OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 11.6.2015 Anne-Marie Brisson REKISTERÖITYJEN YHTEISÖJEN TAI SÄÄTIÖIDEN PERUSOPETUKSEN JÄRJES- TÄMISTÄ KOSKEVAT LUPAHAKEMUKSET 1 Rekisteröity yhteisö tai säätiö opetuksen järjestäjänä Perustuslain 16 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Perustuslain 123 :n 2 momentin mukaan valtion ja kunnan järjestämän muun kuin yliopisto-opetuksen perusteista samoin kuin oikeudesta järjestää vastaavaa opetusta yksityisissä oppilaitoksissa säädetään lailla. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Lupa voi koskea perusopetusta ja sen yhteydessä annettavaa esiopetusta, lisäopetusta ja maahanmuuttajille tarkoitettua perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetuksen järjestämislupa voidaan myöntää, jos lupaa hakeva opetuksen järjestäjä on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen opetuksen järjestämisestä. Tällöin järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen. Erityinen koulutus- ja sivistystarve katsotaan olevan silloin, kun kunnassa on oppivelvollisia, joiden opetuksen järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista muulla tavalla. Koulutuksen tarpeellisuutta arvioidaan esimerkiksi suhteessa asianomaisen paikkakunnan tai alueen koulutuskysyntään ja tarjontaan (HE 86/1997 vp ja KHO 29.12.2006 T 3673). Perusopetuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 86/1997 vp) on todettu, että vaatimuksella sopia opetuksen järjestämisestä kunnan kanssa korostetaan kunnan kokonaisvastuuta asukkaidensa perusopetuksen järjestämisessä. Lupa voidaan myöntää myös ilman kunnan suostumusta, mutta tällöin luvan myöntämisen edellytyksenä on alueellinen tai valtakunnallinen koulutus- tai sivistystarve. Näissä tilanteissa luvan myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita. Tällöinkin lupa voidaan myöntää vain erityisopetuksen, vieraskielisen opetuksen tai erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen. Perusopetuslain mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Ammatillisten edelly-

2 tysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään muun muassa opetushenkilöstön määrään ja opettajien pätevyyksiin sekä opetussuunnitelmiin. Taloudellisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään hakijan taloudelliseen asemaan, opetustiloihin ja välineistöön sekä kykyyn huolehtia koulutuksen rahoituksesta pidemmällä aikavälillä. Yksityisen yhteisön ja säätiön järjestämän opetuksen tulee olla tavoitteiltaan perusopetuslain mukaista. Opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta päättää valtioneuvosto perusopetuslain 14 :n 1 momentin nojalla. Valtioneuvoston perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta antaman asetuksen (1435/2001, tuntijakoasetus) 2 luvussa säädetään opetuksen yleisistä tavoitteista. Asetusta sovelletaan toistaiseksi, ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden voimaantuloa. Asetuksen 3 :n 3 momentissa on säädetty, että erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Myös näiltä osin opetuksen sisällön tulee perustua opetushallituksen perusopetuslain 14 :n 2 momentin nojalla antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuslain 14 :n mukaan Opetushallitus päättää esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Opetussuunnitelman perusteet tulee laatia noudattaen mitä perusopetuslaissa ja sen nojalla on säädetty ja määrätty. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista on tehty päätös 2.12.2010 (51/011/2010). Näiden perusteiden luvussa 6.5 määrätään erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvasta esiopetuksesta. Uusien valtakunnallisten normien mukaiset esiopetuksen opetussuunnitelmat on tullut ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2011. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on tehty päätös 16.1.2004 (1/11/2004). Vuoden 2004 jälkeen opetussuunnitelman perusteisiin on tehty seuraavat muutokset ja täydennykset: - täydennys 22.5.2006 (muiden uskontojen perusteet) - muutos 7.5.2007 (todistuksiin merkittävät tiedot) - täydennys ja muutos 16.3.2009 (erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus 4/011/2009) - täydennys 18.6.2010 (ihmisoikeudet ja holokausti) - muutos ja täydennys 29.10.2010 (oppimisen ja koulun käynnin tuki, perustuu eduskunnan päättämään perusopetuslain muutokseen 624/2010) - muutos 3.3.2014 (oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1287/2013 edellyttämät muutokset) Opetushallituksen 16.3.2009 päättämää erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (4/011/2009) annettua täydennystä sovelletaan sellaiseen yksityisen opetuksen järjestäjän antamaan aikuistenperusopetukseen ja valmistavaan opetukseen, jolle valtioneuvosto on opetuksen järjestämisluvassa määrännyt erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan erityisen koulutustehtävän.

3 Tarkistetut opetussuunnitelmat on tullut ottaa käyttöön siitä ajankohdasta lukien, jonka valtioneuvosto on järjestämisluvan myöntäessään opetuksen järjestäjälle asettanut. Mikäli järjestämisluvassa ei ole määritelty käyttöönoton ajankohtaa, on uusien valtakunnallisten normien mukaiset opetussuunnitelmat tullut ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2014. Lisäksi perusopetuslain 14 :n perusteella Opetushallitus on päättänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 27.2.2004 (4/011/2004) ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteista 18.6.2009 (14/011/2009). Perusopetusasetuksen 20 :n mukaan opetuksen järjestämislupaa on haettava viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Opetusministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös mainittua ajankohtaa myöhemmin tehdyn hakemuksen. Opetuksen järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestämismuoto sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Valtioneuvosto voi perusopetuslain 7 :n 4 momentin nojalla peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä perusopetuslain 7 :n 1 tai 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos opetus järjestetään muuten vastoin perusopetuslakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Laissa säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten täyttyessä luvan myöntäminen on lupa-asian ratkaisevan viranomaisen harkinnassa. Luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Lupaharkinnassa voidaan päätyä tarkoituksenmukaisuusperustein kielteiseen ratkaisuun, vaikka edellä todetut oikeudelliset myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Perusopetuksen osalta valtioneuvosto on hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) todennut, että tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona eikä tarkoituksena ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelman mukaan perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Hallituskaudella vahvistetaan jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen. Koulujen eriytyminen estetään. Hallitus vahvistaa toimia perusopetuksen laadun kehittämiseksi tavoitteenaan pysäyttää tutkimuksissa havaittu oppimistulosten lasku. Syksyn 2014 oppilastiedonkeruun mukaan noin 2,7 prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa (15 840 oppilasta). Tällä hetkellä valtioneuvoston myöntämä lupa järjestää perusopetusta oppivelvollisuusikäisille on yhteensä 74 yksityisellä perusopetuksen järjestäjällä. Näistä 23 on steinerkoulua, 10 kristillistä koulua, neljä kielikoulua sekä seitsemän ulkomaankoulua. Lisäksi perusopetusta ja lisäopetusta järjestetään muille kuin oppivelvollisuusikäisille eräissä yksityisissä aikuislukioissa ja 36 kansanopistossa. Tähän esittelylistaan sisältyy 3 rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön hakemus saada lupa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen.

