Kuljetusten Kustannukset Kuriin Kunnissa ja Kelassa Ehdotus LVM:n johtamalle ohjausryhmälle yhteiskunnan korvaamien kuljetusten kehittämiseksi 21.5.2014
Sisällys 1. Taustaa 1 2. Hankkeen tavoite 3 3. Pilottialueet 4 4. Aikataulu 12 5. Kustannukset ja resurssit 12 Liitteet Liite 1 Liite 2 Taksiliiton esitys yhteiskunnan korvaamien matkojen tehostamiseksi Suorakorvausmenettelyn kuvaus
1 1. Taustaa Liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa ohjausryhmässä linjataan yhteiskunnan korvaamien matkojen tulevaisuus. Työssä on tarkoitus tehdä pitkän aikavälin päätökset tulevasta rahoituksesta. lainsäädäntömuutoksista ja liikenteen järjestämisen toimintamalleista. Taksiliitto on tehnyt oman esityksensä (liite 1), kuinka kustannusten kasvuun voitaisiin vaikuttaa järkevällä yhteistyöllä ja kaikille avoimen julkisen liikenteen kehittämisellä sekä tähän liittyvällä tehokkaalla matkojen yhdistelyllä. LVM:n selvitysmies Paajasen mukaan yhteiskunta korvasi ja osti henkilökuljetuksia Vuonna 2011 yhteensä noin miljardilla eurolla. Kuva 1 Yhteiskunnan korvaaman henkilöliikenteen kustannukset v. 2011 (lähde LVM julkaisu 11/2013 sekä Kelasto-tilasto) Suurin kustannusten kasvu on Kelan korvaamissa SVLtaksimatkoissa sekä kuntien vastuulla olevissa VPL- ja SHLmatkoissa yhteensä tämä on noin 300 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan palvelujen keskittyminen lisää kuljetusten tarvetta. Samaan aikaan joukkoliikenteen rahoitus ja käyttäjämäärä erityisesti haja-asutusalueella ovat kurjistumisen kierteessä. Yhtälö on pitkällä aikajänteellä kestämätön. Nyt on erinomainen aika ottaa olemassa olevat ja uudet keinot käyttöön ja luoda maahan järjestelmä, jolla voidaan tuottaa kaikille
2 avoimia ja käyttäjien liikkumistarpeiden mukaan suunniteltuja julkisen liikenteen palveluja samaan aikaan kuin hoidetaan erityiskuljetuksia tarvitsevien asiakkaiden matkat sujuvasti ja turvallisesti joukkoliikenneautoilla ja takseilla. Kela ja Taksiliitto ovat toteuttaneet taksimatkojen hallintaan suorakorvausmenettelyn, joka on käytössä 15 sairaanhoitopiirin alueella (tilanne toukokuu 2014). Suorakorvauksessa Kelan matkakorvaukset hoidetaan sähköisellä tiedonsiirrolla paperisen valtakirjamenettelyn sijaan. Suorakorvaustilaukset on keskitetty sairaanhoitopiireittäin yhteen taksien tilausvälityskeskukseen, joka yhdistelee matkoja. Muutamalla alueella sama keskus hoitaa useamman kuin yhden sairaanhoitopiirin. Nykyisellä tasolla yhdistelyn tuottama säästö on yli 8 miljoonaa euroa vuositasolla ja paranee koko ajan toimintamallien kehittymisen myötä. Suorakorvaus kattaa koko maan vuoden 2014 loppuun mennessä, jonka jälkeen yli 90 % maamme takseista on kytkeytyneenä tilausvälitykseen ja valmiina ajamaan myös muiden kuin Kelan korvaamia yhdistelykuljetuksia. Tällöin yhteensä 16 taksien tilausvälityskeskusta hoitaa suorakorvausmatkojen yhdistelyä valtakunnallisesti samoilla periaatteilla Kelan vaatimusten mukaisesti. Tämä järjestelmä luo hyvän pohjan muiden maksajatahojen kuljetusten yhdistelyyn. Kuva 2 Suorakorvausta hoitavat taksien tilausvälityskeskukset 1. Nykyisen suorakorvausjärjestelmän toimintaperiaatetta on kuvattu liitteessä 2. 1 Kuvassa sinisellä merkityt tilausvälityskeskukset ovat jo aloittaneet suorakorvausmenettelyn (tilanne 05/2014) ja punaiset aloittavat vuoden 2014 aikana. Vihreät sairaanhoitopiirit ovat Kelan ja Taksiliiton runkosopimusmenettelyn perusteella menettelyssä, vaaleansiniset ovat mukana Kelan kilpailutuksen tuloksena.
