Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Esa Nordling PsT,kehitt,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.12.2010 Esa Nordling 1

Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla Alkoholi: erityisesti miehillä Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia Dementia yli 75 -vuotiailla 2

Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2) Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen Asumisolosuhteet ja asumisen laatu Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta Ehkäisy ja varhainen puuttuminen Näyttöön perustuva vaikuttava hoito Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen 3

Mielenterveyttä ja päihteetömyyttä voidaan edistää monilla tutkimusnäyttöön perustuvilla toimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi: Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi työelämässä Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen Mielenterveyden ensiapukurssit 4

Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi parisuhteessa Stressin vähentämiseen tähtäävä ryhmätoiminta Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö Osallistava asumisympäristön suunnittelu. 5

Näyttöön perustuvia preventiivisia interventioita ovat esimerkiksi: Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus. Jobs Työhön ryhmätoiminto työttömien aikuisten itsetuntoongelmien ja masennuksen ehkäisemiseksi. Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.. 6

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25 64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7

Alkoholikuolleisuus / 100000 asukasta 8

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 7-12 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 10

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 13-17 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 11

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 18-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 12

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 13

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 18-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 14

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 15

Mitä tiedetään mielenterveys- ja päihdeongelmien epätasaisesta jakaantumisesta Suomessa (Lönnqvist 2009)? Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion käyneisiin verrattuna Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski 16

Mitä myönteistä on tapahtunut Suomessa mielenterveys- ja päihdeasioissa (Jouko Lönnqvistin näkemyksiä 30.10.2009 mukaillen)? Väestön mielenterveyden tila ei ole heikentynyt Asenteissa tapahtuu vähitellen myönteistä kehitystä Mielenterveys nähdään usein jo oleellisena osana terveyttä Hoitoon hakeutumisen kynnys on laskenut Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettu Skitsofrenian ilmaantuvuus näyttää vähenevän Itsemurhat ovat vähentyneet 17

Mitä myönteistä (2) Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito ovat tehostuneet Huumeongelman kasvu on taittunut Alkoholikulutuksen kasvu on pysähtynyt Mielenterveys- ja päihdeasiat ovat entistä vahvemmin poliittisella agendalla. 18

Itsemurhakuolleisuus / 100000 asukasta 19

Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti Palvelujärjestelmä on pirstaleinen Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaan otto hoitoprosessiin on yleistynyt 20

Muutoksia palvelujärjestelmässä (2) Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen kumouksellista alasajoa Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen 21

Valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tausta Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi (2005) STM asetti Mieli 2009 työryhmän 10.4.2007: -STM - Työterveyslaitos -Stakes - Kansanterveyslaitos - Suomen Kuntaliitto - Itä-Suomen lääninhallitus - Pohjanmaa-hanke - Lapin hanke 22

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2) - Vantaan Sateenvarjo hanke - A-klinikkasäätiö - Suomen Mielenterveysseura Tehtävä: - valmistella mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - tehdä ehdotukset hyvien käytäntöjen yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa - tehdä tarpeen mukaan ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi - Kuulemiset vuonna 2008 - Suunnitelman luovutus 10.2.2009 - Toimeenpanosuunnitelma syksy 2009: THL/MIPO 23

Työryhmän ehdotukset yleisellä tasolla 1. Asiakkaan aseman vahvistaminen 2. Edistävä ja ehkäisevä työ 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen 4. Ohjauskeinojen kehittäminen 24

Mieli 2009: Ehdotukset Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertainen kohtelu ja hoitoon pääsy E2: Yhden oven periaate E3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturva 25

Edistävä ja ehkäisevä työ E6: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön painopistealueet 1. Yhteisöllisyys 2. Alkoholiverotus 3. Ongelmien ylisukupolvisuuden katkaiseminen E7: Mielenterveys- ja päihdetyön strategia 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdetyön strategia 2. Laajan väestöpohjan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatio 26

Mielenterveys- ja päihdepalvelut E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalveluiden tehostaminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa E12: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveyspäihdepalvelut 27

Ohjauskeinot E14: Opetuksen kehittäminen E15: Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset E16: Mielenterveys- ja päihdetyön koordinaation selkiyttäminen E17: Resurssien vahvistaminen E18: Mielenterveys- ja päihdehuoltolain sekä raittiustyölain päivittäminen 28