4 Hakija Hakemukset ovat: Opetus, jota lupahakemus koskee Nykyinen lupa 1. Folkhälsan Utbildning Ab perusopetuslain mukainen lisäopetus ei Vöyri 2. Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys esi- ja perusopetuslupa vuosiluokille ei Oulu ry 1-2 3. Porvoon steinerkoulun kannatusyhdistys ry perusopetuslupa vuosiluokille 7-9 Porvoo *oppilasmäärät on otettu OPH:n raportista 20.9.2014 tilanteen mukaan 2 Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta toistaiseksi voimassa oleva lupa vuosiluokille 1-6 oppilasmäärä 69* Sijaintipaikka Valtioneuvoston ohjesäännön 4 :n 7 kohdassa tarkoitetut yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. 3 Hakemukset, lausunnot ja päätösesitykset 3.1 Folkhälsan Utbildning Ab 3.1.1 Hakemus Folkhälsan Utbildning Ab hakee lupaa järjestää perusopetuslain mukaista lisäopetusta Norrvallan kansanopistossa Vöyrissä. Opetuksen suunniteltu aloitusaika olisi elokuu 2015. Opetuskielenä olisi ruotsi. Hakijana on osakeyhtiö, joka on merkitty kaupparekisteriin 25.5.2010. Hakijan kotipaikka on Helsinki. Yritys toimii yleishyödylliseltä pohjalta eikä sen tarkoituksena ole jakaa voittoa. Hakijalla on voimassa oleva lupa järjestää ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaista ammatillista peruskoulutusta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaista ammatillista lisäkoulutusta. Hakijalla on myös vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukainen lupa ylläpitää Norrvallan kansanopistoa ja Norrvallan urheiluopistoa Vöyrillä sekä Solvallan urheiluopistoa Espoossa. Hakijalla ei ole perusopetuslain (628/1998) mukaista opetuksen järjestämislupaa. Hakija on vapaan sivistystyön puitteissa aloittanut syksyllä 2014 pitkän linjan Campus Year koulutuksen vastaamaan alueen koulutuskysyntään. Hakija tuo esiin, että sillä on edellytykset järjestää lisäkoulutusta. Uudenlaisella työtavalla voidaan nuoria motivoida ja ohjata jatkokoulutukseen. Sen vuoksi hakija hakee Norrvallan kansanopistolle lupaa järjestää perusopetuksen lisäopetuksena koulutusohjelman Campus Year. Tällä hetkellä Norrvallan kansanopistossa voi suorittaa tutkintotavoitteisena ammatillisena koulutuksena urheilun ja hierojan perustutkinnot.

5 3.1.2 Lausunnot Tällä hetkellä Campus Year on järjestetty vapaan sivistystyön puitteissa pilottina tulevalle perusopetuslain mukaiselle lisäopetukselle. Hakijan mukaan linja noudattaa lisäopetuksen opetussuunnitelmaa ja sisältää 1 100 tuntia opetusta. Lukukausimaksu 150 euroa sisältää opetuksen, opiskelumateriaalit ja lounaat. Suoritetuista kursseista annetaan todistus. Campus Yearin tavoitteena on evästää oppilas jatko-opiskeluun. Yhteistyö muiden oppilaitosten sekä työelämän kanssa on priorisoitu ja opinto-ohjaaja ylläpitää yhteydenpitoa näiden tahojen välillä. Myös oppilaan ohjaukseen ja oppilashuoltoon panostetaan. Oma kuraattori on aktiivisesti mukana oppilaiden arjessa. Oppilashuolto toteutetaan yhteistyössä Folkhälsanin nuorisopoliklinikan kanssa. Kuraattori on paikalla viikoittain ja hakija toteaa, että panostus oppilashuoltoon ollut ollut onnistunutta; oppilaat voivat paremmin ja se näkyy myös oppilaiden suorituksissa. Oppilashuollossa etsitään uusia ratkaisuja oppilaiden tueksi. Esimerkkinä hakija mainitsee, että internatcouching on uusi keino, jolla on parannettu oppilaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Kouluterveydenhuollon järjestää Vöyrin kunta. Hakija toteaa, että se pyrkii siihen, että kaikki opettajat olisivat kelpoisia tehtäviinsä. Hakijan mukaan tällä hetkellä kaikki opettajat yhtä lukuun ottamatta ovat kelpoisia. Ainoa opettaja, joka ei vielä ole kelpoinen on opintojen loppuvaiheessa Jyväskylän yliopistossa. Hakija on pyynnöstä toimittanut lisäselvityksenä todistukset opettajien opintosuorituksista. Hakemusasiakirjoihin on liitetty tilinpäätökset vuosilta 2011, 2012 ja 2013. Hakija toteaa, että sen talous on siitä alkaen, kun toiminta vuonna 2011 alkoi, ollut tasapainossa. Talouden perustan muodostavat ammatillisen koulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön valtionosuudet. Laaja myyntityö tukee taloutta. Hakija on myös saanut merkittäviä avustuksia mm. opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Svenska Kulturfondenilta. Vuoden 2011 tulos oli noin 500 euroa positiivinen. Vuoden 2012 tulos oli noin 2 900 euroa positiivinen. Vuodenvaihteessa 2012 2013 muutti Norrvallan kansanopisto merkittävästi isompiin tiloihin. Yhtiö joutui kantamaan taloudellisen vastuun kustannuksista yksin, koska Vöyrin kunnan kanssa yhdessä perustettava urheilucampus ja kiinteistöosakeyhtiö viivästyivät viidellä kuukaudella. Tämän vuoksi vuoden 2013 tulos oli lähes 170 000 euroa negatiivinen. Vuoden 2014 tilinpäätös ei hakemusta käsiteltäessä vielä ollut käytettävissä. Hakemusasiakirjoihin on myös liitetty Vöyrin kunnan 21.5.2014 päivätty lausunto. Lausunnossa todetaan, että kymppiluokka Norrvallassa tukisi kunnan sivistystoimen työtä laajentamalla tukimuotoa ja lisäämällä vaihtoehtoja. Vöyrin kunta suosittelee, että hakijalle myönnettäisiin lupa järjestää lisäopetusta syksystä 2015 lukien. Hakija toteaa hakemuksessaan, että se noudattaa Campus Yearissa lisäopetuksen opetussuunnitelmaa. Alkuperäisessä hakemuksessa ei kuitenkaan ollut lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa. Hakijalle annettiin mahdollisuus laatia valtakunnallisen normin mukainen opetussuunnitelma viimeistään 31.10.2014. Hakija on toimittanut lisäopetuksen opetussuunnitelman opetus- ja kulttuuriministeriöön 24.10.2014.