3 Taksiliiton arvion mukaan yksinomaan suorakorvauksen toteuttamisella on saavutettavissa vuositasolla noin 20 miljoonan euron säästö kuljetuskustannuksissa. Liittämällä toimintaan kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulla olevat kuljetukset voidaan saavuttaa vähintään 10 miljoonan euron lisäsäästöt. Tämä olisi mahdollista tilanteessa, jossa toiminta on koko maan kattavaa. 2. Hankkeen tavoite Esitämme, että liikenne- ja viestintäministeriö ottaisi yhdeksi ohjausryhmän seurannassa olevaksi pilottihankkeeksi tässä muistiossa kuvatun hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa konkreettisia ja mitattavissa olevia säästöjä kuljetuskustannuksissa toimittaessa nykyisen kuljetusten järjestämistä ohjaavan lainsäädännön, vastuiden ja velvoitteiden pohjalta. Hanke sisältää seuraavia yksityiskohtaisempia tavoitteita. Hyödynnetään olemassa olevaa joukko- ja kutsujoukkoliikenteen tarjontaa tehokkaasti erilliskuljetuksien hoitamiseen. Selvitetään tarve ja taloudelliset sekä tekniset toteutusmahdollisuudet uudenlaisen kutsuohjatun joukkoliikenteen tuottamiselle. Selvitetään mahdollisuudet yhdistellä tehokkaasti eri hallinnonalojen kuljetuksia keskenään siten, että kuljetuskustannuksissa tulee säästöä ja kustannusten jako maksajatahojen kesken on oikeudenmukainen. Selvitetään edellytykset liittää joukkoliikenneluvalliset autot mukaan sähköiseen suorakorvausmenettelyyn
4 3. Pilottialueet Olemme koonneet esityksen pilottialueiksi kunnista ja Kelalta tulleiden kiinnostuksenilmaisujen perusteella. Yhdistävä tekijä pilotoinnin kohteille on koko maan kattava suorakorvausjärjestelmä. Esitämme, että hankkeeseen otettaisiin mukaan Lapin, Kymenlaakson ja Pohjois-Savon suorakorvausalueet. Lappi edustaa haja-asutusaluetta, jossa matkat ovat erityisen pitkiä ja kalliita. Kymenlaaksossa on kaupunki- ja maaseutuympäristöä, liitoskuntia sekä hyvä joukkoliikennepalvelu, jota voidaan hyödyntää kuljetuksissa. Pohjois-Savon pilotissa on tarkoitus selvittää, miten joukkoliikenneluvalliset autot voidaan ottaa mukaan sähköiseen suorakorvausmenettelyyn taksien rinnalle sekä hyödyntää alueen hyvät kokemukset matkojen yhdistelystä ja yhteistyöstä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Lappi Lapissa (Lappi ja Länsi-Pohja) aloitettiin suorakorvaus tammikuussa 2012. Suorakorvausmatkoja tehdään noin 10.000 kpl kuukaudessa. Matkojen yhdistelyllä säästettiin esimerkiksi helmikuussa 2014 noin 90.000 euroa, kun samoissa kyydeissä kulki useampi kuin yksi asiakas sairaalaan ja sairaalasta kotiin. Vuonna 2013 Kela korvasi keskimäärin 850.000 eurolla taksimatkoja kuukaudessa, joten säästö on merkittävä jo pelkällä suorakorvausmatkojen kesken tapahtuvalla yhdistelyllä.
5 Lapin suorakorvausjärjestelmästä vastaa Lapin Taksit Oy, joka hankkii tilausvälitys- ja yhdistelypalvelut Rovaniemen Aluetaksi Oy:ltä (RAT). RAT aloitti 1.5.2014 Sodankylän kunnan VPL- ja SHL-matkojen yhdistelyn. Kemijärven kunta on myös päättänyt vastaavasta menettelystä ja kuljetusten keskittämisestä RAT:n ohjaukseen. Kuluvan vuoden alussa on myös aloitettu yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin kanssa Rovaniemen keskussairaalasta lähtevien kyytien yhdistelemiseksi. Nämä matkatilaukset on keskitetty RAT:lle ja Kelan kanssa on sovittu, että näitä kuljetuksia voidaan yhdistellä suorakorvausmatkoihin. Yhdistelyä on pienimuotoisesti kokeiltu, jonka aikana on saatu hyvä käsitys siitä, millaisia teknisen laskutus- ja raportointijärjestelmän muutoksia tulisi tehdä, jotta yhdistely toimisi järjestelmän kautta samalla tavalla suorakorvausmatkoilla. Lapin kokeilussa on tarkoitus selvittää ja toteuttaa käytännössä seuraavia asioita: Kemijärven palveluliikenteen soveltuvuus RAT:n matkojenyhdistelykeskuksen ohjaukseen siten, että palveluliikenne on ensisijainen vaihtoehto SVL/VPL/SHL-matkoille. Kemijärvellä on nykyisin 9 palvelulinjaa, joiden reitti muuttuu asiakkailta tulevien tilausten perusteella. Sodankylän ja Kemijärven VPL/SHL-taksimatkojen yhdistely sekä kunnan matkojen kesken että Kelan suorakorvausmatkoihin sekä tähän liittyvän maksuliikenteen ja raportoinnin hallinta Sairaanhoitopiirin siirtokuljetusten yhdistely suorakorvausmatkojen ja kuntien matkojen kanssa sekä tähän liittyvän maksuliikenteen ja raportoinnin hallinta Käytännössä selvitetään ensin edellytykset ja järjestelmien tekniset muutostarpeet em. asioiden toteutukselle, jonka jälkeen toteutetaan nämä käytännössä toimiviksi palveluiksi. Maksuliikenteen osalta haetaan oikeudenmukainen malli eri maksajatahojen kustannusten jakamiseksi ympäristössä, jossa on hallittava mm. erilaiset omavastuut. Yhtenä mahdollisuutena tutkitaan ns. virtuaalitaksamittareiden käyttöönotto, jossa jokaiselle kyytiin tulevalle
