Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS2014-00826 VNEUS Jokelainen Jaana(VNK), Saarikoski Outi(VNK), Siivola Heli(VNK), Tenhunen Lauri(VNK) 28.11.2014 Viite Asia Suomen EU-politiikan avaintavoitteet 2015 EU-politiikan avaintavoitteet ovat hallituksen vuosittain kaikkein keskeisimmiksi määrittelemiä asioita. Vuonna 2015 nämä ovat: 1. Kasvua ja työllisyyttä vahvistava kilpailukyky 2. Toimiva sääntely 3. Ulkoisesti vahvempi unioni Vuoden 2015 EU-vaikuttamista ohjaavat avaintavoitteiden lisäksi kunkin ministeriön toimialaltaan kartoittamat prioriteetit. Ensi vuotta leimaavat unionin uusien toimielinten työn varsinainen käynnistyminen ja keskinäisten suhteiden määrittely. Uuteen komissioon vaikuttamista jatketaaan yhdessä sovituissa hankkeissa. Keskeistä on yhteyksien solmiminen myös uuden Euroopan parlamentin vaikuttajiin. Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto koordinoi vaikuttamista komission varapuheenjohtajiin heidän laajaalaisen tehtäväkenttänsä edellyttämän yhteen sovitetun viestin varmistamiseksi. Ministeriöt vastaavat yhteyksistä oman sektorinsa komissaareihin ja pääosastoihin. 1. Kasvua ja työllisyyttä vahvistava kilpailukyky EU-sääntelyn ja muiden politiikkatoimien on tuettava kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Sisämarkkina-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikat ovat keskeisiä välineitä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kilpailukykyvaikutuksia tulee arvioida horisontaalisesti kaikilla politiikka-alueilla, jotta eri sektoreiden sääntelyn yhteisvaikutukset voidaan tunnistaa ja huomioida nykyistä paremmin. EU-vaikuttamista edesauttaa teollisuuspolitiikan ja sisämarkkinapolitiikan keskittäminen samalle pääosastolle ja saman komissaarin alaisuuteen. Uuden sisämarkkinastrategian laatiminen on tarpeen. Strategiassa tulisi huomioida toimintaympäristön muutos, jossa perinteiset teollisuustuotteet, palvelut ja digitaalinen liiketoiminta yhdistyvät uudella tavalla. Palvelut ovat merkittävin kasvuala, mutta sitä ohjaava sääntely on hajanaista eivätkä EU:n sisämarkkinat toimi riittävän tehokkaasti. Tavoitteena on sellaisten kohdistettujen lainsäädäntöuudistusten tekeminen, joilla voidaan tukea palveluiden vapaata liikkuvuutta. Käytännössä epätarkoituksenmukainen sääntely hidastaa monilla aloilla uusien liiketoimintamallien
2(5) käyttöönottoa. Toimivien sisämarkkinoiden kehittäminen edellyttää lisäksi nykyisen sisämarkkinasääntelyn tehokasta toimeenpanoa, mutta myös voimassa olevan sääntelyn kriittistä arviointia. Euroopan unionin teollisuuspolitiikan tulee kannustaa yrityksiä tavoittelemaan korkeamman arvonlisän tehtäviä globaalissa kilpailussa. Tähän tähtäävä elinkeinopolitiikka edellyttää tuekseen laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, joka edistää uuden tiedon, osaamisen ja teknologian kehittämistä sekä luo vahvoja kannusteita niiden hyödyntämiseen ja käyttöönottoon. Investoinnit ja innovaatiopanostukset tulee entistä enemmän kohdistaa kasvun kärkiin: digitalisaatioon, biotalouteen, puhtaisiin teknologioihin (cleantech) ja muihin strategisiin aloihin. Digitalisaatio mahdollistaa teollisen vallankumouksen, joka ulottuu valmistavaan teollisuuteen ja palveluihin sekä kuluttajamarkkinoihin. Digitaalinen talous ja osaaminen ovat ratkaisevassa asemassa tavoiteltaessa korkean arvonlisän tehtäviä. Kaiken lainsäädännön tulisi olla lähtökohdiltaan digitaaliseen toimintaympäristöön sopivaa ja mahdollisimman teknologianeutraalia. Suomen kannalta on tärkeää, että sekä tekijänoikeussääntely ja siihen liittyvä sähköisen kaupan sääntely että tutkimus-, kehitys- ja investointipanostukset tukevat tietoyhteiskuntakehitystä ja mahdollistavat uusien ja innovatiivisten sisältöjen, palvelujen ja tuotteiden kehittämisen sekä edistävät niiden tarjoamista sisämarkkinoilla. Biotalous on suuri mahdollisuus sekä EU:lle että Suomelle. Biotalouden tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että jäsenmaat panostavat omiin