ja perhetasolla hiljaisuuden rikkominen, keskustelu. 3 Yksilötasolla tyttöjen ja naisten voimaannuttaminen. 160 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
Kunniakonfliktien yhteisöllinen pohja Hanna Holm & Marjo van Dijken Konfliktitilanteen osapuolet saattavat olla isä ja tyttö, aviopari, sisarukset tai serkukset. Etenkin suljetuissa yhteisöissä saatetaan jopa pikkuserkun kunniaa pitää oman kunnian lähteenä. Kurditaustainen nainen Jokaisella ihmisellä on oma käsityksensä siitä, mikä on kunniallista tai kunniaa loukkaavaa. Käsitys kunniasta ja ylpeydestä muodostavat kaikille ihmisille tärkeän omanarvontunteen. Kunniakonflikteista tekee ongelmallisen kunnia-ajattelun yhteisöllinen ulottuvuus. Tämä voi tarkoittaa sitä, että yhteisön jäsenenä ollaan valmiita käyttämään väkivaltaa yhteisen kunnian säilyttämiseksi ja sen palauttamiseksi. Kaikki yhteisöllistä kulttuuria tai maahanmuuttajataustaa edustavien perheiden piirissä ilmenevä väkivalta ei ole kunniaan liittyvää väkivaltaa. Kunniaan liittyvä väkivalta poikkeaa muista väkivallan muodoista siksi, että sille on ominaista yhteisön laaja-alaisempi hyväksyntä. Yhteisöllisyydellä on myös positiivisia ulottuvuuksia, joista puhutaan liian harvoin. Yhteisöt edustavat yksilöille luontaista turvaverkkoa, ja yhteisöllisestä kulttuurista tulevien henkilöiden identiteetti perustuu yhteisöllisyyteen. Tällainen sosiaalinen identiteetti vaikuttaa siihen, että toiset, jo Suomessa vuosia asuneet maahanmuuttajataustaiset nuoret, saattavat yhä kokea kuuluvansa etniseen yhteisöön, vaikka heillä ei olisikaan enää etnisen ryhmän kanssa esimerkiksi yhteistä kieltä. Sosiaalisen identiteetin takia osa Suomessa kasvavista niin kutsutuista toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajataustaisista nuorista tulee samaistumaan yhteisön perinteisiin kunniakäsityksiin. Esimerkiksi Hollannissa on todettu, että etnisiin yhteisöihin kuuluvilla nuorilla ei ole tarpeeksi vanhoihin perinteisiin pohjautuvaa tietoa siitä, miten tilanteissa, joissa yhteisön kunnian katsotaan olevan vaarassa, tulisi menetellä. Tämä saattaa johtaa siihen, että nuoret kiirehtivät ratkaisuissaan ja ottavat vallan omiin käsiinsä. He eivät hae teoilleen yhteisön hyväksyntää eivätkä osaa hakea ulkopuolista apua. Tämä saattaa lievimmillään näkyä tilanteissa, joissa esimerkiksi nuori tyttö ja poika haluavat olla yhdessä. He eivät keskustele asiasta vanhempiensa kanssa, vaan päättävät välittömästi karata asumaan muualle. Sillä, että he eivät keskustele asiasta ensin vanhempiensa kanssa, he saattavat nostattaa tilanteeseen liittyvää riskiä: koko yhteisölle tulee selväksi se, että he ovat niin sanotusti kunniattomasti yhdessä 4. lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 161
Muun muassa tällaisten tilanteiden ehkäisemiseksi tulee Suomessa tehdä työtä sekä nuorten että heidän vanhempiensa kanssa. Suomessa osa kunniaväkivallan uhan alla elävistä nuorista elää niin suuren pelon vallassa, että he tahtovat paeta Suomesta ollakseen turvassa. Suomesta pois lähteminen ei kuitenkaan ole lopullinen ratkaisu näihin tilanteisiin kahdesta syystä: ensinnäkin yhteisöjen verkostot ulottuvat maasta toiseen, mikä tekee vaikeaksi päästä yhteisön ulottumattomiin. Toiseksi paettuaan ihminen joutuu pysyvästi luopumaan omasta yhteisöstään, jonka merkitys identiteetille on erityisen suuri kunniakulttuureissa. Näin ollen tulee työskennellä sen hyväksi, että ihminen voisi jatkaa elämäänsä pelkäämättä omaa etnistä yhteisöään. Koska ongelman taustalla on yhteisöllisen kunnian käsite, myös ratkaisun tulisi löytyä yhteisöstä itsestään. Jotta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yhteisöllisyyttä voidaan hyödyntää, tarvitaan yhteisöllisiä menetelmiä, joiden kautta perheja lähiyhteisöjä voidaan ottaa tilanteiden ratkaisuun mukaan. Mikäli perhe tai lähisuku kokee jääneensä tilanteen käsittelystä ja ratkaisun etsimisvaiheesta ulkopuolelle, saattaa kunniaan liittyvän väkivallan uhka lisääntyä myös nuorempien sisarusten kohdalla. Maahanmuutto saattaa vaikuttaa myös perheen sisäiseen dynamiikkaan monin tavoin. Kulttuurierojen aiheuttamat konfliktit kärjistyvät usein voimakkaimmin tilanteissa, joissa perhe muuttaa patriarkaalisesta kulttuurista eli niin kutsutusta kunniakulttuurista länsimaiseen maahan, esimerkiksi Suomeen. Lähtömaan perinteisiin saatetaan turvautua muun muassa niissä tilanteissa, joissa tulomaan tavat ja kulttuuri koetaan vieraaksi. Tämän katsotaan uhkaavan erityisesti tulijan (ryhmä)identiteettiä. Kotoutumisen on havaittu usein olevan helpompaa lapsille kuin vanhemmille. Lasten integroitumista edesauttavat mm. päivähoitoon ja kouluun osallistuminen. Tätä kautta heille kertyy tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen tavoista sekä uudessa kotimaassa avautuvista mahdollisuuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Vanhemmat puolestaan voivat kokea menettävänsä kontrollinsa paitsi omaan elämäänsä myös lapsiinsa. Erityisen riskin aiheuttaa tytön murrosikä ja tässä vaiheessa esille nouseva länsimaalaistunut käytös. Myös perheen valtasuhteet saattavat kääntyä päälaelleen aiempaan verrattuna. Vanhemmat voivat kielitaidon puuttuessa olla riippuvaisia lapsistaan. Lapset voivat joutua toimimaan välikäsinä mm. viranomaisten kanssa asioitaessa. Auktoriteetin menetyksestä huolestuvat myös uuden kotimaan rajojen ulkopuolella asuvat sukulaiset. Kaukaa tuleva arvostelu voidaan kokea muutoinkin painostavassa elämäntilanteessa niin uhkaavana, että se ajaa tekoihin tai kasvatusratkaisuihin, joita ei itsekään pohjimmiltaan hyväksytä. 162 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