6 asiakkaalle käynnistetään taksamittarissa taustalle oma taksamittari. Näin lopullinen summa saadaan jaettua helposti matkustajien kesken kyydissä kuljetun matkan suhteessa jo autossa. Virtuaalitaksamittareilla on jo tehty alustavia testauksia RAT:n toimesta. Kuntien kuljetusten yhteydessä selvitetään mahdollisuudet hyödyntää koululaiskuljetuksia matkojen yhdistelyssä. Tyypillisesti koulukyytireittien pituudet ovat 40-50 km ja useat reitit päättyvät kuntakeskuksiin, joissa muutkin palvelut sijaitsevat. Sairaanhoitopiirin kanssa selvitetään maksuliikenteen teknisten ratkaisujen lisäksi mahdollisuudet toiminnalliseen yhteistyöhön. Hoitojen tilaamien tiesuunnittain ja asiakkaiden kotiutuksen käytäntöjä voi olla mahdollista kehittää yhdistelyä tuleviksi ottaen kuitenkin huomioon sairaalan hoitotyön käytännön vaatimukset. Sairaalan käyttöön toteutetaan pilotin aikana www-tilaussovellus, jolla tilaukset saadaan kirjattua suoraan järjestelmään ja jolla hoitohenkilökunta voi myös seurata tilausten hoitumista. Lisäksi sovellusta voi käyttää myös ajanvarauksen suunnitteluun, koska sillä voidaan tuottaa tarvittavaa perustietoa muista samaan aikaan sairaalaan tulevista matkoista. Tämä toteutetaan tietosuojakysymykset huomioon ottaen. RAT käyttää matkojen yhdistelyyn Semel Oy:n ohjelmistoa, jonka yhdistelytoimintoja kehitetään edelleen pilotin aikana luomalla automaattiyhdistelytoimintoja. Näin eri maksajatahojen kuljetuksia saadaan vielä nykyistäkin helpommin yhdistettyä samoihin reitteihin, mutta kuitenkin siten että välittäjä voi tarvittaessa tehdä lopullisen hyväksynnän yhdistelyehdotuksesta. Ohjelmistolla pystytään myös ohjaamaan kaikille avoimen palveluliikenteen reitit ja yhdistely siten, että esim. VPL- ja Kelamatkojen soveltuvuus kaikille avoimeen liikenteeseen tarkistetaan aina automaattisesti, kun matkatilausta tehdään. Sama ohjelmisto on käytössä myös Pohjois-Savon ja Kymenlaakson suorakorvauskeskuksissa. Pilotin tuloksia, erityisesti yhdistelyn tuomia säästöjä, seurataan systemaattisesti ja nämä raportoidaan LVM:lle sekä kokeilun osapuolille. Hankkeessa tehdään myös arvio siitä, mitkä olisivat säästömahdollisuudet koko Lapin alueella saatujen tulosten perusteella, jos mukana olisivat kaikki kunnat alueelta. Suorakorvaushankkeessa seurataan jo nyt yhdistelyllä säästettyjä kilometrejä samalla tavalla kuin esimerkiksi kunnalliset matkojenyhdistelykeskukset tekevät.
7 Kymenlaakso Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä siirryttiin suorakorvaukseen 7.5.2014. Suorakorvauksen toteutuksesta vastaa Kymenlaakson Taksi Oy, joka vastaa myös Kouvolan kaupungin VPL/SHLmatkojen keskitetystä tilausvälityksestä ja maksuliikenteen hoidosta. Kouvolassa on toteutuneiden kuntaliitosten myötä kattavasti erilaisia toimintaympäristöjä ja alue on laaja, joten se soveltuu hyvin pilotoinnin kohteeksi. Kouvola on myös panostanut joukkoliikenteen kehittämiseen viime vuosina paljon, joten tältäkin osin se on otollinen maaperä kokeilulle. Kouvolassa on paljon palvelu- ja asiointitaksiliikennettä, jota hoidetaan pienoislinja-autoilla ja takseilla. Kouvolan pilottihankkeen aikana rakennetaan toimiva kokonaisuus, joka antaa kattavasti tietoa erilaisten kehittämistoimien soveltuvuudesta yhteiskunnan korvaamien kuljetusten tehostamiseen alueella, joka edustaa tyypillistä suomalaista kuntaa, jossa on tiivis kaupunkialue ja laaja haja-asutusalue. Kouvolan pilotissa päähuomio on kaikille avoimen joukkoliikenteen hyödyntämisessä, Kelan korvaamien matkojen ja Kouvolan kaupungin korvaamien VPL/SHLmatkojen kehittämisessä ja integroimisessa sekä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Hanke on suunniteltu rakentuvan seuraavista osakokonaisuuksista: 1) Suorakorvausjärjestelmän käynnistäminen koko Kymenlaaksossa ja yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa Suorakorvausmenettely käynnistettiin koko Kymenlaakson sairaanhoitopiirin osalta toukokuun alussa 2014. Käytännön kokemukset muilta alueilta ovat osoittaneet, että toiminnat saadaan
