Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys Timo P Karjalainen Thule-instituutti, Oulun yliopisto Vaelluskalafoorumi 8.4.2015
Tehdyt tutkimus- ja selvitystyöt Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin OuLo-hanke (2006-2007) Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke (2014-15) Vaelluskalat palaavat Iijokeen monitavoitearviointi (2008-2010) Iijoen vesistövision esiselvitys (2015)
Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt -esiselvityshanke EAKR LumpSum (46 000 Muhos ja Utajärvi 12 000 ), 2014-15 Toteuttaja Oulun yliopiston Thuleinstituutti
Esiselvityksen päätavoitteet: Esiselvityksen tavoite on luoda tiekartta Oulujoen moninaiskäytön kehittämiseen erityisesti virkistyskäytön näkökulmasta tilanteessa, jossa toimintaympäristöön liittyy muutospaineita. Esiselvityksen pohjalta voidaan laatia hankehakemus - rahoitushakemus - Oulujoen virkistyskäytön kehittämiseksi painottaen kalan- ja eliöstön kulkua ja kalataloutta edistäviä ratkaisuja.
Hankkeen toimintaympäristö ja taustaa 1/3 Virkistyskäytöstä hyvinvointia, vetovoimaa ja taloudellista toimintaa kalastus ja vesien moninaiskäyttö Vesivoimatuotannon hyödyt alueelle ja paikallisille (oikeudenmukaisuuden tunne)? Vesivoiman tärkeys säätövoimana Vesienhoidon tavoitteet Oulujoki hyvässä tilassa OuMon toimenpiteet - tehokkuus?
Hankkeen toimintaympäristö ja taustaa 2/3 Montan sopimus /kalatalousvelvoitteet uusiksi? (uusia arvio lohelle: 880 000 1 500 000 smolttia /nykyisin 230 000 kpl Kalatiestrategia Oulujoen rankkaus ei korkea (vrt. Iijoki) Lohi-ja meritaimenstrategia/eu:n lohenhoitosuunnitelmi/uusi kalastuslaki luonnontuotannon painotus Kovin korkeaa tavoitetta vaelluskalojen luontaisesta lisääntymisestä Oulujoella vaikea saavuttaa
Hankkeen toimintaympäristö ja taustaa 3/3 3 lupaa kalateille (Muhos, Utajärvi, Vaala) OuLo-hanke: osittaisen lohijokiarvon palauttaminen vaiheittain eteneminen Rakennetut joet Oulujoesta erilainen esimerkki - innovatiivisuus? Testausjoki? Muut kuin biologiset tavoitteet ensisijalla
Oulujoen vahvuudet ja mahdollisuudet Ollaan eturintamassa suunnitelmissa ja yhteistyössä ESIMERKKI muualle. OuMo-tausta keskustelufoorumi ja toimintakulttuuri jo taustalla Ei niin vaikea tapaus kuin esim. Iijoki esim. voidaan kalastaa nousevaa kalaa Uutta ja innovatiivista Suomessa: kalastusjoki, Kutu-uomat, iso luonnonuomakalatie, testauslaboratorio merkitys kalatiestrategialle
Mitä tehtiin? 1) Toimintaympäristön kartoitus ja toimijoiden haastattelut 2) Ohjausryhmätyöskentelyt (4 kokousta, keskustelufoorumi ja päätöksenteko hankkeen suuntaamisesta 3) Asiantuntijaryhmä (RKTL, SYKE, POPELY) (3 kokousta + erillisiä tapaamisia) 4) Asukaskyselyt 2 kpl
Kyselyt 1. Avoin kysely Oulujoen käytöstä (webropol) - vastaajia 126 kpl, 2. Strukturoitu (webropol) kysely, otokseen perustuva ranta-asukkaat - pyydettiin arvioimaan Oulujoki-vision tavoitteita ja toimenpiteitä (Muhos, Vaala, Utajärvi 500 metriä rannasta, Oulu - 200 metriä) - 456 vastaajaa
