TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan osasto Turvallisuustekniikka Kristiina Hänninen HENKILÖTURVALLISUUDEN NYKYTILA RÄJÄHDYSVAARALLISESSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja prof. Kaija Leena Saarela. Määrätty osastoneuvoston kokouksessa 11.10.2006
2 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan osasto, Turvallisuustekniikka HÄNNINEN, KRISTIINA: Henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä Diplomityö: 144 sivua, 19 liitesivua Tarkastaja: Professori Kaija Leena Saarela Rahoittaja: TTY:n Tukisäätiö Joulukuu 2006 Hakusanat: EX, HENKILÖTURVALLISUUS, TURVALLISUUSJOHTAMINEN, RÄJÄHDYSVAARA, RÄJÄHDYSVAARALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Henkilöiden toiminnallaan aiheuttamien räjähdysvaarojen huomiointi on jäänyt taka alalle räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Henkilöturvallisuutta tarkasteltiin yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöstön mahdollisuuksia toimia turvallisesti työssään aiheuttamatta räjähdysvaaraa. Tutkimus tehtiin VTT:n vetämässä hankkeessa, jossa oli mukana 11 yritystä, joista 8 toimi case yrityksinä. Näistä yrityksistä puolet toimi kemianteollisuuden ja puolet räjähdeteollisuuden parissa. Tutkimusta varten selvitettiin voimassa olevaa turvallisuusjohtamista, kemianteollisuutta ja räjähdeteollisuutta koskevaa lainsäädäntöä sekä kyseisten teollisuuden toimialojen ohjeistuksia. Kirjallisuusselvityksen avulla saatiin tietoa yleisimmistä turvallisuusjohtamisjärjestelmistä ja aihetta käsittelevistä tutkimuksista. Räjähdysvaarallisissa työympäristöissä sattuneita onnettomuuksia selvitettiin onnettomuusja vaaratilanneraporttien avulla. Turvallisuusjohtamisen tilaa kartoitettiin tutkimuksen kohteena oleviin yrityksiin lähetetyillä kyselyillä. Yrityskäynneillä ja case kohteisiin tehdyillä vaarojen arvioinneilla saatiin esille henkilöturvallisuuden kehittämiskohteita sekä nykytilaa. Kaikissa yrityksissä täytettiin lisäksi vaarojen arviointi kyselyjä, joissa tarkasteltiin henkilöturvallisuuteen vaikuttavien eri tekijöiden merkittävyyttä ja nykytilaa. Tutkimuksen tuloksena saatiin käsitys henkilöturvallisuuden nykytilasta räjähdysvaarallisissa työympäristöissä kemianteollisuudessa sekä räjähdeteollisuudessa. Lisäksi saatiin selville, millaisten eri toimintatapojen avulla henkilöturvallisuutta voidaan hallita Ex tiloissa. Merkittävimmäksi ongelmakohdaksi henkilöturvallisuuden hallinnassa räjähdysvaarallisessa työympäristössä tutkimuksen mukaan paljastui kattavien ohjeiden puuttuminen sekä hyvien ja jo olemassa olevien ohjeiden puutteellinen noudattaminen. Noudattamatta jättäminen johtuu osittain ohjeiden huonoista perusteluista sekä epätietoisuudesta, mihin ohjeiden vastainen toimiminen voi johtaa. Ihmisen toimiminen räjähdysvaaran aiheuttajana ja syttymislähteenä vaatii lisätutkimuksia. Johdon sitoutuminen turvallisuustavoitteisiin heijastuu myös työntekijöiden asenteisiin. Työntekijöiden perehdyttämisellä sekä heille annettavilla ohjeilla voidaan merkittävästi vaikuttaa henkilöturvallisuuden tasoon.
3 TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Environmental Engineering, Occupational Safety Engineering HÄNNINEN, KRISTIINA: The present state of the personnel safety in potentially explosive working environment Master of Science Thesis: 144 pages, 19 appendix pages Examiner: Professor Kaija Leena Saarela December 2006 Keywords: EX, EXPLOSION HAZARD, POTENTIALLY EXPLOSIVE WORKING ENVIRONMENT, SAFETY MANAGEMENT, PERSONNEL SAFETY The personnel safety issues in potentially explosive working environments have been left in the background whilst the main emphasis has been in the safety of equipment and working spaces. The aim of this research was to investigate the present state of the personnel safety in such workplaces where there exist or might exist explosive atmospheres. The issues of personnel safety were examined from the point of view of the enterprise personnel. The main focus is on those means which enable individuals to do their work safely without causing an explosion hazard. The research was carried out in a project led by VTT co operating with 11 enterprises. Eight of them served as a case enterprise. Half of the case enterprises operated in chemical industry and the other half in explosive industry. The literature review discusses the guidelines of the safety management systems, the legislation of the chemical and explosive industries as well as the special instructions given to those industries. Previous accidents and hazards that have taken place have been studied. The present state of the safety management and personnel safety in enterprises was examined in a case study by carrying out questionnaire surveys and interviews. In addition, a questionnaire examining and evaluating the importance of various factors concerning the personnel safety issues was employed. Through enterprise visits and hazard evaluations the study was also able to identify potential issues for development in addition to the present state of the safety management. As a result the research was able to develop a model of the present state of the personnel safety in explosive and hazardous working environments. In addition the study was able to highlight examples of best practice in the management of personnel safety. According to the study a major problem from the personnel safety perspective in potentially explosive working environments appears to be the lack of comprehensive instructions and disobedience of the existing and well established instructions. Disobedience results partly from the lack of explanations given for particular instructions as well as on what might result if they are not obeyed. Human related causes for explosion hazards or humans working as a source of ignition clearly should be studied more widely and thoroughly. The influence of the top management commitment to the safety targets can be seen in the attitudes of the personnel. The personnel safety level can be affected with the assistance of the introductory briefing and the instructions given for the employees.