8 vakiintumaan muutamassa kuukaudessa aloituksesta, joten syksyllä on jo hyvät valmiudet aloittaa pilotin mukainen kehittämistyö. Kymenlaaksossa sairaanhoitopiirin toiminnoista vastaa Carea - Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Pilotissa luodaan yhteistyömalli keskussairaalan ja Carean kanssa. Pohjana yhteistyölle on suorakorvaus, jossa on toteutettu yhteistyötä tiedotuksen ja koulutuksen osalta. Suorakorvauksessa on luotu tarvittava informaatioaineisto sairaalan henkilökunnan käyttöön ja koulutustilaisuuksissa on kerrottu uudistuksista. Pilotissa selvitetään Carean maksamat siirtokuljetukset hoitolaitosten välillä ja niiden yhdistelymahdollisuudet muiden kuljetusten kanssa. Lisäksi selvitetään edellytykset toteuttaa käytännön yhdistelypilotti välillä Kouvola-Kotka. Tällä yhteysvälillä (matka 60 km) voi olla merkittävä määrä Carean ostamia siirtokuljetuksia ja Kelan korvaamia SVL-matkoja. 2) Kouvolan VPL- ja SHL-matkojen tehostaminen ja yhdistely Nykyisin VPL- ja SHL matkat tilataan jo keskitetysti Kymenlaakson Taksin tilausvälityskeskuksesta vakiotaksiasiakkaiden matkoja lukuun ottamatta. Uutena elementtinä pilotissa tehdään suunnitelma VPL/SHL-matkojen yhdistelystä sekä keskenään että Kelan korvaamien SVL-matkojen kanssa. Esimerkiksi Kelan korvaama terveyskeskusmatka ja kunnan korvaama VPL-asiointimatka Kouvolan keskustaan voi olla toimiva yhdistely. Kaupunki tekee suunnitelman pohjalta erillisen päätöksen yhdistelyn aloittamisesta käytännössä. Toiminnan käynnistyttyä selviää, mikä on todellinen potentiaali kuntien ja Kelan korvaamien matkojen yhdistelyyn Kouvolan tyyppisellä alueella. Yhdistelyn toteutusta edeltää suunnittelu ja sopiminen tilausten käsittelyyn ja yhdistelyn reunaehtoihin liittyvistä käytännöistä. Tämä tehdään Lapin pilotin kanssa yhteisesti, jotta toimintamalleista tulee valtakunnallisesti mahdollisimman yhtenevät. Osana yhdistelyä selvitetään toimivat käytännöt, joilla asiakkaat voidaan ohjata olemassa oleviin Kouvolan palvelulinjoihin. Erityisesti nykyisistä linjoista mielenkiintoinen on Kouvolan Keskustan palvelubussi, joka ajaa terveyskeskuksen kautta. Myös muiden palvelu- ja asiointiliikenteiden soveltuvuus yhdistelykeskuksen ohjaukseen selvitetään pilotin aikana. Pilotin aikana suunnitellaan ja otetaan käyttöön myös mahdollisuuksien mukaan uutta kaikille avointa palveluliikennettä, johon VPL/SHL/SVL-matkoja ohjataan tilausvälityskeskuksesta. Tämän toteutus riippuu kunnan rahoitusmahdollisuuksista liikenteen ostoon. Matkojen yhdistelyä ohjaa se, että ensin yritetään saada
9 matka yhdistettyä olemassa olevaan palveluliikenteeseen ja vasta tämän jälkeen kyseeseen tulee matkojen yhdistely keskenään, mikäli asiakkaan terveydentila ei edellytä erilliskuljetusta. Pilottiin kuuluu myös Kelan vakiotaksiasiakkuuksien ja Kouvolan vakiotaksiasiakkuuksien kriteereiden ja tilauskäytäntöjen yhteensovittamisen edellytysten selvittäminen tavoitteena asiakkaiden kannalta mahdollisimman toimivat käytännöt. Kouvolan kaupungin alueella on 345 Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen vaikeavammaista asiakasta, joilla on halutessaan mahdollisuus ilmoittautua suorakorvausmenettelyssä vakiotaksiasiakkaiksi. Kouvolan kaupungilla on tällä hetkellä 260 vakiotaksiasiakasta sekä 470 invataksiasiakasta VPL/SHL-asiakkaissa, jotka voivat tilata matkat suoraan valitsemaltaan taksiyritykseltä. Todennäköisesti usein on tilanne, että sama asiakas on sekä Kelan että kunnan kuljetuksissa vakiotaksiasiakas. 3) Uudet kutsuohjatut joukkoliikennepalvelut Kymenlaakson pilotissa selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön uusia kaikille avoimen palveluliikenteen malleja, jossa valitaan kuhunkin tarpeeseen soveltuva kalustokoko: esimerkiksi tasatuntilähdöt kauppakeskukselta eri tiesuuntiin. Näihin ohjattaisiin erityiskuljetuksiin oikeutettuja asiakkaita sekä matkansa itse maksavia asiakkaita. Tähän liittyen selvitetään asiakaskannustimien tarve, joka ohjaisi VPL/SHL-asiakkaita käyttämään uusia palveluita. Lisäksi selvitetään, voidaanko löytää teknisesti toimiva malli, jolla asiakkaat voivat itse yhdistellä matkoja keskenään ennen kuin tilaus tehdään välityskeskuksesta. Tällöin yhdistely toteutuisi mahdollisimman käyttäjäystävällisesti. Samoin selvitetään mahdollisuus ennakkoon tilattujen SVL-, VPLja SHL-matkojen avaamisesta itse maksaville asiakkaille hajaasutusalueella. Tutkitaan, voidaanko kehittää malli, jolla rahalla maksavia asiakkaita voidaan viedä kuntakeskuksiin samalla kun esim. Kelan korvaama kyyti vie toisen asiakkaan terveyskeskukseen. Palvelu olisi lisäarvopalvelu peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen päälle. Palvelun pääkohdealueet ovat sellaisia, joihin ei nykyisin voida tarjota esim. asiointitaksimatkoja. 