Eläkekattoa koskeva muistio 18.12.2014
Sisältö Muistion taustaa Laskelmia kuvitteellisen eläkepalkkakaton vaikutuksista Suuria lakisääteisiä eläkkeitä koskevia tilastoja Eduskuntakeskustelua eläkekatosta Kansainvälistä vertailua eläkekatosta Johtopäätöksiä
Eläkekattoa koskeva muistio - taustaa Ministeri Risikko pyysi keväällä 2014 Eläketurvakeskukselta selvitystä suurten eläkkeiden kertymisestä Selvityspyyntö liittyi eläkekatosta tuolloin käytyyn julkiseen keskusteluun Eläketurvakeskus on tehnyt suurista eläkkeistä ja eläkekatosta aiemmin selvityksen vuonna 2009 Nyt julkaistavassa muistiossa on tutkittu keskeisten asiaan vaikuttavien seikkojen nykytilannetta ja mahdollisia muutoksia vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen nähden Eläketurvakeskus 3
Eläkekattokäsitteestä ja perustuslain rajoituksista Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois Eläkepalkkakatto taas tarkoittaa, että eläkettä kartuttavasta ansiosta rajataan tietty osuus pois Suomessa on järkevintä arvioida eläkekaton sijaan eläkepalkkakaton vaikutuksia työeläkejärjestelmään Jo ansaittuihin eläkkeisiin voidaan puuttua vain perustuslain säätämisjärjestyksessä (omaisuuden suoja) Kansainvälisestikin eläkekatto pääsääntöisesti heijastelee eläkepalkkakaton ja karttumissäännösten tuomia rajoituksia karttuvaan eläkkeeseen ja siten jo karttuneen eläkkeen rajaaminen eläkekatolla jälkikäteen ei ole muuallakaan yleensä mahdollista Eläketurvakeskus 4
Kuvitteellisen eläkepalkkakaton vaikutuksia On tarkasteltu esimerkkilaskelmin, miten kuvitteellinen eläkepalkkakatto vaikuttaisi eläkettä kartuttaviin ansioihin Esimerkit lasketaan keskipalkan avulla (= 39 545 euroa/vuosi* = 3 295 euroa/kk) Tutkitut esimerkit: Kaksinkertainen keskipalkka: rajoitetaan eläkkeen karttuminen ansioihin 79 090 euroa/v = 6 591 euroa/kk -> tuottaisi täydellä työuralla noin 1,2 kertaa keskipalkan kokoisen eläkkeen Keskipalkka/60%: rajoitetaan eläkkeen karttuminen ansioihin 65 908 euroa/v = 5 492 euroa/kk -> tuottaisi täydellä työuralla noin keskipalkan kokoisen eläkkeen *Keskipalkka on laskettu tilastopoimintoja tehtäessä viimeisimmän saatavissa olleen eli vuoden 2012 keskipalkan perusteella korottamalla se palkkakertoimella vuoden 2013 tasoon. Eläketurvakeskus 5
Kuvitteellisen eläkepalkkakaton vaikutuksia Alla on esitetty eläkepalkkakaton rajaava vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin kaikkien ansioiden summasta Esim. ensimmäisen taulukon ensimmäinen luku 3% tarkoittaa siis sitä, että eläkepalkkakaton rajaus vaikuttaisi koko järjestelmän tasolla 3 %:iin henkilöistä, toinen luku taas, että palkkasummasta rajautuisi pois 3 % Katto 79 090 /v, kaikki ansiot Katto 79 090 /v, TyEL-ansiot Henkilöt Palkkasumma Henkilöt Palkkasumma Kaikki 3 % 3 % Kaikki 3 % 4 % Miehet 4 % 4 % Miehet 4 % 5 % Naiset 1 % 1 % Naiset 1 % 2 % Katto 65 908 /v, kaikki ansiot Katto 65 908 /v, TyEL-ansiot Henkilöt Palkkasumma Henkilöt Palkkasumma Kaikki 5 % 5 % Kaikki 5 % 6 % Miehet 7 % 7 % Miehet 8 % 7 % Naiset 3 % 2 % Naiset 3 % 3 % Eläketurvakeskus 6