ALKUSANAT 4 Tämä työ on osa VTT:llä tehtävää HenRI, Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä hanketta. VTT:tä tahdon kiittää motivoivasta ja mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta sekä kannustavasta työilmapiiristä. Kiitokset etenkin huonekaverilleni Sirra Toivoselle sekä HenRI projektissa mukana olleille Minna Nissilälle, Yngve Malménille ja Riku Vuoriselle. Kiitos kuuluu myös HenRI hankkeen muille rahoittajille, jotka ovat Työsuojelurahasto, Borealis Polymers Oy, Centaurea Oy, EURENCO Vihtavuori Oy, Image Wear Oy, Kemira Grow How Oyj, Kiilto Oy, Lindström Oy, Nammo Lapua Oy, Neste Oil Oyj, Oy Forcit Ab sekä Raikka Oy. Kiitos yrityksistä hankkeessa mukana olleille sujuvasta yhteistyöstä. Kiitos myös sosiaali ja terveysministeriön Työsuojeluosaston Hannu Alénille antoisasta keskustelusta. Suuret kiitokset työni ohjaajalle tutkija Tuija Luomalle, joka on alusta alkaen tiennyt mitä työltäni haluaa, ja ohjannut minua tekemään sen, mitä työn suorittaminen vaati. Kiitos professori Kaija Leena Saarelalle työn tarkastamisesta. Kiitos myös muille valmistumiseeni myötävaikuttaneille kannustajille, joita tässä ei ole erikseen mainittu. Hervannassa 15.11.2006 Kristiina Hänninen
SISÄLLYSLUETTELO 5 1 Johdanto...12 1.1 Työn tausta...12 1.2 Tutkimusongelmat, tavoitteet ja haasteet...14 1.3 Rajaukset...15 2 Henkilöturvallisuus ja räjähdysvaarallinen työympäristö...16 2.1 Turvallisuusjohtaminen...16 2.1.1 Lainsäädännön vaikutukset turvallisuusjohtamiseen...18 2.1.2 Turvallisuusjohtamisjärjestelmät...24 2.1.3 Turvallisuusjohtamisjärjestelmien hyviä puolia ja puutteita...31 2.2 Räjähdysvaaraa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus...36 2.2.1 Työturvallisuus räjähdysvaarallisessa työympäristössä...37 2.2.2 Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuus...46 2.2.3 Koneisiin ja laitteisiin liittyvä turvallisuus...57 2.2.4 Pelastuslainsäädäntö...61 2.2.5 Ohjeistus...62 2.3 Virheet ja onnettomuudet...67 2.3.1 Inhimillinen virhe...67 2.3.2 Onnettomuuksia ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä...70 2.3.3 Esimerkkejä onnettomuuksista ja vaaratilanteista...72 3 Aineisto ja menetelmät...80 4 Tulokset...83 4.1 Turvallisuusjohtamisen nykytilanne...83 4.2 Henkilöturvallisuus...92 4.2.1 Työturvallisuus...92 4.2.2 Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittely...101 4.2.3 Koneisiin ja laitteisiin liittyvä turvallisuus...103 4.2.4 Pelastustoimet...104 5 Henkilöturvallisuuden nykytilan tarkastelu...108 5.1 Lainsäädäntö ja ohjeistus henkilöturvallisuuden tukena...109 5.2 Henkilöturvallisuus osana turvallisuusjohtamista...111 5.3 Räjähdysvaarallisen työympäristön merkitys henkilöturvallisuuteen...121 6 Johtopäätökset ja tutkimuksen tarkastelu...126 6.1 Johtopäätökset ja suositukset...126 6.2 Tutkimuksen tarkastelu ja arviointi...128 6.3 Jatkotutkimusaiheet...131 Lähteet...133 Liitteet 1. Räjähdysvaarallista työympäristöä koskevien lakien ja asetusten asettamat velvoitteet, keskinäiset yhteydet sekä yhteys turvallisuusjohtamisjärjestelmään 2. Kyselylomake turvallisuusjohtamisesta 3. Henkilöturvallisuuteen räjähdysvaarallisessa työympäristössä vaikuttavien tekijöiden merkittävyys ja nykytila kysely 4. Räjähdysvaaralliseen työympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja päätösten henkilöturvallisuutta koskevat vaatimukset
Käsitteet ja lyhenteet 6 Hz Hertsi, SI järjestelmän yksikkö taajuudelle, s 1. Pa Pascal, SI järjestelmän yksikkö paineelle, N m 2. W Watti, SI järjestelmän yksikkö teholle, kg m 2 s 3. ATEX Lyhenne sanoista atmosphères explosibles, räjähdysvaaralliset ilmakehät ESD Electrical Static Discharge; sähköstaattinen purkaus, jossa erisuuruisten sähköstaattisten potentiaalin omaavien aineiden ja esineiden tai niiden ja ihmisten välillä tapahtuu varauksen siirtymistä. (Malmén & Nissilä 2003) Ex Lyhenne sanasta explosive, räjähtävä Ex tila Räjähdysvaarallinen tila Henkilöturvallisuus Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden turvallisuutta (Yritysturvallisuus 2005). Tässä työssä henkilöturvallisuudella käsitetään erityisesti henkilöiden omalla toiminnallaan aiheuttamia vaaroja. HenRI hanke VTT:n, Työsuojelurahaston ja yritysten rahoittama Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä hanke, jonka puitteissa diplomityö tehtiin. ICCA International Council of Chemical Association
