Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1 Jätehuollon kevätpäivä 22.5.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö
Valtakunnallinen jätesuunni.elu Jätesuunni.elu perustuu jätedirek1iviin. Kullakin jäsenmaalla on oltava jätesuunnitelma (tai jätesuunnitelmia, jotka ka.avat koko maan alueen) sekä jä.eensynnyn ehkäisy - suunnitelma. Jätesuunnitelmat on uusi.ava kuuden vuoden välein. Jätedirek1ivissä on esite.y myös jätesuunnitelmien sisältövaa1mukset. Suomen lainsäädännössä vaa1mukset on saate.u voimaan jätelaissa. Suomen jätesuunni.eluun kuuluvat sekä valtakunnallinen jätesuunnitelma e.ä alueelliset jätesuunnitelmat. 22.5.2014 Sirje Stén YM 2
Koh3 kierrätysyhteiskuntaa Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Val1oneuvosto on hyväksynyt 10.4.2008 ja valmistel1in laajassa yhteistyöverkostossa. Voimassa vuoden 2016 loppuun tai siihen as1, kunnes uusi jätesuunnitelma valmistuu. Sisältää kansallisen jä.een synnyn ehkäisy suunnitelman. Sisältää jätehuollon ja jä.een synnyn ehkäisyn kansalliset päämäärät, tavoi.eet ja toimenpiteet. Tavoi.eena antaa suunta jätehuollon kehi.ämiselle ja ohjata käytännön jätehuoltoa. 22.5.2014 Sirje Stén YM 3
Valtakunnallisen jätesuunnitelman päämäärät 1. Jä.eiden syntyä ehkäistään materiaalitehokkuu.a parantamalla. 2. Kierrätystä tehostetaan. 3. Vaarallisten aineiden hallintaa jätenäkökulmasta edistetään. 4. Jätehuollon haitallisia ilmastovaikutuksia vähennetään. 5. Jätehuollon terveys- ja ympäristöhai.oja vähennetään. 6. Jätehuollon organisoin1a kehitetään ja selkeytetään. 7. Jätealan osaamista kehitetään. 8. Jä.eiden kansainväliset siirrot tehdään hallitus1 ja turvallises1. 22.5.2014 Sirje Stén YM 4
Jätesuunnitelman seuranta ja 3lastoin3 Jätesuunnitelman seuranta aloiteqin suunnitelman valmistu.ua Seurannan toteuq Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja seurantaa ohjasi laaja- alainen ohjausryhmä Tavoi.eiden ja toimenpiteiden seurantaa. Kaksi seurantaraporqa julkaistu, ensimmäinen 2012 ja toinen 2014 (Ympäristöministeriön rapor.eja 3/2012 ja 6/2014). Jälkimmäisen seurantarapor1n jälkeen valiqin 9 seurantaindikaa.oria, joita ylläpidetään seuraavaan valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan as1. 22.5.2014 Sirje Stén YM 5
Jätesuunnitelman seurannan yleisiä johtopäätöksiä Toimenpiteet pääosin kohtuullises1 edenneet Jätelain ja siihen lii.yvien lakien uudistus vaiku.anut monien toimenpiteiden edistymiseen. Parhaiten ovat edenneet ympäristöhallinnon vastuulle asetetut toimenpiteet. Jä.een määrälliset tavoi.eet on vain osin saavute.u. Esitetyt toimenpiteet eivät kaikilta osin ole kohdistuneet asete.ujen tavoi.eiden kannalta oikein. Seurannan aikana on havai.u 1lastoinnin puu.eita, mm.: Rakentamisen jä.eiden hyödyntämisasteen selvitys edelleen vaikeaa 1lastoin1ongelmien takia. Jä.een synnyn ehkäisylle ja materiaalitehokkuudelle on vaikea ase.aa indikaa.oreita. 22.5.2014 Sirje Stén YM 6
Kokonaisjätemäärän kehitys Jätekertymät sektoreittain (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Muut jätteet Maa- ja metsätalouden jätteet Energiantuotannon jätteet Yhdyskuntajätteet Teollisuuden jätteet Rakentamisen jätteet Kaivostoiminnan jätteet 2004 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Jätemäärä, milj. t/v Sirje Stén YM 7
Kaivostoiminnan jä.eet 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 Kaivannaistoiminnassa syntyneiden mineraalijätteiden määrä (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) 0 10 20 30 40 50 60 Jätteen määrä, milj. t/v Sirje Stén YM 8
Mineraalijä.eiden hyödyntäminen Mineraalijätteiden materiahyödyntäminen ja loppusijoittaminen kaatopaikalle (Lähde: Tilastokeskus; Kuva: SYKE) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Sijoitettu kaatopaikalle Hyödynnetty materiana 2005 2004 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Määrä, milj. t/v Sirje Stén YM 9
Tavoi.eet jä.een synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle - rakentaminen Rakentamisen jä.eistä hyödynnetään vähintään 70 % materiaalina ja energiana. Maarakentamisessa korvataan luonnonsoraa ja kalliomurske.a teollisuuden ja kaivannaistuotannon jä.eillä 5 % eli noin 3 4 miljoonaa tonnia. Sirje Stén YM 10