Kuvitteellisen eläkepalkkakaton vaikutuksia Eläkemenoon eläkepalkkakaton käyttöönotolla ei lyhyellä aikavälillä vaikutusta Eläkemenosäästöjä vasta pitemmällä aikavälillä Vakuutusmaksutulot pienenisivät vakuutusperiaatetta sovellettaessa eläkepalkkakaton käyttöönoton vuoksi välittömästi Maksutulo pienenisi sitä enemmän, mitä matalammalla eläkepalkkakatto olisi Kaksinkertaisen keskipalkan kokoisella eläkepalkkakattovaihtoehdolla tehdyssä laskelmassa maksutulo pienenisi vuoden 2009 selvityksessä tehdyn laskelman perusteella aluksi lähes prosenttiyksikön perusennustelaskelmaan verrattuna* vasta 2070-luvulla päästäisiin laskelman mukaan tilanteeseen, jossa eläkemenoprosentti vakuutetusta palkkasummasta olisi sama kuin perusennustelaskelmassa Maksutasoa pitäisi siis nostaa useiksi kymmeniksi vuosiksi *Kautto ym. 2009: Eläkekattoa koskeva selvitys (Eläketurvakeskuksen katsauksia 2009:14) Eläketurvakeskus 7
Tilastotietoja lakisääteisistä eläkkeistä Kokonaiseläkejakauma vuonna 2013: Kokonaiseläke = omaeläkkeensaajien työ- ja kansaneläke, mahdollinen leskeneläke, mahdollinen SOLITA-eläke; käsite vastaa Tilasto Suomen eläkkeensaajista -kirjan kokonaiseläkemääritelmää Vuonna 2013 kokonaiseläkkeiden mediaanieläke oli 1 317 euroa/kk Vuonna 2013 kokonaiseläkkeiden keskieläke oli 1 549 euroa/kk Jakaumassa on keskittymä takuueläkkeen 732,14 euroa kohdalla Eläketurvakeskus 8
Tilastotietoja lakisääteisistä eläkkeistä Lakisääteisiä suuria eläkkeitä koskevissa tilastoissa on muistiossa keskitytty tutkimaan lähinnä ylintä 10 % eläkkeensaajien kokonaiseläkkeistä eli ylintä eläkkeensaajadesiiliä Tämä on tilastollinen määritys, eikä sisällä kannanottoa siihen, mikä on korkea eläke Vuoden 2013 tilastolukuja: Mediaanieläke (P50): 1 317 euroa/kk. Mediaanieläke on kasvanut 13 % yli hintojen muutoksen eli reaalisesti vuodesta 2004 vuoteen 2013 Ylimmän eläkkeensaajadesiilin alaraja (P90): 2 536 euroa/kk. (16 % reaalikasvua vuodesta 2004 vuoteen 2013. Vuoden 2009 selvityksessä havaittu reaalikasvu 2000-2008 oli 15 %) Ylimmän eläkkeensaajadesiilin keskieläke: 3 483 euroa/kk. (16 % reaalikasvua vuodesta 2004 vuoteen 2013. Vuosina 2000-2008 reaalikasvu oli 13%) Tulonjakoa kuvaava suhde (P90/P50) = 1,9: tämä on kansainvälistä keskitasoa Ylimmän eläkkeensaajadesiilin keskieläkkeen ja alarajan kehityksessä ei merkittävää muutosta vuoden 2009 selvityksessä havaittuun kehitykseen Sadan suurimman eläkkeen keskiarvo 21 474 euroa/kk (32 % reaalikasvua vuodesta 2004 vuoteen 2013)* *Pienen havaintojoukon vuoksi sadan suurimman eläkkeen keskiarvossa on muita tarkasteltuja lukuja suurempaa vuosittaista vaihtelua. Eläketurvakeskus 9
Eduskuntakeskustelua eläkekatosta Eläkekatto on aika ajoin herättänyt keskustelua eduskunnassa Muistiossa on nyt tutkittu eduskuntakeskustelua vuoden 2009 jälkeen Argumentit eläkekaton puolesta ja vastaan varsin samankaltaisia kuin aiemmassakin keskustelussa: Puoltavina näkökohtina nähdään oikeudenmukaisuuskäsitykset ja esitetään, että katon avulla voitaisiin säästää eläkemenoissa; viitataan myös kansainvälisiin esimerkkeihin Vastustavana taas nähdään se, että kokonaiseläketurva on järjestetty muissa maissa eri tavalla, ja harvoin kansainvälisestikään kattoa on lakisääteistä täydentävissä ammatillisissa lisäeläkejärjestelmissä Myös katon käyttöönoton eläkemaksuja korottava vaikutus ja lisäys eläketurvan hoitokustannuksiin nähdään vastustavana argumenttina Eläketurvakeskus 10