ILO 7 International Labour Organisation; Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen työjärjestö Johtamisjärjestelmä Tarkoittaa henkilöstön, resurssien, toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kaikentasoista yhdistelmää. Sen osien välillä on organisoitua vuorovaikutusta annetun tehtävän toteuttamiseksi tai määritellyn tuloksen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. (STM 2002c) KTMp Kauppa ja teollisuusministeriön päätös Leimahduspiste Alin lämpötila, jossa nesteestä määritetyissä testiolosuhteissa haihtuu niin paljon höyryä tai palavaa kaasua, että se kohdatessaan aktiivisen syttymislähteen syttyy hetkellisesti. (SFS EN 1127 1) Missio Missio kertoo toiminnan päämäärästä tai tarkoituksesta vision toteuttamiseksi. (Lecklin 1997, s.40) PRONTO Pelastustoimen resurssi ja pelastustietojärjestelmä, jonka teknisestä ylläpidosta vastaa Pelastusopisto. REACH Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals Resistanssi (R) Resistanssilla tarkoitetaan aineen tai kappaleen ominaisuutta vastustaa sähkövirran kulkua. Yksikkö on [R] =. (SFS käsikirja 118 1990, s.9)
8 Riski Määritellyn vaarallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seuraamusten yhdistelmä. (OHSAS 18001:fi 2000, s.8) Räjähde Räjähdeasetuksessa räjähteellä tarkoitetaan räjähdysainetta tai sitä sisältävää esinettä tai välinettä, jossa räjähdysaineen syttyminen on havaittavissa esineen ulkopuolella. Myös muut aineet ja välineet, joiden tarkoitus on tuottaa räjähdys tai pyrotekninen ilmiö, määritellään räjähdysaineiksi. (473/1993) Räjähdys Räjähdyksellä tarkoitetaan äkillistä hapettumis tai hajoamisreaktiota, joka aikaansaa lämpötilan tai paineen tai molempien yhdenaikaisen nousun (SFS EN 1127 1). Toisaalta räjähdys voidaan määritellä nopeasti kehittyvänä energian vapautumisena, johon liittyy aineen pikainen laajeneminen. Kun laajeneminen käy riittävän nopeasti, aiheuttaa se paineaallon, joka voi edetä ilmassa, vedessä, maassa tai rakenteissa. (Malmén & Nissilä 2003) Räjähdykset voidaan jakaa kemiallisiin ja fysikaalisiin räjähdyksiin. Äkillinen kemiallinen reaktio, joka tuottaa kuumia, kaasumaisia reaktiotuotteita aiheuttaa kemiallisen räjähdyksen. Vastaavasti fysikaalinen räjähdys aiheutuu äkillisestä fysikaalisesta ilmiöstä. (Työterveyslaitos 2005)
9 Räjähdyksen syntyminen Räjähdyksen syntyminen edellyttää, että samanaikaisesti palavien aineiden hajoamisaste on suuri ja niiden pitoisuus ilmassa on niiden yhdistettyjen räjähdysrajojen välillä, räjähdyskelpoista ilmaseosta on vaaraa aiheuttava määrä sekä että aktivoitumiskelpoinen syttymislähde on olemassa. (KOM 515 2003) Räjähdyskelpoinen ilmaseos Normaali ilmanpaineisen ilman ja palavan kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodostama syttyvä seos. Syttymisen jälkeen palaminen leviää koko palamattomaan seokseen. (SFS EN 1127 1) Räjähdysvaarallinen ilmaseos Normaali ilmanpaineisen ilman ja palavan kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodostama seos, josta paikallisten tai toiminnallisten olosuhteiden vuoksi saattaa muodostua räjähdyskelpoinen seos. (SFS EN 1127 1) Räjähdyskelpoista ilmaseosta voi esiintyä sellaisissa määrin, että tarvitaan suojatoimia työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi. Tällöin räjähdyskelpoista ilmaseosta kutsutaan vaaralliseksi räjähdyskelpoiseksi ilmaseokseksi. Tilat, joissa tätä seosta on, luokitellaan räjähdysvaarallisiksi tiloiksi. (KOM 515 2003) Räjähdysvaarallinen tila Tila, jossa voi esiintyä räjähdyskelpoista ilmaseosta sellaisia määriä, että tarvitaan erityisiä suojatoimenpiteitä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. (92/99/EY) Sipulimalli Työnimi VTT:n kehittämälle mallille, jolla kartoitetaan räjähdysvaarallisissa työympäristöissä henkilöturvallisuuteen liittyvien tekijöiden nykytilaa sekä merkittävyyttä.