4) Maksuliikenteen suunnittelu ja toteutus Maksuvälineenä VPL- ja SHL-matkoilla on tällä hetkellä Kouvolassa SOTE2-kortti, jossa on matkaoikeuksien varmennustoiminnot. Kelan suorakorvausmatkat maksetaan kortittomasti tilaustunnusten perusteella ja matkojen varmennus perustuu siihen, että vain tilausvälityskeskuksesta tilattu matka voi olla suorakorvaus-
10 matka. Palveluliikenteessä käytetään joukkoliikenteen lipputuotteita käteisen lisäksi. Tulevaisuudessa joukkoliikenteessä otetaan käyttöön PILETTI-maksuvälineet (nykyisin tuotteen nimi on Waltti). Pilotissa suunnitellaan maksuliikenteen toteutus niin, että se on oikeudenmukainen eri maksajatahojen kesken, kun kyydissä on useiden maksajatahojen asiakkaita. Käytännössä suunnitellaan kustannusten jakoperiaate. Siinä haetaan malli esimerkiksi sellaisen reitin kustannusten jaolle, jossa on 10 km kunnan korvaama matka ja 30 km Kelan korvaama matka. Kehitettävän mallin on sovelluttava erilaisiin tilanteisiin ja sen on toimittava käytännössä myös kuljettajien kannalta helposti. Tämä suunnittelu tehdään Lapin pilotin kanssa yhteisesti ja teknisen ratkaisun toimivuus varmistetaan tekniikkatoimittajien kanssa tapahtuvalla tiiviillä vuoropuhelulla. Tästä vuoropuhelusta on hyvät kokemukset suorakorvausprojektin ajalta, koska hankkeessa on onnistuttu hyvin sovittamaan avoimin rajapinnoin eri järjestelmätoimittajien tekniikat yhteen. Pohjois-Savo Pohjois-Savon suorakorvausmenettely on aloitettu tammikuussa 2011. Pohjois-Savossa on kaikista suorakorvausalueista paras yhdistelytehokkuus: yhdistelyn tuoma säästö on noin 180.000 euroa kuukaudessa. Suorakorvausmatkoja tehdään noin 17.000 kpl kuukaudessa. Alueella on muodostunut erityisen hyvä yhteistyö sairaalan kanssa. Esimerkiksi sairaalan kotiutuksia tehdään tiesuunnittain, mikä tukee yhdistelyä erinomaisesti. Pohjois-Savon suorakorvauksen toteutuksesta vastaa Itä-Suomen Maakunnallinen Taksi Oy, joka on hankkinut tilausvälitys- ja yhdistelypalvelut Savon Taksidata Oy:ltä. Pohjois-Savossa saatuja hyviä kokemuksia yhdistelystä ja sairaalan kanssa tapahtuvasta yhteistyöstä voivoidaan hyödyntää Lapin ja Kymenlaakson piloteissa.
11 Toistaiseksi suorakorvausmenettelyissä on toteutettu vain taksimatkojen sähköinen tiedonsiirto. Tässä hankkeeseen kuuluvassa Pohjois-Savon osaprojektissa on tavoitteena selvittää edellytykset pienoislinja-autojen 2 ( pikkubussit ) ajamien matkojen sähköiseen tiedonsiirtoon ja kyytien välitykseen taksimatkoille kehitetyn suorakorvausjärjestelmän kautta. Nykyisin pikkubussit toimivat vanhan paperisen valtakirjamenettelyn mukaisesti, mikä on Kelan kannalta työläs prosessi verrattuna sähköisesti hoidettuun suorakorvausmalliin. Pikkubusseilla on tärkeä asema pyörätuolikuljetusten hoitajana Kelan korvaamilla matkoilla. Esteettömien taksien lisäksi tarvitaan useilla alueilla pikkubussien palveluja, jotta voidaan vastata yhä kasvavaan erityiskuljetusten tarpeeseen. Pikkubusseilla ajetaan erityisen paljon koululaiskuljetuksia, johon ne soveltuvat erityisen hyvin. Pikkubussit käyttävät matkaa ja aikaa mittaavia laitteita, joiden toimintaperiaate on hyvin samanlainen kuin taksien taksamittareissa. Erona on se, että taksamittarit on sinetöity valtuutetun asentajan toimesta. Molemmat mittarit pystyvät kuitenkin tuottamaan samantyyppistä tietoa ajetuista matkoista, mm. taksaluokat, perusmaksut jne. ovat samanlaisia. Kela korvaa SVL-matkoilla pikkubusseille enintään taksien kuluttajahinnan mukaisen tariffin mukaan ajetut matkat. Pilotissa suunnitellaan tietosisältöihin ja maksuliikennejärjestelmiin tarvittavat muutokset, joilla joukkoliikenneautojen tiedot saadaan Kelalle samalla rakenteella ja tekniikalla kuin taksimatkoissa. Esimerkiksi