Poliisiammattikorkeakoulu. Toimintakertomus 2008

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...6 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA...7 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS...7 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS...11 3.3 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET...12 3.4 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU...13 3.5 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS...18 3.6 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA...20 4 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN...21 5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...27 6 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...31 7 KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET...33 8 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...33 9 HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET...34

Kaaviot Kaavio 1. Poliisin perustutkintokoulutukseen hakeneiden ja koulutuksen aloittaneiden alueellinen jakauma 2006... 6 Kaavio 2. Tulojen jakauma vuonna... 29 Kaavio 3. Menot menolajeittain vuosina 2006... 30 Kaavio 4. Menojen jakauma vuonna... 30 Kaavio 5. Sisäisen valvonnan yhteenveto... 31 Sivu Taulukot Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta... 6 Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet... 7 Taulukko 3. Tuottavuusmittarit...10 Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit... 11 Taulukko 5. Suoritteet... 12 Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu... 13 Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut... 16 Taulukko 8. Museotoiminnan suoritteet... 17 Taulukko 9. Kirjaston ja tietopalvelut suoritteet... 17 Taulukko 10. Henkilöstön lukumäärä ja sen muutosprosentti 31.12.... 21 Taulukko 11. Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan 31.12.... 22 Taulukko 12. Vakituinen henkilöstö sukupuolen mukaan 31.12.... 22 Taulukko 13. Määräaikainen henkilöstö sukupuolen mukaan 31.12.... 22 Taulukko 14. Osa-aikainen henkilöstö sukupuolen mukaan 31.12... 22 Taulukko 15. Henkilötyövuodet... 23 Taulukko 16. Ikäjakauma ja keski-ikä 31.12.... 23 Taulukko 17. Henkilöstökustannukset ja henkilöstön arvo... 24 Taulukko 18. Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen... 24 Taulukko 19. Koulutus ja osaamisen kehittäminen... 25 Taulukko 20. Henkilöstön tulovaihtuvuus... 26 Taulukko 21. Henkilöstön lähtövaihtuvuus... 26 Taulukko 22. Talousarvion toteutuminen... 27 Taulukko 23. Tulot vuosina 2006... 28 Taulukko 24. Vuoden tulojen erittely... 28 Taulukko 25. Vuoden kokonaisrahoitus... 29 Taulukko 26. Menot vuosina 2006... 29 2

1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Yleistä Kulunut vuosi oli Poliisiammattikorkeakoulun ensimmäinen toimintavuosi. Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu lakkautettiin lainsäädännöllä 31.12. ja uusi Poliisiammattikorkeakoulu aloitti toimintansa 1.1.. Huolimatta siitä, että oppilaitosten konkreettinen yhdistyminen tapahtui loppusyksystä, uuden Poliisiammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi hyvin ja ensimmäinen toimintavuosi sujui erinomaisesti. Henkilöstön työtyytyväisyys henkilöstöbarometrin mukaan pysyi hyvänä. Kuluneena vuonna pyrittiin erityisesti kehittämään esimiestyötä ja tuloskeskustelumenettelyä. Poliisiammattikorkeakoulu toteutti omana hankkeena sisäisten palvelujen kyselyn. Tärkeimpiä tulostavoitteita vuonna olivat virkatutkintokoulutukseen otettavien määrän pitäminen tasapainossa poistuman kanssa, oppilaitoksen toiminnallisen tehokkuuden lisääminen toimintaprosesseja kehittämällä ja koulutuksen kehittäminen tavoitteellisesti vastaamaan muuttuvia työelämän tarpeita. Nämä tavoitteet saavutettiin hyvin lukuun ottamatta tavoitetta peruskoulutukseen otettavien määrästä. Poliisin ammatin kiinnostavuuden laskuun vaikutti ehkä eniten julkisuudessa käyty työttömyyskeskustelu. Poliisiammattikorkeakoulun kokonaistuloksellisuus pysyi toimintavuonna hyvänä. Tuottavuus sekä taloudellisuus paranivat ja hintojen noususta huolimatta kokonaismenot kasvoivat vain vuokrakustannusten osalta. Toimintavuonna kehitettiin toimintaprosesseja, laskentatointa ja ohjeistusta. Suoritteiden taloudellisuuslaskennassa edettiin kustannusperusteiseen laskentaan. Tulojen kehitys oli myönteistä. Poliisiammattikorkeakoulun uusien tilojen varustaminen hoidettiin loppuun ja jatkettiin vanhojen opetustilojen kalusteiden ja laitteiden ajanmukaistamista. Henkilöstön muuton ja oppilaitosten yhdistymisen vaatimaa muutosjohtamista jatkettiin ja huomio kiinnitettiin henkilöstön muutosvalmennukseen ja jaksamiseen. Työterveyshuolto tuki sovitun mukaisesti henkilöstön jaksamista yksilötasolla. Syksyllä aloitettiin laadun itsearviointi CAF -menetelmän mukaisesti. Itsearvioinnin tulosten pohjalta tehtävät kehittämistoimet aloitetaan syyspuolella 2009. Laadun itsearvioinnin jälkeen toteutetaan oppilaitoksen ulkopuolinen laadun arviointi vuoteen 2012 mennessä. Poliisiammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan pääpaino oli aktiivisessa osallistumisessa Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) toimintaan. Kansainvälisen toiminnan määrää ja laatua pystyttiin vuonna lisäämään. Poliisimuseo avattiin yleisölle syyskuussa. Tulevaisuudessa Poliisimuseon panosta rekrytointiin voidaan entisestään lisätä, kun museon aukioloaikoja muutettiin helmikuun alusta 2009 yleisön toiveiden mukaiseksi. Valinnat Poliisin perustutkintokoulutuksen hakijamäärä oli 947 vuonna. Hakijamäärän lasku jatkui edelleen ja vähennystä vuoteen verrattuna oli 375. Hakijamäärän laskun vuoksi vuonna perustutkinnon aloitti 218 opiskelijaa, joten tavoitteeseen 312 ei päästy. Valintakriteereistä ei haluttu toimintavuonna tinkiä, vaan hyväksymisraja pidettiin edelleen aikaisemmalla tasolla. Käytännössä tämä merkitsi sitä, ettei toukokuun ja syyskuun sisäänottoa voitu lainkaan toteuttaa. 3