Kunniakonflikti ja sukupuoli M a r j o v a n Di j k e n No, tietenkin kun ajattelee, että se on ulkomaalaistaustainen perhe, niin se tyttöhän ei saa muuttaa kotoa pois, ellei sitten mene naimisiin. Kyllähän se vaikuttaa, että ne [koko perhe] asuu yhdessä. Perhe ei haluu millään tavalla tuoda tai saada huonoa mainetta siitä, jos tyttö liikkuu ulkona yöllä. Ihmiset näkee ja muuta. Se loukkaa hirveesti sen perheen mainetta. Se on just sitä, että perhe pelkää, että niiden maine tahriintuu. Että mitä tyttö tekee Perhe siis yrittää mahdollisimman paljon suojella sitä omaa tytärtään. Niin ettei ihmiset puhuis. Mutta kyllä ihmiset myös oikeasti puhuu. Se voi aiheuttaa sen, että perhe on ankarampi. Turkkilaistaustainen nainen Kunniaan liittyvää väkivaltaa kohdistuu harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta naisiin erityisesti nykyisiin tai entisiin puolisoihin, tyttäriin tai sisariin. Välillisesti ilmiö koskettaa kuitenkin molempia sukupuolia: myös kontrollointiin ja muihin väkivallantekoihin painostetut miehet, erityisesti veljet, voidaan nähdä kunniaan liittyvän väkivallan uhreina. Moraalisen kunnian käsitettä korostavissa kulttuureissa kunnia tarkoittaa naisille siveellistä käyttäytymistä ja miehille siveellisiä perheenjäseniä 5. Miehen ja perheen kunnian katsotaan olevan riippuvaisia naisen käyttäytymisestä, jota miehen tulee kyetä kontrolloimaan. Mikäli mies ei osoita välittävänsä kunniansa puolustamisesta, hän voi joutua itsekin yhteisönsä paheksumaksi. Saman ajattelumallin mukaisesti vanhemmat ja muut sukulaiset, kuten äidit ja sisaret, voivat pakottaa nuoren naisen naimisiin tai kontrolloida häntä muutoin tiukasti, jotta estäisivät riskin suvun kunnian tahraantumiselta. Pahoin pelkään, että se ei ole aina miesten, se on miesten vaatimaa, mutta naisten ylläpitämää. Monesti äidit ovat sitten varmaan jonkun painostuksen alaisena, mutta myös näkevät asian noin. Sitten kotona saarnaavat, tyttärilleen ja pojilleen kertovat hei, näin ei saa tehdä, sinun kuuluu olla Kosovon albaanitaustainen nainen Naisten roolia kunniaan liittyvän väkivallan passiivisena ylläpitäjänä tai tilanteiden rauhoittajana tulisi tutkia enemmän. Naisten osuus lähisuhde ja perheväkivallan tekijöinä on todennäköisesti suurempi kuin mitä kuvitellaan, sillä väkivallan kasvot ovat mielikuvissamme miehen kasvot 6. Useissa eri kulttuureissa naisten vastuulle jää lasten kasvattaminen ja näin ollen voidaan olettaa, lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 163
että naiset kurittavat ja pahoinpitelevät lapsiaan kasvatuksen nimissä siinä missä isätkin. Mikä suhde naisilla on kunniaan liittyvään väkivaltaan ja yhteisöllisten siveysperiaatteiden säilyttämiseen? Tähän kysymykseen tarvitaan lisää vastauksia, jotta ilmiön ennaltaehkäisy voi toimia tehokkaasti. Kunniaan liittyvän väkivallan tilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia ja on vaikea sanoa, millaista kunniaväkivalta on tyypillisimmillään. Englannissa toimivan Forced Marriage and Honour Based Violence auttavan puhelimen tilastojen mukaan neuvoa hakeneista soittajista 89 prosenttia oli alkuvuonna 2009 ollut naisia. Soittajista 13 prosenttia oli raportoinut kunniaan liittyvän uhan tulevan aviomiehen taholta ja 71 prosenttia jonkun muun perheeseen kuuluvan henkilön taholta. Uhkaavina, muina perheenjäseninä voivat toimia perheyhteisön miehet ja naiset. Kansainvälisiä tilastoja voidaan tulkita suuntaa-antavina, koska ilmiön yleisyys on esimerkiksi Englannissa suurempi kuin Suomessa (auttava puhelin saa keskimäärin 62 puhelua viikossa). 7 Vuonna 2008 Amoral-hankkeeseen otetuista konsultaatioista 86 prosenttia liittyivät naisten tilanteisiin. Määrä on vastaava kuin kansaivälisissä arvioissa. Kansainvälisissä selvityksissä miesten osuus olisi 15 prosenttia kaikista kunniaan liittyvän väkivallan/murhien uhreista 8. Pakkoavioliitot on nostettu selkeäksi osaksi kunniaan liittyvää väkivaltaa, ja myös miehet ovat pakkoavioliittojen osapuolia. Muissa tapauksissa miestä voi olla vaikea tunnistaa kunniaan liittyvän väkivallan uhriksi. Oheen on liitetty todellisia tapauskuvauksia hahmottamaan mahdollisia tilanteita, joissa myös mies voi olla uhrin asemassa. Kunniaan liittyvän väkivallan uhan alla elävät myös seksuaaliset vähemmistöt, jotka eivät täytä yhteisöjen siveysperiaatteita. Suomessa asuvat etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat homo, bi ja transseksuaalit ovat saattaneet kokea yhteisön taholta väkivaltaa tai sen uhkaa jo lähtömaassa, ja väkivallan uhka tai pelko siitä jatkuu usein myös maahanmuuton jälkeen. Suomessa Helsingin seudun Seta