SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010



Samankaltaiset tiedostot
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Perinnemaisemien hoito

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Anne Raunio SYKE. Luontotyyppien SYKE. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin. toteutus Kuvat: Anne Raunio

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Luonnon puolesta ihmisen hyväksi

Ekosysteemilähestymistapa?

NATURA VERKOSTO

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Ojitettujen soiden ennallistaminen

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

Itämeri pähkinänkuoressa

Suomen ekosysteemipalveluindikaattorit

Soidensuojelu Suomessa

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

HANKELUETTELO, JUHA HONKALA,

LINNUT MAISEMARAKENTEESSA INDIKAATTORIJÄRJESTELM RJESTELMÄ VIHERALUEIDEN SUUNNITTELUSSA. Jan Nyman Vaasan kaupunkisuunnittelu

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

METSO-ohjelma

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

Hallitusohjelman tavoitteet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja muut ympäristöministeriön ajankohtaiset

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Suomen biodiversiteettiohjelman arviointi

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Transkriptio:

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI

INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset 2010 tavoiteet (Biodiversiteettisopimus, EU) Suomen biodiversiteettistrategia ja ohjelma 2006 2016 Luonnon puolesta ihmisen hyväksi >> tarve tietää onko asetettuja tavoitteita saavutettu Biodiversiteettisopimus päättänyt, että tavoitteita seurataan indikaattorien avulla >> kansainvälisten indikaattoreiden kehitys (mm. EEA:n SEBI2010, Pohjoismaiden NordBio2010) Vuodesta 1999 lähtien tehty luonnon monimuotoisuuden y seurantojen kehittämistä

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hanke (2006 2009): LUONNON MONIMUOTOISUUDEN MITTARIT Yhteistyössä mukana: (Suomen ympäristökeskus) (Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos) (BirdLife Suomi) (Metsätutkimuslaitos) (Luonnontieteellinen keskusmuseo, (Metsähallitus) Helsingin yliopisto) (Etelä Karjalan Allergia ja Ympäristöinstituutti (Maa ja metsätalousministeriö) (Ympäristöministeriö)

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN MITTARIT päivitetty ja laajennettu versio indikaattorikk kokoelmasta (n. 100 indikaattoria) i lähtökohtana yhteistyö, läpinäkyvyys ja indikaattorikokoelman itsenäisyys indikaattorisivustojen beta versiot: www.luonnontila.fi ja www.biodiversity.fi

LUONNONTILAN INDIKAATTORIT (PUUTTUVAT INDIKAATTORIT SULUISSA) Tunturit Rakennetut ympäristöt Rannat Kalliot ja harjut Metsät Suot Itämeri Sisävedet Maatalousympäristöt Ilmastonmuutos Paineet 5 4 4 5 5 3 1 (1) 1 (1) 2 (1) 1 (1) Tila 5 (2) 4 (1) 6 2 (3) 5 1 (3) 1 (2) (2) (5) Vaikutus 4 4 4 4 4 4 1 4 2 (1) (5) Toimenpiteet 4 3 (1) 1 (1) 1 (2) 3 2 (1) 1 (1) 1 (1) (2) (2) Yhteensä 18 (2) 15 (2) 15 (1) 12 (5) 17 10 (4) 4 (2) 6 (4) 4 (6) 1 (13) + viisi indikaattoria vieraslajeista >> 104 (42)

TULKINTA Indikaattorit on tulkittu luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta >> asiantuntijaryhmät tarkastavat esitystavan ja tulkinnan Esimerkiksi maatalousympäristöjen asiantuntijat: Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Yleisasiantuntija Juha Helenius Helsingin yliopisto Yleisasiantuntija Tarja Kortesmaa Tike (MMM:n tietopalvelukeskus) Maataloustilastot Tapio Salo Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ravinteet Sari Autio Suomen ympäristökeskus Torjunta aineet Reija Hietala Turun yliopisto Maatalousmaisema Katja Raatikainen Metsähallitus Perinnebiotoopit Ville Vepsäläinen Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnut Janne Heliölä Suomen ympäristökeskus Perhoset Terho Hyvönen Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Rikkakasvit Juha Pykälä Suomen ympäristökeskus Uhanalaiset lajit ja luontotyypit Eero Pehkonen Maa ja metsätalousministeriö Maatalouspolitiikka l

INDIKAATTOREIDEN YHTEISMITALLISTAMINEN NUOLISYBOLIEN AVULLA (SOVELLETTU YK:N MILLENNIUM ECOSYSTEM ASSESMENTISTA) Kehityssuunta 1900 luvulla ennen vuotta 1990 Kehitys vuoden 1990 jälkeen Voimakas kasvu Voimakas kasvu >100 % kasvu 90 vuodessa (>0,8 % vuodessa) >1,5 % vuotuinen kasvu tai yli 35 % kasvu 20 vuodessa Kohtalainen kasvu 20 100 % kasvu 90 vuodessa (0,8 0,2 % vuodessa) Heikko kasvu <20 % kasvu 90 vuodessa (<0,2 % vuodessa) Ei muutosta tai kehityssuunta tuntematon Heikko väheneminen <20 % väheneminen 90 vuodessa (<0,2 % vuodessa) Kohtalainen kasvu >0,5 1,5 % vuotuinen kasvu tai 10 35 % kasvu 20 vuodessa Heikko kasvu <0,5 % vuotuinen kasvu tai alle 10 % kasvu 20 vuodessa Ei muutosta Heikko väheneminen <0,5 % vuotuinen väheneminen tai alle 10% väheneminen 20 vuodessa Kohtalainen väheneminen Kohtalainen väheneminen 20 50 % väheneminen 90 vuodessa (0,8 0,2 % per year) >0,5 1,5 % vuotuinen väheneminen tai 10 35 % väheneminen 20 vuodessa Voimakas väheneminen >50 % väheneminen 90 vuodessa (>0,8 % vuodessa) Voimakas väheneminen >1,5 % vuotuinen väheneminen tai yli 35% väheneminen 20 vuodessa

MITÄ INDIKAATTORIT KERTOVAT LUONNON TILASTA? PAINEET >> PAINEITA, JOTKA OVAT >> PAINEITA, JOTKA OVAT SELVÄSTI VÄHENTYNEET SELVÄSTI KASVANEET

PAINEET >> PAINEITA, JOIDEN KOKONAISMITTAKAAVA EI OLE MUUTTUNUT, MUTTA JOISSA LAADULLISIA MUUTOKSIA

>> PAINEITA, JOTKA OVAT OSITTAIN LOPPUNEET, MUTTA JOIDEN VAIKUTUS JATKUU YHÄ PAINEET

TILA >> OSA LAJEISTA ON KÄRSINYT ELINYMPÄRISTÖJEN KUTISTUMISESTA, OSA SOPEUTUNUT ELINYMPÄRISTÖJEN LAADULLISIIN MUUTOKSIIN

TILA >> SUURI MUUTOS, MUTTA VAIHTOEHTOINEN TUOTANTOTAPA VOI KOMPENSOIDA KEHITYSTÄ

TILA >> ELINYMPÄRISTÖN LAADULLINEN MUUTOS EI OLE PALAUTUNUT

VAIKUTUS >> ALUEELLISET EROT SUOJELUTASOSSA JA UHANALAISUUDESSA SUURIA

TOIMENPITEET >> PALJON HANKKEITA JA HYVIÄ TULOKSIA, MUTTA MITTAKAAVA PALJON HANKKEITA JA HYVIÄ TULOKSIA, MUTTA MITTAKAAVA KUITENKIN KOKONAISUUDESSAAN PIENI

TOIMENPITEET >> MITEN VOIDAAN VARMISTAA, ETTÄ HYVÄ KEHITYS EI PYSÄHDY?

BIODIVERSITEETIN TILA 2010 Neljäs biodiversiteettiä koskeva maaraportti 2009 Biodiversiteetin tilaa voidaan arvioida mm. 52 raportissa esitetyn tila ja vaikutusindikaattorin perusteella +++ ++ + 0 1990 2 0 1 5 7 20 17 1990 0 3 5 9 19 14 2 Verrattuna pitkäaikaiseen kehitykseen useiden indikaattorien heikentyminen oli hidastunut >> Biodiversiteetin heikentyminen i jatkunut, mutta hidastunut

BIODIVERSITEETIN TILA 2010 Ratkaiseva tekijä on ollut luonnonvarojen käytön laaja alainen, maisemaa ja elinympäristöjä yhtenäistävä tai yksipuolistava vaikutus Soiden, maatalousympäristöjen ja metsien lajeilla menee huonosti. Muutokset ovat olleet suuria ja ne vaikuttavat vielä pitkään (sukupuuttovelka) Moniin suojelun ja kestävän käytön toimenpiteisiin on ryhdyttylaajasti laajasti, muttatoimenpiteiden toimenpiteiden mittakaavaei usein riitä paineisiin (vallitseva maankäyttö) verrattuna Osa lajistosta on sopeutunut muutoksiin ja osa jopa hyötynyt merkittävästi Suojelualueverkko onmoneltaosin osin kattava. Senpuutteet on pääosin tunnistettu, mutta lisäsuojelua täytyisi tehostaa

KIITOKSET Luonnon monimuotoisuuden i seuranta ei onnistuisi it iiilman tutkijayhteisön ja viranomaisten tiivistä yhteistyötä vapaaehtoisten huomattavaa panostusta Luonnontilan 52 tila ja vaikutusindikaattorin i i joukossa vapaaehtoistyön osuus vaihtelee 0 95 %, ollen keskimäärin ehkä yli 50 % Siispä suuret kiitokset kaikille: * aineistoja toimittaneille * asiantuntija apua antaneille * seurantoihin osallistuneille vapaaehtoisille