STM 10 Sosiaali ja terveysministeriö Suuronnettomuus Suuronnettomuudella tarkoitetaan laissa 390/2005 huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavan, käsittelevän tai varastoivan tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyneistä hallitsemattomista tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa laitoksen sisä tai ulkopuolella ja jossa on mukana yksi tai useampi vaarallinen kemikaali tai räjähde (390/2005). SEVESO II direktiivin liitteessä 6 on määritetty perusteet, joiden nojalla tapahtuneesta onnettomuudesta on tehtävä ilmoitus komissiolle (TUKES 1997). Nämä kriteerit eivät kuitenkaan suoranaisesti ole määritelmä suuronnettomuudelle. TUKES Turvatekniikan keskus Turvallisuus Kohtuuttoman riskin puuttuminen (OHSAS 18001:fi 2000, s.8) Turvallisuusjohtaminen Menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtamista, kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa. (STM 2002c) Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmä, joka on osa yleistä hallintajärjestelmää. Johdon keino toteuttaa turvallisuusjohtamista.
Turvallisuuspolitiikka 11 Ylimmän johdon laatima kirjallinen selvitys turvallisuuden tavoitteista, johdon näkemyksestä yrityksessä sekä henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteista. (STM 2002c) Vaara Tekijä tai tilanne, jossa on henkilövahingon, terveyden heikentymisen, omaisuusvahingon, ympäristövahingon tai näiden yhdistelmien mahdollisuus. (BS 8800:fi 1997, s.10) VARO rekisteri Turvallisuustekniikan keskuksen ylläpitämä vaurio ja onnettomuusrekisteri VNa Valtioneuvoston asetus VNp Valtioneuvoston päätös VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus YMa Ympäristöministeriön asetus
12 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Kun turvallisuudessa ylletään vain heikolle tasolle, on se Nurmen (1999) mukaan merkki siitä, ettei toimintaa hallita eikä osata tarpeeksi hyvin. Järjestelmällinen toiminta lisää työturvallisuutta. Yrityksen kannalta on taloudellisesti järkevää kehittää työturvallisuustoimintaa. Työntekijöiden ja heidän läheisten osalta työtapaturmien estäminen on merkittävää. Rasmussen (1990) esittää, että niin onnettomuudet kuin järjestelmien häiriöt ovat heijastumia jollakin tavalla menetetystä työympäristön hallinnasta. Yritysturvallisuuden neuvottelukunta (2005) nimeää henkilöturvallisuuden keskeiseksi sisällöksi asiakkaiden, yrityksen henkilöiden sekä kodin ja perheen turvallisuuden. Turvallisuuden takaamiseksi on esimerkiksi suojattava työntekijöitä onnettomuuksilta. (Yritysturvallisuus 2005) Whalley ja Lihou (1988) mainitsevat viisi johtamiseen liittyvää turvallisuuteen vaikuttavaa osa aluetta. Nämä ovat yleinen johtamistyyli, viestintä, henkilöstöjohtaminen, resurssien johtaminen sekä johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet. Johtamistyylillä sekä yrityksen viestintätavoilla on eniten merkitystä turvallisuuteen. Turvallisuuden kannalta johtajien ominaisuuksilla on näistä tekijöistä pienin vaikutus. Turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan myös vähemmän virallisia keinoja johdon ja työntekijöiden väliseen kommunikointiin. Johdon vierailut tuotantotiloissa sekä vapaat keskustelut tarjoavat mahdollisuuksia laaja alaiseen turvallisuusasioiden käsittelyyn. (Whalley & Lihou 1988) Turvallisuusjohtaminen on ihmisten johtamista. Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus kohoaa merkittävään asemaan hyvän turvallisuuskulttuurin aikaansaamisessa. (Rissa 1999) Ihmisten johtamisen lisäksi turvallisuusjohtaminen on menetelmien ja toimintatapojen johtamista, jolla pyritään kokonaisvaltaiseen turvallisuuden hallintaan (STM 2002c). Organisaation kulttuuri ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuus ovat sidoksissa toisiinsa (Levä 2003).