ja Yhteys liike tarjoavat tukea erityisesti niille henkilöille, jotka kuuluvat kristilliseen tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön ja tarvitsevat lisää tukea pystyäkseen elämään täysivertaisena oman seurakuntansa tai muun uskonnollisen yhteisön jäsenenä riippumatta seksuaalisesta / sukupuolisesta identiteetistään 9. Esimerkiksi Amsterdamiin on perustettu miehille tarkoitettu turvakoti Safe Heaven, joka on suunnattu niille seksuaalisille vähemmistöryhmille, jotka ovat muslimeja. Kyseinen turvakoti ei ole kuitenkaan kohdannut kunniaan liittyvän väkivallan tapauksia, vaan sen asiakaskuntaan kuuluu sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole myöntäneet ennen turvakotiin tuloaan avoimesti seksuaalivähemmistöön kuulumistaan 10. 164 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
Tilanteita, joissa myös mies voi olla uhrin asemassa. Tapauskuvaus uudelleen avioituminen avioliiton jälkeen Mies muuttaa maahan X naidakseen samaa etnistä taustaa olevan naisen. Avioliitto epäonnistuu. Mies pahoinpidellään appivanhempien taholta. Appivanhemmat eivät anna hänen nähdä parin yhteisiä lapsia ja avioitua uudelleen. Mies löytää kuitenkin uuden puolison ja menee salaa naimisiin. Mies pelkää väkivaltaa edelleen. Tapauskuvaus mies pettää Miestä puukotetaan hänen omassa asunnossaan. Mies ei suostu antamaan poliisille yksityiskohtia tapahtumista. Asian tutkimisen jälkeen selviää, että miehen isä ja veljet ovat puukottaneet miestä, koska miehellä on ollut avioliiton ulkopuolinen suhde eronneeseen naiseen. Lisäksi miehen vaimon serkku on miehelle raskaana. Miehen isä oli pyytänyt lopettamaan suhteet, mutta mies ei ollut kuunnellut. Tapauskuvaus vaimo pettää Naisella on avioliiton ulkopuolinen suhde. Poliisi salakuuntelee erästä puhelua toisen rikosselvityksen yhteydessä ja selviää, että naisen äiti ja veli keskustelevat siitä, mitä naiselle pitäisi tehdä. Vaihtoehtoina heillä on joko naisen perheestä ulos potkiminen, kiroaminen tai auto-onnettomuuden järjestäminen. Keskusteluissa mietitään myös, mitä miehelle pitäisi tehdä. Tapauskuvaus mies jättää vaimonsa 17-vuotias poika muuttaa maahan x. Hän menee naimisiin pikkuserkkunsa kanssa ja he saavat kolme lasta. Avioliitto ei ole onnellinen. Ongelmia on erityisesti anopin kanssa, ja aviopari päättää erota. Molempien vanhemmat ovat vahvasti eroa vastaan. Kaikki sukulaiset kannustavat paria palaamaan yhteen. Molemmat osapuolet saavat uhkailevia soittoja ja tekstiviestejä. lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 165
Kunniakonfliktit ja elämänkaari Marjo van Dijken Janine Janssen 11 pohtii kunniaan liittyvän väkivallan suhdetta ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin. Avioituminen voidaan nähdä kahden yksilön liittoa laajempana, yksilöiden perheiden välisenä vuorovaikutusprosessina. Tässä prosessissa eri perheiden arvot, normit, sukupuoliset roolit ja niihin liittyvät odotukset sekoittuvat. Jos perheyhteisö kokee kunniansa loukatuksi prosessin aikana eikä kunniaa pystytä palauttamaan perheen hyväksymällä tavalla, saattaa tilanne johtaa joissakin kulttuureissa kunniaan liittyvään väkivaltaan. Janssen on luonut Hollannin poliisin kokemuksiin perustuen neljä eri elämänkaaren vaihetta, joissa yksilön teot tai kohtalot saattavat johtaa kunniaan liittyvään väkivaltaan: seksuaaliset kontaktit, puolison valinta, raskaus/vanhemmuus sekä säännöistä kieltäytyminen/kapinointi. Oheen liitetty kaavio kuvaa yksilön kulkua omasta perheestään yksi [1] uuteen avioitumisen myötä muodostuvaan perheeseensä kaksi [2]. Tapauskuvaus nainen jättää aviomiehensä Nainen ei tule toimeen anoppinsa kanssa. Anoppi asuu samassa taloudessa naisen kanssa. Ristiriitatilanteissa mies valitsee aina äitinsä puolustamisen. Nainen lähtee yhteisestä kodista pois ja ottaa kaksi lasta mukaan. Miehen perheen lisäksi naisen oma perhe ja sukulaiset eivät hyväksy hänen poislähtönsä syitä. Nainen pelkää väkivaltaa heidän taholtaan. Nainen pelkää lasten kaappausta. a B Viitataan Turkissa ilmenevään perinteeseen, jolloin nainen voidaan kaapata miehen toimesta, jos naisen perhe on avioitumista vastaan. Näin ollen nainen ei ole varsinaisen kidnappauksen uhri, vaan ryöstö tapahtuu hänen tahtonsa mukaisesti. Mikäli tyttö on luvattu yhdelle perheelle morsiameksi, mutta hän itse haluaa avioitua toisen miehen kanssa, tilanteen ratkaisussa voi olla kolme eri perhettä/sukua. 166 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