SWOT (painotus loheen) OuLo hanke 2007 Vahvuudet Lohi kuuluu Oulujokeen, vääryyden korjaaminen, hyötyjen ja haittojen jako (oikeudenmukaisuus) Merikosken kalatien esimerkki Joen arvostus ja ympäristöarvot ovat nousussa Pääuoman veden laatu hyvä Yhteisiä intressejä eri osapuolten välillä löydettävissä Heikkoudet Niukat poikastuotantoalueet Liian voimakkaasti rakennettu ja säännöstelty joki Liiallinen painotus loheen (pitää huomioida muut kalat) Kallis investointi Mahdollisuudet Elämänusko palaa jokivarteen Kalaston monipuolistaminen Alueen yhteistyön tiivistyminen Imagovaikutus alueelle ja voimayhtiölle Matkailun kannattavuus lisääntyy Virkistys- ja kotitarvekalastus lisääntyy Kalastuslupien myynti kasvaa Oulujoesta saadaan hyvä esimerkki muualle Pienikin luonnonpoikastuotanto joessa tärkeää Itämeren lohelle Uhat Liiallinen merikalastus Usko hiipuu jos asia ei konkretisoidu, toimijoiden sitoutuminen heikkenee Kalatautiriski Kalateihin ohjattavan veden kallis hinta 11
SWOT Oulujoen moninaiskäyttö Vahvuudet Joelle riittää käyttäjiä ja kiinnostusta -asukkaat ja muut käyttäjät pitävät jokea tärkeänä ympäristön elementtinä Osapuolten yhteistyöstä on hyvää kokemusta: luottamusta, yhteisiä intressejä ja neuvotteluhalua OuMo toimintamalli ja sen rahoitus Pääuoman veden laatu on varsin hyvä Vaelluskalan palauttamiselle ja kalateiden rakentamiselle on laaja hyväksyntä Heikkoudet Voimakkaasti rakennettu ja säännöstelty joki haittaa virkistyskäyttöä Niukat poikastuotantoalueet lohikaloille Rannanomistajien väsymys säännöstelyn tuomiin haittoihin Epätietoisuus hankkeiden ja selvitysten vaikuttavuudesta Tehtyjen investointien kunnossapito (osapuolten roolit ja rahoitus) Tiedotuksen vähäisyys 1) asukkaille ja joen käyttäjille 2) toimijoiden kesken Rannanomistajien ja muiden intressit ristiriidassa rantojen käytön ja joelle pääsyn suhteen Kuntien ja ELY:n vähenevät resurssit Mahdollisuudet Oikeudenmukaisuuden tunteen vahvistuminen Oulujoki kansainvälisesti kiinnostavana koelaboratoriona rakennetun joen kalatalouden ja moninaiskäytön suhteen Perusparannettu Oulujoki on alueen keskeinen elämänlanka: kunnostettu Oulujoki pohjana palveluverkoston rakentamiselle viihtyisä ympäristö houkuttaa asukkaita ja kävijöitä ja tukee alueen yritystoimintaa Oulujoen kunnostustoimilla on laajoja vaikutuksia (imagovaikutus alueelle ja toimijoille) Uhat Jos konkreettisia toimenpiteitä ja tuloksia ei saada, toimijoiden sitoutuminen ja usko moninaiskäytön kehittämiseen heikkenee Jos tiedotus ja vuorovaikutus epäonnistuvat, epäluulo kasvaa ja sitoutuminen vähenee Moninaiskäyttö kariutuu intressiristiriitoihin, joihin ei kyetä hakemaan kompromisseja Veden laatu heikkenee
TAVOITTEITA OULUJOEN MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMISELLE VESISTÖN TILAN JA KALAKANTOJEN HOIDON PARANTAMINEN * Hyvä vedenlaatu ja monimuotoinen eliöstö * Kalakantojen ja eliöstön vaellusyhteyden avaaminen * Istutusten tuloksellisuuden ja taloudellisuuden parantaminen *Luonnonlohikalakantojen vahvistaminen JOEN VIRKISTYSKÄYTTÖARVON JA ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN ELINKEINOTOIMINNAN EDISTÄMINEN *Säännöstelyn haittojen minimointi *Vesi- ja rantamaiseman tilan parantaminen *Jokivarren kulttuurimaiseman vahvistaminen *Paikallisidentiteetin tukeminen * Lohijokiarvon palauttaminen * Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen/lisääminen (kalastus, veneily, retkeily ) *Oulujoen vetovoimaisuuden lisääminen ja hyödyntäminen *Luonto-, kulttuuri- ja kalastusmatkailuun perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen *Vesivoimatuotannon edellytysten turvaaminen OPPIVAN JA SOPEUTUVAN MONINAISKÄYTÖN VAHVISTAMINEN * Sidosryhmien välisen vuoropuhelun ja vuorovaikutteisen suunnittelun vahvistaminen * Hanketoiminnan ja velvoitehoidon tuloksellisuuden arviointi * Taimenen ja lohen luontaisen lisääntymisen arviointi * Kalateiden toimivuuden arviointi * Virkistyskäytön ja elinkeinotoiminnan sosiaalisen ja aluetaloudellisen merkityksen tunteminen