Koulutustoiminta Poliisin perustutkinnon suoritti toimintavuonna 472 opiskelijaa ja alipäällystötutkinnon suoritti 52 opiskelijaa. Päällystökoulutuksen A-opintoja ei suoritettu vuonna siitä syystä, että vuonna ei koulutusta aloitettu. Ensimmäiset viisi opiskelijaa valmistui B-opinnoista ja samalla he suorittivat ensimmäisinä uusimuotoisen poliisipäällystön tutkinnon. Vuonna jatkettiin teknisen tutkinnan, poliisikoiratoiminnan ja huumerikostutkinnan erikoistumisopintoja, aloitettiin liikenteen erikoistumisopinnot sekä toteutettiin lukuisa määrä muuta ammattitaitoa ylläpitävää ja lisäävää kurssi- ja seminaaritoimintaa. 1.3. voimaan tulleen asetuksen (valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta 74/) 16 4 momentin mukaan Poliisiammattikorkeakoulun yliopettajan, opetusvirassa toimivan ylikomisarion ja lehtorin tulee kolmen vuoden kuluessa virkaan nimittämisestä suorittaa vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuinen opettajankoulutus, jollei nimitettävä ole suorittanut aikaisemmin opettajankoulutuksen tai aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja taikka sellaista tutkintoa, johon sisältyy opettajankoulutus. Muutos yhdenmukaisti asiaa koskevan sääntelyn muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Peruskoulutuksesta valmistuneiden poliisimiesten työllistyminen oli vaikeaa koko toimintavuoden ajan. Loppuvuodesta toteutetut sisäasiainministeriön ja poliisin ylijohdon toimenpiteet eivät vielä ehtineet vaikuttaa työllistymiseen ja sitä kautta hakijoiden määrään. Työllistymistilanteella on merkittävä vaikutus perustutkintoa suorittavien opiskelumotivaatioon. Vuonna 2009 koko poliisihallinnon erityinen haaste on saada hakijamäärä nousemaan. Tutkimustoiminta Tutkimustoiminnan tehtävänä on korkeatasoisten julkaisujen avulla luoda perustaa poliisikoulutukselle, poliisin toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle sekä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiselle ja parantamiselle. Julkaisujen korkean tason takaavat muun muassa tutkimushenkilöstön korkea koulutustaso sekä julkaisujen huolellinen laadunvarmistus, joka toteutetaan tieteellisellä vertaisarvioinnilla. Myös korkea tutkimusetiikka sekä tutkimustulosten riippumattomuus ovat tärkeitä korkean laadun edellytyksiä. Tutkimustoiminnassa julkaistiin monografioita 11 kappaletta, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Artikkeleiden määrä oli edellisvuoden tasolla. Kokonaisuudessa tutkimuksen tunnusluvut kehittyivät suotuisasti. Kuluneen vuoden aikana julkaisujen painopiste on ollut sisäisen turvallisuuden ohjelman teemoissa kattaen seuraavat ohjelman tavoitteina ja toimenpiteiden kohteina olevat teemat: syrjäytymisen ehkäisy, järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjunta, koulutus ja osaamisen kehittäminen, maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen, väkivallan vähentäminen, alkoholihaittojen torjunta, terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy sekä rajaturvallisuus. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan välillisesti liittyviä tutkimusjulkaisuja julkaistiin myös poliisin johtamisesta ja työhyvinvoinnista, kansalaisten luottamuksesta poliisiin, huumausainehaittojen torjunnasta sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman arvioinnista. Toimintavuoden aikana oli käynnissä 13 budjettikehyksen ulkopuolelta rahoitettua hanketta. Kaikki hankkeet liittyivät tiiviisti sisäiseen turvallisuuteen. Keskeisimmät teemat olivat viranomaisyhteistyö, rikostiedustelu ja rikosanalyysi, terrorismi, rasistiset rikokset, talousrikollisuus, turvallisuusviranomaisten mediakuva, rajaturvallisuus sekä yksityinen turvasektori. Tutkimuksen tuloksista tiedotettiin aktiivisesti. Oppilaitoksen omista julkaisuista sekä uusista tutkimushankkeista tiedotettiin Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen sähköpostilistalla, poliisin intranetissä sekä poliisin internetsivuilla. Kaikista julkaisuista on netti- ja sähköpostitiedotuk- 4

sen lisäksi toimitettu lehdistölle tiedote. Tutkimustulokset ovat säännönmukaisesti ylittäneet uutiskynnyksen ja tätä kautta oppilaitoksen tutkimustoiminnan näkyvyys valtakunnan julkisuudessa on ollut hyvä. Syksyllä järjestettiin Poliisiammattikorkeakoulussa viides poliisitutkimuksen seminaari, jossa niin ikään tiedotettiin tutkimustuloksista sekä menossa olleista hankkeista. Eri ministeriöiden tutkimuslaitosten kanssa on tehty yhteistyötä. Keskeisimpiä yhteistyötahoja ministeriöiden tutkimuslaitoksista ovat olleet Raja- ja merivartiokoulu, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Stakes, Kansanterveyslaitos ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Yhteistyön aloittamisesta Pelastusopiston tutkimusyksikön kanssa sovittiin. Yhteistyötä Tampereen yliopiston turvallisuushallinnon ja Turun yliopiston kriminologian ja oikeussosiologian kanssa jatkettiin. Oppilaitoksen kirjasto vakiinnutti paikkansa vilkkaana oppimis- ja työskentely-ympäristönä, jossa vierailtiin vuoden aikana miltei 115 000 kertaa. Keväällä osallistuttiin valtakunnalliseen ammattikorkeakoulukirjastojen asiakastyytyväisyyskyselyyn, jonka tulokset olivat kansallisen keskiarvon yläpuolella. Tiedonhankinnan opetus saatiin vuoden aikana systemaattiseksi osaksi tutkintokoulutusta sen kaikilla tasoilla. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen koulutustoiminnan prioriteetti on Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) toiminnassa. Poliisiammattikorkeakoulun ja CEPOLin toiminta on pyritty järjestämään kansallisesti toimivalla ja tehokkaalla tavalla huomioiden oppilaitoksen resurssit sekä verkoston toiminnan ja toimintojen vaatimukset. Toimintavuonna CEPOLin toimintaan on käytetty noin 1,5 henkilötyövuotta. CEPOL järjesti vuonna yhteensä 87 kurssia tai seminaaria, joihin Suomesta osallistui 56 henkilöä poliisin eri yksiköistä. Koulutukseen osallistuneille henkilöille kertyi yhteensä 283 koulutuspäivää. Aktiviteettien kesto vaihteli 3 20 päivään. Suomi järjesti kaksi CEPOLin kurssia ja toimi tukijamaana kolmen kurssin ja yhden konferenssin osalta. Osana kansainvälistä toimintaa Poliisiammattikorkeakoulu osallistui pohjoismaiseen oppilasvaihtoon (NordCop). Poliisiammattikorkeakoulu otti vuonna vastaan yhdeksän pohjoismaista vaihto-opiskelijaa. Vaihto-opiskelijat osallistuivat ruotsinkielisen perustutkintokoulutuksen voimankäyttöjakson koulutukseen. Opiskelu kesti 30 päivää. Vastaavasti Suomesta osallistui kahdeksan perustutkintokoulutuksen opiskelijaa NordCop vaihto-ohjelmaan. Toimintavuonna Poliisiammattikorkeakoulu osallistui aktiivisesti NordCop -yhteistyössä voimankäyttökoulutuksen kehittämistyöryhmän toimintaan. Työryhmän työskentelyn ansiosta voimankäyttökoulutuksen osa-alueita ja osaamisen arviointikriteerejä on yhtenäistetty. 5