Kaavio 2. Mahdollisia kunnian menettämiseen johtavia tekijöitä ihmisen elämänkaaren aikana (Janssen, 2009) Ennen avioitumista Avioitumisprosessi Avioliiton aikana Yksilö saa vaikutteita perheestä 1. Yksilön muutos perheestä 1 perheeseen 2 (avioliitto muodostaa vuorovaikutuksen perheen 1 ja 2 välillä). Yksilö saa vaikutusta perheestä 1 ja 2. Seksuaaliset kontaktit Säännöt neitsyyden vaikutuksesta, avioliittoa edeltävät seksisuhteet Raiskaus. Siveetön (henkilö joka ei ole enää neitsyt) menee perheestä 1 perheeseen 2 Raiskaus. Pettäminen. Raiskaus. Puolison valinta Järjestetyn kihlautumisen ja avioliiton vastustaminen. Järjestetyn kihlautumisen ja avioliiton vastustaminen. A Naisen kaappaus (tahdon mukainen tai tahdon vastainen). B Avioituminen tai uudelleenavioituminen puolison kanssa jota oma perhe tai appiperhe ei hyväksy. Pettäminen. Raiskaus. Raskaus ja vanhemmuus Avioliiton ulkopuolinen raskaus / vanhemmuus. Siveettömästi syntyneiden lasten mukaantulo avioliittoon (avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset). Raskaudet avioliiton ulkopuolella, lapset avioliiton ulkopuolella, isyyden tunnistamisen epäilyt. Keskustelut lapsiin liittyvistä huoltajuudesta, huoltajuuskiistat. Säännöistä kieltäytyminen ja kapinointi Säännöistä kieltäytyminen, perheensisäiset valtataistelut. Säännöistä kieltäytyminen, perheensisäiset valtataistelut perheessä 1 ja 2. Säännöistä kieltäytyminen, perheensisäiset valtataistelut perheessä 1 ja 2. lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 167
pakkoavioliitot Eeva Suomenaro Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan joko perheen, suvun tai yhteisön piirissä tapahtuvaa kunnian puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Omassa yhteisössäni ja niin myös monissa muissa yhteisöissä väkivaltaa ilmenee mm. pakottamisena ja kontrolloimisena, esim. tiukkana liikkumisen rajoittamisena tai pakkoavioliittona. Kosovon turkkilaistaustainen nainen Järjestetyn avioliiton ja pakkoavioliiton erot on tärkeä tunnistaa. Järjestetty avioliitto on tavallisesti vanhempien tai suvun järjestämä avioliitto, joka on vakiintunut tapa joissakin kulttuureissa. Järjestettyyn avioliittoon on avioituvien henkilöiden suostumus ja toivomus. Pakkoavioliitto on tavallisesti vanhempien tai suvun järjestämä avioliitto, jota toinen tai molemmat avioliiton osapuolet vastustavat. Pakkoavioliitto solmitaan useimmiten sukulaisen tai perhetuttavan kanssa. Avioliittoon painostaminen voi ilmetä joko henkisenä ja/tai fyysisenä väkivaltana. Amoral-hankkeen näkemysten mukaan kunniaan liittyvä väkivalta ei ole ainoastaan kouluttamattomien tai alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvien perheiden ongelma, vaan kunniakysymykset ovat tärkeitä kaikissa yhteiskuntaluokissa koulutuksesta ja tulotasosta riippumatta. Ylempään sosiaaliluokkaan kuuluvilla perheillä on mahdollisuus hoitaa tilanteet nopeammin ja ilman, että niistä tehdään julkisia. Näissä tapauksissa saatetaan toimia esimerkiksi siten, että niin kutsuttu kunniansa menettänyt tytär solmii lyhytaikaisen avioliiton vanhemman miehen kanssa. Suomessa on esiintynyt esim. pakkoavioliittoja, tyttöjen elämän ankaraa rajoittamista, henkistä väkivaltaa, nöyryyttämistä sekä uhkailua. Joissain tapauksissa tyttö ei enää asu Suomessa. Kurditaustainen nainen 168 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
Esimerkkejä erilaisista pakkoavioliittojen muodoista Lapsivaimo / nuori vaimo Vanhemmat päättävät naittaa alaikäisen tyttärensä huomattavasti vanhemman miehen kanssa. Ratkaisun keskeisenä vaikuttimena ovat taloudelliset tekijät: vanhempi mies saattaa tukea perhettä rahallisesti tai muilla keinoin. Samalla perhe katsoo turvaavansa myös tyttärensä tulevaisuuden. Joissakin tapauksissa kunniansa menettänyt nuori nainen naitetaan vanhemman miehen kanssa, jotta kunnian voisi palauttaa. Toinen vaimo Perhe saattaa taloudellisesta syistä naittaa tyttärensä myös miehelle, jolla on jo vaimo. Maissa, joissa polygamia ei ole sallittua, jää toinen vaimo vaille virallista statusta ja turvaa. Tällaisissa tapauksia on esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin toisen vaimon synnyt- tämät lapset kirjataan ensimmäisen vaimon nimiin. Joissakin tapauksissa kunniansa menettänyt nuori nainen alistuu käytäntöön puhdistaakseen perheensä kunnian menemällä naimisiin, vaikka liitto ei olisi virallinen. Lapsena kihlatut Perheet saattavat päättää keskenään jopa muutaman kuukauden ikäisten lastensa osalta siitä, että nämä avioituvat keskenään kasvettuaan. Päätöksen taustalla vaikuttaa ideologinen ajatus sopimuksen pitämisen merkityksellisyydestä sovitusta pidetään kiinni kahdenkymmenen vuodenkin päästä. Lisänä vaikuttavat usein myös taloudelliset syyt. Esimerkiksi naapurit haluavat lastensa avioliiton kautta yhdistää kaksi tilaa, maita tai peltoja. Bertel vaihtokauppa Tytöt naitetaan ristiin. Kahdesta perheestä naitetaan tytär vastapuolena olevan perheen pojan kanssa. Täten neljän ihmisen avio- liitto on sidottu toisiinsa. Kaikki, mitä toiselle vaimolle tehdään tai tapahtuu, täytyy toteutua myös toisen vaimon kohdalla - lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 169
mukaan lukien väkivaltaisuuden, taloudellisen riiston tai avioeron. Esimerkiksi jos toinen pari eroaa, tulee toisenkin parin erota. Mikäli perhe, suku tai klaani on vahingoittanut toisen perheen, suvun tai klaanin naimatonta poikaa, vahinko pyritään hyvittämään siten, että vahingontekoon syyllistynyt perhe naittaa tyttärensä yhdelle vahingon kärsineen perheen pojista. Näissä tapauksissa kyseessä saattaa olla myös toiseksi vaimoksi naittaminen tai alaikäisenä naittaminen. Bertel-avioliittomuotoa käytetään myös silloin, kun miehen perheellä ei ole varaa maksaa morsiusrahoja. Perhe antaa morsiusrahojen sijaan tyttärensä ns. maksuksi. Levirat Avioliittomuoto, jossa nainen avioituu miehensä veljen kanssa miehensä kuoleman jälkeen. Syynä on perheen kunnian säilyttäminen ja myös taloudelliset syyt 12. Sororat Avioliittomuoto, jossa mies avioituu vaimonsa siskon kanssa vaimonsa kuoleman jälkeen. Syynä on perheen kunnian säilyttäminen ja taloudelliset syyt 13. Pakkoavioliitoksi voidaan nähdä myös tilanteet, joissa raiskattu nainen pakotetaan avioitumaan raiskaajansa kanssa kunnian säilyttämisen nimissä. 170 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