13 Kerko (2001) on listannut syitä lakisääteistä vaativamman turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisen puolesta. Yrityksen kannattavuuden kannalta onnettomuuksilla, tapaturmilla, sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyyseläkkeillä voi olla huomattava merkitys. Imagokysymykset tulevat myös huomioon, jos yrityksessä tai sen henkilöstölle sattuu tapaturmia. Ilman todennettua turvallisuusjohtamisjärjestelmää yritys saattaa joutua häviölle kaupantekotilanteissa, sopimuksia laadittaessa tai pätevien työntekijöiden rekrytoinnissa. Henkilöstön tyytyväisyyteen vaikuttaa heidän kokemansa turvallisuuden tunne. Turvallisuuden kautta voidaan puuttua myös toiminnan laatuun. Kun turvallisuustyöstä tehdään tuloksellista, on se osa yrityksen normaalia resurssien hallintaa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikkansa turvallisuuteen. Tehokas turvallisuusjohtamisjärjestelmä antaa myönteisen ja vakaan kuvan koko yrityksestä. (Kerko 2001) Levä (2003) on tutkinut vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 annetun asetuksen vaikutuksia yritysten turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuuteen suuronnettomuusvaarallisissa laitoksissa. Asetus edellyttää laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavilta yrityksiltä turvallisuusjohtamisjärjestelmää (59/1999). Ongelmakohdiksi turvallisuusjohtamisjärjestelmissä Levä (2003) mainitsee muun muassa johdon ja henkilöstön osallistumisen, vaarojen arvioinnin, turvallisuuden seurannan, alihankkijoiden turvallisuuden varmistamisen, kunnossapidon toimivuuden käytännössä ja muutosten hallinnan. (Levä 2003) Vaikka räjähdysten ja äkillisten leimahdusten merkitys työtapaturmien aiheuttajana on pieni, ovat räjähdyksien seuraukset ihmishenkien ja taloudellisten vaikutusten kannalta huomattavia. Euroopan parlamentti ja neuvosto vastasi näihin vaikutuksiin antamalla räjähdyskelpoisia ilmaseoksia koskevan ATEX (atmosphères explosibles) direktiivin. Räjähdyksestä koituu vaaraa ihmisen hengelle ja terveydelle liekkien ja paineen kontrolloimattomien seurausten, haitallisten reaktiotuotteiden sekä tarvittavan hengitysilman kulumisen takia. (KOM 515 2003) Henkilöturvallisuus jää taka alalle nykyisissä räjähdysvaarallista ympäristöä koskevissa ATEX säädöksissä, jotka huomioivat tilojen (1999/92/EY) ja laitteiden (94/9/EY) turvallisuuden. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi raakaöljyteollisuudessa onnettomuuksista jopa kaksi kolmannesta aiheutuu ihmisen tekemästä virheestä eikä laitteistovioista tai puutteista suunnittelussa (Greenberg & Cramer 1991).
14 Virran (2002) mukaan Suomessa vuosina 1980 2001 sattuneissa pölyräjähdyksissä vahingoittui 18 ihmistä. Näistä kaksi menehtyi saamiinsa palovammoihin. Palovammat olivat loukkaantuneiden keskuudessakin yleisimpiä vammoja. (Virta 2002) Vuonna 2005 Turvatekniikan keskuksen, TUKESin tietoon tuli 82 kemikaalionnettomuutta, joista 18 tapahtui keskuksen valvontakohteissa. Kaikista onnettomuuksista 31,7 % liittyi painelaitteisiin, 12,2 % nestekaasuihin ja 3,7 % räjähteisiin ja maakaasuihin. Turvatekniikan keskus asetti onnettomuustutkintaryhmän tutkimaan muun muassa hienokemikaalitehtaalla sattunutta räjähdystä sekä kaasupullon räjähtämistä kaasujen täyttölaitoksella. (Mattila & Rusanen 2006) 1.2 Tutkimusongelmat, tavoitteet ja haasteet Henkilöturvallisuuden huomioiminen ja kehittäminen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä muodostivat pohjan tutkimukselle. Turvallisuusjohtamisella uskotaan olevan suuri vaikutus henkilöturvallisuuden hallintaan. Tutkimuksessa oli tarkoitus löytää henkilöturvallisuutta parantavia toimintatapoja räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Diplomityön päätavoitteena oli vastata kysymykseen: Mikä on henkilöturvallisuuden nykytila räjähdysvaarallisessa työympäristössä? Vastauksen löytämiseksi asetettiin osatavoitteita: Mitä vaatimuksia lainsäädännöstä, ohjeistuksesta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä tulee henkilöturvallisuuden takaamiseksi räjähdysvaarallisissa työympäristöissä ja mitä puutteita näissä esiintyy? Miten merkittäväksi yrityksissä nähdään henkilöturvallisuuteen vaikuttavat tekijät räjähdysvaarallisessa työympäristössä ja mikä näiden tekijöiden nykytila on? Millaisia hyviä käytäntöjä yrityksistä löytyy henkilöturvallisuuden takaamiseksi? Oikeiden menetelmien löytäminen tiedon saamiseen oli vaativaa. Kyselyjen ja haastattelujen laatiminen siten, että niihin saadaan rehellisiä vastauksia eikä kertomuksia siitä, kuinka asioiden kuuluisi olla, oli ongelmallista. Lisäksi hyvien käytäntöjen selvittäminen sekä lainsäädännön ja ohjeistuksen mahdollisten puutteiden löytäminen toivat haastetta työhön. Henkilöturvallisuuden erottaminen omaksi kokonaisuudeksi kapealla räjähdysvaarallisia työympäristöjä koskettavalla sektorilla loi oman haasteensa.