6 Opetushallitus on antanut 13.1.2015 hakijan opetussuunnitelmasta lausuntonsa. Opetushallitus toteaa, että tutkittavana oleva luonnos opetussuunnitelmaksi noudattaa pääosin samaa rakennetta kuin opetussuunnitelman perusteetkin, ts. se sisältää yleisen osan ja oppiainekohtaisen osan. Opetuksen yleinen tavoite, laajuus ja rakenne vastaavat lisäopetukselle asetettua normia. Myös kuvaus arvopohjasta, oppimisympäristöistä ja opetusmenetelmistä vastaa opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen osalta Opetushallitus toteaa, että oppilaalle tehtävä henkilökohtainen suunnitelma kuvataan lyhyesti. Kuvaus toimintatavoista, yhteistyöstä, vastuusta ja vastuun jaosta eri osapuolten välillä puuttuu. Opetushallitus kiinnittää myös huomiota siihen, että opetussuunnitelmasta puuttuu oppilashuoltosuunnitelma. Elokuun alussa 2014 voimaan tullut laki oppilas- ja opiskelijahuollosta edellyttää, että opetuksen järjestäjä laatii oppilaitokselle oppilashuollon suunnitelman. Oppilaan arvioinnin osalta Opetushallitus toteaa, että oppilaan oppimisen arviointi kuvataan todistusta koskevan otsikon alla. Otsikosta tulisi kuitenkin käydä ilmi, että myös oppilaan arviointi kuvataan tämän otsikon alla. Puutteita on myös oppimisvaikeuksien ja henkilökohtaisen suunnitelman kuvauksessa. Opetussuunnitelmaluonnoksesta puuttuvat myös kuvaus todistukseen tehtävistä merkinnöistä ja mahdollisista liitteistä. Yhteenvetona Opetushallitus toteaa, että käsiteltävänä olevan luonnoksen opetussuunnitelmaksi voidaan pääosin katsoa noudattavan lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Tietyiltä osin suunnitelma on puutteellinen. Puutteet koskevat opetussuunnitelman niitä osia, jotka koskevat oppimisen ja koulunkäynnin tukea, oppilashuoltoa ja oppilaan arviointia. Opetushallituksen mukaan Folkhälsan Utbildning Ab:n luonnos opetussuunnitelmaksi muodostaa pohjan opetussuunnitelman edelleen kehittämiselle. Korjaamalla opetussuunnitelman sisällön lausunnossa esitetyissä kohdissa voidaan toimintaa koulussa kehittää siten, että kaikki osat vastaavat lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 16.1.2015 lähettänyt Folkhälsan Utbildning Ab:lle tiedoksi Opetushallituksen lausunnon. Samalla opetus- ja kulttuuriministeriö totesi, ettei opetussuunnitelmaan hakuprosessin tässä vaiheessa ole mahdollista tehdä muuta kuin teknisluonteisia korjauksia. Hakija on toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksensä 3.2.2015. Selvityksessä hakija toteaa, että se korostaa sekä oppilaan ohjausta että oppilashuoltoa opetuksessaan. Oppilashuollon tavoitteena Campus Yearin aikana on oppilaiden yksilöllisen kehittymisen tukeminen. Toiminnassa keskitytään yleisiin aineisiin ja henkilökohtaiseen oppilaan ohjaukseen. Vöyrin kunnassa ollaan myös yhteistyössä peruskoulun opinto-ohjaajaan. Hakija on liittänyt oppilashuollon suunnitelman antamaansa selvitykseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta hakija toteaa, että kaikilla oppilailla on oikeus saada ohjausta. Tavoitteena on edistää oppilaiden opiskeluvalmiuksia ja sosiaalista kehittymistä. Hakija pitää tärkeänä myös yhteistyötä kotien ja huoltajien kanssa. Selvityksessä hakija myös kuvaa oppilaan tukemista opintojen aikana, mm. henkilö-

7 kohtaista suunnitelmaa, tukiopetusta ja erityisopetusta. Selvityksessä kuvataan myös tarkennusta oppilaan arviointia koskevaan kohtaan. 3.1.3 Hakemuksen arviointi ja päätösesitys Hakijana on Folkhälsan Utbildning Ab, joka on yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka tarkoituksena ei ole jakaa voittoa. Hakija järjestää tällä hetkellä ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta ja vapaan sivistystyön koulutusta. Hakija ei järjestä perusopetusta. Hakija on syksystä 2014 lukien järjestänyt vapaan sivistystyön puitteissa Campus Year - koulutusta, joka hakijan mukaan sisällöllisesti vastaa perusopetuslain mukaista lisäopetusta. Koulutusohjelmaa ei kuitenkaan ole rakennettu perusopetuslaista käsin. Perusopetuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 86/1998) todetaan, että lain tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona. Perusopetuslain 7 :n mukaan lupa opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää, mikäli opetukselle on erityistä koulutus tai sivistystarvetta. Lähtökohtana on siis kunnan järjestämä opetus, jota tarvittaessa täydennetään yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksella. Hakija perustelee opetuksen tarvetta ulkoisella kysynnällä. Hakemuksessa ei kuitenkaan tuoda lainkaan esiin, kuinka paljon oppilaita opetuksessa tällä hetkellä on ja missä määrin kysyntää hakijan esittämälle kampuksella toteutettavalle lisäopetukselle on. Hakemuksesta ei myöskään käy ilmi, missä määrin alueella on tarjolla kunnan järjestämää ruotsinkielistä lisäopetusta. Hakemuksen liitteenä on Vöyrin kunnan lausunto, jossa tuodaan esiin tarve tukea sekä syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita että maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Mutta lausunnossa ei tuoda esiin määrällistä tarvetta lisäopetukselle. Hakemuksessa ei ole osoitettu, että lisäopetukselle perusopetuslain 7 :n edellyttämä alueellinen tai paikallinen koulutustarve. Hakijalla on riittävä määrä kelpoisuusehdot täyttäviä opettajia. Rehtorin kelpoisuudesta ei tosin hakemusasiakirjojen perusteella saada täyttä varmuutta, koska hakemuksesta ei käy ilmi, onko rehtorilla suoritettuna opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 2 :n 4 kohdan mukainen opetushallinnon tutkinto tai onko hänellä saman lainkohdan tarkoittama muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. Toisaalta saadun selvityksen perusteella ainakin yhdellä opettajalla on myös rehtorin kelpoisuus. Vaikka hakijan viimeinen tilinpäätös oli merkittävästi negatiivinen, voidaan hakijalla kuitenkin katsoa olevan myös taloudelliset edellytykset hakemuksessa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Hakija on ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön alueella merkittävä koulutuksen järjestäjä, jolla voitaisiin sinänsä katsoa olevan edellytykset järjestää myös perusopetuslain mukaista lisäopetusta. Nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa esitetty kuvaus opetuksesta, sen tarpeesta ja sisällöstä on perusopetuslain kannalta katsoen jäänyt ohueksi. Hakijan ammatilliset edellytykset järjestää nimenomaan perusopetuslain mukaista lisäopetusta ei tule hakemuksessa esille. Hakijan opetussuunnitelmassa on Opetushallituksen 13.1.2015 antaman lausunnon mukaan puutteita ope-