MIELI 2009:N TOIMEENPANO THL:ssa THL:n työrukkasen kokoonpano: Juha Moring, Airi Partanen, Maritta Vuorenmaa, Jouko Karjalainen,Tuomas Tenkanen, Markku Soikkeli, Viveca Bergman, Veijo Nevalalainen, Anne Martins ja Esa Nordling. Toimeenpanosuunnitelma tehty LFA-menetelmällä erittäin konkreettiseksi: Tavoitteet, keinot, tulokset, indikaattorit, todennukset lähteet, oletukset ja riskit, voimavarat, vastuut Toimeenpanosuunnitelmaa täydennetään vuosittain, samoin ns. kärkihankkeiksi valitaan uusia painopistealueita 29

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Avainteema Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän ja palvelutuotannon keskeisenä toimijana Kärkihanke 1 Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän kehittämisessä Kärkihanke 2 Valtakunnallista pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma 30

Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten, vapaaehtoisuuteen perustuen toimivat esimerkiksi palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaishoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilöinä Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaisia kokemuksia mielenterveys- tai päihdeongelmista, joko niistä kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä Kokemusasiantuntijoita tulee käyttää esimerkiksi kunnan strategiatyössä, palveluiden arvioinnissa ja kuntoutustyöryhmissä 31

II Panostetaan ehkäisyyn Avainteema Syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Kärkihanke 1 Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia (Mielen Tukihanke) 32

Mielen Tukihanke 2010-2015 -Terveyden edistämisen määrärahoilla toteutettava hanke, joka on tärkeä osa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa -Vetovastuu THL:n Mielenterveyden edistämisen yksiköllä 33

Tavoitteet, prosessi ja arviointi Tavoite 1: Tuetaan kuntien mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista siten, että niissä korostuu edistävä ja ehkäisevä työ. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Ohjataan valittuja kuntia/alueita kehittävän asiantuntijayhteistyön -menetelmällä kunkin toimijan lähtökohdat huomioon ottaen niin, että tavoite toteutuu. 34

Tavoite 2: Levittää ja juurruttaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Tuetaan asiantuntijaohjaamisella näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöönottoa hyödyntäen ProMenPol-tietokantaa sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä materiaaleja. Ohjataan näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista, kehittämistä ja levittämistä Hyvä käytäntö -prosessin mukaisesti yhteistyössä Päihde- ja mielenterveystyön oppimisverkoston sekä Innokylä -hankkeen kanssa. 35

Tavoite 3: Mallintaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueellisia koordinaatiorakenteita ja tukea niiden implementointia. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Mallinnetaan rakenteet, seurataan ja arvioidaan niiden tuloksellisuutta objektiivisilla ja subjektiivisilla mittareilla sekä raportoidaan tulokset kansalliselle edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiorakenteita valmistelevalle asiantuntijatyöryhmälle, jos sellainen on perustettu. 36

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää 1. Laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoitumista THL:n sisällä: keskeisiä sisäisiä sidosryhmiä ovat Mieli 2009- toimeenpanoa tukeva työryhmä, Toimiva lapsi&perhe hanke, Innokylä-hanke, Päihde- ja mielenterveystyön hyväkäytäntö - oppimisverkosto, Innovaattori verkosto, TedBM-hanke, Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö sekä THL:n Kaste-ohjelman asiantuntijat, viestintäasiantuntijat, atkasiantuntijat ja tietotuotannon asiantuntijat. 2. Tiivistä yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien ja ohjelmien kanssa: näitä ovat hankekunnat, Kaste-ohjelmaa valmistelevat ja toteuttavat hankkeet, Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma, Alkoholi-ohjelma, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. 37

3. Vertaisoppimisen hyödyntämistä: vertaisoppiminen on tiedon ja kokemuksen jakamista, vaihtamista ja vastavuoroisuuteen rakentuvaa oppimiskumppanuutta, jossa tulkintojen ja merkitysten muuttumista tukee keskustelu toisten kanssa ja koetun peilaaminen toisten kokemuksiin (Vataja & Seppälä-Järvelä 2006). 4. Riittävää resursointia sekä THL:n sisällä, hankekunnissa/- alueilla ja sekä niissä Kaste-hankkeissa, joiden kanssa yhteistyötä tehdään. 5. Pitkäjänteistä sitoutumista tavoitteiden suuntaiseen kehittämistoimintaan. 38