Amoral hankkeen konsultaatiotapaukset tyypillisimmillään Marjo van Dijken Amoral hankkeen yhdeksi painopistealueeksi asetettiin vuonna 2007 konsultaatiotyön tarjoaminen kunniaan liittyvää väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille, heidän perheilleen sekä työssään ilmiön parissa toimiville viranomaisille. Neuvontaa ja tukea tarjottiin pääasiassa päivystävän puhelimen kautta, mutta konsultaatioyhteydenotot tulivat myös suoraan hankkeen konsulteille ja muille työntekijöille. Vuosi 2008 oli Amoral-hankkeen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, joka mahdollisti konsultaatioiden systemaattisen tilastoinnin ja analysoinnin. Vuoden 2008 aikana Amoralhankkeeseen otettiin yhteyttä 37:n konsultaatiopyynnön muodossa. Suurin osa konsultaatiopyynnöistä tuli sosiaalitoimen viranomaistahoilta. Vain vajaassa kymmenessä tapauksessa aloite tuli asiakkaalta itseltään tai hänen ystävältään. Tämän voi tulkita joko niin, että projekti tunnettiin paremmin viranomaisten kuin maahanmuuttajien keskuudessa tai että viranomaisilla yhteydenottokynnys on matalampi kuin asiakkailla itsellään. Viranomaistahojen ilmoittamista asiakkaiden etnisistä alkuperistä voidaan päätellä, että kunniaan liittyvää väkivaltaa epäillään ilmenevän eniten juuri niissä etnisissä ryhmissä, joista saapuu Suomeen suurimpia määriä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia (Irak ja Afganistan sekä kurdiryhmät). Yhtenä suurena ryhmänä nousevat esille myös monikulttuuriset avioparit, joissa toinen aviopuolisoista on kantasuomalainen. Kunniaan liittyvä väkivalta liittyy yleensä moraalisten siveysperiaatteiden suojeluun nuorten naisten kohdalla. Myös seksuaaliset vähemmistöt saattavat elää vastaavien siveysperiaatteiden suojelusta syntyvän yhteisöllisen uhan alla, mutta Amoral-hankkeen konsultaatioyhteydenotoissa tällaisia tapauksia ei ollut vuonna 2008 yhtään. Hankkeen konsultaatioraporteista voidaan päätellä se, että kunniaan liittyvää väkivaltaa epäillään etupäässä tyttöjen ja nuorten naisten tilanteissa (konsultaatiotilanteet käsittelivät 15 25 vuotiaita naisia 25:ssä tapauksessa). Tarkasteltaessa kunniaan liittyvän väkivaltailmiön sidoksisuutta asiakastapausten maassaoloaikaan tulee ilmi, että kunniaan liittyvää väkivaltaa epäillään ilmenevän sellaisissa tilanteissa, joissa maahan muutosta on kulunut jopa kymmenen tai useampia vuosia. Kunniaan liittyvän väkivallan uhrit pelkäävät usein sitä, että heidän lisäkseen tilanteesta kärsii myös nuoremmat sisarukset ja / tai lähtömaassa asuvat sukulaiset. Amoral hankkeen konsultaatiotyön yhteydessä nuoret kertoivat pelkäävänsä, että heille tai heidän läheisilleen tapahtuu jotain Vaikka kunniamurhaa käytetään arkikielessä vähän, on ilmeisen selvää, että nuoret lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 171
pelkäävät juuri sitä. Murhan pelko rajoittaa nuorten elämää ja arkea. Amoral hankkeen konsultit ovat työssään todenneet, että useat kunniaan liittyvän väkivallan tapaukset tulevat liian myöhään viranomaisten tietoon. Siinä vaiheessa, kun viranomainen kuulee kunniaan liittyvästä väkivaltatilanteesta, on perheissä tapahtunut jo paljon sellaista, joka tekee ennaltaehkäisevän työn erittäin vaikeaksi ja resursseja vaativaksi. Viranomaisten resurssipula näkyy erityisesti niin, ettei heillä aina ole aikaa tavata kaikkia perheverkoston jäseniä rauhanomaisen ratkaisun löytymiseksi. Mikäli tilanteet ohjautuisivat viranomaisten tietoon aikaisemmin, tilanteisiin puuttuminenkin helpottuisi. Kunniaan liittyvä väkivalta yhteisön näkökulmasta Kunniaan liittyvää väkivaltaa on yritetty määritellä eri tavoin. Niin tutkijat kuin käytännön työntekijätkin ovat muodostaneet omia käsityksiään siitä, mitä kunniaan liittyvä väkivalta on ja miten se ilmenee. Keskusteluun tarvitaan kaikkien osapuolten tuomia näkökulmia. Usein keskustelusta jäävät ulkopuolelle yhteisöllisiä tapakulttuureja edustavat henkilöt ja heidän näkemyksensä. Seuraavassa esitellään kolmen yksilön näkemykset kunniaan liittyvästä väkivallasta sekä kahden järjestäytyneen yhteisön kannanotot ilmiöön sekä sen ennaltaehkäisyyn. Näitä näkemyksiä ja ääniä ei tule unohtaa tulevaisuudessakaan. Äänet on kerätty Amoral hankkeen toimesta keväällä 2009 ja yksittäisten puheenvuorojen antajia halutaan suojella tunnistettavuudelta. Rekisteröityneiden järjestöjen puheenvuorojen kirjoittamisesta on vastannut kussakin järjestössä nimetty henkilö/henkilöitä, ja järjestöjen hallitukset ovat hyväksyneet nyt julkaistavat kirjoitukset. Suorissa lainauksissa ilmenevät kannanotot eivät ole yhdenmukaisia MLL:n tai Amoral hankkeen edustamien kantojen kanssa. F i n k u rd jä rj e s tön nä k e m ys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen ennaltaehkäisystä Kurdiyhteisön menneisyys ulottuu tuhannen vuoden taakse. Kurdit eivät ole erityisesti olleet osallisena modernin maailman teolliseen kehitykseen, ja Kurdistanin modernisointiprosessi on kohdannut monia vastoinkäymisiä. Suurin osa tämän päivän länsimaisista arvoista sekä demokraattinen 172 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