15 Myös turvallisuuteen liittyvien käsitteiden varsin laaja kirjo ja käsitteiden käyttäminen eri merkityksissä vaikeuttivat työn tekemistä. 1.3 Rajaukset Turvallisuudelle löytyy useita ajattelutapoja ja määritelmiä (Levä 2003). Osin tästä johtuen yritysturvallisuus eikä turvallisuusjohtaminenkaan ole vielä täysin vakiintuneita käsitteitä. Turvallisuusjohtaminen kuuluu yrityksen normaaliin johtamiseen. Se pitää sisällään koko yrityksen kaikkien turvallisuusasioiden johtamisen. Tässä työssä turvallisuusjohtamista käsiteltiin pääsääntöisesti VTT:n kehittämän vaarojen kartoitusmallin pohjalta. Malli perustuu henkilöturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin räjähdysvaarallisessa työympäristössä. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien vertailupohjana pidettiin asetuksen 59/1999 mukaista turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Myös muilla yritysturvallisuuden osaalueilla ja kokonaisvaltaisella turvallisuusjohtamisella on vaikutusta henkilöturvallisuuteen. Tutkimuksessa käsiteltiin henkilöturvallisuutta sellaisissa räjähdysvaarallisissa työympäristöissä, joita esiintyy kemianteollisuudessa ja räjähteiden tuotannossa. Henkilöturvallisuudella tässä työssä tarkoitetaan yrityksen toimintaan liittyvien henkilöiden turvallisuutta. Ennen kaikkea työssä keskityttiin henkilön edellytyksiin toimia aiheuttamatta räjähdystä. Tutkielman ulkopuolelle jätettiin esimerkiksi liukastumiset ja muut sen kaltaiset tilanteet, elleivät ne erityisesti olleet räjähdysvaaran aiheuttajia. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien käsittelyssä niistä poimittiin henkilöturvallisuuteen vaikuttavia elementtejä. Lainsäädännön osalta selvitettiin niitä lakeja ja säädöksiä, joihin sisältyy vaatimuksia henkilöturvallisuuden varmistamiseksi räjähdysvaarallisissa työympäristöissä valituilla toimialoilla. Tarkastelun kohteena oli työn tekeminen sellaisissa ympäristöissä, joissa voi syntyä palavan nesteen, kaasun tai pölyn ja ilman muodostamia räjähdyskelpoisia seoksia tai joissa käsitellään räjähteitä. Varsinaisia räjäytys tai louhintatöitä koskevia säädöksiä tai puolustusvoimia ja rajavartiolaitosta koskevia erityissäädöksiä työssä ei ole tarkasteltu.
16 2 Henkilöturvallisuus ja räjähdysvaarallinen työympäristö Henkilöturvallisuutta tarkastellaan turvallisuusjohtamisen kautta. Työturvallisuuslainsäädäntö vaatii vaarojen kartoittamista ja riskienhallintaa. Näiden avulla on tarkoitus parantaa työpaikkojen sekä työntekijöiden turvallisuutta. Turvallisuuteen tähtää myös kemianteollisuutta ja räjähdeteollisuutta koskeva lainsäädäntö, jota tässä luvussa käsitellään. Lainsäädännön lisäksi esimerkiksi Turvatekniikan keskus ja eri teollisuusjärjestöt ovat laatineet ohjeita kuinka lakeja tulkitaan ja minkälaiset järjestelyt parantavat työntekijöiden turvallisuutta. Ihminen vaikuttaa usein toiminnallaan onnettomuuksien syntyyn. Toimintaohjeista, säännöistä ja valvonnasta huolimatta tapahtuu inhimillisiä virheitä. Hyvällä turvallisuusjohtamisella voidaan kuitenkin vaikuttaa niiden esiintymistiheyteen. Sattuneet onnettomuudet antavat paljon tietoa siitä, millaisia onnettomuuksia on mahdollista tapahtua ja minkälaisia syitä onnettomuuksien taustalla piilee. Etenkin perusteellisesti tutkitut onnettomuudet tai läheltä piti tilanteet voivat toimia turvallisuustoiminnan kehittämisen apuna. 2.1 Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on turvallisuuden saavuttamista (Kirwan 1998). Turvallisuusjohtamisen ensisijaisena tavoitteena Nurmi (1999) näkee ennalta ehkäisevän toiminnan kehittämisen. Turvallisuusjohtaminen voidaan nähdä osana yrityksen johtamista, jolloin turvallisuusseikat huomioidaan sekä yrityksen strategiassa että päätöksenteossa. Yrityksen kannalta turvallisuus voidaan jakaa osa alueisiin. Näiden kaikkien osa alueiden johtamisella ohjataan yritysturvallisuustyötä. Yritysturvallisuuden neuvottelukunta on jakanut yritysturvallisuuden kymmeneen osa alueeseen. Nämä ovat henkilöturvallisuus, kiinteistö ja toimitilaturvallisuus, pelastustoiminta, rikosturvallisuus, tietoturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, työturvallisuus, ulkomaan toimintojen turvallisuus, valmiussuunnittelu sekä ympäristöturvallisuus. (Yritysturvallisuus 2005)