8 tuksen ja koulunkäynnin tuen, oppilashuollon ja oppilaan arvioinnin osalta. Nämä ovat juuri perusopetuslain mukaiselle opetukselle ominaisia opetuksen osia. Lisäksi ne ovat äärimmäisen keskeisiä nimenomaan lisäopetuksen oppilaille, koska lisäopetukseen hakeutuu ennen kaikkea sellaisia nuoria, jotka joko haluavat korottaa perusopetuksen arvosanoja tai joilla muusta syystä on korostettu tarve saada tukea tulevaa ammatinvalintaa silmällä pitäen. Opetussuunnitelman korjaamiselle kesken hakuprosessin ei myöskään voida antaa määräävää painoarvoa, koska opetussuunnitelma ilmentää hakijan osaamista laatia normien mukainen opetussuunnitelma. Hakemuksesta välittyy käsitys, että vapaan sivistystyön puitteissa aloitettua Campus Yearia toteutettaisiin jatkossa perusopetuslain tarkoittamana lisäopetuksena. Campus Yearin mukauttaminen perusopetuslain mukaiseksi lisäopetukseksi ei kuitenkaan kaikilta osin ole onnistunut. Jotta lupa järjestää lisäopetusta voitaisiin hakijalle antaa, tulisi suunnittelun lähtökohtana olla perusopetuslaki ja perusopetusta koskevat opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteiden sisältämien valinnaisuuden ja joustomahdollisuuksien puitteissa opetukseen voitaisiin sisällyttää niitä hyviä elementtejä, joita Campus Year - kokeilussa on. Päätösesitys: Edellä esitetyin perustein esitän hakemuksen hylkäämistä. 3.2 Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry 3.2.1 Hakemus Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry hakee perusopetuksen järjestämislupaa vuosiluokkiin sitomattoman Reggio Emilia -pedagogisen esi- ja alkuopetuksen järjestämiseksi vuosiluokille 1 2 Oulun Taikatahdin Pienten Lasten koulussa. Toiminta on painottunut musiikki-, ilmaisu- ja taidekasvatukseen. Opetuksen suunniteltu aloitusaika olisi elokuu 2015. Opetuskielenä olisi suomi. Kannatusyhdistys on hakenut lupaa vuonna 2008, 2009, 2010 ja 2011, 2013 ja 2014. Valtioneuvosto on tuolloin hylännyt hakemukset. Hakijana on rekisteröity yhdistys Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys, joka on merkitty yhdistysrekisteriin 30.9.2008. Kannatusyhdistyksen kotipaikka on Oulu. Kannatusyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Musiikkipäiväkoti Taikatahti Oy:n kanssa ja sen järjestämän opetuksen pedagogiset toteutustavat ovat jatkumoa päiväkodin toiminnalle. Yhdistyksen tarkoituksena on mm. edistää tietoa Reggio Emilia - pedagogiikasta ja sen perustana olevasta menetelmällisestä filosofiasta sekä edistää Reggio Emilia työmuotoja kokeilevien ja toteuttavien päiväkotien ja koulujen perustamista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi asianomaisen luvan saatuaan pitää yllä Reggio Emilia työmuotoja noudattavaa koulua ja päiväkotia, hankkia omistukseensa tai muuten käyttöönsä ko. toimintaa varten kiinteistöjä, huoneistoja ja muuta tarpeellista omaisuutta, järjestää näyttelyjä ja kansallisia ja kansainvälisiä koulutus- ja esitelmätilaisuuksia, hankkia, välittää ja tuottaa koulukäyttöön asiaankuuluvaa oppimateriaalia. Hakija hakee perusopetuksen järjestämislupaa Reggio Emilia -pedagogiselle koululle esiopetukseen ja perusopetuksen 1 2 luokille. Hakijan mukaan tarkoituksena laajentaa toimintaa 3. luokalta 6. vuosiluokalle asti sen jälkeen kun perusopetuksen jär-

9 jestämislupa on saatu. Vastaavaa pedagogista perusopetusta ei toistaiseksi ole Suomessa saatavilla. Hakijan mukaan kyseinen pedagogiikka on suhteellisen hyvin tunnettua varhaiskasvatuksen keskuudessa kansainvälisesti. Musiikkipäiväkoti Taikatahdin esiopetusryhmä on toiminut Reggio Emilia - pedagogiikan mukaisesti soveltavasti vuodesta 1998 alkaen ja vuodesta 2006 alkaen kokonaisvaltaisesti pedagogiikan mukaisesti. Hakija on toteuttanut kyseistä pedagogiikkaa Taikatahti Oy:n kustantamana kotikouluperiaatteella opetussuunnitelman mukaisesti lukuvuosina 2010 2014 esi- ja perusopetuksessa vuosiluokilla 1 2, ainoastaan aamu- ja iltapäivätoiminta ovat olleet vanhempien kustantamaa. Hakijan mukaan erityisesti oppilaat, joilla on ollut tehostetun tuen tarvetta, oppimisvaikeuksia tai jotka opiskelevat äidinkieltä S2-kielenä, ovat saavuttaneet koulussa pedagogiikan myötä huomattavaa etua. Oulun kaupungin tutkivat koulut ovat arvioineet kotikouluoppilaiden menestymisen positiivisesti niin syys- kuin kevättutkinnoissakin. Lukuvuonna 2014 2015 kotikoulu on kaksiluokkainen. Toisella luokalla on kolme toisen luokan oppilasta, viisi ensimmäisen luokan oppilasta ja seitsemän esiopetuksen oppilasta. Toisella luokalla on 13 esioppilasta. Lukuvuonna 2014 2015 luokkia on hakijan mukaan vähintään kaksi ja oppilasmäärän hakija arvioi olevan tuolloin noin 35. Hakijan mukaan koulua kohtaan on esitetty suurta mielenkiintoa vanhempien keskuudessa, mutta koska tällä hetkellä rahoitus on esioppilaiden tulojen varassa, hakija ei voi ottaa kotikouluun enempää oppilaita. Hakijan mukaan opetusyksikkö palvelee lähinnä Uuden Oulun oppilaita. Fyysisesti koulu toimii Oulun keskustassa. Koulussa oppilaat saavat musiikki-, taide- ja ilmaisupainotteista opetusta. Oppilaiden siirtyminen perusopetuksen 3. luokalle kaupungin järjestämään perusopetukseen on huomioitu opetussuunnitelmassa. Siirtyminen tapahtuu erillisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on mukana hakemusmateriaalissa. Hakijan mukaan siirtyminen on tapahtunut hyvin ja oppilaita on pidetty siirtymistilanteissa positiivisena esimerkkinä oppimismenetelmien ja yhteistyötaitojen suhteen. Koska oppilaat saavat musiikki-, taide ja ilmaisupainotteista opetusta, kolmannelle luokalle siirtyvät oppilaat voivat halutessaan hakeutua pääsykokein musiikkiin tai kuvaamataitoon painottuneisiin luokkiin. Hakija tuo esiin, että Reggio Emilia pedagogiikka on alun perin kehitetty Italiassa, mutta koska pedagogiikka on aina kulttuurisidonnaista, myös Taikatahdissa Reggio Emilia pedagogiikka on sovellettu suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulumaailmaan. Hakija on kiinnostunut rantauttamaan tätä pedagogista toimintamallia myös kunnalliseen koulujärjestelmään esimerkiksi pitämällä ovia avoimena tutumiskäynneille ja koulutuksille. Pedagogiikan sisäistäminen vaatii perinteisen opettajankuvan poisoppimista ja uudistuneen, modernin opettajuuden roolittamista. Hakija on huolissaan lasten ja nuorten negatiivisten käyttäytymismallien sekä opiskelumotivaation laskemisesta. Erityistä huolta hakija kantaa siitä, kuinka lapsen ja nuoren kuunteleminen, välittäminen ja arvostus ovat unohtuneet taka-alalle. Kunnioituksen auktoriteetteja kohtaan saavutamme vain demokraattisen, yhteisöllisen vuorovaikutuksen välityksellä. Jokainen oppija tulee nähdä tärkeänä osallistujana ja yhteisön äänenä ja tasavertaisena jäsenenä. Yhteisöllisessä, välittävässä vuorovaikutuksessa kasvaneet lapset ja nuoret kokevat olevansa tärkeitä, merkityksellisiä yhteisön jäse-