ajattelutapa ovat siirtyneet kurdiyhteiskuntaan vajavaisina ja ristiriitaisina. Kurdistanin alueelle länsimaiset periaatteet ovat saapuneet toisen ja kolmannen käden, kuten kirjakäännösten kautta. Kurdiyhteiskunta on taistellut vapaudesta ja itsenäisyydestä eikä taistelu edelleenkään ole ohi. Kurdistanin ovat valloittaneet naapurikansat, joiden mukana alueelle on siirtynyt monia huonoja perinteitä. Mitä tulee käsityksiin suvun naisista [namus], kurdiyhteisöjen menettelytavat ovat samankaltaisia. Kurdiyhteisöissä namus tarkoittaa siveyden säilyttämistä, ja perinteistä poikkeavat seksuaalikokemukset ovat tabu. Se, joka niitä harrastaa, vajoaa sosiaalisesti alhaiselle tasolle. Tästä johtuen kukaan hyvässä sosiaalisessa asemassa oleva ei halua avioitua tällaisen henkilön kanssa, ja usein myös siveysperiaatteita rikkoneen henkilön lähimmät perheenjäsenet menettävät sosiaalisen asemansa. Kurdiyhteisöjen jäsenet turvaavat yhteisön muiden jäsenten ajatteluun säilyttääkseen sosiaalisen asemansa. Yhteisön yhden henkilön sosiaalinen asema vaikuttaa väistämättä kaikkiin perheenjäseniin. Mikäli yksi perheenjäsen rikkoo lakia, koko perhe joutuu kriisiin. Perinteisissä kunniakulttuureissa naisten on mahdotonta olla välittämättä siveydestä. Usein nainen, joka ei kunnioita siveyssääntöjä, kohtaa avioeron ja hänet erotetaan lapsistaan. Eronnut nainen tarvitsee elättäjäkseen isän tai veljen, joka kohtaa taloudellisia haasteita joutuessaan elättämään yhden perheenjäsenen lisää. Tällainen sosiaalisen aseman muutos aiheuttaa järjenvastaisia reaktioita. Koska miehillä on tärkeä rooli perheen elättäjänä, yhteiskunta ei aina välitä miesten rikkomuksista siveyssääntöjä vastaan, mutta homoseksuaalisuutta ei hyväksytä. Yhteisössä vallitsevat sosiaaliset paineet aiheuttavat kärsimyksiä niille, jotka rikkovat siveyssääntöjä. Kun yksi perheenjäsenistä on menettänyt siveytensä, sen takaisin saaminen on mahdotonta. Siveyden menettänyt ja hänen perheensä jäsenet eivät voi saada sosiaalista asemaansa takaisin edes ajan saatossa. Vähentääkseen siveysperiaatteiden toteutumiseen liittyviä ongelmia perinteiset yhteisöt ovat luoneet kaksi keinoa: rajoitukset ja rangaistukset. Rajoitukset ovat uskonnollis- ja kulttuuripohjaisia. Lieviä rajoituksia ovat pukeutumisrajoitukset sekä rajoitukset suhteissa vastakkaiseen sukupuoleen. Nämä rajoitukset ovat ennaltaehkäiseviä mekanismeja ja koskevat henkilöitä, jotka ovat säilyttäneet siveytensä. Mikäli henkilö rikkoo siveyssääntöjä, häntä rangaistaan sen mukaan, millainen on hänen perheensä sosiaalinen asema. Rajoitukset vaihtelevat perheestä toiseen. Joskus verbaalinen rangaistus riittää ja toisinaan varaudutaan jopa murhaan. On mahdollista, että tällainen menettely on erittäin väkivaltainen. Tämänkaltaisessa yhteiskunnassa perheenjäsenten on suojeltava toisiaan. Niin kauan kuin yhteiskunnan rakenne ei ole muuttunut, edellä mainittu menetelmä koetaan ainoaksi mahdolliseksi keinoksi perheen koossa pitämiseksi ja lasten kasvamisen turvaamiseksi. lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 173
Ei pidä unohtaa, että näissä yhteiskunnissa päiväkotitoiminta sekä sosiaalipalvelut ovat heikkoja tai niitä ei ole. Namusiin liittyvä väkivalta on fyysisen voiman käyttöä sellaista perheenjäsentä kohtaan, joka ei ole kunnioittanut siveyttä. Mikäli käytetty voima on yhteiskunnan lakien vastainen, sitä kutsutaan rikkomukseksi ja toisinaan rikokseksi. Esimerkiksi joissakin yhteiskunnissa ruumiinjäsenen irti leikkaaminen ei ole rikos, mikäli se tehdään laillisessa rangaistustarkoituksessa, mutta muutoin kyllä. Finkurd-järjestön kokemuksen mukaan Suomen kurdiyhteisö jakautuu eri ryhmiin, jotka suhtautuvat eri tavoin asioihin. Suhtautuminen riippuu siitä, minkälaisessa asemassa henkilö on suomalaisessa yhteiskunnassa. Ikävä kyllä suomalainen yhteiskunta on halunnut eristäytyä maahanmuuttajista. Suomalainen yhteiskunta ei ole halunnut maahanmuuttajien kotoutuvan. Tässä yhteiskunnassa henkilöt, joiden ihonväri poikkeaa suomalaisesta, kohtaavat joskus ennakkoluuloja ja heidät tuomitaan. Yhteiskunta, oikeutetusti tai ei, haluaa eristäytyä heistä. Kurdien elämäntilanteet Suomessa ovat monissa tapauksissa vaikeampia kuin Kurdistanissa. Monet ovat joko työttömiä tai työssä matalapalkka-aloilla yhdessä muiden maanmiestensä kanssa ja he ovat vaivoin kyenneet löytämään työtä. Kurdinaisten työttömyysaste on monin verroin suurempi Suomessa kuin Kurdistanissa. Kielen osaamattomuus on yleinen tekosyy silloin, kun maahanmuuttajaa ei palkata töihin. Kuitenkin suurin osa ihmisistä oppii kielen nimenomaan työssä eikä