Mielenterveys- ja päihdestrategiatyön lähtökohtia

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdestrategiatyön lähtökohtia Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Esa Nordling 1

2 Vastakkainasettelut pois Mielenterveys- ja päihdetyössä on aina kiistelty rajoista ja vastuista: kenellä on oikeus tai velvollisuus auttaa ja hoitaa Asiakkaan, kuntoutujan, potilaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää lähes aina monialaista yhteistyötä tämä ei ole ollut itsestään selvä asia: vastakkainasettelua on riittänyt: - psykiatriset osastot keskenään -hoito vrs kuntoutus -sairaala/ laitos vrs avohoito

3 - perusterveydenhoito vrs erikoissairaanhoito - ammattilaiset vrs potilaat ja heidän omaisensa vrs muut - julkinen sektori vrs yksityinen vrs kolmas sektori - mielenterveystyö vrs päihdetyö - terveyssektori vrs sosiaalisektori Tällä hetkellä näistä vastakkainasetteluista halutaan päästä eroon Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (MIELI suunnitelma) on laadittu asiakas- ja kuntoutujakeskeisesti yhteistyötä korostaen Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Mieli-suunnitelman ehdotukset yleisellä tasolla 1. Asiakkaan aseman vahvistaminen 2. Edistävä ja ehkäisevä työ 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen 4. Ohjauskeinojen kehittäminen -> Yhteensä 18 tarkennettua ehdotusta 4

5 Mielen Tukihanke Terveyden edistämisen määrärahoilla toteutettava hanke, joka on tärkeä osa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa -Vetovastuu THL:n Mielenterveyden edistäminen-yksiköllä 5

6 Mielen Tuki: Tavoitteet ja aikataulu Tavoitteet ovat: 1) Tukea kuntia laatimaan strategia, jossa korostuu edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö. 2) Juurruttaa, levittää ja tukea Mieli-suunnitelmaa tukevia edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön hyviä toimintamalleja ja näyttöön perustuvia käytäntöjä. 3) Mallintaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueellisia koordinaatiorakenteita ja tukea niiden implementointia Hanke toteutetaan

7 Mielen Tuki hankkeen kanssa yhteistyötä tekevät kunnat ( ) Lappi: Rovaniemi, Pello, Kolari, Sodankylä, Posio, Enontekiö, Kittilä, Kemijärvi, Ranua, Salla, Muonio ja Utsjoki Pohjois-Pohjanmaa: UusiOulu, Kuusamo, Taivalkoski Ylä-Savo: Sote-kuntayhtymä, johon kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Länsi-Suomi: Turku, Pori, Ulvila, Rauma, Merikarvia, Pomarkku, Salo, Laitila, Raisio, Rusko, Huittinen, Nakkila, Eurajoki, Eura, Harjavalta Etelä-Suomi: Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Vironlahti, Espoo, Päijät-Hämeen kunnat, Lohja, Vantaa Kainuun maakunta Itä- ja Keski-Suomi: Kuopio, Jyväskylä, Nurmes, Valtimo 7

8 Mitä kunnille on tarjottu Mielen Tuki -hankkeessa? Konsultaatioapua mielenterveys-/päihdestrategian laatimisessa ja sen käytäntöön saattamisessa Apua seurantaindikaattorien valinnassa ja indikaattoritietojen keräämisessä Apua vaikuttavien menetelmien sekä hyvien ja lupaavien käytäntöjen soveltamisessa ja kehittämisessä Kanava, jolla voi kansallisesti tehdä näkyviksi kunnassa/alueella kehitetyt lupaavat käytännöt 8

9 Mitä kunnille on tarjottu Mielen Tuki -hankkeessa? Täsmäkoulutusta erilaisissa mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvissä asioissa Mahdollisuus hankekuntien vertaistukeen ja kehittämistyöhön liittyvien oppimiskokemusten hyödyntämiseen Arviointiapua strategian tuloksellisuuden suhteen Edistävään ja ehkäisevään mielenterveystyöhön ja ehkäisevään päihdetyöhön liittyvää uusinta tietoa Tutkimusapua ja -ohjausta 9

10 Strategia -Pitkäaikainen suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä (Laitila & Järvinen) -Strategiatyötä ohjaavat visio, missio ja ennen kaikkea arvot Esityksen Esa Nordling nimi / Tekijä 10

11 Strategiatyö kunnissa/alueilla Päätös Valitaan lähestymistapa, esim. Top-down tai Bottom-up (hyvin laaja-alainen työryhmä) Työryhmän kokoaminen (suppea versus horisontaalinen, vastuista sopiminen, jne.) Nykytilaselvitys Kuntalaisten kuuleminen Tulevaisuuden visio, kehittämiskohteiden valinta ja konkreettiset tavoitteet Strategian työstäminen ja kirjaaminen Kommentointien ja palautteiden jälkeen hyväksyttäväksi 11

12 Strateginen suunnittelu Hätönen & Nordling,

13 Havaintoja mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä Nykytilan kuvaukset saavat strategioissa usein merkittävän painoarvon Strategioissa painopiste on palveluissa, ei niinkään ehkäisevässä eikä edistävässä työssä Päihdestrategioita on tehty melko paljon, mielenterveysstrategioita luvattoman vähän ja vielä vähemmän on integroituja strategioita Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Havaintoja mielenterveys- ja päihdestrategia-työstä (2) Strategiatyöhön resursoidaan usein liian vähän aikaa Strategiatyö jää harvojen vastuulle Kansalaiskuulemisiin on vaikea saada kuntalaisia Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? Strategia ei ole itsetarkoitus, vaan tähtäimessä on oltava sen avulla saavutettava positiivinen muutos eli vaikuttavuus Strategian toteuttamista ei voi jättää hankkeiden varaan, vaan toimintamallit pitää saada rakenteisiin Johdon sitoutuminen ja sitoutumisen esille tuonti on kaiken a ja o strategian hyväksymisen jälkeenkin 15

16 Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (2) Laaja-alainen, horisontaalinen osallisuus sekä kenttätyötä tekevien osallistuminen strategiatyöhön sitouttaa; samalla opitaan ymmärtämään erilaisia työkulttuureita Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen strategiatyöhön ohjaa asiakaskeskeisyyteen Strategiset linjaukset pitää säilyttää johdon henkilövaihdoksista huolimatta 16

17 Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (3) Strategian toimeenpanosuunnitelman strukturointi ja konkretisointi: kehittämiskohteet, tavoitteet, konkreettiset menetelmät, mittarit, vastuutahot, aikataulut, arviointiajankohdat ja riskit Konkreettisina menetelminä on hyvä käyttää sellaisia toimintamalleja, jotka on todettu vaikuttaviksi tai hyviä ja lupaavia käytäntöjä, joita on ainakin osin arvioitu 17

18 Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (4) Tulosten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota indikaattorien valintaan: objektiiviset ja subjektiiviset tunnusluvut, jotka ovat tarpeeksi herkkiä osoittamaan muutoksia ja jotka kuvaavat tarpeeksi monipuolisesti tavoitetta; on myös tiedettävä, mistä ja miten indikaattoritiedot kootaan. Sairauksia ja häiriöitä kuvaavien tunnuslukujen lisäksi on hyvä ottaa käyttöön ns. positiivisen mielenterveyden indikaattoreita 18

19 Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (5) Ammattilaisilla on oltava riittävät vapausasteet ja mahdollisuudet tehdä strategian toteutumisen edellyttämää työtä; johdon ja työyhteisöjen kannustava asennoituminen tuottaa hyviä tuloksia Strategian toteutumisen hyötyjen hakeminen ja näkyviksi tekeminen: välittömät hyödynsaajat, välilliset hyödynsaajat ja mahdolliset hyödynsaajat 19

20 Mikä auttaa mielenterveys- ja päihdestrategian siirtymistä paperilta käytäntöön? (6) Strategian toimeenpano on usein pitkäjänteistä toimintaa, mutta strategian päivittämisen yhteydessä voi tulla tarve korjata suuntaa. Viestinnän onnistuminen on haaste: miten viestintää kohdennetaan monitasoisessa ja monialaisessa kehittämistoiminnassa --> tiedon saanti mainitaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa usein ongelmaksi Esityksen nimi / Tekijä 20

21 Esimerkki hankeviidakosta - Vuosina syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä hankkeita Helsingissä (suurin osa käynnissä edelleen vuonna 2009): Lapset ja nuoret: yksilö 39, perhe 12, lähiyhteisöt 15, asuinalueet 7 yhteensä 73 Työikäiset: yksilö 22, perhe 6, lähiyhteisöt 7, asuinalueet 4 yhteensä 39 Vanhukset: yksilö 7, perhe 2, lähiyhteisöt 4, asuinalueet 3 yhteensä 16 Erityisryhmät: yksilö15, perhe 2, lähiyhteisöt 3, asuinalueet 7 yhteensä 27 Kaikki yhteensä: 155 Lähde: Helsingin kaupungin turvallisuusohjelman alatyöryhmän raportti

22 Hoito Hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisen strategiat Mielenterveyden edistäminen Hätönen & Nordling, 2011Barry Ba Barry

23 Ehkäisevän työn toteutus Suuri osa edistävästä ja ehkäisevästä mielenterveys- ja päihdetyöstä toteutuu mielenterveyspalveluiden ulkopuolella perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä. Koskettaa kaikkia kunnan hallinnon aloja Hätönen & Nordling,

24 Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavista menetelmistä ja hyvistä käytännöistä Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi työelämässä. Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat. Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen (esim. Urheiluseurayhteistyö) Mielenterveyden ensiapukurssit. Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi parisuhteessa. Mini-interventio 24

25 Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavia menetelmiä (2) Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö. Senioripysäkkitoiminta Osallistava asumisympäristön suunnittelu. Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus. Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi. Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.. 25