10 niä, jolloin heille ei synny tarvetta hakeutua negatiivisten käyttäytymismallien pariin. Reggio Emilia pedagogiikka on hakijan mukaan vastaus yhteiskunnassamme vallitseviin epäkohtiin aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä läpi elämän kasvun. Hakija arvelee Reggio Emilia -pedagogiikan tuovan lisänä suomalaisten keskuuteen uutta, raikasta ajattelutapaa lapsen kyvyistä oppimisen alueelta. Merkittävänä keinona vastata nykyajan haasteisiin hakija näkee yhteisöllinen, välittävän ja demokraattisen vuorovaikutuksen, johon Reggio Emilia pedagogiikka vastaa. Hakijan mukaan pedagogiikan takana piilee näkemys ja usko lapsen kyvyistä ja taidoista, joita aikuiset väheksyvät eivätkä vaivaudu kehittämään parempia menetelmiä auttaakseen yksilön etenemistä omassa oppimisessaan. Hakija painottaa hakemuksessaan opettajien lapsihavainnoinnin ja todellisen läsnäolon merkitystä. Opetus olisi vuosiluokkiin sitomatonta. Opetussuunnitelman mukaan vuosiluokkiin sitomaton opetus tarkoittaa oppilaan etenemistä suhteessa kuhunkin oppiaineiseen hänen taito-, tieto- ja motivaatiotason mukaisesti. Etenemistä ei ole sidottu oppilaan vuosiluokkaan. Vuosiluokkiin sitomattomalla opetuksella huomioidaan hakijan mukaan oppilaan yksilöllisyys oppia asioita omalla aikataulullaan, omalla kehitysrytmillään. Oppilaiden erilaisuudet hyväksytään ja arjen tilanteissa käytetään eriyttämistä apukeinona tukea lapsen yksilöllistä kehitystä. Oppilaille luodaan yksilölliset oppimissuunnitelmat. Oppilaan arviointi tapahtuu suhteessa omiin tavoitteisiinsa että suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Samalla oppilaalle kehittyy taito suunnitella ja toteuttaa omaa oppimistaan tavoitteellisesti. Koulun tuntijako, opetustilojen käyttö sekä opetusryhmien muokkautuminen tapahtuvat joustavasti vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa. Tällä hetkellä Taikatahti Oy:n rahoittamana kotikouluna toimiva koulu toimii Aleksanterinkatu 33:ssa Oulun keskustassa. Tilat on uudistettu koulutoiminnan tarpeet huomioon ottaen ja ne ovat hakijan mukaan sekä koululle, varhaiskasvatukselle että koulutukselle sopivat. Bruttohuoneistoala n 1350 m², josta koululle on varattu omat luokkatilansa. Koulu tekee oman vuokrasopimuksensa omasta tilastaan. Lähialueen liikuntapaikat ovat koulun saatavilla. Musiikkipäiväkoti Taikatahdin lapsilukumäärää on nostettu, joten jatkumo oppilaiden suhteen on hakijan mukaan turvattu. Vähintään yksi luokka tulee uusia oppilaita vanhojen oppilaiden poistuessa. Kaikki oppimateriaali, mitä koulussa tarvitaan, on hankittu Taikatahti Oy:n toimesta. Ainostaan oppilaskohtaiset oppikirjat ja lisämateriaali ovat tarpeellisia tulevina vuosina. Koulun toiminnan pääasiallinen rahoituslähde olisi valtionosuus. Hakijan mukaan koulun budjetti on riittävä kustantamaan perusopetusta valtion tuilla ja lisätukea hakija ilmoittaa saavansa Taikatahti Oy:ltä, jos taloudellinen tilanne näyttäisi vaikealta. Taikatahti Oy voisi myös ottaa tiloja omaan käyttöönsä, mikäli jokin luokka jäisi jonakin vuonna vapaaksi. Tämä vähentäisi vuokrakuluja. Hakija näkee yhteistyön Taikatahti Oy:n kanssa taloudellisten kulujen jakamisen kannalta katsoen hyödyllisenä. Aiemmista hakemusasiakirjoista käy ilmi, että yhdistykseltä ei ole tilinpäätöstä, koska se toimii niin pienillä varoilla ennen järjestämisluvan vahvistumista. Aiempaan hakemukseen lisäselvityksenä toimitettujen Taikatahti Oy:n tilinpäätöstietojen mukaan Taikatahti on päätynyt voitolliseen tulokseen vuonna 2011 ja 2012 ja myös jakanut osakkailleen osinkoja. Hakijan mukaan taloudellisesti päiväkoti ja koulu toi-