Eläkekatto ja eläkepalkkakatto kansainvälisessä vertailussa
Eläkepalkkakatto ja eläkekatto eri maissa Tarkastelussa mukana 20 maata: vanhat EU-maat sekä Norja, Sveitsi, USA ja Kanada Maat, joissa ei ole eläkekattoa: Alankomaat, Irlanti, Portugali, Suomi, Tanska, Viro Maat, joissa on käytössä eläke- tai eläkepalkkakatto: Eläkepalkkakatto Eläkekatto Eläkepalkkakatto Eläkekatto Maa euroa/kk euroa/kk Maa euroa/kk euroa/kk Belgia 4 400 2 720 (perhekunta) Ranska 3 130 1 570 2 180 (yksinasuva) ARRCO: 9 390 - Britannia 4 190 - AGIRC: 25 030 - Espanja 3 600 2 970 Ruotsi 4 180 - Italia 8 340 - Saksa 5 950 (vanhat osavaltiot) - Itävalta 4 530 3 620 5 000 (uudet osavaltiot) - Kreikka 5 550 2 770 Norja 6 420 / 10 700 (OTP) - Luxemburg 9 610 7 960 Sveitsi - (AHV) / 5 800 (BVG) 1 940 (AHV) USA 7 390 2 624 Kanada 3 090 734 Eläketurvakeskus 12
Eläkepalkkakaton suhde keskipalkkaan Arvot on kaikkien maiden osalta muutettu euroiksi. Jos maassa ei ole eläkepalkkakattoa, on maasta esitetty kuviossa ainoastaan keskipalkka Tiedot perustuvat OECD:n Taxing wages ja Pensions at a Glance -raportteihin vuodelta 2013. Tiedot ovat vuodelta 2012 Lähde: OECD Eläketurvakeskus 13
Kansainvälisiä vertailulukuja (rahatulot) Henkilön käytettävissä olevat kaikki rahatulot: ylimmän desiilin alaraja (P90) suhteessa saman ikäryhmän mediaaniin (P50). Eläkeikäinen väestö (yli 65-vuotiaat) Lähde: EU-SILC-aineisto Eläketurvakeskus 14
Kansainvälistä vertailua Vertailussa mukana olleista 20 maasta 14 maassa käytössä lakisääteisissä eläkkeissä jonkinlainen eläkekatto tai eläkepalkkakatto Katto on näissä maissa yksi tapa ohjata tai määrittää yksityisen ja julkisen eläkejärjestelmän välistä työnjakoa Katon ylittävät ansiot on useimmiten vakuutettu työmarkkinoilla sovituin eläkejärjestelyin, joissa harvoin ehdotonta eläkekattoa Suomessa yli 65-vuotiaiden tulonjako eurooppalaisen vertailutilaston mukaan kansainvälistä keskitasoa Järjestelmät, joissa lakisääteiselle eläkkeelle on määrätty melko matala katto, eivät näytä johtavan tasaisimpaan tulonjakoon Eläkkeensaajien tuloerojen taustalla vaikuttavat erityisesti ansio- ja muiden tulojen jakautuminen sekä verotus Eläketurvakeskus 15
Johtopäätöksiä
Johtopäätöksiä: yleistä Kokonaisuudessaan tarkastelujen tulokset pitkälti samankaltaiset kuin aiemmassakin vuoden 2009 selvityksessä havaittiin Korkeiden eläkkeiden yleisyys riippuu käytetyistä määrityksistä Eläkepalkkakattoa voi ajatella hyvinkin erisuuruisena, kuten kansainväliset esimerkit osoittavat Muiden maiden esimerkkien perusteella on odotettavissa, että eläkepalkkakaton synnyttämää eläketurvan vajausta täydentämään työmarkkinoilla todennäköisesti sovittaisiin erilaisia lisäeläketurvajärjestelyjä, jotka pikemminkin lisäisivät kuin vähentäisivät tuloeroja Eläketurvakeskus 17
Johtopäätöksiä: eläketurvan rahoitus Eläkkeiden rahoituksen näkökulmasta eläkepalkkakaton toteuttaminen merkitsisi Suomessa sitä, että osasta maksutuloa luovuttaisiin samalla eläkemenossa ei tapahtuisi mainittavia muutoksia Tämän seurauksena eläkepalkkakaton alle jäävien maksutasoa olisi nostettava, jotta eläkesitoumuksista pidettäisiin kiinni Rahoituksellinen tasapaino palautuisi vasta kymmenien vuosien kuluttua Eläketurvakeskus 18