2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 2012 Vuosi Aloituspaikkamäärä (tulossopimus) tavoite 2009 tavoite 2010 tavoite 2011 tavoite 2012 tavoite 360 312 312 360 360 360 yhteensä Aloittaneiden määrä 321 218 312 360 360 360 1931 Valmistuvien lkm 372 504 472 368 269 312 360 2153 Poistuma 1) 310 371 371 329 366 389 355 2120 Nettolisäys 62 101 39-97 -77 5 33 Tietolähde: Primus 1) Vuosille 2012 Poliisiammattikorkeakoulun laatima poistuma-arvio, vuonna toteutunut poistuma Poliisin perustutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärä vahvistetaan poliisin ylijohdon kanssa tulossopimuksessa. Aloituspaikkamäärän selvittämiseksi oppilaitos tekee koulutustarve- ja poistumakartoituksen. Kartoituksessa poliisin toimintayksiköistä saadaan tiedot ennakoidusta poistumasta ja koulutustarpeesta. prosenttiosuudet 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ahvenanmaa Etelä-Suomi 2006 Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Helsinki Ahvenanmaa Etelä-Suomi Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Helsinki Ahvenanmaa Etelä-Suomi Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu %-osuus väestöstä %-osuus hakijoista %-osuus aloittaneista Lappi Helsinki Kaavio 1. Poliisin perustutkintokoulutukseen hakeneiden ja koulutuksen aloittaneiden alueellinen jakauma 2006 Kolmen viimeisen vuoden aikana väestön alueellisissa prosenttiosuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Itä-Suomen läänin väestö on vähentynyt noin 0,2 prosenttia, kun samalla Etelä-Suomen läänin väestö on lisääntynyt noin 0,3 prosenttia. Poliisin perustutkintokoulutukseen hakevien määrissä suurimmat muutokset alueellisesti ovat tapahtuneet Oulun ja Etelä-Suomen lääneissä. Vuodesta 2006 vuoteen Oulun läänistä hakevien määrä on vähentynyt 3,1 prosenttia ja Etelä-Suomen läänistä hakevien määrä on lisääntynyt 2,3 prosenttia. Helsingistä hakevien määrä, joka tilastoidaan erikseen, on myös lisääntynyt 0,6 prosenttia. Etelä-Suomen läänistä, Helsingistä ja Itä-Suomen läänistä koulutukseen hakeneiden menestyminen valintakokeessa oli suhteessa parempaa kuin muualta Suomesta hakeneilla. Erityisesti Länsi-Suomen läänistä hakeneiden osuus koulutuksen aloittavista väheni viimeisen kolmen vuoden aikana lähes viisi prosenttia. 6

3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet 2006 tavoite 1) Perustutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 1 769 1 322 1 600 947 - naishakijat % 29,7 % 28,2 % 30,0 % 26 % - suomenkielinen koulutus 1 696 1 245-882 - ruotsinkielinen koulutus 73 77-65 Hakukelpoiset hakijat / hakijamäärä % 84,2 % 85,0 % 80,0 % 85,5 % Valintakokeeseen kutsutut 1 490 1 124-810 - suomenkielinen koulutus 1 429 1 061-760 - ruotsinkielinen koulutus 61 63-50 Koulutuksen aloituspaikat 408 360 312 312 - sidosryhmille varatut paikat 5 6 6 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 398 321 312 218 - naiset % 15,2 % 26,5 % - 23,4 % - suomenkielinen koulutus 379 306-209 - ruotsinkielinen koulutus 19 15-9 Alipäällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 207 245-294 - naishakijat % 14,0 % 11,4 % - 11,2 % - suomenkielinen koulutus - 254 - ruotsinkielinen koulutus - 40 Valintakokeeseen kutsutut 110 116-156 - naiset % 12,7 % 12,0 % - 11,5 % - suomenkielinen koulutus 117 - ruotsinkielinen koulutus 39 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 49 49 48 48 - naiset % 6,1 % 6,1 % - 16,7 % Päällystötutkintokoulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 25 0 24 24 naiset % 12,0 % 0-16,7 % Tietolähde: Primus 1) Tavoite merkitty viivalla, mikäli tavoitetta ei ole tulossopimuksessa asetettu. Perustutkintokoulutus Vuonna poliisin perustutkintokoulutukseen oli 947 hakijaa. Vuoden hakijamäärän tavoitetta 1 600 ei saavutettu. Hakukelpoisten hakijoiden määrätavoite ylitettiin yli viidellä prosenttiyksiköllä. Naisten osuus sekä hakijoista että koulutuksen aloittaneista laski aiemmasta vuodesta 2 3 prosenttiyksikköä. Ruotsinkielisen perustutkintokoulutuksen hakijamäärä laski vuoteen verrattuna lähes 15 %. Koulutukseen valittiin yhdeksän opiskelijaa. Toimintavuonna aloitettiin ruotsinkielisten ja kaksikielisten hakijoiden rekrytointistrategian laatiminen. Elokuussa alkaneella ruotsinkielisen koulutuksen hakujaksolla toteutettiin jo valmisteluryhmältä saatuja strategisten linjausten ehdotuksia. Strategia valmistuu ja se vahvistetaan vuonna 2009. 7

Poliisin ylijohdon merkittävät panostukset syksyllä ja tiedottaminen vaikuttivat osaltaan hakijamäärän laskun pysähtymiseen. Vuonna alkoi viisi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen perustutkintokoulutus. Perustutkintokoulutuksen valintaperusteet uudistettiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne 8.9.. Alipäällystötutkintokoulutus Alipäällystötutkinnon aloitti toimintavuonna 48 opiskelijaa ja vuonna 2009 alkavaan suomenkieliseen koulutukseen valittiin 53 opiskelijaa ja ruotsinkieliseen koulutukseen 15 opiskelijaa. Vuosia 2010 2012 koskeva koulutustarvetiedustelu tehdään vuonna 2009. Vuodesta 2009 alkaen koulutustarvetiedustelu tehdään vuosittain poistuma-arviokyselyn yhteydessä, jotta voidaan varmistaa ajantasainen tieto poliisiyksiköiden koulutustarpeesta. Alipäällystötutkintokoulutuksen valintaperusteet uusittiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne 8.9.. Päällystötutkintokoulutus Poliisipäällystön tutkinnon (PPT 13) koulutukseen haki 88 henkilöä, joista naisia oli 20 ja miehiä 68. Kirjalliseen kokeeseen osallistui 73 hakijaa, joista naisia oli 19 ja miehiä 54. Haastatteluun kutsuttiin 30 hakijaa, joista naisia oli 4 ja miehiä 26. Tutkintoa suorittamaan valittiin 24 henkilöä, joista naisia oli 4 ja miehiä 20. Poliisipäällystön tutkinnon (PPT 14) hakujakso toteutettiin 1.10. 14.11.. Helmikuussa 2009 järjestettävään valintakokeeseen kutsuttiin 58 hakijaa, joista naisia oli 8. Päällystötutkintokoulutuksen valintaperusteet uusittiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne 8.9.. Erikoistumisopinnot Vuonna järjestettiin haku- ja valintamenettely liikenteen erikoistumisopintoihin. Hakijoita oli 66, joista toukokuussa alkaneeseen koulutukseen valittiin 25 opiskelijaa. Talousrikostutkinnan erikoistumisopintojen haku- ja valintamenettelyä ei toteutettu. Maksullinen koulutus Toimintavuonna järjestettiin seuraavat maksulliset koulutukset Järjestyksenvalvojakouluttajakoulutusta toteutettiin toimintavuonna neljä kurssia. Vartijoiden voimankäytön kouluttajakoulutuksesta toteutettiin keväällä yleinen ja erityinen osa sekä syksyllä yleinen osa. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen sisältyviä poliisitoimen jaksoja toteutettiin suunnitelman mukaisesti viisi. Poliisijaksojen kesto lyhennettiin Pelastusopiston esityksestä viidestä viikosta neljään viikkoon. Opiskelijoita poliisitoimen jaksoilla oli 99 ja koulutettavapäiviä kertyi 1 980. Hätäkeskuslaitoksen tilaamana toteutettiin 1.9. 5.12. hätäkeskusten vuoromestarien täydennyskoulutusohjelmaan liittyvä 12 opintopisteen (320 tuntia) opintokokonaisuus. Osallistujina olivat eri hätäkeskuksista 12 henkilöä, joista kuusi oli hätäkeskuspäivystäjää, neljä vuoromestaria ja kaksi vanhempaa konstaapelia. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa johtamistaidolliset perusteet vuoroesimiehen tehtävissä tarvittavan esimiesosaamisen kehittämiseen. 8