11 3.2.2 Lausunnot mivat kumpikin omavaraisesti eli päiväkoti toimii osakeyhtiömuodossa ja koulu yhdistysmuodossa, voittoa tuottamattomana yksikkönä. Hakija toteaa Taikatahti Oy:n saaneen yrityksen talouden hoidosta vuonna 2013 AAA -luokituksen sekä Kauppalehden Menestyjä- maininnan. Yhtiön taloudellinen tilanne vaikuttaa vakaalta. Hakemuksen mukaan koulun opetushenkilöstöön kuuluu yhteensä neljä henkilöä. Koulussa toimii opettajana kasvatustieteen maisteri, joka on myös luokanopettaja. Sivuaineina ovat esi- ja alkuopetus, musiikki ja liikunta. Esiopetuksen opettajana toimii kasvatustieteen maisteri, lastentarhanopettaja, sivuaineena hänellä on esi- ja alkuopetus. Lisäksi on kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja ja lastentarhanopettaja, joka tulee toimimaan koulussa luokanopettajana (esi- ja alkuopetus sivuaineena) sekä rehtorina yhdessä Marja-Liisa Lohilahden kanssa jakaen vastuut osaamisalueiden mukaisesti. Koululla on valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 4 :ssä tarkoitettu johtosääntö. Hakijan toimittama käyttökustannuslaskelma on laadittu kahden luokan ja 35 oppilaan mukaan. Hakija on laskenut oppilaskohtaiseksi kuluiksi yhteensä 5 174 euroa ja näin olen hakijan laskelman mukaan kotikuntakorvaukset riittävät toiminnan järjestämiseen, sillä hakija käyttää rahoituksen vertailulukuna keskimääräistä esi- ja perusopetuksen oppilaan korvausta 5 825 euroa. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksen perusosa on 5 852 euroa, joka 6-vuotiaiden oppilaiden osalta kerrotaan luvulla 0,61 ja 7 12 -vuotiaiden osalta luvulla 1. Näin ollen hakija tulolaskelma on varsin optimistinen, ja käytännössä rahoitus kattanee juuri ja juuri hakijan laskemat oppilaskohtaiset kulut. Opetushallitus on antanut hakijat opetussuunnitelmista lausuntonsa 8.12.2014. Opetushallitus on kiinnittänyt huomiota erityisesti edellisessä 19.3.2013 antamassaan lausunnossa esille nostettuihin tukeen liittyviin puutteellisiin osuuksiin. Opetussuunnitelmia on arvioitu myös oppilashuollon osalta. Opetushallitus toteaa lausunnossaan, että merkittävä osa esiopetuksen opetussuunnitelman kasvun ja oppimisen tuen sekä vuosiluokkien 1 2 oppimisen ja koulunkäynnin tuen lukujen teksteistä on yhteneväistä Oulun kaupungin opetussuunnitelman vastaavien lukujen kanssa. Hakija tuo esiin yhteistyön Oulun kaupungin esi- ja alkuopetuksen monialaisessa alueverkostossa. Opetussuunnitelmasta ei kuitenkaan käy ilmi, missä laajuudessa opetuksen järjestäjä tekee Oulun kaupungin kanssa käytännön pedagogista yhteistyötä, ja ovatko esimerkiksi kaikki opetussuunnitelmassa mainitut tukimuodot tai toimijoiden työpanos myös Taikatahti koulun esiopetuksen ja vuosiluokkien 1 2 käytettävissä. Koulun opetussuunnitelmista tulisi käydä ilmi, missä määrin tuki ja sen eri muodot ovat tosiasiallisesti käytettävissä. Tuen järjestämistä on koulun opetussuunnitelmissa kuvattu melko monipuolisesti. Luvut eivät kuitenkaan sisällä kaikkia opetussuunnitelman perusteissa mainittuja asioita. Lisäksi opetussuunnitelmissa on kohtia, jotka eivät ole valtakunnallisen normin mukaisia. Opetushallitus huomauttaa myös, että uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki toi muutoksia myös oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä koskeviin sään-

12 nöksiin. Esiopetuksen opetussuunnitelman tuen luvuissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon perusopetuslain muutosten (1288/2013) opetussuunnitelmaan aiheuttamia muutoksia. Oppilashuoltoa käsittelevät osuudet on valmisteltu voimassa olevan normin jäsentelyn mukaisesti ja ne ovat sisällöllisesti pitkälti yhtenevät. Koulun oppilashuoltosuunnitelma on kuitenkin kokonaisuutena jäsentymätön ja sekava. Oppilashuoltosuunnitelmaan on myös sisällytetty asioita, jotka eivät ole relevantteja esi- ja alkuopetusikäisen lapsen näkökulmasta. Suunnitelmassa ei myöskään ole esitetty arviota oppilashuollon kokonaistarpeesta. Kuvaus käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista on erityisesti esiopetuksen osuudessa vaikeasti hahmotettava. Suunnitelmasta ei voi päätellä, miten lapsen tai oppilaan oikeus oppilashuollon palveluihin käytännössä toteutuu. Myös suunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen osuus vaatii täsmentämistä. Opetushallitus huomauttaa myös, että konsultaation tarjoaminen pedagogisten selvitysten laatimisessa on tehtävä, joka ei kuulu oppilashuoltoryhmälle vaan siihen osallistuvat asiantuntijat harkitaan tapauskohtaisesti. Yhteenvetona Opetushallitus toteaa, että lausunnon kohteena olevat esiopetuksen opetussuunnitelma ja vuosiluokkia 1 2 varten laadittu opetussuunnitelmat ovat molemmat tuen, tuen muotojen ja oppilashuollon osalta edelleen puutteellisia. Opetussuunnitelmat eivät anna edellytyksiä järjestää opetusta normien mukaisesti. Opetussuunnitelmat tulee korjata ennen mahdollista käyttöönottoa, sillä kyse on lasten opetuksen, hyvinvoinnin ja oikeusturvan kannalta merkityksellisistä käytännöistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:lle tiedoksi Opetushallituksen lausunnon. Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry toteaa 5.1.2015 päivätyssä selvityksessään muun ohella, että kolmiportaisen tuen väitetyt epäkohdat käyvät ilmi opetussuunnitelmien tekstistä. Edellisen tuen vaiheen tukitoimet jatkuvat aina luonnollisesti seuraavassakin vaiheessa, mutta tukea lisätään aina yksilöllisen tilanteen ja tuen tarpeen mukaisesti. Todellisena virheenä hakija pitää sitä, että terminä tässä osiossa on käytetty vanhaa ilmaisua oppilashuoltoryhmä, jota ei uudistuksen jälkeen enää käytetä, vaan tehostettua ja erityistä tukea käsitellään moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattilaisten kanssa. Hakija toteaa korjaavansa virheen. Hakija toteaa, että opetussuunnitelma on toteutettu rakenteellisesti ja sisällöllisesti valtakunnallisten normien mukaisesti. Hakija selventää opetussuunnitelmiensa sisältöjen epäselvyyksiä siteeraamalla Matti Rutosen 7.11.2014 kirjoittamaa artikkelia, joka on ollut Opettaja-lehdessä nro 41. Artikkelissa viitataan mm. ohjeistuksen tarpeeseen. Hakija toteaa, että puutteellisesta ohjeistuksesta johtuen on luonnollista, että kyseiset jaksot opetussuunnitelmissa ovat hieman sekavia. Virallisia ohjeistuksia odotetaan kiivaasti, jotta opetussuunnitelmia päästäisiin korjaamaan oikeanmuotoisiksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa ilmenneet tulkinnan ongelmat ja puutteet eivät anna aidosti mahdollisuutta tuottaa oikeanmuotoista opetussuunnitelmaa tältä osin. Hakija toteaa myös, että yksi suuria puutteita laissa on myös yksityisen perusopetuksen järjestäjien oppilashuollon tuottaminen ja kustannusten jako yhteistyössä kuntien kanssa.