17 Pesonen (1993) on jakanut yritysturvallisuuden yhdeksään eri osa alueeseen. Nämä ovat henkilöstön turvallisuus, kiinteistön turvallisuus, tuotannon turvallisuus, informaatioohjausjärjestelmä, operatiivinen turvajärjestelmä, yhteistoimintatahot, julkisuus, ympäristön turvallisuus sekä asiakkaiden turvallisuus. (Pesonen 1993) Norjassa turvallisuuden sisäinen hallinta (Internal Control of Safety) sisältää suuronnettomuuksien hallinnan, työturvallisuuden, työntekijöiden hyvinvoinnin, työympäristön järjestyksen, tuoteturvallisuuden, hätätilannesuunnittelun, ympäristön suojelun ja jätehuollon kehittämisen. (Hovden 1998) Levä (2003) on koonnut edellä mainittujen perusteella asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 kannalta oleellisimmat yritysturvallisuuden osa alueet, jotka ovat suuronnettomuuksien hallinta, henkilöturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, ympäristöturvallisuus, toimitilaturvallisuus ja työympäristön järjestys sekä hätätilannesuunnittelu ja pelastustoiminta. (Levä 2003) Henkilöturvallisuuden kannalta voidaan näistä tarkastelun ulkopuolelle jättää ympäristöturvallisuus. Turvallisuusjohtamisesta puhutaan myös silloin, kun tarkoitetaan lähinnä työturvallisuusjohtamista. Silloin turvallisuus käsittää työturvallisuuden ja terveyden. Sosiaali ja terveysministeriö (2002a) on määritellyt turvallisuusjohtamisen turvallisuuden hallintana, jota toteutetaan menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtamisella. (STM 2002a) Yhtämittainen suunnittelu, toiminta ja seuranta ovat oleellisia turvallisuusjohtamisessa. Yhtä tärkeää turvallisuusjohtamisen kannalta on johtoa mukaan lukien koko henkilöstön sitoutuminen turvallisuusajatteluun. Asianmukainen turvallisuusjohtaminen perustuu laadittuun turvallisuuspolitiikkaan, toimintavelvoitteiden ja valtuuksien määrittämiseen, riskien arviointiin, mittaamiseen, seurantaan ja dokumentointiin, osaamisen varmistamiseen sekä riittävään tiedottamiseen. Näiden lisäksi hyvä turvallisuusjohtaminen edellyttää kunnollista palautejärjestelmää, jonka avulla taataan jatkuva parantaminen. (STM 2002c) Hämäläinen ja Lanne (2001) ovat turvallisuusjohtamista tutkiessaan löytäneet onnistuneeseen turvallisuusjohtamiseen liittyviä käytäntöjä. Näitä ovat
18 turvallisuuspolitiikka, turvallisuusjohtamisen organisointi ja menetelmät. Politiikan tulee pitää turvallisuuspäämäärät sisällään. Siitä on käytävä ilmi niin johdon sitoutuminen kuin henkilöstön osallistuminen. Turvallisuusjohtamisen organisoinnissa luodaan turvallisuusjohtamisjärjestelmä, määritetään toimintavastuut ja velvollisuudet sekä varmistetaan linjaesimiesten resurssit. Riskien arvioinnin, osaamisen varmistamisen, tiedottamisen sekä mittaamisen ja seurannan Hämäläinen ja Lanne (2001) näkevät onnistuneen turvallisuusjohtamisen menetelminä. (Hämäläinen & Lanne 2001) Pelkät paperit eivät kuitenkaan muodosta turvallisuusjohtamista, sillä ne kertovat vain kuinka asioiden pitäisi olla, eivät sitä, kuinka ne oikeasti ovat (Kirwan 1998). Turvallisuusjohtamisen yhteydessä puhutaan turvallisuuskulttuurista, joka kuvaa yrityksen tapaa toimia turvallisuuden suhteen. Turvallisuuspolitiikka on ylimmän johdon laatima kirjallinen selvitys turvallisuuden tavoitteista, johdon näkemyksestä turvallisuuden merkityksestä yrityksessä sekä henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteista. (STM 2002c) Reason ja Hobbs (2003) puhuvat turvakulttuurista (safe culture) oppivana ja epäluuloisena kulttuurina. Turvakulttuuri muistuttaa yrityksen henkilöstöä huomioimaan toiminnan vaarat ja olettamaan, että sekä laitteet että ihmiset epäonnistuvat. Turvakulttuuri hyväksyy nämä epäonnistumiset ja kehittää puolustusmekanismeja sekä varasuunnitelmia niistä selviämiseksi. (Reason & Hobbs 2003) Turvakulttuurin tavoitteena on myös herättää sellaista luottamusta työntekijöissä, että he uskaltavat kertoa ja raportoida sattuneista virheistä sekä läheltä piti tilanteista. Ilman tätä tietoa ei saada muodostettua rajaa turvallisen ja ei turvallisen toiminnan välille. Kuitenkin oikeudenmukaisuuden takia on oltava ero siinä, miten virheitä käsitellään. Moittimisenkin on oltava sallittua. Oppivana kulttuurina turvakulttuuri selvittää erot halutun ja todellisen tilan välillä sekä pyrkii kohti aiottua turvallisuutta. (Reason & Hobbs 2003) 2.1.1 Lainsäädännön vaikutukset turvallisuusjohtamiseen Turvallisuusjohtamista ohjaavat lähinnä: työturvallisuuslaki 738/2002 ja asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999.