Tavoi.eet jä.een synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle vuonna 2016 Maaseudun elinkeinotoiminnassa syntyvä lanta hyödynnetään. Tästä lantamäärästä 10 % käsiteltäisiin maa1lojen biokaasulaitoksissa. Näihin laitoksiin ohjautuisi myös vähintään 10 % syntyvästä haja- asutuksen sako- ja umpikaivolie.eestä. Haja- asutusalueiden lie.eistä 90 % ohjautuu käsi.elyyn jätevedenpuhdistuslaitoksille ja 10 % maa1lojen biokaasulaitoksiin. Yhdyskuntalie.eistä 100 % hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana. Sirje Stén YM 11
Biokaasulaitoksissa tuote.u biokaasu Biokaasulaitoksilla tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen ajanjaksolla 1997-2012 (Lähde: Itä-Suomen yliopiston Suomen biokaasulaitosrekisteri; Kuva: SYKE) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 Hyödynnetty Ylijäämäpoltettu 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Biokaasun määrä, milj. m 3 Sirje Stén YM 12
Tavoi.eet jä.een synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle - yhdyskuntajäte Yhdyskuntajä.een määrän vakiinnu.aminen 2000- luvun alun tasolle ja sen jälkeen jätemäärän kääntäminen laskuun vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2016 yhdyskuntajä.eistä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. 7.2.2013 Sirje Stén YM 13
Yhdyskuntajä.een määrä Tavoite 2016 Yhdyskuntajätteen määrä vuosina 1997-2012 ja vuodelle 2016 VALTSUssa asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja VALTSU; Kuva: SYKE) 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Määrä, 1000 t/v Sirje Stén YM 14
Yhdyskuntajätemäärä asukasta koh3 600 Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/as/v (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT) 500 kg/asukas/v 400 300 200 Kertymä Suomessa, kg/as/v Kertymä EU27-maissa (keskiarvo), kg/as/v 100 0 7.2.2013 Sirje Stén YM 15
Yhdyskuntajä.een hyödyntäminen Yhdyskuntajätteen %-jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina 2006-2012 sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus ja VALTSU) Tavoite 2016 30 20 30 20 Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys Kompostointi ja mädätys 2012 22 12 34 33 Hyödyntäminen energiana 2011 22 13 25 40 2010 2009 20 24 13 12 22 18 45 46 Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely 2008 24 8 17 51 2007 24 11 12 53 2006 24 9 9 58 0 20 40 60 80 100 Osuus yhdyskuntajätemäärästä, % Sirje Stén YM 16
Pol.olaitokset Yhdyskuntajä.een energiahyödyntämiselle tarvi.aisiin pol.olaitoskapasiteeqa noin 700 000 750 000 tonnia, sisältäen jä.een polton sekä rinnakkais- e.ä ns. varsinaisissa jä.een pol.olaitoksissa. Sirje Stén YM 17
Biohajoava yhdyskuntajäte Loppusijoitetun jätteen määrä, 1000 t/v 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus vuosina 1994-2012 sekä vuosille 2009 ja 2016 asetetut enimmäistavoitetasot (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja Ympäristöministeriö; Kuva: SYKE) * Sekalaisen yhdyskuntajä.een sisältämän biohajoavan osuuden laskennassa on käyte.y prosenqna 69 % vuosien 2008-2012 osalta. Aiempina vuosina em. %- osuudeksi arvioi1in 83%. Sijoitus kaatopaikalle Tavoitetaso (max) 7.2.2013 Sirje Stén YM 18
Yhdyskuntajä.een vien3 Polttoon tai kaatopaikkasijoitukseen vietyjen yhdyskuntajätteiden määrät vuosina 2006-2013 (Lähde: SYKE) 30 000 Määrä, t/v 25 000 20 000 Vienti polttoon Vienti sijoitettavaksi kaatopaikalle 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sirje Stén YM 19
Vuosi 2016 lähenee - uuden suunni.elun aloi.aminen Suomen ympäristökeskus on aloi.anut jätemäärien ennakoin1hankkeen, tavoi.eena ennakoida jätemääriä, ja tutkia poten1aalisia jätevirtoja EU:n kierrätystavoi.eiden saavu.amiseksi. Uuden Valtsun valmistelu vuoteen 2022 aloitetaan ensi vuonna. Sirje Stén YM 20
Lisä1etoa: www.ym.fi Ympäristö> Jä.eet >Valtakunnallinen jätesuunnitelma Sirje Stén Ympäristöministeriö sirje.sten(a)ymparisto.fi