"Hätäkeskus poliisin operatiivisen toiminnan osana" -koulutusta toteutettiin kaksi kurssia. Opiskelijoita oli 30 ja koulutettavapäiviä kertyi 90. Hätäkeskuslaitoksen poliisirekisterikoulutusta toteutettiin kaksi kurssia. Opiskelijoita oli 40 ja koulutettavapäiviä kertyi 120. Toteutettiin suunnitelman mukaisesti Vankeinhoitolaitoksen neljän koiranohjaajan erikoishuumekoulutus sekä aloitettiin kahden uuden koiranohjaajan koulutus. Ennalta estävä toiminta Ennalta estävän toiminnan materiaalin koordinointia, valmistamista ja tuottamista koskeva toiminta siirtyi vuoden alusta Poliisikoululta uuden oppilaitoksen vastuulle. Vuoden aikana toimintaa on organisoitu muun muassa perustamalla poliisin ylijohtoon ennalta estävän toiminnan materiaalityöryhmä sekä jatkamalla jo olemassa olevan materiaalin jakelua ja suunnittelemalla uutta ennalta estävän toiminnan materiaalia poliisin käyttöön. Vuoden aikana tuotettiin myös uusi dvd-elokuva Minä olen olemassa, joka voi toimia herätteenä ihmiskauppaa koskevassa koulutuksessa. Tietotekniikkarikostutkinnan koulutus Tietotekniikkarikosten tutkinnan koulutuksen kehittämiseksi palkattiin määräaikainen opettaja. Koulutuksen kehittäminen aloitettiin suunnitellusti yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa. Vuoden painopisteenä olivat poliisin perustutkintokoulutuksen tietotekniikkarikostutkinnan osiot sekä erikoistumisopintojen suunnittelu. 9

Taulukko 3. Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit 2006 tavoite Koulutettavapäivät / opettaja-htv 1) - - 1 278 1 242 Tutkinnon läpäisy% Perustutkintokoulutus 96,9 % 98,4% 97,5 % 95,2 % Alipäällystökoulutus 100 % 100 % Poliisipäällystötutkinto (A-opinnot) 100 % 100 % 100 % - Poliisiksi valmistuvien määrä / henkilötyövuodet 1,42 1,63 2,10 2,16 Koulutuksesta eronneet / erotetut Perustutkintokoulutus 6 11 5 8 Alipäällystökoulutus 0 0 0 0 Päällystökoulutus (A-opinnot) 0 0 0 0 Omat opettajat / %-osuus opetustunneista Perustutkintokoulutus 2) - 88 % 95 % 89 % Alipäällystökoulutus 2) - 79 % 80 % 85 % Päällystökoulutus 43 % 46 % 43 % 55 % Erikoistumisopinnot 2) - 71 % 70 % 61 % Tuntiopettajat / %-osuus opetustunneista Perustutkintokoulutus 2) - 12 % 5 % 11 % Alipäällystökoulutus 2) - 21 % 20 % 15 % Päällystökoulutus 57 % 54 % 57 % 45 % Erikoistumisopinnot 2) - 29 % 30 % 39 % Etäopiskelu, % Perustutkintokoulutus - - 20 % 20 % Alipäällystökoulutus - - 30 % 30 % Päällystökoulutus - - 50 % 50 % Toteutuneet / suunnitellut koulutettavapäivät, % Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus PK 117% PAKK 91% 66 % 63 % 90 % 88 % Perustutkintokoulutus Työharjoittelu, htv 227 238-195 Kenttätyöjakso, htv 340 337-344 Tietolähteet: Primus, Personec Fortime, Mimosa, Arkki 1) Ei ole seurattu aikaisemmin, seuranta aloitettu vuodesta. 2) Ei ole seurattu aikaisemmin, seuranta aloitettu vuodesta. Perustutkintokoulutuksen läpäisyprosentti on riippuvainen mm. opintonsa keskeyttäneiden määrästä. Pääasiallisena syynä oli opintojen keskeyttäminen opiskelijan omasta pyynnöstä. Keskeyttämissyiden perusteella voidaan olettaa opiskelijoiden myöhemmin jatkavan opintojaan ja valmistuvan. Poliisipäällystötutkinnon (A-opinnot) läpäisyprosentin toteutumaa ei ole vuonna siitä syystä, ettei vuonna aloitettu päällystötutkintoa, joka olisi päättynyt vuonna. Aikaisemmat perustutkintokoulutuksen suuremman sisäänottomäärät johtivat vuonna tutkintoon valmistuneiden määrän kasvuun. Tämä luonnollisesti vaikutti siihen, että poliisiksi valmistuneiden määrä suhteessa henkilötyövuosiin nousi yli tulostavoitteen. Vastaavasti tiedämme, että pienentyneet opiskelijamäärät vaikuttavat vääjäämättä tähän tunnuslukuun lähivuosien aikana. 10

Omien opettajien osuus pidetyistä opetustunneista on noussut kaikissa tutkintokoulutusvaiheissa. Erikoistumisopinnoissa on turvauduttu tuntiopettajiin tulostavoitteesta poiketen parhaan asiantuntemuksen varmistamiseksi. Etäopiskelun osuudet tutkintokoulutuksissa ovat tulostavoitteiden mukaiset. Toimintavuoden aikana verkkopedagogiikan eteneminen on ollut nopeaa ja tekniset ratkaisut ovat parantaneet mahdollisuuksia verkkokoulutuksen toteuttamiselle. Moodle ja Webex ohjelmat ovat verkkokoulutuksen perustana ja mahdollistavat poliisihallinnon koulutuksessa etäopetuksen lisäämisen. Perustutkintokoulutuksen koulutettavapäivien sekä työharjoittelun ja kenttätyöjakson määrät ovat täysin riippuvaisia tutkintokoulutuksen opiskelijamäärästä. Vähentyneet opiskelijamäärät näkyvät vuonna myös opettajien ja työharjoittelun henkilötyövuosimäärien vähentymisenä. Kenttätyöjakson osalta tämä näkyy viiveellä tulevina vuosina. Tuntiopetuksen osuuteen vaikuttaa erityisesti ruotsinkielisen perustutkintokoulutuksen suuri tuntiopetusmäärä. Perustutkintokoulutuksesta eroaminen/erottaminen ovat säilyneet alhaisella tasolla. Tulos kuvaa sekä poliisikoulutukseen hakeutuvien sitoutuneisuutta opiskeluun että valintajärjestelmän onnistumista. Poliisin työttömyys ei ole lisännyt opinnoista eronneiden määrää. 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit 2006 tavoite Rekrytointi Rekrytoinnin erilliskustannukset / hakija, - 115 155 258 Perustutkintokoulutus Valinnan erilliskustannukset / aloittaneet, - 1 897 2 000 2 108 Koulutettavapäivän hinta, Perustutkintokoulutus 111 148 135 167 Alipäällystökoulutus 109 113 130 162 Päällystökoulutus 225 218 320 270 Erikoistumisopinnot - - 129 160 Poliisikoiratoiminta 1) 566 302 1) 270 214 1) Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus - - 132 157 Maksullinen koulutus - - 132 156 Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannukset 2) - - 300 000 321 116 Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 3) - - 210 000 164 786 Kustannusvastaavuus % Julkisoikeudellisesti hinnoitellut suoritteet 112 % 86 % 100 % 60 % Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 137 % 121 % 100 % 99 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 99 % 91 % - 105 % Tietolähteet: Personec Meritt, Primus, oma raportointi 1 ) Vuodesta alkaen koulutuspäivän hinta ei sisällä hajukoiratunnistustoiminnan kustannuksia, eikä koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannuksia. 2) 3) Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan palkat ja toiminnasta aiheutuvat erilliskustannukset. Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. 11