kielen oppitunneilla. Kurdien asema suomalaisessa yhteiskunnassa on aiheuttanut sen, että naiset ovat miehistä riippuvaisia, eikä edes lainsäädäntö voi sitä estää. Kenties suomalaisten naisten riippumattomuus miehistään on syynä siihen, että namusiin liittyvä väkivalta on Suomessa harvinaista. Suurin osa Suomen kurdeista on tavalla tai toisella väkivallan uhreja, joten he eivät halua käyttää väkivaltaa eivätkä halua olla sen uhreja. Koska elinolot ovat Suomessa hyvin erilaiset ja kieli aiheuttaa ongelmia elannon ansaitsemisessa, jotkut haluavat pitää kiihkeämmin kiinni synnyinmaansa arvoista. Kurdiyhteiskunnassa perhettä arvostetaan suuresti. Kaukaistenkin sukulaisten vaikeudet vaikuttavat kurdien elämään. Kurdiyhteiskunnassa lapset näkevät perheen ongelmat ominaan tultuaan täysi-ikäisiksi ja itsenäisiksi. Kurdeille perhesuhteet ovat hyvin tärkeitä, joten itsenäinen elämä ilman muiden auttamista on vailla merkitystä. Pukeutumisrajoitusten lisäksi Suomessa asuvien kurdien keskuudessa on rajoituksia, jotka koskevat miesten kanssa yhteisiä tiloja (uimahallit jne.). Lisäksi esiintyy pakkoavioliittoja sekä pakotettuja suhteita samankielisten kanssa, jolloin ainoa yhteinen tekijä saattaa olla kieli. Yksikään tasapainoinen ihminen tässä maailmassa ei haluaisi käyttää väkivaltaa oman perheensä jäsentä kohtaan. On selvää, että perinteisissä yhteisöissä isän rakkaus lapsiaan kohtaan nähdään rakkauksista 174 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
suurimpana ja kauneimpana. Vaikka isä ei hyväksyisi tyttärensä erehdystä, mikään ulkopuolinen taho, kansalaisjärjestö tai viranomainen ei saa väittää, että välittävät lapsesta enemmän kuin hänen isänsä. Ja vaikka väkivallan käyttö ei ole missään tilanteessa hyväksyttävissä, saavat sosiaaliset paineet henkilön käyttämään sitä, ja lopulta kyseinen henkilö joutuu itse näiden sosiaalisten paineiden ja väkivallan uhriksi. Yhteisön paineet vähenevät valistuksen kautta sekä silloin, kun naiset osallistuvat perheen elättämiseen. Tilanteen parantamiseksi voidaan yrittää lähentää maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan ja opettaa heille uusia arvoja. Ajatusten vaihtamiseksi voidaan järjestää seminaareja, esitellä maltillisempia ajattelutapoja, järjestää koulutusta ja henkilökohtaista tukea. Jotta ihmiset voisivat olla itsenäisiä, yhteisön on saatava mahdollisuus kontrolloida ja estää väkivallan käyttö sisältäpäin. Suomalaisen yhteiskunnan on katsottava maahanmuuttajia uusin silmin. Jos valtaväestö yrittää saada enemmän kontakteja maahanmuuttajiin, ymmärrys molempiin suuntiin lisääntyy. Molempien ryhmien ennakkoluuloinen asenne on aiheuttanut sen, että usein eri aloitteisiin reagoidaan puolustusreaktiolla. Ei pidä unohtaa, että kehityksen on lähdettävä sisältäpäin yhteisöjen ajattelutavoista. Kun ihmisten ajatuksiin syötetään uusia ideoita ulkoa käsin, väärinymmärryksen vaara on suuri. Niin kauan kuin yhteiskunnan rakenne pysyy samana, lakien kautta voidaan vaikuttaa vain vähän. Namusiin liittyvän väkivallan vähentäminen onnistuu vasta, kun maahanmuuttajien asema paranee ja heistä tulee vähemmän riippuvaisia muista ihmisistä. Oli miten oli, on opittava, että väkivallan käyttä ei ole ainoa keino. Suomen Islamilaisen Neuvoston näkemys kunniaan liittyvän väkivallan ja islamin sidoksisuudesta Kunniaväkivalta on ilmiö, jota ilmenee eri maissa ja eri uskontokuntien parissa. Se on kulttuurinen ilmiö, joka ei pohjaa mihinkään uskontoon. Niissä maissa, joissa kunniaväkivaltaa esiintyy, sitä tapahtuu myös muslimien parissa. Samalla on muistettava, ettei ilmiö kosketa noissakaan maissa kuin osaa väestöstä. Kunniaväkivallan on sanottu liittyvän kunnia häpeä yhteiskuntien kulttuuriin ja toisaalta sen on sanottu tulleen muslimimaihinkin parisensataa vuotta sitten Ranskasta, jossa intohimorikoksista sai pienemmän tuomion kuin muista rikoksista. Kunniaväkivallalla viitataan sukulaisen tai aviomiehen käyttämään väkivaltaan naispuolista sukulaista / vaimoa kohtaan. Väkivalta perustuu epäilyyn puolison tai perheen kunniaa loukkaavasta, naisen sopimattomasta käytöksestä. Joidenkin selvitysten mukaan kunniaväkivalta rajoittuu pääasiassa alempiin yhteiskuntaluokkiin. Islamin kannalta suhtautuminen kunniaväkivaltaan on selvä: se ei kuulu islamiin. Islamin mukaan mitään ei voida tehdä pelkkien huhujen tai epäilyjen perusteella. lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 175