13 Lopuksi hakija toteaa, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain pykälien selkeentymisen ja ohjeistuksen myötä opetussuunnitelma korjataan tarvittavin osin. Hakija toteaa, että opetussuunnitelma on kunnossa 31.7.2015 mennessä, ennen lukuvuotta 2015 2016, eikä näin ollen ole este perusopetuksen järjestämiseksi Taikatahdin Pienten Lasten koulussa. 3.2.3 Hakemuksen arviointi ja päätösesitys Hakijana on rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on mm. edistää tietoa Reggio Emilia -pedagogiikasta ja sen perustana olevasta menetelmällisestä filosofiasta sekä edistää Reggio Emilia työmuotoja kokeilevien ja toteuttavien päiväkotien ja koulujen perustamista. Hakemusasiakirjoissa ei ole Oulun kaupungin lausuntoa, mutta aiemmista hakemusasiakirjoista käy ilmi, että Oulun kaupunki on 21.11.2012 antamassaan lausunnossa katsonut, että opetuksen järjestäminen ei tukisi perusopetuksen yhteisöllistä kehittämistä eikä Oulun kaupungin strategiaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista. Tuolloisessa lausunnossaan Oulun kaupunki tuo esille, että Oulussa ei ole erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen perustuvaa Reggio Emilia -pedagogiikkaa toteuttavan perusopetuksen koulun perustamistarvetta. Reggio Emilia -pedagogiikkaan perustuvana koulun toiminnan voidaan katsoa perustuvan erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään, jolloin perusopetuslain 7 :n 1 momentin tarkoittama sopimus koulun sijaintikunnan kanssa ei ole välttämätön. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedossa ei ole, katsooko Oulun kaupunki edelleenkin, ettei hakemuksen mukaiselle perusopetuksen järjestämiselle ole erityistä koulutus- ja sivistystarvetta. Hakijan opetuksessa on lukuvuonna 2014 2015 kotikouluperiaatteella yhteensä 28 lasta, näistä 20 esiopetuksessa ja 8 perusopetuksen 1 2 luokalla. Aiemmassa hakemuksessaan hakija arvioi, että lukuvuonna 2014 2015 oppilaita olisi yhteensä noin 35. Oppilasmäärä ei ole toteutunut hakijan arvioimalla tavalla. Hakijan hakemuksessa kuvaileman koulutuskysynnän perusteella voidaan katsoa, että hakijan järjestämälle opetukselle ei ole perusopetuslain 7 :n edellyttämää riittävää alueellista tai valtakunnallista koulutus- ja sivistystarvetta. Toiminnallisesti tai taloudellisesti ei ole tarkoituksenmukaista myöntää lupaa pienten yksiköiden toteuttamaan kuntapohjaisen palvelutuotannon ulkopuoliseen perusopetustoimintaan erityisesti, kun Oulun kaupunki on aiemmin ilmoittanut pyrkivänsä opetuksessa yhtenäiseen perusopetukseen. Tarve vaihtoehtoiselle pedagogiikalle ei ole ilmeinen. Hakijalla on riittävä vähimmäismäärä kelpoisuussäännökset täyttävää opetushenkilöstöä esiopetuksen ja perusopetuksen 1 2 vuosiluokkien opetuksen järjestämiseen. Rehtoreiden kelpoisuudesta ei tosin hakemusasiakirjojen perusteella saada täyttä varmuutta, koska hakemuksesta ei käy ilmi, onko rehtoreilla suoritettuna opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 2 :n 4 kohdan mukainen opetushallinnon tutkinto tai onko heillä saman lainkohdan tarkoittama muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. Opetustilat ovat tarkoitukseen soveltuvat. Opetussuunnitelmat ovat pääosin voimassa olevien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisia. Tehostetun ja erityisen tuen sekä oppilashuollon osalta opetussuunnitel-

14 massa on edelleen korjattavaa. Opetussuunnitelma on hakemuksen tärkein asiakirja, jolla hakija perustelee tarvetta haetulle normaalista opetuksesta poikkeavalle luvalle. Opetussuunnitelman tulee olla annettujen normien mukainen. Opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman ja siihen liittyen myös opiskeluhuollon suunnitelman 3.3.2014 annettujen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opetushallitus ja yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ajantasaistaa netissä olevan oppilas- ja opiskelijahuollon oppaan. Opas on kuitenkin tarkoitettu opiskeluhuollon käytännön toteuttamiseen. Opasta opetussuunnitelman laatimiseen ei ole tekeillä vaan opetussuunnitelma mukaan lukien opiskeluhuollon suunnitelma tehdään opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Hakijan edellytysten laatia normien mukainen opetussuunnitelma voidaan katsoa opetussuunnitelmasta annetun arvion perusteella olevan puutteellinen, eikä haetulle opetukselle voida myöntää lupaa. Tältä osin katsotaan, että lain mukaiset vähimmäisedellytykset eivät täyty. Haetunkaltaisen pienen, vain esiopetuksen ja perusopetuksen vuosiluokat 1 2 käsittävän koulun perustamista ei myöskään voida pitää tarkoituksenmukaisena. Päätösesitys: Edellä esitetyin perustein esitän hakemuksen hylkäämistä. 3.3 Porvoon steinerkoulun kannatusyhdistys ry 3.3.1 Hakemus Hakijana on rekisteröity yhdistys Porvoon steinerkoulun kannatusyhdistys ry - Understödsförening för Steinerskolan i Borgå rf, jonka kotipaikka on Porvoo. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää suomen- ja/tai ruotsinkielistä steinerkoulutoimintaa Porvoossa. Yhdistyksen tavoitteena on myös edistää tietoa steinerpedagogiikasta ja lapsen ja nuoren kehityksestä ja kasvusta steinerpedagogiikan mukaisesti ja tässä tarkoituksessa toimia Porvoon steinerkoulun, Borgå Steinerskola, opetuksen järjestäjänä ja ylläpitää aatteellisesti ja sosiaalisesti koulua sekä tukea taloudellisesti koulua. Yhdistys pyrkii myös edistämään kouluyhteisössä toimivien ihmisten yhteistyötä ja osallistumista koulun toimintaan. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa ja järjestää asianomaisella luvalla arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia. Porvoon Steinerkoulun kannatusyhdistys ry hakee lupaa järjestää perusopetusta vuosiluokille 7 9. Hakijalla on toistaiseksi voimassa oleva lupa järjestää perusopetusta vuosiluokille 1 6. Valtioneuvosto myönsi hakijalle 16.5.2013 luvan järjestää perusopetusta vuosiluokille 1 6. Lupa myönnettiin ehdolla, että hakija korjaa opetussuunnitelmansa 1.10.2012 antaman lausunnon mukaisesti ja toimittaa uusitun opetussuunnitelman 2.1.2014 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle lupaehtojen täyttymisen arvioimiseksi. Kannatusyhdistys on ylläpitänyt syksystä 2005 alkaen steinerpedagogista opetusta antavaa Fredrika-koulua. Ensimmäisenä toimintavuotena kotikoulussa opiskeli 12 oppilasta yhdistetyssä perusopetuksen 1 2 vuosiluokan opetusryhmässä. Aiemmista hakemusasiakirjoista käy ilmi, että lukuvuonna 2008 2009 oppilaita oli 26. Lukuvuonna 2009 2010 oppilaita oli 39 oppilasta (luokat 1 4). Oppilasmäärä on kasvanut vuosittain siten, että 31.12.2013 luokilla 1 8 oli 74 oppilasta. Koska koululla