Taloudellisuustavoitteita ei saavutettu kaikilta osin. Koulutettavapäivien kokonaismäärä laski 15 prosenttia vuodesta. Samanaikaisesti vuokramenot kasvoivat 13 prosenttia. Vuonna keskimääräinen koulutettavapäivän hinta oli 153 euroa ja vuonna vastaavasti 171 euroa. Koulutettavapäivän keskimääräinen hinta kohosi 12 prosenttia vuonna. Koulutettavapäivien taloudellisuustavoitetta määriteltäessä oli laskettu, että perustutkintokoulutuksen koulutettavapäivien kokonaismäärä olisi 107 023 koulutettavapäivää. Perustutkintokoulutuksen osalta koulutettavapäiviä kertyi 24 prosenttia (26 308 koulutettavapäivää) tavoitetta vähemmän. Määrällisen tavoitteen alittuminen vaikutti kaikkiin taloudellistavoitteisiin, koska Poliisiammattikorkeakoulun menoista kiinteiden menojen osuus on noin 85 prosenttia. Kustannuslaskentaa on kehitetty vuoden aikana, joten vuosien 2006 ja toteutumatiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. 3.3 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET Opetusprosessi Taulukko 5. Suoritteet Suoritteet 2006 tavoite Koulutettavapäivien lukumäärä Perustutkintokoulutus (lähiopetus) 127 680 103 740 107 023 80 715 Alipäällystökoulutus 4 905 6 099 4 900 4 900 Päällystökoulutus 8 665 11 075 8 620 6 416 Erikoistumisopinnot 570 1 203 2 000 2 553 Poliisikoiranohjaajien koulutus 2 075 1 956 2 000 2 024 Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus 1) 18 595 13 399 14 000 19 611 Maksullinen koulutus 2) 3 831 5 967 5 250 5 506 julkisoikeudelliset 1 824 2 650 650 liiketaloudelliset 2 004 2 600 4 856 Suoritetut tutkinnot Perustutkintokoulutus 350 372 470 472 Alipäällystötutkinto suomenkielinen 43 47 50 52 ruotsinkielinen 0 16-0 Poliisipäällystötutkinto PPT-tutkinnot (3-vuotinen toteutus) 35 0-0 PPT-tutkinnot (A+B) 0 0-5 A-opinnot (suomenkielinen koulutus) 33 25-0 A-opinnot (ruotsinkielinen koulutus) 14 0-0 Erikoistumisopinnot 0 0-4 Koulutukseen osallistuneiden määrä Maksullinen koulutus 2) julkisoikeudelliset 188 220 118 liiketaloudelliset 131 400 534 Kurssien ja seminaarien lukumäärä Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus 150 204 Ostetut koirat 55 78 55 56 Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi 1) Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisikoulun koulutuspäivät laskettu yhteen vuosina 2006. 2) Maksullisen koulutuksen erittelyä julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisiin ei ole seurattu vuonna.. 12

Perustutkinnossa toteutuneiden koulutettavapäivien (lähiopetus) määrä jäi tavoitteesta. Tämä johtuu tutkintokoulutuksen aloittavien opiskelijoiden määrästä. Vuonna jäi kokonaan kaksi suomenkielistä perustutkintokurssia aloittamatta. Poliisin perustutkinnon suorittaneiden määrä on pysynyt tavoitteen mukaisena. Muutama aiemmin opintonsa keskeyttänyt suoritti toimintavuonna opintonsa loppuun. Alipäällystökoulutuksen koulutettavapäivien määrä toteutui suunnitelman mukaisena. Päällystökoulutuksen koulutettavapäivien määrään vaikutti se, ettei vuonna käynnistetty päällystökoulutusta. Toimintavuonna aloittanut PPT 13 ehti opiskelemaan A-opinnoissa vain syyslukukauden. Poliisipäällystön tutkinnon B-opintoja järjestettiin toimintavuoden aikana suunnitelmia vähemmän, koska opintojaksoja jouduttiin peruuttamaan liian pienen kysynnän takia. PPT-tutkinnon 3-vuotinen toteutusmalli päättyi vuonna 2006, jolloin viimeiset tutkinnon tällä tavalla suorittaneet valmistuivat PPT8 tutkinnosta. Vuonna valmistuivat ensimmäiset viisi uusimuotoisen poliisipäällystön tutkinnon suorittaneet henkilöt. Vuonna ei valmistunut A-opinnoista yhtään henkilöä siitä syystä, että vuonna ei aloitettu lainkaan päällystötutkintokoulutusta. Vuonna 2006 ruotsinkielisen koulutuksen A-opinnoista valmistuneet jatkoivat B-opinnoissa. Ruotsinkielinen päällystökoulutuksen A-opinnot aloitettaneen seuraavan kerran vuonna 2014. Julkisoikeudellisen ja liiketaloudellisen koulutuksen t eroavat tavoitteista lähinnä siitä syystä, että osa liiketaloudellisesta koulutuksesta kirjattiin virheellisesti julkisoikeudellisen koulutuksen tavoitteeseen. Yhteenlaskettujen osallistujien määrä ylittää kuitenkin tavoitteen 32 osallistujalla. Ammattitaitoa ylläpitävän ja lisäävän koulutuksen määrä oli korkea johtuen poliisin hallintorakenteen kokonaisuudistukseen liittyvästä koulutuksesta sekä siitä, että etenkin perustutkintokoulutuksen pienempi volyymi mahdollisti suuremman koulutusmäärän ja useamman koulutustilaisuuden järjestämisen. 3.4 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu 2006 tavoite Opiskelijapalaute Perustutkintokoulutus (asteikko 1 5) opiskelijapalaute jaksoilla 1 7 3,83 3,73 >3 3,93 opiskelijapalaute jaksoilla 8 ja 10 >3 3,05 opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 3,79 3,93 >3 3,94 opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 3,84 4,00 >3 4,00 työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,14 3,80 >3 3,82 Alipäällystökoulutus (asteikko 1-5) ( asteikko 4-10) 3,2 8,04 Päällystökoulutus (asteikko 4-10) 8,2 >8 8,46 Oikaisupyynnöt Perustutkinto 6 4 0 2 Alipäällystötutkinto 0 0 0 3 Päällystötutkinto 3 1 0 1 Tietolähteet: Paula, Arkki 13