Rikosten ollessa kyseessä tuomion langettaa tuomioistuin; kukaan ei voi ottaa lakia omiin käsiinsä. Tuomion taas tulee perustua joko tunnustukseen tai silminnäkijöiden lausuntoon ja rikoksen täytyy olla vakava. Ne rikokset, jotka syystä tai toisesta jäävät rankaisematta, ovat puolestaan ihmisen ja Jumalan välisiä. Mikä yleensä on rikos, riippuu tietysti maan laista ja islamin tulkinnasta. Koraani kieltää panettelun ja syyttömän syyttämisen. Profeetta Muhammedin Aishavaimon eksymisestä aavikolle ja paluusta Medinaan kiersi perättömiä huhuja, mutta Koraani moitti panettelijoita ja oikaisi asian: Kun te kuulitte sen valheen, mikseivät uskovaiset miehet ja naiset uskoneet toisistaan hyvää ja sanoneet: Tämä on ilmeinen valhe? Miksi he eivät sitten tuoneet neljää todistajaa? Koska he eivät tuoneet todistajia, he ovat Jumalan edessä valehtelijoita. (k. 24:12 13) Toisessa kohdin Koraanissa kielletään tyttölasten hautaaminen elävältä, mikä on myös liittynyt naisen kunniaan: Kun elävältä haudatulta tyttövauvalta kysytään, miksi hänet surmattiin. (k. 81:8 9) Suomen Islamilainen Neuvosto (sine) ei tiedä kunniaväkivallan ilmenemisestä Suomessa, sillä siihen ei ole otettu asiassa yhteyttä eikä asia ole muutenkaan tullut esiin neuvoston tominnassa. sine:n jäsenjärjestöissä on vastuuhenkilöitä, jotka ovat kohdanneet ilmiön. Sine ei kuitenkaan voi sanoa itsenäisten järjestöjen hoitamia tapauksia omikseen. Erään moskeijan imaami tiivistää Sine:nkin käsityksen tilanteesta Suomessa: On vaikeaa tunnistaa, minkälaista väkivaltaa milloinkin on kyseessä. Hänen käsityksensä on, että kunniaankin liittyvää väkivaltaa tapahtuu jonkin verran, mutta hän ei ole tarkkaan selvillä millaista se on. Kun hän itse ratkaisee mitä tahansa väkivaltaan liittyvää konfliktia pariskuntien välillä, hän pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin puhumalla islamin lähtökohdista. Hän uskoo, että kaikenlaiseen väkivaltaan voidaan vaikuttaa tiedottamalla. Hänellä on käsitys, että suomalaisessa kulttuurissa perheväkivalta on liian yleistä. Muslimien parissa Suomessa perheväkivaltaa on enemmän kuin jos he olisivat omissa maissaan. Syitä on monia, muun muassa sosiaaliset ongelmat. Suomen Islamilaisen Neuvoston tehtävänä on toimia yhteistyöelimenä ja keskustelufoorumina islamilaisille yhteisöille Suomessa. Neuvosto edistää eri islamilaisten tahojen kuten uskonnollisten yhteisöjen ja yhdistysten yhteistyötä ja toimintaa. Neuvosto toimii keskustelukumppanina ja islamilaisten yhteisöjen edustajana viranomaisten ja eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa käytävissä keskusteluissa. sine:n tarkoituksena on edistää kunnioitusta ja tietoisuutta sekä islamia kohtaan Suomessa että suomalaista kulttuuria kohtaan muslimien keskuudessa. Neuvosto pyrkii estämään sekä islamilaisten että islamia vastaan 176 lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen
suuntautuvien ääri-ilmiöiden syntymisen ja kehittymisen Suomessa. Sine:llä on 19 jäsenjärjestöä (kevät 2009), joihin kuuluvat kaikkien suurten kaupunkien islamilaiset yhdyskunnat sekä islamilaisia yhdistyksiä. Joistakin kaupungeista, kuten Helsingistä, sine:en kuuluu useampikin järjestö. Sine:llä on viisi lautakuntaa: hautausmaa, lainoppi, media, nuoriso ja opiskelijalautakunta sekä opetuslautakunta. Lainopillinen lautakunta pyrkii etsimään vastauksia Suomessa elävien muslimien islamilaisiin kysymyksiin. Koska kunniaväkivalta ei ole tällainen ilmiö, se ei suoraan kuulu Sine:n varsinaiseen toimialaan. Sen sijaan, jos ilmiöön liittyviä tapauksia tulee Sine:n tietoon, se voi tiedottaa ja antaa lausuntoja. sine tekee myös työtä koulutuksen parissa ja se pyrkii lisäämään muslimien sekä islamia eri tahoilla opettavien henkilöiden tietämystä islamista. Tätä kautta sellaiset islamiin kuulumattomat asiat, joista kunniaväkivalta on yksi esimerkki, vähenevät muslimien parissa. Suomen Islamilainen Neuvosto tukee suomalaisen yhteiskunnan eri toimijoita kaikenlaisessa väkivallan vastaisessa työssä. Sine toivoo, ettei islamia leimata yksittäisten ihmisten tekojen mukaan eikä ihmistä leimata sillä perusteella, että hän on muslimi. Islamin vastaisuutta ilmenee yhteiskunnassamme muutenkin huolestuttavassa määrin. Suomen Islamilainen Neuvosto suosittaa, että eri kunniaan liittyvän väkivallan parissa toimivat tahot ottaisivat yhteyttä johonkin islamilaiseen tahoon Suomessa, jos kunniaväkivallan tekijä on muslimi. Näin kaikille osapuolille olisi selvää, ettei kunniaväkivalta kuulu islamiin. Kaikenlainen integraation edistäminen, työllisyyden, koulutuksen ja muslimien aseman parantaminen Suomessa ovat sine:n näkemyksen mukaan parhaita tapoja ennaltaehkäistä erilaisia konflikteja, myös kunniaan liittyviä. Afgaanitaustainen nainen Mitä namus tarkoittaa? Perheessä vaimo ja tyttäret ovat miehelle namus, eli he ovat miehelle kunniakysymys. Luonnollisestikin miestä arvostellaan joka taholta, mikäli hän tekee jotakin väärää, mutta naisia ja tyttöjä koskevia rajoituksia on enemmän. Mies voi toimia väärin, mutta ei hyväksy samanlaista käytöstä siskoltaan. Syy siihen, miksi monet aasialaiset miehet eivät halua vaimojensa poistuvan kotoa tai pukeutuvan kauniisti on se, että he pelkäävät toisten miesten katsovan näitä. Naisethan ovat miehille namus, mikä aiheuttaa miehissä mustasukkaisuutta. Tietyissä perheissä tytärten ei sallita tutustua tulevaan puolisoonsa ennen avioliittoa. Joissakin tapauksissa, kun aviopuolisot eivät tule toimeen keskenään ja haluavat erota, mies on tappanut naisen, jos tämä on ehdottanut avioeroa. Tällaista on tapahtunut myös Euroopassa, mutta Suomessa en ole vastaavasta kuullut. Ympärillä olevien ihmisten arvostelu aiheuttaa miehessä häpeää, sillä miestä kutsutaan heikoksi. Tästä syystä mies näkee vaimonsa omaisuutenaan ja namusinaan, lähestymistapoja määrittelyyn ja tunnistamiseen 177