Kuntien/alueiden rekrytointi käynnissä Keskeisiä valintaan vaikuttavia kriteerejä ovat 1) kuntien/alueiden sitoutuminen siihen, että niiden yleiseen strategiaan, johon liittyy hyvinvointia parantavia tavoitteita, tulee sisältymään edistävää ja ehkäisevää työtä korostava mielenterveys- ja päihdestrategia, 2) kuntien/alueiden sitoutumisperusta pitkäjänteiseen hankkeen tavoitteita toteuttavaan kehittämistoimintaan; 3) kuntien/alueiden riittävät resursointimahdollisuudet kehittämistoimintaan; 4) palvelurakenneuudistuksen perustana oleva yli 20 000 asukkaan väestöpohja. 39

Hankkeessa mukana olevat kunnat (10.11.2010) Lappi: Rovaniemi, Pello, Kolari, Sodankylä, Posio, Enontekiö, Kittilä, Kemijärvi, Ranua, Salla ja Muonio (Pienet kunnat valmistelevat strategiaa seutukuntakohtaisella yhteistyöllä) Pohjois-Pohjanmaa: Oulu, Kuusamo, Taivalkoski (Kuusamo ja Taivalkoski tekevät yhdessä) Ylä-Savo: Sote-kuntayhtymä, johon kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Mahdollisesti myös Turku lähdössä hankkeeseen 40

Kärkihanke 2 Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Pääpaino Toimiva lapsi & perhe (TLP) - menetelmissä: Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa tulee aina arvioida lasten tuen tarve riskiryhmissä olevien lasten ja nuorten tukeminen --> Tunnistaminen, huomio erityisesti kriittisiin siirtymävaiheisiin 41

Perheväkivallan ehkäisy Itsemurhien ehkäisy Nuorten syrjäytymisen ehkäisy --> Time Out! Aikalisä! Elämän raiteilleen Työmenetelminä: Lapset puheeksi -keskustelu Beardsleen perheinterventio Lapsiperheneuvonpito Vertaisryhmä --> menetelmät jokaisen mielenterveystyötä ja päihdetyötä tekevän yksikön käyttöön 42

III Palvelut tuotetaan toimivana kokonaisuutena Avainteema Perustason ja erityistason avomielenterveysja päihdepalvelujen kehittäminen koko elämänkaaren kattavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi uusia työmuotoja, sekä palveluiden saatavuutta ja palvelukokonaisuuksia kehittämällä 43

Kärkihanke 1 Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Kärkihanke 2 Kuntalaisten tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden seuranta 44

Palvelukokonaisuuden koordinointi -Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi - Lasten tuen tarpeen arviointi on aina mukana - Palveluista muodostettava toiminnallinen kokonaisuus - Palvelujen monipuolisuus Avohoito Laitoshoito Yhteistyökumppanit Yksi potilas - yksi hoito Ostopalvelut Kuntoutus Päihdehuolto 45

Jos tehdään oikeita asioita, niin Hoitoon pääsy helpottuu Sairaalahoidon tarve vähenee Terveyskeskusten kuormitus vähenee Työstä poissaolot vähenevät Sosiaalitoimen kuormitus vähenee Potilaiden ja omaisten taakka helpottuu Väestön tuottavuus ja hyvinvointi paranevat 46

IV Ohjauskeinoja kehitetään Avainteema Mielenterveys - ja päihdetyön kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Kärkihanke 1 Verkkoportaalin (www.thl.fi.mielijapaihde) kehittäminen ja ylläpitäminen Kärkihanke 2 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een Kärkihanke 3 THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun 47

Mitä muuta? Lisää rahaa tai muita resursseja uusiin toimintoihin ei ole tulossa KASTE-hankkeet: kaikissa mieli- ja päihdesuunnitelman periaatteet mukana Psykiatrian johtajien verkosto ja neuvottelupäivät Alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet Järjestöjen informointi Julkaisut (esim. vuosikatsaukset THL:n avauksia sarjassa) 48

Jatkossa lisäpanostusta tarvitaan Ikäihmisten mielenterveyden edistämiseen ja päihdeongelmien ehkäisemisiin Maahanmuuttajien hyvinvointiin 49