Perustutkintokoulutuksen opiskelijapalautteen taso on pysynyt vakaana. Opiskelijapalautteen tavoitetaso (>3) saavutettiin jokaisella arviointitasolla. Myös työharjoittelijoiden ohjaajien arvio työharjoittelijoista säilyi hyvällä tasolla. Alipäällystö- ja päällystökoulutuksen opiskelijapalautteen taso on pysynyt vakaana. Tavoitetaso (>8) saavutettiin kummassakin koulutuksessa. Tutkintokoulutuksen oikaisupyyntöjen määrä on pysynyt vähäisenä ja ne liittyvät koulutukseen valintaan. Kehittämisprosessi Kehittämisprosessin tavoitteena on hyödyntää poliisin työyhteisöjen kehittämisessä koulutus- ja tutkimustoiminnassa kertyvää taitotietoa sekä työprosessien kautta parantaa opiskelijoiden oppimismahdollisuuksia kytkemällä työyhteisöt mukaan kehittämistoimintaan. Kehittämisprosessiin ei ole kohdennettu kokopäiväisiä henkilöresursseja, vaan siihen osallistuvat asiantuntijat sekä johto erilaisten kehittämishankkeiden muodossa. Tästä johtuen kehittämisprosessin tuottavuutta ei arvioida normaaleilla mittareilla, vaan arviointi tapahtuu sanallisesti. Oppilaitoksen edustajat ovat osallistuneet asiantuntijoina poliisin keskeisten kehittämishankkeiden valmisteluun. Tämä tavoite toteutuu mm. siten, että oppilaitosten asiantuntijat osallistuvat työ- ja valmisteluryhmien toimintaan. Kuluneella toimintakaudella keskeisiä kehittämiskohteita ovat olleet poliisin hallintorakenne (PORA-hanke), lupahallinnon koulutustarjonnan arviointi ja kehittäminen, tulos- ja kehityskeskustelut, poliisin johtamisen arviointijärjestelmä, poliisin kenttäohjelmisto (POKE), työilmapiiri ja johtaminen (henkilöstöbarometri). Poliisiammattikorkeakoulu toimii sisäasiainministeriön laadun itsearvioinnin pilottikohteena. Arviointi toteutetaan CAF-arviointimallin mukaisesti ja se aloitettiin vuonna. Monet vuodelle ajoitetuista kehittämishankkeista jatkuvat vuonna 2009. Poliisiammattikorkeakoulu on toimintavuoden aikana käynnistänyt kaksi poliisin hallintorakenteen kokonaisuudistukseen liittyvää kehittämisprojektia ja valmistellut yhtä kehittämisprojektia. Käynnissä olevat kehittämisprojektit ovat Itä-Suomen läänin kenttäjohtamisjärjestelmän kokeilun seurantatutkimus ja Johtoryhmätyöllä hyvinvointia poliisilaitoksiin eli uusien poliisilaitosten johtoryhmien kehittämisprojekti. Valmisteltava projekti on Uusien poliisilaitosten johtamisrakenteiden ja -käytäntöjen seuranta- ja kehittämisprojekti. Kaikki kolme projektia jatkuvat vuoden 2009 aikana. Tutkimusprosessi Tutkimustoiminnan tehtävänä on korkeatasoisten julkaisujen avulla luoda perustaa poliisikoulutukselle, poliisin toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle sekä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiselle ja parantamiselle. Keskeiset tutkimustoiminnan linjaukset esitetään Poliisiammattikorkeakoulun ja poliisin ylijohdon välisessä tulossopimuksessa. Vahvimmin tutkimustoiminnassa ovat esillä erilaiset sisäiseen turvallisuuteen liittyvät teemat. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa esitettyjen yhteisten ja erityisten sisäisen turvallisuuden tavoitteiden mukaan ryhmiteltynä oppilaitoksen tutkimusjulkaisut jakautuivat seuraaville teemoille: syrjäytymisen ehkäisy (9 julkaisua), järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikollisuuden torjunta (6), koulutus ja osaamisen kehittäminen (4), maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen (4), väkivallan vähentäminen (4), alkoholihaittojen torjunta (3), terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy (2) sekä rajaturvallisuus (1). Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan välillisesti liittyviä tutkimusjulkaisuja julkaistiin myös poliisin johtamisesta ja työhyvinvoinnista, kansalaisten luot- 14

tamuksesta poliisiin, huumausainehaittojen torjunnasta sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman arvioinnista. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminta kohdistuukin kokonaan sisäisen turvallisuuden kysymyksiin. Sisäasiainministeriön tutkimusstrategia on tulossopimuksen ja sisäisen turvallisuuden ohjelman ohella keskeinen Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaava asiakirja. Sitä on toteutettu johdonmukaisesti. Strategiassa on yhteensä 33 suoraan Poliisiammattikorkeakoulua koskevaa kohtaa. Seuraavassa on tiivistetty niihin liittyvät keskeisimmät toimenpiteet ja toimintalinjat. Ministeriön tutkimusstrategia edellyttää tutkimukselle riittäviä voimavaroja. Henkilöstövoimavarat määräytyvät poliisin ylijohdon hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaan. Muut voimavarat on varmistettu oppilaitoksen omilla päätöksillä (muun muassa tarkoituksenmukaiset toimitilat ja muut fasiliteetit). Strategian edellyttämään tutkimuksen laadun varmistamiseen on määritelty menettelytavat. Viiden tutkimustiimin vetäjältä edellytetään tohtorin tutkintoa ja oppilaitoksen sarjassa julkaistujen tutkimusten julkaisemisessa noudatetaan vertaisarviointia. Kuluneen vuoden aikana laadittiin erillisrahoitettuja hankkeita varten arviointikyselylomake. Toiminnassa noudatetaan hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita ja Poliisiammattikorkeakoulu on sitoutunut tutkimuseettisen neuvottelukunnan periaatteisiin. Tutkimusvirat on täytetty strategian edellyttämällä tavalla. Tutkimushenkilöstön pätevyydestä huolehditaan jatkuvasti muun muassa menetelmäkoulutuksella sekä tukemalla työssä oppimista. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan aktiivisesti kuten strategia edellyttää. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen sähköpostilistalla, poliisin intranetissä sekä poliisin internetsivuilla on tiedotettu kaikista aloitetuista tutkimushankkeista. Kaikista julkaisuista on netti- ja sähköpostitiedotuksen lisäksi toimitettu lehdistölle tiedote. Tutkimustulokset ovat säännönmukaisesti ylittäneet uutiskynnyksen ja tätä kautta oppilaitoksen tutkimustoiminnan näkyvyys valtakunnan julkisuudessa on ollut hyvä. Poliisiammattikorkeakoulun sähköpostilistalle on aktiivisella tiedotuksella hankittu runsaasti uusia vastaanottajia. Ohjeet listalle pääsemiseen löytyvät oppilaitoksen internetsivuilta. Lisäksi sähköpostilistasta on tiedotettu sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön viestintäyksikköjen avustuksella ministeriöiden henkilöstölle. Julkaisujen myyntiluvut ovat kasvaneet, joten tehostettu tiedotus on myös tuottanut tulosta. Syksyllä järjestettiin Poliisiammattikorkeakoulussa viides poliisitutkimuksen seminaari, jossa niin ikään tiedotettiin tutkimustuloksista sekä menossa olleista hankkeista. Resursseja on käytetty joustavasti muun muassa poliisin resurssityöryhmän tarpeisiin. Eri ministeriöiden tutkimuslaitosten kanssa on tehty yhteistyötä. Keskeisimpiä yhteistyötahoja ministeriöiden tutkimuslaitoksista ovat olleet Raja- ja merivartiokoulu, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Stakes, Kansanterveyslaitos ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Yhteistyön aloittamisesta Pelastusopiston tutkimusyksikön kanssa on sovittu. Alan kansainvälistä kehitystä on seurattu aktiivisesti ja tehty kansainvälistä yhteistyötä. Verkostot tiedeyhteisöön ovat laajat. Vuorovaikutusta virkamiesten kanssa on parannettu muun muassa vuosittaisella poliisitutkimuksen seminaarilla. Myös Poliisiammattikorkeakoulun viikoittaiseen tutkimusseminaariin ovat kaikki tervetulleita. Strategian edellyttämällä tavalla ulkopuolisen rahoituksen määrä Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminnassa on huomattava. Vuonna oli menossa 13 Poliisiammattikorkeakoulun budjettikehyksen ulkopuolelta rahoitettua hanketta, joiden yhteenlaskettu loppusumma oli yli 500 000 euroa. Kaikki ulkopuolisella rahoituksella toteutetut hankkeet liittyivät tiiviisti sisäiseen turvallisuuteen. Keskeisimmät teemat ulkopuolisella rahoituksella toteutetuissa hankkeissa olivat viranomaisyhteistyö, rikostiedustelu ja rikosanalyysi, terrorismi, rasistiset rikokset, talousrikollisuus, turvallisuusviranomaisten mediakuva, rajaturvallisuus sekä yksityinen turvasektori. Tulossopimuksen pohjalta rahoitetun tutkimuksen painopistettä on siirretty toimintaympäristön analysoinnin suuntaan kuitenkaan unohtamatta esimerkiksi poliisin johtamista, työilmapiiriä ja tasa-arvokysymyksiä. 15