15 ei ole päättötodistuksen kirjoittamisoikeutta, osa vanhimmista oppilaista joutuu vaihtamaan koulua. Uusilla aloittavilla luokilla oppilaita on ollut keskimäärin 13 ja seuraaville lukuvuosille ilmoittautumisten määrä on kasvava. Hakija arvioi, että lukuvuoden 2017 2018 alkaessa koulussa tulee olemaan 111 oppilasta. Kasvava oppilasennuste perustuu kouluun ilmoittautuneiden määrään sekä jo toteutuneeseen kehitykseen. Opetushallituksen raportin mukaan oppilasmäärä 20.9.2014 oli 69. Hakija perustelee arvionsa toteutumista sillä, että Porvoon väestöpohja (noin 50 000) on tällaisen kehitykseen riittävä verrattuna muihin Suomen steinerkoulujen oppilasmääriin. Oppilasmäärien kehittymistä ja ennusteen toteutumista tukee myös se, että Porvoossa on 80-luvulta saakka toiminut suomen- ja ruotsinkieliset steinerpäiväkodit, joista kummastakin siirtyy lapsia Fredrika-koulun oppilaiksi. Hakijan mukaan vanhemmilla on oikeus valita lapsilleen omasta mielestään soveltuvin pedagogiikka ja Fredrika-koulu vastaa alueelliseen koulutus- ja sivistystarpeeseen tarjoamalla steinerpedagogista perusopetusta alueella, jossa sitä ei muutoin ole saatavilla. Itäisellä Uusimaalla ei ole muita vaihtoehtoisia pedagogiikkoja tarjoavia kouluja. Oppilaita kouluun on tullut Porvoon lisäksi Askolasta, Loviisasta, Pornaisista ja Sipoosta. Porvoosta katsottuna lähimmät steinerkoulut sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla, joihin on matkaa yli 50 kilometriä. Helsingin ja Vantaan steinerkoulujen oppilasmäärät ovat myös niin suuria, etteivät ne voi ottaa vastaan porvoolaisia lapsia. Koululla on valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 4 :ssä edellytetty 27.1.2011 vahvistettu johtosääntö. Hakijan mukaan kaikki koulussa työskentelevät luokanopettajat kahta lukuun ottamatta ovat Snellman-korkeakoulusta valmistuneita luokanopettajia. Opettajakunta valitsee keskuudestaan rehtorin vuodeksi kerrallaan. Käytäntö on yleisesti käytössä steinerkouluissa. Hakija on toimittanut opetushenkilökuntansa tiedot ja tutkintotodistukset hakemuksensa liitteinä. Hakijan mukaan koulun toimintaa koulun ulkopuolelta on tarkastanut Elias koulun rehtori Salme Sulander. Lausunnot ovat hakemuksen liitteenä. Koulutuksen arvioinnista on yksityiskohtainen selvitys opetussuunnitelmassa. Oppilashuollon osalta Fredrika-koulu tekee yhteistyötä Porvoon kaupungin kanssa. Hakijan mukaan yhteistyö on toiminut hyvin jo yhdeksän vuoden ajan. Koulukuraattorina toimii sosionomi Harriet Rautanen. Psykologian lisensiaatti, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Kati Kuusisaari Helsingin Rudolf Steiner koululta avustaa tarvittaessa Fredrika koulun oppilashuoltoryhmää. Yksi opettajista on suorittanut steinerpedagogiset erityispedagogiikan opinnot. Oppilaille tarjotaan päivittäinen maksuton ateria. Koulun käytössä on oma keittiö. Kouluterveydenhuolto on osa Porvoon kaupungin kouluterveydenhuoltoa. Koululla on varattu huone kouluterveydenhuollon järjestämiseksi. Koulutiloissa järjestetään myös kannatusyhdistyksen ylläpitämää iltapäiväkerhotoimintaa. Porvoon kaupunki on vuokrannut entisen Svartsån (Mustijoen) koulun Porvoon steinerkoulun kannatusyhdistykselle. Hakemuksen liitteenä on toistaiseksi voimassa oleva 8.2.2011 päivätty vuokrasopimus yhteensä 580 neliömetrin kulu- ja opetuskäyt-

16 3.3.2 Lausunnot töön vuokratuista tiloista. Tiloihin kuuluu asunto. Vuokran määrä on 4 612 euroa/kk eli noin 55 000 euroa vuodessa. Tilat käsittävät 364,5 m²:n laajuisen päärakennuksen sekä koulun sivurakennuksen. Syksystä 2012 koululla on ollut käytettävissään noin 510,00 m². Lisäksi on vielä 50 m² laajenemismahdollisuus. Hakijan mukaan tilat riittävät lukuvuoteen 2017 2018 saakka. Liitteenä olevasta tilasuunnitelmasta käy ilmi, että päärakennuksessa toimii 3 luokkahuonetta, liikuntasali, opettajainhuone, toimisto, ruokala, keittiö ja erityisopetus/terveydenhoitajan - tila. Sivurakennuksessa kaksi luokkahuonetta, joista toinen on teknisen työn luokka. Hakija tekee parhaillaan yhteistyössä Porvoon kaupungin tilatoimen kanssa selvitystä sopivista tiloista ja tilaratkaisuista tulevaisuudessa. Esillä on ollut useita pitkäntähtäimen vaihtoehtoja niin tilojen ostamisesta kuin vuokraamisestakin. Hakemuksen liitteenä on kaupungin toimitilajohtajan lausunto. Hakemuksen liitteenä ovat Porvoon Steinerkoulun kannatusyhdistys ry:n viimeisin tilinpäätös (2013) sisältäen tuloslaskelman, taseen ja toiminnantarkastuskertomuksen sekä tilintarkastajien lausunnon ja vuoden 2014 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Yhdistyksen tuot koostuvat valtionosuusrahoituksesta, vapaaehtoisista kannatusmaksuista ja varainhankinnasta. Tilinpäätös osoittaa noin 29 000 euron alijäämää. Talousarvio vuodelle 2014 on laadittu sen mukaan, että vuosiluokilla 1 6 valtionosuuteen oikeuttavia oppilaita on 60. Hakija arvioi tuotoikseen 497 946 euroa, joka kattaa talousarvion menot. Varainhankintaa hakija arvioi saavansa n. 39 000 euroa ja kannatusmaksuja n. 62 000 euroa. Opetushallitus on antanut 31.10.2014 lausunnon hakijan opetussuunnitelmassa. Lausunnossa Opetushallitus kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, joissa tarkasteltavana oleva opetussuunnitelma poikkeaa valtioneuvoston asetuksesta ja valtakunnallisista opetussuunnitelman perusteista vuosiluokilla 7 9. Lausunnossa on varsin seikkaperäisesti tuotu esiin opetussuunnitelman puutteita koskien tuntijakoa, opetussuunnitelman rakennetta, opetuksen järjestämisen lähtökohtia ja opetuksen toteuttamista, oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja eri tukimuotoja, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä oppilashuoltoa, eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetusta, oppimistavoitteita ja opetuksen keskeisiä sisältöjä sekä oppilaan arviointia. Yhteenvetona Opetushallitus toteaa, että Fredrika-koulun opetussuunnitelman lähtökohtana on steinerpedagogiikkaan perustuva opetus. Fredrika-koulun tuntijako noudattaa valtioneuvoston asetuksen mukaista tuntijakoa yhteisten oppiaineiden osalta, mutta joidenkin valinnaisten aineiden osalta koulun opetussuunnitelman kuvauksessa on ristiriitaisuuksia. Koulun opetussuunnitelma ei kaikilta osin noudata opetussuunnitelman perusteita. Oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä ei ole kaikilta osin kuvattu opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla.