Maatalousluonnon aarreaitat. YMPÄRISTÖKUISKAAJA WWF Suomi, Elina Erkkilä



Samankaltaiset tiedostot
Maatalousluonnon aarreaitat

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Maatalousluonnon aarreaitat

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinnemaisemien hoito

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Luomuliiton ympäristöstrategia

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Perinnebiotooppien hoidon monet hyödyt

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

ristöjen hoito - Vesilinnut

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus Ilona Helle

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Tarkka!-hanke ja LUMO-yleissuunnittelu Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Transkriptio:

Maatalousluonnon aarreaitat YMPÄRISTÖKUISKAAJA WWF Suomi, Elina Erkkilä

WWF:n maatalouden ympäristönsuojelutyö pähkinänkuoressa Puustoisten perinneympäristöjen edistäminen luonnonlaiduntamisella - Hanke alkaa 2012 Ympäristöystävällisin viljelijä- kilpailu Ympäristökuiskaaja koulutushanke Muut koulutus- ja neuvontatilaisuudet Talkooleirityö Perinnemaisemien ja ympäristöjen ylläpito Poliittinen vaikuttaminen Ympäristötuen kehittämistyöryhmät Kosteikkotyö - Konkreettinen hanke kosteikkojen perustamisen edistämiseksi Läpileikkaavina teemoina myös viestintä ja lapsille suunnattu ympäristökasvatus WWF Suomi, Elina Erkkilä 2

Ympäristökuiskaajat Maanviljelyn tärkeys suomalaiselle luonnolle ja meille suomalaisille ihmisille Historia, perinnekulttuuri Maalaismaisemat, lapsuuden muistot Maaseudun ja kylien säilyminen Virkistyskäyttö Suomalainen ruoka Vaikutukset luontoon

Tavoitteita -Suomalainen maatalous rakentuu kestävälle pohjalle -WWF auttaa osaltaan siinä, että maanviljelyn positiiviset vaikutukset ympäristölle lisääntyvät ja negatiiviset pienenevät - Maanviljely on motivoivaa ja kuluttajat arvostavat suomalaista ruoantuotantoa -Luomun määrä kasvaa WWF Suomi, Elina Erkkilä

Itämeren alueen ympäristöystävällisin viljelijäkilpailu -WWF:n järjestämä kilpailu Itämeren maissa yhdessä Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumin kanssa -Suomessa yhdessä MTK:n kanssa -Järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Voittajaksi suomalainen Vapolan tila -Kilpailun tarkoituksena on saada positiivista näkyvyyttä sekä löytää hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä maatalouden ympäristönsuojelun edistämiseksi - Palkintona 10 000 euroa (Swedbank) ja kansallisille voittajille 1 000 euroa, matka kansainväliseen kilpailuun sekä virkistysloma lomittajineen! Ympäristökuiskaaja- hanke WWF Suomi, Elina Erkkilä

Toni ja Mari Haapakoski Suomen kansallinen voittaja: Toimenpiteinä mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, pellon kasvukunnosta huolehtiminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannan levittäminen kasvukaudella, typensitojakasvit, suojakaistat ja kosteikko Yritämme tehdä pieniä tekoja joka päivä, mitkä ei välttämättä ole kalliita tai näy ulospäin, mutta vaikuttavat selvästi ympäristöön Lähde: WWF Baltic Ecoregion Programme WWF baltic Sea Farmer of the year Award Competition 2011 6

Toimenpiteinä mm. suojakaistat, aluskasvit, puiden ja pensaiden istutus tien varsiin ja pelloille, padot ja altaat, luonnon monimuotoisuutta lisäävät toimenpiteet,kuten kiviaidat liskoille ja lepakkopöntöt Marian Rak, Puola Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöstä. Kun tajusin että harjoittamani maatalous myös vahingoittaa ympäristöä halusin kantaa korteni kekoon Koko kilpailun voittaja Lähde: WWF Baltic Ecoregion Programme WWF baltic Sea Farmer of the year Award Competition 2011 7

WWF Suomen kenttätyö perinneympäristöjen säilyttämiseksi, talkooleirityö Noin 10 pitkää leiriä joka vuosi ympäri Suomea Leirien tarkoituksena on ylläpitää ja luoda lajistolle tärkeitä ympäristöjä sekä tarjota kansalaisille mahdollisuus osallistua konkreettiseen työhön luonnon hyväksi Osallistujien tärkein motiivi konkreettinen työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Leireillä mm. niitetään, rakennetaan pitkospuita, aitoja, poltetaan, haravoidaan yms. WWF Suomi kustantaa talkoolaisten ruoat ja majoituksen, leireille matkustamisen kustantaa leiriläiset itse

WWF Suomen talkooleirit1977-2011 Leirejä 182 Talkoolaisia 2890 Henkilökuntaa 520 Leiripäiviä yhteensä 20315 Henkilötyövuosia 94,5 Kohteiden luontoarvot vaihdelleet paljon, mukana myös uhanalaisia lajeja ja alueita

Kuvia Liesjärven perheleiriltä Petteri Tolvanen/WWF Petteri Tolvanen/WWF Petteri Tolvanen/WWF Petteri Tolvanen/WWF

WWF Suomen kosteikkotyö

Miksi kosteikkoja kannattaa perustaa? -Edistävät maatalouden vesiensuojelua keräämällä huuhtoutunutta maa-ainesta ja ravinteita itseensä. Toisin kuin vesistömme kosteikot, saavat olla reheviä! -Lisäävät maatalousluonnon monimuotoisuutta. Jo hyvin pienetkin kosteikot voivat olla merkittäviä paikallisen monimuotoisuuden säilyttäjinä -Palauttavat valuma-alueiden kykyä hillitä tulvia - voivat toimia apuna maanviljelyksessä: eroosion torjunta, kastelualtaat, ravinteikkaan lietteen hyödyntäminen -Ovat ilo silmälle ja luovat virkistyskäyttö mahdollisuuksia WWF Suomi Elina Erkkilä 22.9.2011 12

-Hankkeet -Leader Lahdelta Latvoille- kosteikot Kiskonjoella ja Perniönjoella, neuvontahanke - Interreg Active wetlands, tutkimushanke - Loviisanjoen kosteikkojen yleissuunnitelma -Poliittinen vaikuttaminen -Kosteikkotuen kehittäminen -Viestintä -Esitteet, tiedotteet, retket, tilaisuudet -Kenttätyö WWF Suomi, Elina Erkkilä 13

Kenttätyö - Uusien herkullisten kosteikkokohteiden etsiminen (löytäminen) - Neuvonta - Suunnittelu - Rakentaminen, rakentamisen ohjaus - Kohteiden rahoittaminen, rahoitussuunnittelu - Selvitykset, vaihtoehtojen arvioiminen

Mitä WWF:n kosteikkotyössä on jo tehty? - n. 25 rakennettua esimerkkikohdetta - 10 suunniteltua tai alustavasti suunniteltua kohdetta - 60 uutta kartoitettua kosteikkokohdetta - muu neuvonta - tukipolitiikan muutokset - tutkimukset - kosteikkoretket - esitykset - hyvä yhteistyö - asian esillä pitäminen WWF Suomi, Elina Erkkilä

Ja mitä tullaan tekemään tavoitteita vuoteen 2015 -Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden edistäminen -Mukana 100 laadukkaan kosteikkokohteen syntymisen edistämisessä, seurantatyö - Tietoisuuden ja myönteisyyden lisäys -Kosteikkotyön lisäksi laajemmin sisävesityön edistäminen -Valuma-aluekohtainen työ - Vesiensuojelun lisäksi myös luonnon monimuotoisuus, niin maatalous kuin metsätalousalueilla! WWF Suomi, Elina Erkkilä

Erilaisia kosteikkoratkaisuja esimerkkikuvia: pohjapadot Kun pohjapadot tehdään loiviksi, parannetaan myös kalaston ja rapujen olosuhteita WWF Suomi, Elina Erkkilä 22.9.2011 17

Erilaisia kosteikkoratkaisuja esimerkkikuvia: pohjapatojen avulla luodut mini-kosteikot WWF Suomi, Elina Erkkilä 22.9.2011 18

Erilaisia kosteikkoratkaisuja esimerkkikuvia: patoamalla luodut kosteikot WWF Suomi, Elina Erkkilä 22.9.2011 19

Erilaisia kosteikkoratkaisuja esimerkkikuvia: kaivamalla tehdyt kosteikot WWF Suomi, Elina Erkkilä 22.9.2011 20

WWF Suomi, Elina Erkkilä

WWF Suomi, Elina Erkkilä

WWF Suomi, Elina Erkkilä

(Puustoisten) perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella WWF Suomi

Puustoiset perinneympäristöt Metsälaitumet Metsälaitumia n. 5 000 9 000 ha Metsälaitumien turvaaminen vaatisi nykyisten lisäksi noin kaksinkertaisen määrän kunnostettavia Hakamaat Hakamaita n. 1 900 3 300 ha Hakamaiden turvaaminen luontotyyppinä vaatisi nykyisten alojen lisäksi noin kolminkertaisen pinta-alan kunnostamista Vesaniityt Lehdesniityt Lehdesniittyjä alle 100 ha Lehdesniittyjen turvaamiseksi tarvittaisiin tämän hetkisiin alueisiin nähden 10x määrä kunnostettavia Laidunnetut kaskimetsät WWF Suomi

perinneympäristöjen lajistoarvo Uhanalaisista lajeista 23 % elää kulttuuriympäristöissä Hävinneistä lajeista 37 % on elänyt kulttuuriympäristöissä Punaisen listan lajeista 1007 elää ensisijaisesti kulttuuriympäristöissä Selvästi tärkein uhanalaisuuden syy on avoimien alueiden sulkeutuminen Muut arvot WWF Suomi

Muodostaa hankealueelle toimintaverkosto Hankkeen tavoitteet Edistää metsänomistajien ja laiduneläinomistajien välistä yhteistyötä Esitellä mallikkaasti toimivien metsälaidunten ja niiden yrittäjien toimintaa Tehdä tunnetuksi puustoisten perinneympäristöjen tilaa ja arvoa Lisätä tietoisuutta hoidosta ja kunnostuksesta Laatia luonnonlaidunlihalle ekologisesti kestävä kriteeristö Suomessa Lisätä laidunnuksen taloudellista kannattavuutta pidemmällä aikavälillä

Hankkeen toimenpiteet Tiedottaminen Laiduntreffit Apua maatalouden ympäristötukien hakuun Mallilaidun Talkooleirit Muu neuvonta WWF Suomi

Hankkeen hyödyt Lajistollinen monimuotoisuus ja uhanalaiset lajit Metsänomistajat Laiduneläinomistajat Luonnonlaidun lihan ekologiset kriteerit Kulttuuri- ja maisema-arvot Maaseutumatkailu WWF Suomi Yhteistyö ja tiedonvaihto

Yhteistyön tärkeys

UUSI OHJELMAKAUSI Ehdotuksia: - Mikä on tärkeää? - Mikä on hyvää? - Mitä halutaan muuttaa? - Muuta?

Kiitos! Lisätietoa: Elina Erkkilä, puh: 050 522 4540 elina.erkkila@wwf.fi www.wwf.fi/kosteikot