19 Räjähdysvaaralliseen työympäristöön liittyvää turvallisuusjohtamista ohjaavat ja sen mukaisia elementtejä antavat myös muut lait ja asetukset. Näistä ja asetuksesta 59/1999 on kerrottu enemmän kohdassa 2.2. Räjähdysvaarallista työympäristöä koskevien lakien ja asetusten asettamia velvoitteita, keskinäisiä yhteyksiä sekä yhteyttä turvallisuusjohtamisjärjestelmään on kuvattu kaaviossa liitteessä 1. Työturvallisuuslaki 738/2002 Työturvallisuuslaki ei velvoita käyttämään turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Laki velvoittaa kuitenkin työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ottaen huomioon työympäristön ja olot sekä työntekijöiden henkilökohtaisiin perusteisiin nivoutuvat kysymykset. Terveydellä laissa tarkoitetaan sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Työolosuhteiden parantamiseksi vaadittavat toiminnot noudattavat pitkälti turvallisuusjohtamisen periaatteita. Työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työhön liittyvät ja siitä aiheutuvat haitta ja vaaratekijät. Selvityksessä on huomioitava työn ja toiminnan luonne. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa vaarojen kartoittamiseen. Jos työhön tai työympäristöön liittyviä haitta ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, on niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle arvioitava. Jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä, on työnantajan hankittava ja annettava työntekijän käyttöön vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Samoin työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön sopiva tekninen työväline, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. (738/2002) Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä voi tehdä vain sellaiset henkilöt tai toinen henkilö sellaisen henkilön alaisuudessa, joilla on siihen riittävä asiantuntemus ja jos he henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta siihen sopivat. Työvälineiden ja tilojen sekä vaarallisten aineiden käyttöä suunniteltaessa on huomioitava työntekijöiden terveys ja turvallisuus siten, että niihin kohdistuvia vaaroja poistetaan tai vähennetään. Onnettomuuksien kuten tulipalojen, räjähdyksien tai hukkumisien vaara on oltava niin pieni kuin mahdollista. Myös erityistä huomiota vaativat työntekijät on huomioitava työn kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. (738/2002)
20 Työntekijän turvallisuudelle taikka terveydelle ei saa aiheutua vaaraa kemiallisille tekijöille altistumisesta. Riittävät suojelutoimenpiteet tulee tehdä myrkytyksen, hapen puutteen tai muun samankaltaisen vaaran torjumiseksi. Varovaisuuden merkitystä etenkin räjähtävien, tulenarkojen, syövyttävien ja muiden vastaavanlaisten aineiden yhteydessä korostetaan. Staattisesta sähköstä aiheutuvan vaaran on oltava mahdollisimman pieni. (738/2002) Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ohjeistamaan työntekijän ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen huomioon ottaen tätä työhön, työhön liittyvien haittojen ja vaarojen estämiseen, kunnossapitotöihin sekä hätä ja poikkeustilanteisiin. Tarpeen vaatiessa koulutusta on annettava lisää edellä mainittuihin seikkoihin liittyen. Työhön perehdyttämisessä on huomioitava etenkin uudet ja muuttuneet työtavat tai välineet. Työntekijän tulee noudattaa saamiaan ohjeita ja poistaa tai ilmoittaa havaitsemansa vaarat. Lisäksi työntekijän tulee toimia siten, että ei aiheuta haittaa omalle eikä muiden työntekijöiden terveydelle eikä turvallisuudelle. (738/2002) Työsuojelun toimintaohjelma on turvallisuuden ja terveyden tukemiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi laadittu ohjelma, joka huomioi työympäristöön kytkeytyvien seikkojen vaikutukset ja työolojen kehittämistarpeet. Toimintaohjelman perusteella määritetään turvallisuutta, terveyttä ja työkykyä koskettavat tavoitteet, jotka toimivat pohjana työpaikan suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa. Työnantajan on yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa käsiteltävät näitä tavoitteita. (738/2002) Työturvallisuuslain perusteella annettu valtioneuvoston päätös työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta, lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta perusteella annetut räjähdeasetus ja nestekaasuasetus sekä kemikaalilaki ovat kytköksissä asetukseen 59/1999, asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Asetuksessa 59/1999 vaaditaan, että toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi kirjataan asiakirjaan, jos tuotantolaitoksen kemikaalimäärät ja niiden vaarallisuus niin edellyttävät. Määrää ja vaarallisuutta arvioidaan suhdelukujen summien avulla. Ne käyvät ilmi asetuksen liitteestä 1. Suhdelukujen summat määritellään erikseen terveydelle ja ympäristölle vaarallisille sekä palo ja räjähdysvaarallisille kemikaaleille. Toiminnan laajuus vaikuttaa myös turvallisuusselvityksen laatimisvelvoitteeseen. Turvallisuusselvitys on laajempi kokonaisuus, joka pitää sisällään myös toimintaperiaateasiakirjan.