Kelalle tuotettaviin tilityksiin tarvittaisiin lisäkenttä, joka kertoo onko kyseessä joukkoliikenneautojen tilitys vai taksimatkojen tilitys. Tietosisällöstä pitää ilmetä, että kyseessä on joukkoliikenneauton tekemä matka, koska korvauskäsittely ja matkan hinnan tarkistus vaativat Kelassa erityistoimia. Lisäksi selvitetään ja testataan käytännöt, joilla pikkubussien tilausvälitys ja maksuliikenne hoidetaan osana suorakorvausjärjestelmää. Tässä esiin nousevia kysymyksiä ovat mm. tarvittavat ajovälityslaitteistot autoissa, välitysjärjestelmän toimintaperiaatteet sen suhteen miten kyytejä jaetaan taksien ja pikkubussien kesken, maksuliikenteen hoitotapa ja paikka, joka yhdistää Kelalle menevät tiedot valmiiksi tilitystiedoiksi, jne.. Pilotin tuloksena on kuvaus toimenpiteistä, joilla pikkubussit voitaisiin siirtää suorakorvaukseen Pohjois-Savon alueella. Mikäli 2 Suorakorvausmenettelyssä joukkoliikenneautojen suorakorvaus koskisi vain kuljetuksia, joissa on lain mukaan mahdollista käyttää pienoislinja-autoa (=alle 16-paikkaiset linja-autot): pyörätuoli- ja paarikuljetukset sekä yli 5 hengen ryhmät
12 tekniset edellytykset täyttyvät ja pikkubussien asema esteettömien taksien rinnalla toimii nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, ovat sekä Itä-Suomen Maakunnallinen Taksi Oy että Savon Taksidata Oy valmiit toteuttamaan sähköisen suorakorvauksen pikkubusseille koko Pohjois-Savon alueella käytännössä toteutettavana pilottina. 4. Aikataulu Esitämme, että hanke toteutettaisiin seuraavan alustavan aikataulun mukaisesti, jossa otetaan huomioon selvitystyön ja suunnittelun vaatima aika. 06-11/2014 yksityiskohtaisten toteuttamissuunnitelmien laatiminen. Esimerkiksi tekniset ratkaisut, kuinka kustannusten jako tulee toteuttaa eri maksajien kesken, kuinka joukkoliikenneautot toimivat järjestelmässä (maksuliikenne ja välitys) jne. 10/2014-02/2015 muutosten toteuttaminen järjestelmiin Kelassa ja taksiyhtiöissä Pilottien aloittaminen 03/2015 Tulosten seuranta ja toiminnan kehittäminen 03-12/2015 Loppuraportti ja suositukset valtakunnallisesti jatkotoimenpiteiksi 01-02/2016 Olemme valmiit muuttamaan aikataulua ja tarkentamaan sitä LVM:n kanssa käytävien keskustelujen perusteella. 5. Kustannukset ja resurssit Kaikille osapuolille tulee paljon kustannuksia henkilötyöstä. Uusien järjestelmien rakentaminen ja testaaminen aiheuttavat myös kustannuksia. Taksiliiton esityksessä lähdetään kuitenkin siitä, että kukin osapuoli vastaa omista kehittämistoimenpiteisiin tarvittavista kustannuksista. Toisin sanoen työ tehdään virkatyönä, eikä hankkeelle palkata esimerkiksi ulkopuolisia konsultteja. Näin ollen myöskään LVM:ltä ei pyydetä rahoitusta pilottihankkeelle. Osapuolille on kuitenkin tärkeää, että hanke saa virallisen aseman LVM:n ohjaus-
13 ryhmän pilottihankkeena, jolloin hankkeessa saadut tulokset ovat laajasti ja valtakunnallisesti hyödynnettävissä. Projektin käytännön töiden koordinoinnin osalta esitämme vastuutahoksi Taksiliittoa ja vastuuhenkilöksi dipl.ins. Jouni Mutasta, joka toimii Taksiliitossa osastopäällikkönä ja on toiminut mm. suorakorvaushankkeen valtakunnallisena projektipäällikkönä. Mutasella on laaja kokemus kuntien ja Kelan kuljetusten kehittämisestä 15 vuoden ajalta. Ennen siirtymistä Taksiliittoon Mutanen toimi konsulttina Ramboll Finland Oy:ssä henkilö- ja tavarakuljetuksia, maksuliikennettä sekä matkojenyhdistelyä koskevissa kehittämistehtävissä. Mutanen on ollut myös kolme vuotta yhdistelyohjelmia kehittävässä yrityksessä projektipäällikkönä vastaten yhdistelyjärjestelmän käyttöönottoprojekteista ja ylläpidon kehittämisestä. Pilottihankkeen seurantaan esitämme nimettäväksi ohjausryhmää, jossa olisivat edustettuina Kelan, STM:n, Kuntaliiton, kuntien, sairaanhoitopiirien ja taksiyhtiöiden edustajat. LVM:n edustaja voisi toimia ohjausryhmän puheenjohtajana ja Taksiliiton edustaja sihteerinä. Olemme valmiit keskustelemaan kaikkien osapuolten kanssa tähän hankesuunnitelmaan kirjatuista esityksistä ja niissä mahdollisesti tarvittavista muutoksista. Esittämämme pilottikokeilut ovat otettavissa käyttöön nopeasti eikä niiden toteutus vaadi lainsäädäntömuutoksia. Toivomme, että voimme tulla esittelemään hankeideaamme yhteiskunnan korvaamien kuljetusten kehittämisestä vastaavalle ohjausryhmälle.