VISIO: Oulujoki on alueen keskeinen hyvinvoinnin lähde. Joella on suuri virkistyskäyttöarvo ja se tukee merkittävästi alueen elinkeinotoimintaa. OSA 1. Oulujoki on vetovoimainen virkistys- ja asuinympäristö Elinympäristöjen laatu 1.1. Hyvä vedenlaatu 1.2. Vesi- ja rantamaiseman tilan parantaminen OSA 2. Oulujoki on moninaiskäytön esimerkkijoki Suomessa ja maailmalla Moninaiskäytön kehittäminen Tavoitteet 2.1. Kalakantojen vahvistaminen ja vaellusyhteyksien avaaminen 2.2. Kulkureittien parantaminen - joella ja joelle 2.3. Elinkeinotoiminnankehittäminen OSA 3. Oulujoen moninaiskäyttöä kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö 3.1. Sidosryhmä-yhteistyön vahvistaminen ja tuloksellisuuden parantaminen 3.2. Tutkimuksen ja seurannan roolin vahvistaminen
Toimenpiteet Tavoitteet 1.1. Hyvä vedenlaatu 1.2. Vesi- ja rantamaiseman tilan parantaminen 1.1.1/1.2.1 Liettymisen ja säännöstelyn haittoja vähentävät toimenpiteet 1.2.2. Rantojen raivaus ja maiseman avaukset; 1.1.2/1.2.3. Utajärven vedenlaadun parantaminen 1.1.1/2.. Kunnostukset ja kutu-uomat (Hupisaaret, Utajärvi); 2.1. Kalakantojen vahvistaminen ja vaellusyhteyksien avaaminen 2.2. Kulku joella ja joelle. 2.3. Elinkeinotoiminnankehittäminen 2.1.1.Montan kalatie 2.1.2. Merikosken kalatien toiminnan tehostaminen 2.1.4. Viljelykäytäntöjen muutos (kanta, aika, paikka) 2.1.5/2.3.1 Ylisiirrot (kudulle ja kalastettavaksi) 2.1.6. Ympäristövirtaaman määrittäminen 2.2.1 Kaavoitus (asuinalueet, reitistöt ja kulkuoikeudet) 2.3.2 Uusia kalastus- ja matkailukohteita 3.1. Sidosryhmä-yhteistyön vahvistaminen ja tuloksellisuuden parantaminen 3.2. Tutkimuksen ja seurannan roolin vahvistaminen 3.1.1. Jokityöryhmän perustaminen 3.1.2. Haittojen kompensointi ja velvoiteasiat (velvoite- /kalatalousmaksuja kehittämiseen) 3.1.3. Rahoituskanavien haku ja neuvottelu 3.1.4. Oulujoen markkinointi ja tiedotus 3.2.1. Tutkimus- ja tarkkailumallien sekä mittariston luominen tuloksellisuuden ja toimivuuden arviointiin
Arvio Oulujokivision tavoitteiden tärkeydestä Tavoite minimi maksimi keskiarvo mediaani Hyvä vedenlaatu 4 10 9,45 10 Vesi- ja rantamaiseman parantaminen Vaelluskalakantojen vahvistaminen ja kalaportaiden rakentaminen Kulkureittien parantaminen joella ja rannoilla Jokeen liittyvän elinkeinotoiminnan kehittäminen (matkailu, tapahtumat tms.) Eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja hankkeiden tulosten parantaminen Tutkimuksen ja seurannan vahvistaminen 4 10 8,28 9 4 10 7,28 7 3 10 7,27 8 3 10 6,55 7 3 10 6,28 6 3 10 6,23 6
Tavoitteet suhteessa nykytilaan (1= kaukana tavoitteesta, 10= tavoitetila on saavutettu) Tavoite Kulkureittien parantaminen joella ja rannoilla Keskiarvo 6,01 Hyvä vedenlaatu 5,61 Vesi- ja rantamaiseman parantaminen 5,53 Jokeen liittyvän elinkeinotoiminnan kehittäminen (matkailu, tapahtumat tms.) Tutkimuksen ja seurannan vahvistaminen Eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja hankkeiden tulosten parantaminen Vaelluskalakantojen vahvistaminen ja kalaportaiden rakentaminen 4,99 4,99 4,92 4,53
Operatiivinen suunnittelu Strateginen suunnittelu Visionäärinen suunnittelu Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus Tiedossa ja hyväksytty: - Voimakkaasti rakennettu joki - Säännöstelyn kehittämisen tarve - Vaelluskalojen palauttaminen Tiedossa ja keskustelussa: - Säännöstelyn haittojen vähentämisen keinovalikoima - Vaelluskalojen palauttamisen keinot - Moninaiskäytön hyötyjen lisääminen (vetovoima, imago, yritystoiminta) OSA 2: Kehittäminen OSA 1: Elinympäristön laatu Epävarmuuden taso OSA 3: Yhteistyö 0 1 10 vuotta 50
Toimenpidesuositukset - kärkikohteet 1) Yhteistyöverkoston laajentaminen - Yhteistyöryhmää laajennetaan kalastusalueen, kalastajien, yrittäjien, asukas- yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen ja tutkimuksen edustajilla tapauskohtaisesti 2) Elinympäristöt kuntoon - Säännöstelyn haittojen vähentäminen (Montan alapuoli)? - Utajärven alueen vedenlaadun parantaminen - Hupisaarten kunnostukset (meritaimen, muut vaelluskalat), ympärivuotinen vesitys (+ vanha uoma) 3) Moninaiskäytön esimerkkijoki - Ympäristövirtaaman määrittäminen rakennetulle joelle - Hupisaaret (keskellä kaupunkia meritaimenen kutualueita, virkistyshyödyt) - Merikosken kalatien toiminnan tehostaminen - Montan monitoimikalatie luonnontuotanto, kalojen kiinniotto viljelyyn ja ylisiirtoihin, matkailu, tutkimus, opetus, (kanoottireitti?) - Utajärven altaiden laaja kehittäminen (kunnostukset, kutu-uomat, kalastuspaikat) - Kalanviljelyn muutokset (kanta ja paikka) - Ylisiirrot kalastettavaksi ja kutualuille - Kaavoitus
OSA 2. KEHITTÄMINEN Kasvatus- ja istutusmenetelmät (virikekasvatus, istutusaika ja -paikka) Paikka, mihin halutaan istuttaa? Monttaan istutuksia enemmän Aika: sidotaan istutusaikaa vedenlämpötilaan, joustava istutusaika; luonnonmukainen istutusikkuna Virikekasvatus: elinkelpoisempien istukkaiden tuottaminen (pilottina osa, selvitetään), 10 % kustannuksia lisää, korvautuuko parempina tuloksina (Pekka Hyvärinen)? (Opas tulossa) Lohikalojen viljelykantojen kehittäminen (kanta, monimuotoisuus) Viljelykannan vaihtaminen: tavoite - jokeen nousu kesä-heinäkuussa + parempi tuotto (torniojokinen, iijokinen, simojokinen tai sekakanta) Viljelykannan monimuotoisuuden parantaminen: tavoite - elinkykyisyyden parantaminen (täydennetään useammin luonnosta ja luonnonmukaistetaan; emokaloja luonnosta useammin, luonnonkudusta syntyneitä jokipoikasia/smolttikaloja viljelyyn) Uusia kalastus- ja matkailukohteita Esim. lohihistoriaa kalateiden yhteyteen, kalastuskohteiden kehittämistä esim. Merikosken alapuoli, Montta-Pyhäkoski ja Utajärven keskusta-alue.
Oulujoesta moninaiskäytön 'testausjoki', joka kiinnostaa laajalti maailmalla: esim. luonnonmukaisen uoman moninaiskäyttö, ylisiirrot kalastettavaksi ja kutualueille, kutukanavat, kalateiden ja vesivoiman käytön optimointi
Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys
Koillissanomat 14.12.2010
Näkemykset arviointitekijöihin kohdistuvista vaikutuksista - painoarvojen keskiarvo, minimi ja maksimi Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset
Iijoen tilanne Kalatiestrategian kärkikohde/vhs:ssä vaellusyhteyden luominen Biologinen potentiaali - poikastuotantoalueet Omat vaelluskalakannat tallessa Laajaa virkistyskalastusta (vrt. Oulujoki) Terminaalialue ja alaosan kalatalous muotoutunut velvoitetuotannon ympärille Suunnitelma vesivoiman lisärakentamiseksi Toimijoiden yhteistyö ei ole ollut niin tiivistä kuin Oulujoella Vaelluskalat palaavat Iijokeen monitavoitearviointi (2008-2010) Iijoen vesistövision esiselvitys konfliktikartoitus (2015)