KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS
Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa Ikääntyvien työllistämisvelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku 1 & 2 ) Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta) Työmarkkinatuen rahoitus (Työttömyysturvalaki) Työttömien terveyden edistäminen (Terveydenhuoltolaki 13 ) Sosiaalinen kuntoutus (Sosiaalihuoltolaki 17 ) Sosiaalihuoltolain mukainen vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta (Sosiaalihuoltolaki 27d, 27e ) Kehitysvammaisten työtoiminta (Kehitysvammalaki 2, 35 ) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta)
Uudistuksia Työmarkkinatuen uudistus 2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) 2015 Sosiaalihuoltolaki > sosiaalinen kuntoutus 2015 Sosiaalihuollon työelämäosallisuus > TEOS-työryhmän esitykset 2014 > OTE -kärkihanke 2016-2018 Perustoimeentulotuen siirto Kelaan 2017, perustulokokeilu 2017-2018, osallistava sosiaaliturva ja osallistumistulo Aluehallintouudistus > työvoimapalvelujen järjestämisvastuu maakunnille 2019 > alueelliset kokeilut 2017-2018 SOTE-uudistus > sote-palveluiden järjestämisvastuu maakunnille 2019
Kolme näkökulmaa kuntouttavaan työtoimintaan Työllistymisen edistäminen/ aktivointi Sosiaalityö Kuntoutus/ sosiaalinen, ammatillinen?
Työmarkkinatuen saajat kuntouttava työtoiminta maksuperusteena 2001-2015 (Kelasto) 35 000 33 779 30 000 27 409 25 000 20 000 21 374 15 000 13 982 10 000 5 000 6 506 0 125 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Työllistymisen edistäminen ja aktivointi Kuntien osuus työmarkkinatuen maksuista nousi 2014-2015 noin 247 miljoonasta eurosta yli 408 miljoonaan euroon Kuntouttavan työtoiminnan volyymi on kasvanut, toiminta monipuolistunut, minimiosallistuminen (1 krt/ vko) on lisääntynyt Huolta mielekkäiden tehtävien riittämisestä, säilyttävästä toiminnasta, palkkatuetun työn muuttumisesta kuntouttavaksi työtoiminnaksi Kuntien työllisyyttä edistävien palvelujen kasvu > yhteys kunnan elinvoima- ja elinkeinopolitiikkaan > hallinnointi usein keskushallinnossa
Sosiaalityö ja kuntouttava työtoiminta Viha-rakkaus-suhde? > pakkoaktivointi ei sovi sosiaalityön asiakaslähtöiseen ajatteluun > kuntouttava työtoiminta tarjoaa konkreettisen työkalun asiakkaan osallistumisen ja osallisuuden edistämiseen Kuntouttava työtoiminta suuremmilla paikkakunnilla erillään perussosiaalityöstä > toteutuu muualla (esim. TYP, työpajat), omat työntekijät > ei välttämättä tunneta kovin hyvin Pienemmillä paikkakunnilla yhteys tiiviimpi TMT-uudistuksen myötä aktivointivelvoitteet tulleet vahvemmin myös perussosiaalityöhön
Kuntouttava työtoiminta kuntoutuksena TEOS-työryhmän esitykset (2014) > nykyinen lainsäädäntö kumotaan (sisältäen kutyn) > vammattomien ja vammaisten työtoiminnan yhdistäminen > jako osallisuutta edistävään ja työelämävalmiuksia edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen Sosiaalinen kuntoutus ( 17) > sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi > mm. sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, valmennus, ryhmätoiminta > tuetaan nuorten työllistymistä, opiskelua ja kuntoutusta Yhteys ammatilliseen kuntoutukseen? (Saikku & Kokko 2012)
Kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus Kolme tulkintaa sosiaalisesta kuntoutuksesta suhteessa kuntouttavaan työtoimintaan: 1) Sosiaalinen kuntoutus on matalan kynnyksen kuntouttavaa työtoimintaa (vrt. TEOS) 2) Sosiaalinen kuntoutus on kuntouttavaa työtoimintaa edeltävää toimintaa (vrt. TEOS) 3) Sosiaalinen kuntoutus on suurempi kokonaisuus (vrt. Sosiaalihuoltolaki) Sosiaalisen kuntoutuksen konkretisointi vasta käynnistynyt, mihin tulee asettumaan?
Kolme näkökulmaa kuntouttavaan työtoimintaan Aktivointi Sosiaalityö Sosiaalinen kuntoutus
Pohdinta Kuntouttava työtoiminta (lainsäädäntö) loppuu Mitä tilalle? 1) Uusia työvoimapalveluja ja sosiaalista kuntoutusta? 2) Osallistavaa vapaaehtoista toimintaa? (perustulo, osallistumistulo) 3) Velvoittavaa työtä ja tekemistä a la risusavotat? Työllistymistä edistävien palvelujen ja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen yhteys tärkeä, etenkin pidempään työttömänä olleille henkilöille
Kiitos! Kirjallisuus Kangas, Olli & Pulkka, Ville-Veikko (toim.) (2016) Ideasta kokeiluun? Esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2016. Kelasto: työmarkkinatukiseuranta. http://www.kela.fi/tilastotietokanta-kelasto_sisallysluettelo Saikku Peppi (2016) Vaikeasti työllistyvien palvelurakenteet kunnissa: aktivoinnin ja sosiaalityön yhteydet muuttuvassa tilanteessa. Teoksessa: Blomgren, Sanna ym. Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa. Raportti 4/2016.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 74-102. Saikku, Peppi & Riitta-Liisa Kokko (2012) Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllistämismallissa: toimijuuden tukeminen ammatillisessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kuntoutus 35: 4, 5-16. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 STM (2015) Osallistava sosiaaliturva. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:20. STM (2014) Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:32. TEM (2016) Vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille. Valmisteluryhmän raportti 14.1.2016. VM (2015) Kuntien itsehallinnolliset tehtävät ja niiden laajuus. Valtiovarainministeriön julkaisu 40/2015. Helsinki: Valtiovarainministeriö.