14 LIITTEET Liite 1 Taksiliiton esitys yhteiskunnan korvaamien matkojen tehostamiseksi Liite 2 Suorakorvausmenettelyn kuvaus
Liite 1 1 (2) Taksiliiton esitys yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten kehittämiseksi Nykyisen lainsäädännön pohjalta voitaisiin saavuttaa nopeasti konkreettisia säästöjä yhteiskunnan korvaamissa kuljetuksissa mallilla, jossa Kohdistetaan toimenpiteet sinne, missä kustannukset kasvavat nopeimmin eli VPL/SHL-matkoihin ja Kelan korvaamiin taksimatkoihin, joiden yhteenlaskettu kustannus vuonna 2011 oli noin 300 miljoonaa euroa. Kehitetään kaikille avointa kutsuohjattua ostoliikennettä ja otetaan nykyiset palveluliikenteet tehokkaaseen ohjaukseen, mikäli ne ovat vajaakäytöllä. Määritellään palvelutaso kutsuohjatuille kaikille avoimille liikennepalveluille. Erityiskuljetukset (VPL/SHL/SVL) ohjataan yhdestä, esim. maakunnan tai sairaanhoitopiirin laajuisesta yhdistelykeskuksesta tehokkaasti 1. Ensisijaisesti kaikille avoimeen kutsuohjattuun ostoliikenteeseen o ajetaan ostoliikenteenä tilaajan määritysten mukaan pikkubusseilla ja takseilla (ei rajoituksia matkustajamäärien ym. suhteen) 2. Yhdistelyreiteiksi keskenään o ajetaan takseilla ja pikkubusseilla 1 3. Vain tarvittaessa yksittäiskuljetuksiin o ajetaan takseilla ja pikkubusseilla 1 pikkubusseilla tarkoitetaan enintään 16-paikkaisia linja-autoja, joilla voi ajaa vähintään 5 hengen ryhmäkuljetuksia sekä yksittäiskuljetuksia, kun matkustajalla on paarit, pyörätuoli tai paljon tilaa vieviä matkatavaroita.
Liite 1 2 (2) Yhdistely- ja kuljetuspalvelut hankitaan markkinoilta. Ostoliikenne kilpailutetaan sen jälkeen, kun on suunniteltu erilaisten ryhmäkuljetusten (esim. koululaiskuljetukset) tarpeet ja kaikille avoimen kutsuohjatun liikenteen tuottamistapa. Pienet kunnat tarvitsevat apua liikenteen suunnittelussa ja kilpailutuksessa. Selvitysmies Paajasen esityksen mukaisesti joukkoliikenneviranomainen olisi mahdollisesti paras taho suunnittelemaan ja hankkimaan liikenteen ja yhdistelyn palvelut riittävän suurina kokonaisuuksina. Taksien suorakorvauskeskukset ovat potentiaalinen tarjoaja yhdistelypalvelujen tuottamiseen. Markkinoilta löytyy myös muita toimijoita. Kilpailua on sekä liikenteen yhdistelyssä että kuljetuspalvelujen tuottamisessa. Joukkoliikenneautojen ohjausta tehdään ongelmitta jo nyt taksien välityskeskuksissa kuten Seinäjoen SEILI-palveluliikenteessä. Nykytekniikalla myös joukkoliikenneautojen maksuliikenne hoituu samoilla teknisillä ratkaisuilla kuin taksimatkoissa. Tästä esimerkkinä toimii VPL-maksukorttiliikenne Mikkelissä. Suorakorvausjärjestelmä on jo puolivälissä hanketta tuottanut Kelalle 8 miljoonan euron vuosittaisen säästön matkakorvauksissa. Vuoden 2014 aikana järjestelmä laajenee koko maahan, jolloin Taksiliiton arvion mukaan suorakorvauksen toteuttamisella on saavutettavissa vuositasolla noin 20 miljoonan euron säästö verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki tekivät taksimatkan perinteiseen tapaan yksin. Liittämällä toimintaan kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulla olevat kuljetukset voidaan saavuttaa vähintään 10 miljoonan euron lisäsäästöt.