Tutkimuksen henkilöstöpolitiikassa noudatetaan valtion henkilöstöpoliittisia linjauksia. Strategian mukaisesti tutkimukselle perustettiin oppilaitokseen oma osastonsa. Keskeinen toiminnan tuloksellisuuden mittari on julkaisujen määrä. Määrä yksistään ei kuitenkaan riittävästi kuvaa toiminnan tehokkuutta ja laatua. Tulossopimukseen onkin sisällytetty myös julkaisujen määrä suhteutettuna tutkimukseen käytettyihin henkilötyövuosiin sekä vertaisarvioitujen eli referee-menettelyn läpikäyneiden julkaisujen osuus. Vertaisarvioitujen julkaisujen laadunvarmistusmenettely on muita julkaisuja tiukempi. Kuluneen vuoden aikana tutkimuksen suunnitteluun yhteistyössä poliisin tutkimuspoliittisen neuvottelukunnan, sisäasiainministeriön tutkimusta koordinoivan ryhmän sekä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan kanssa on kiinnitetty erityistä huomiota. Näiden toimielinten vastuulla on tutkimustoiminnan koordinointi. Sisäasiainministeriön poliisiosastolle laadittiin tutkimustiedon tarpeita kartoittava kysely. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimushenkilöstö on myös osallistunut aktiivisesti turvallisuustutkimuksen strategian laatimiseen sektoritutkimuksen neuvottelukunnan turvallisuustutkimuksen jaoston sisäisen turvallisuuden alatyöryhmässä, sisäasiainministeriön tutkimustoimintaa koordinoivassa ryhmässä sekä strategian työpajoissa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnalla ei vielä vuoden aikana ollut hankerahoitukseen liittyviä kilpailutuksia, joten siltä osin aktiivisuutta sektoritutkimuksen suuntaan ei ole ollut mahdollista osoittaa. Yhdessä sisäasiainministeriön tutkimusta koordinoivan työryhmän kanssa on kehitetty tutkimuksen koordinointia ja ministeriön alaisten oppilaitosten yhteistyötä. Ryhmä koordinoi ja tiedottaa sisäasiainministeriön hallinnonalalla menossa olevasta ja suunnitellusta tutkimuksesta. Raja- ja merivartiokoulun kanssa yhteisiä hankkeita ja julkaisuja sisäisen turvallisuuden alueella on ollut jo aiemminkin. Pelastusopiston kanssa sovittu yhteistyö painottuu ainakin alkuvaiheessa toimintaympäristön ja siinä tulevaisuudessa tapahtuvien muutosten analyysiin. Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut 2006 tavoite Julkaisujen yhteismäärä 53 46 46-55 49 Julkaisut (ml. kotimaiset) / tutkimuksen htv:t 2,3 3,5 2,0-3,0 3,8 Referee menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: Tutkimuksen tuloskortti 17 % 20 % 35 % 29 % Alkuvuodesta tutkimuksen seitsemästä asiantuntijavirasta oli vielä täyttämättä kolme: talousrikollisuuden erikoistutkijan virka, talousrikollisuuden tutkijan virka sekä työhyvinvoinnin erikoissuunnittelijan virka. Tämä seikka huomioon ottaen tulosta voidaan pitää hyvänä. Vaativien vertaisarvioitujen julkaisujen määrä ei ole prosentuaalisesti aivan tavoitteeksi asetetun suuruinen. Tilanne on kuitenkin muuttunut selvästi paremmaksi edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteutettuna tutkimuksen henkilötyövuosiin vertaisarvioitujen julkaisujen määrä on kuitenkin selvästi kasvanut, toisin sanoen prosenttiosuuden vähenemiseen on vaikuttanut ennen muuta muiden julkaisujen määrän kasvu. Asiantuntemuksen kasaantumista on estänyt tutkimushenkilöstön nopea vaihtuminen, mikä osittain johtuu alueellistamisesta ja osittain suuresta määrästä määräaikaisia projekteja ja niihin liittyviä määräaikaisia virkasuhteita. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimushenkilöstön virkasuhteiden mediaanikesto oli vuoden lopussa vain neljä vuotta, mikä kuvastaa henkilöstön suhteellisen runsasta vaihtuvuutta. Tilanne tältä osin kuitenkin parani selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. 16

Vaihtuvuudesta huolimatta julkaisujen kokonaismäärä kehittyi suotuisasti ja oli tavoitteen mukainen. Julkaisujen määrä suhteessa henkilötyövuosiin ylittää tavoitellun tason. Monografioita tuotettiin 11, kun määrä vuotta aiemmin oli yhdeksän. Julkaisemattomien asiantuntijaselvitysten (eivät sisälly taulukkoon) määrä on myös kasvanut. Edellisvuonna niitä laadittiin 15 ja vuonna määrä oli 24. Kokonaisuutena julkaisuja tuotetaan riittävästi, mutta niiden painopiste saisi olla hieman enemmän korkealaatuisissa vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Poliisimuseo Vuoden aikana Poliisimuseoon suunniteltiin ja rakennettiin Suomen poliisin historiasta kertova perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa". Näyttely valmistui 5.9. pidettyjen Poliisiammattikorkeakoulun vihkiäisten yhteyteen. Museon avajaiset pidettiin 22.9.. Poliisimuseo oli avoinna yleisölle syyskuun lopulta joulukuun puoleen väliin. Museoon tutustui vuoden aikana lähes 5 000 kävijää. Poliisimuseo käynnisti syksyllä vuoden 2009 erikoisnäyttelyiden suunnittelun ja käsikirjoittamisen. Poliisimuseo jatkoi yhteistyötä kihlakuntien kanssa järjestämällä poliisin museopäivät, osallistumalla Helsingin poliisilaitoksen perinnetoimikunnan kokouksiin ja Tampereen sekä Turun poliisilaitosten perinnehuoneiden kehittämiseen. Taulukko 8. Museotoiminnan suoritteet Suorite 2006 17 tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus 99 55-77 Huolletut museoesineet 2 215 153-200 Museon kävijämäärä 4 090 0 5 000 4 659 Tietolähteet: oma tilastointi, kävijälaskuri Kirjasto- ja tietopalvelu Vuoden aikana luotiin yhteiset toimintatavat asiakaspalveluun ja hankintoihin. Kirjaston itympäristöä kehitettiin ottamalla käyttöön uusia sähköisiä aineistoja ja RFID-tekniikka. Kirjaston kokoelmatietokanta avattiin Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuille vapaasti käytettäväksi. Keväällä osallistuttiin valtakunnalliseen ammattikorkeakoulujen kirjastojen asiakastyytyväisyyskyselyyn. Tulosten perusteella toimintaa on kehitetty. Kyselyn tulokset olivat kauttaaltaan hyviä ja kansallisen keskiarvon yläpuolella. Tiedonhankinnan opetus saatiin vuoden aikana systemaattiseksi osaksi tutkintokoulutusta sen kaikilla tasoilla. Lisäksi henkilökunnalle annettiin sekä kevät- että syyslukukaudella tiedonhaun koulutusta useista eri teemoista yhteensä 26 tuntia. Taulukko 9. Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite 2006 tavoite Lainat, lukumäärä 36 225 31 609 36 000 38 876 Tiedonhaut, lukumäärä 150 544 Lainat / kirjaston htv:t 7 200 5 614-7 513 Kirjaston ja tietopalvelun menot/lainat, 8,40 11,00-9,90 Tietolähde: kokoelmatietokanta, Personec Fortime, Personec Meritt

Tulossopimuksessa asetetut suoritemäärät ylitettiin lainojen osalta 8 prosentilla ja tiedonhakujen osalta 263 prosentilla. Lainojen määrä lisääntyi vuoteen verrattuna 23 prosentilla. Tiedonhakujen lukumäärä oli moninkertainen verrattuna tulossopimustavoitteisiin, mutta tämä johtuu laskentaperusteiden muuttumisesta tieteellisten kirjastojen yhteistilasto-ohjeen mukaiseksi eikä luku näin ollen ole täysin vertailukelpoinen tavoitteeseen nähden. 3.5 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET Kustannusvastaavuustavoite 100 % TUOTOT tilinpäätös 2006 tilinpäätös tilinpäätös Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot 162 108 218 782 102 207 maksullisen toiminnan muut tuotot 75 680 0 0 TUOTOT YHTEENSÄ 237 788 218 782 102 207 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 154 12 317 henkilöstökustannukset 20 713 37 019 12 984 vuokrat 19 29 0 palvelujen ostot 32 683 9 974 39 220 muut erilliskustannukset 9 368 8 679 8 110 Erilliskustannukset yhteensä 84 937 55 712 60 630 KÄYTTÖJÄÄMÄ 152 851 163 070 41 577 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 59 447 181 967 102 765 poistot 0 14 898 4 787 korot 0 1 201 598 muut yhteiskustannukset 67 554 0 256 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 127 001 198 067 108 407 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 211 938 253 779 169 037 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 25 850-34 997-66 830 Käytetty MPL 7.1. :n mukainen hintatuki 0 0 0 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 Kustannusvastaavuus 112 % 86 % 60 % Julkisoikeudellisiksi kiinteämaksuiksi suoritteiksi on sisäasiainministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta (19.12./1266) vahvistettu valintakoemaksu, tottelevaisuustarkastusmaksu, vartijoiden voimankäyttökoulutuksen kouluttajakoulutus sekä järjestyksenvalvojakouluttajakoulutus. 18

Vuonna ei saavutettu julkisoikeudellisten suoritteiden osalta asetettua 100 prosentin kustannusvastaavuutta. Valintakokeista saadut tuotot pienenivät merkittävästi verrattuna vuoteen, koska valintakokeeseen kutsuttujen määrä väheni 28 prosenttia. Valintakoemaksu 42 euroa ei kata valinnasta aiheutuvia kustannuksia. Poliisiammattikorkeakoulun keskimääräinen maksullisen koulutuksen koulutettavapäivän hinta vuonna oli 156 euroa. Vastaavasti kiinteämaksuisista julkisoikeudellisista koulutuksista on peritty maksuasetuksen keskimäärin 120 euroa koulutettavapäivältä. Edellä mainittujen vahvistettujen hintojen noudattaminen aiheutti sen, että julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 60 prosenttia vuonna. Valintakoemaksun nostaminen voisi entisestään karsia valintakokeeseen osallistuvien määrää. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, LIIKETALOUDELLISET SUORITTEET Kustannusvastaavuustavoite 100 % TUOTOT tilinpäätös 2006 tilinpäätös tilinpäätös Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot 403 880 411 033 650 789 maksullisen toiminnan muut tuotot 82 836 157 760 275 252 TUOTOT YHTEENSÄ 486 716 568 792 926 041 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 574 162 5 576 henkilöstökustannukset 36 999 10 169 118 362 vuokrat 0 0 0 palvelujen ostot 27 061 6 466 51 312 muut erilliskustannukset 4 445 1 064 8 423 Erilliskustannukset yhteensä 75 079 17 861 183 673 KÄYTTÖJÄÄMÄ 411 637 550 932 742 368 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 113 153 283 266 706 978 poistot 0 15 483 35 765 korot 0 1 249 4 468 muut yhteiskustannukset 149 179 153 856 1 913 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 262 332 453 854 749 124 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 337 411 471 714 932 797 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 149 305 97 078-6 756 Käytetty MPL 7.1. :n mukainen hintatuki 0 0 0 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki 0 0 0 Kustannusvastaavuus 144 % 121 % 99 % 19

Liiketaloudellisten suoritteiden osalta jäätiin hieman 100 %:n kustannusvastaavuustavoitteesta. Maksullisen toiminnan myyntituotot kasvoivat 58 % ja muut tuotot 74 %. Maksullisen toiminnan tuotoista 477 804 tuli koulutustoiminnasta, 105 191 tutkimustoiminnasta ja 343 046 muusta liiketaloudellisesta toiminnasta. Vuokratuotot kasvoivat edellisvuodesta. Vuokrasopimuksen mukaisia vuokria korotettiin verohallituksen päätöksen mukaisesti alkuvuonna. Maksullisen toiminnan yhteiskustannukset nousivat suhteellisesti merkittävän paljon, koska koulutettavapäivien määrä väheni edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Näin ollen yhteiskustannuksia kohdistui merkittävästi enemmän myös maksulliseen toimintaan. 3.6 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Tulossopimuksessa ei ole asetettu kustannusvastaavuustavoitetta. TUOTOT tilinpäätös 2006 tilinpäätös tilinpäätös Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 23 000 39 240 115 904 EU:lta saatu rahoitus 173 000 30 473 0 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 0 yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 12 000 600 1 100 TUOTOT YHTEENSÄ 208 000 70 313 117 004 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 885 henkilöstökustannukset 70 000 63 663 95 008 vuokrat 0 0 4 065 palvelujen ostot 81 000 8 523 6 662 muut erilliskustannukset 55 000 2 868 2 033 Erilliskustannukset yhteensä 206 000 75 054 108 653 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 4 000 2 000 2 945 poistot 0 0 0 muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 4 000 2 000 2 945 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 210 000 77 054 111 598 KUSTANNUSVASTAAVUUS -2 000-6 741 5 406 Kustannusvastaavuus 99 % 91 % 105 % Yhteisrahoitteisen toiminnan osalta kustannusvastaavuus saavutettiin. Yhteisrahoitteinen toiminta muodostui Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta "The Private Security Guard: A Sociological Study", sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston, Rajavartiolaitoksen ja 20