Sähköinen suorakorvausmenettely Kelan korvaamissa taksimatkoissa Kuvaus toimintamallista
Sisällys 1. Johdanto 1 2. Suorakorvaussopimus 1 3. Laajeneminen 1 4. Suorakorvausmenettelyn kuvaus 1 4.1 Asiakkaat 1 4.2 Menettelyn toiminnallinen kuvaus 2 4.3 Palvelun laatu 5 5. Tekniseen toteutukseen liittyviä käytäntöjä 7
1. Johdanto Tässä muistiossa on kuvattu lyhyesti, miten suorakorvausmenettely toimii Kelan korvaamilla taksimatkoilla. Suorakorvausmenettelyn pilottialueena toimi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alue, jossa matkatilausten vastaanotto aloitettiin toukokuussa 2010. 2. Suorakorvaussopimus Suorakorvauksen aluejakona on sairaanhoitopiiri. Suorakorvauksen toteutuksesta kunkin sairaanhoitopiirin alueella on solmittu suorakorvaussopimus, joka on tehty Kelan ja Taksiyhtiön välillä. Taksiyhtiö vastaa suorakorvauksen käytännön toiminnasta Kelalle kokonaispalveluna. Taksiyhtiö ei saa Kelalta korvausta suorakorvauspalvelun tuottamisesta, vaan toiminnan kulut katetaan pääasiassa taksiyrittäjiltä perittävillä palvelumaksuilla sekä asiakkaiden tilauspuhelumaksuilla, jotka ovat enintään tavallisen taksitilauksen suuruisia. 3. Laajeneminen Suorakorvausmenettely on laajentunut 14 sairaanhoitopiirin alueelle (tilanne huhtikuu 2014). Koko Manner-Suomi on suorakorvauksen piirissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Tällöin 16 taksien tilausvälityskeskusta hoitaa muiden tilausvälitystehtävien ohella myös suorakorvauspalvelua. 4. Suorakorvausmenettelyn kuvaus 4.1 Asiakkaat Suorakorvausmenettely koskee Suomessa vakuutettujen henkilöiden sairauden, raskauden tai Kelan järjestämän kuntoutuksen vuoksi tehtyjä matkoja, jotka tilataan tilausvälityskeskuksesta. Jos asiakas tilaa taksin muualta kuin suorakorvauspalvelua tuottavasta tilausvälityskeskuksesta, maksaa hän koko taksimatkan hinnan itse ja hakee Kelasta korvausta jälkikäteen tarvittavine liitteineen. Nämä matkat eivät kuulu suorakorvausmenettelyyn eikä suorakorvaus ole siten asiakkaille pakollista.
2 Suorakorvauksen edellytyksenä on KELA-kortti Kaikki Suomessa vakuutetut henkilöt saavat itselleen Kela-kortin. Kortin haltijalla on oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin esimerkiksi matkakorvauksiin. Jos asiakkaalla ei ole Kela-korttia ja se tulee ilmi tilauspuhelun yhteydessä tai viimeistään kuljetuksen yhteydessä, ei matkaa voida tehdä suorakorvausmenettelyn kautta. Tällöin asiakkaan tulee maksaa koko taksimatkan hinta itse ja korvaus Kelasta. Kansainvälinen sairaanhoitokortti tai erilaiset EU-kortit eivät myöskään anna oikeutta matkustaa suorakorvauksella. 4.2 Menettelyn toiminnallinen kuvaus Suorakorvausmenettelyssä sähköinen tiedonsiirto korvaa paperilomakkeilla kirjallisesti hoidetun valtakirjamenettelyn Kelan korvaamissa taksimatkoissa. Suorakorvausmenettely ei muuta sairausvakuutuslain mukaan korvattavien matkojen korvausperiaatteita ja sääntöjä. Suorakorvausmenettelyssä asiakkaat tilaavat Kelan korvaamat taksimatkat yhdestä tilausvälityskeskuksesta koko sairaanhoitopiirin alueella. Tällöin tilauksen yhteydessä syntyvät henkilöä ja matkaa koskevat perustiedot sähköisessä muodossa. Jokainen yhdensuuntainen matka yksilöidään tilausvälitysjärjestelmän luomalla tilaustunnuksella. Auton maksutiedot syntyvät taksamittarilla ja niihin liitetään kyseinen matkakohtainen tilaustunnus. Tilausvälityskeskuksessa tilauksen ja maksun tiedot yhdistetään, jolloin syntyy sähköisesti sama tieto, mikä on toimitettu lomakkeilla Kelaan valtakirjamenettelyssä. Yhdistetty tieto toimitetaan Kelan edustapalvelimelle matkakorvauksen käsittelyä varten. Asiakas maksaa vain matkakohtaisen omavastuuosuuden autoilijalle. Kela tekee matkakorvauspäätökset ja tilittää hyväksytyt matkakorvaukset taksien maksuliikennekeskuksille, jotka tilittävät ne edelleen autoilijoille. Kela ei postita päätöskirjeitä hyväksytyistä matkakorvauksista, mutta asiakas voi tarkistaa itseään koskevat sairaanhoitokorvauspäätökset Kelan sähköisen asiointipalvelun kautta. Suorakorvaustoiminnan käytännön järjestämisestä vastaa kussakin sairaanhoitopiirissä yksi taksiyhtiö. Sama yhtiö voi vastata myös useamman kuin yhden sairaanhoitopiirin suorakorvausmenettelystä.
3 Kuva 1 Suorakorvausmenettelyn toteutusmalli Suorakorvaustoimintaan liittyvät prosessit ja niiden vastuutahot ovat seuraavat: Prosessi Tiedotus asiakkaille ja terveydenhuollolle Matkatilaukset Tilauksen tallennus, matkojen yhdistely ja auton valinta Reittitietojen välitys autoihin Kuljetuksen suoritus ja matkan maksaminen autossa Maksutietojen purku autoilijalta maksuliikennekeskuksiin Tilausten ja maksutapahtumien yhdistäminen Tietojen toimitus Kelan edustapalvelimelle Matkakorvauksen käsittely ja korvauspäätökset Kelassa Matkakorvausten tilitys Kelasta keskuksille Matkakorvausten tilitys autoilijoille Tilausvälityskeskusten raportointi Kelalle Asiakkaiden sähköinen tarkistusmahdollisuus matkakorvaustietoihin Vastuutaho Kela Taksiyhtiö Taksiyhtiö Taksiyhtiö Taksiyhtiö Taksiyhtiö Taksiyhtiö Taksiyhtiö Kela Kela Taksiyhtiö Taksiyhtiö Kela