vahvuusalueisiinsa ja että niiden erityispiirteet huomioidaan. Suomen prioriteettina on edistyksellisen ja kilpailukykyisen metsäbiotalouden jatkaminen. Terveysalalla, joka on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja, Suomella on vahvuuksiensa ansiosta erinomaiset edellytykset olla biotalouden kasvun mallimaa. Maaliskuun Eurooppa-neuvoston kirjaus cleantechin merkityksestä ja komissiolle annettu toimeksianto raportoida sen edistämisestä eri sektoreilla luovat pohjaa asian saamiselle EU-agendalle läpileikkaavana teemana. Cleantech on horisontaalinen prioriteetti, jota voidaan edistää eri politiikkasektoreilla. Se on väline ns. vihreän kasvun luomiseen ja keino uudistaa Euroopan teollista rakennetta, parantaa kilpailukykyä ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Energian hinnalla ja saatavuudella on keskeinen merkitys Euroopan kilpailukyvylle. Ilmasto- ja energiatavoitteiden 2030 saavuttamiseen tähtäävä lainsäädäntö ja politiikkatoimet, mukaan lukien kattava ilmastosopimus Pariisissa syksyllä 2015, tulee toteuttaa tavalla, joka on riittävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mutta samalla tukee Euroopan kilpailukykyä. Tästäkin näkökulmasta Suomen kannalta tärkeää on etenkin päästökaupan uudistaminen, hiilivuodon ehkäisy, päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden taakanjako sekä liikenteen biopolttoaineet. Vastauksena velkakriisin jälkeiseen vaikeaan taloustilanteeseen uusi komissio on tekemässä 300 miljardin euron investointipakettia. Keskeisintä on yksityisen sektorin voimavarojen mobilisointi. Lisäksi olemassa olevaa julkista rahoitusta, erityisesti EU:n budjettivaroja ja Euroopan investointipankin rahoitusinstrumentteja, tulisi hyödyntää ja käyttää tehokkaammin. On painotettava koko Eurooppaa hyödyttäviä, osaamisen kehittämiseen keskittyviä hankkeita ja muita toimia, joilla on rajat ylittäviä myönteisiä vaikutuksia. Tärkeimpiä investointikohteita ovat energia, IT ja digitalous, biotalous ja cleantech sekä liikenneinfrastruktuuri. On tärkeä tukea jäsenvaltioita tekemään rakenteellisia uudistuksia. Niiden avulla voidaan luoda investointimahdollisuuksia, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja tuottavuutta ja siten talouskasvua. Myös rahoitusmarkkinoiden toimivuus on talouden elpymisen jatkumisen kannalta ratkaisevaa. Keskeisin EU:n toimi on pankkiunionin loppuun saattaminen, jolla on merkitystä paitsi euroalueen vakaudelle myös sisämarkkinoiden toiminnalle ja rahoitusmarkkinoiden pirstaleisuuden korjaamiselle.
3(5) Keskeinen uusi aloite koskee pääomamarkkinaunionia, johon liittyy yritysten rahoituslähteiden monipuolistaminen sekä kilpailun ja rajat ylittävän kaupankäynnin oikeusvarmuuden edistäminen. Pääomamarkkinaunioni kytkeytyy kestävän talouskasvun edistämiseen pitkäaikaisen rahoituksen turvaavilla toimilla. Vapaakauppaneuvottelujen edistäminen on merkittävä väline kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Suomelle tämä on erityisen tärkeää, sillä taloutemme on erityisen riippuvainen ulkomaankaupasta. Unionin tulee vaikuttaa aktiivisesti Maailman kauppajärjestön puitteissa käytävien palvelukaupan, ympäristötuotteiden ja informaatioteknologian sopimusneuvottelujen saamiseksi pikaiseen päätökseen. Näillä tuotteilla on erityinen merkitys taloudellemme. Lisäksi tulee jatkaa vaikuttamista EU:ssa ja kahdenvälisesti Yhdysvaltoihin, jotta neuvottelut laaja-alaisesta EU Yhdysvallat-kumppanuussopimuksesta (TTIP) etenevät. Unionin tulee pyrkiä kunnianhimoiseen lopputulokseen, joka vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä. Edellä mainituilla kasvua ja kilpailukykyä vahvistavilla toimilla luodaan edellytyksiä kestävien työpaikkojen syntymiselle koko unionin alueella. Nuorisotyöttömyys on erityisen suuri ongelma EU:ssa. Nuorten työllisyyttä edistetään ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulle kuuluvilla toimilla, joita EU-tason toimet täydentävät. Unionin tulee edistää nuorten liikkuvuusmahdollisuuksia ja jatkaa toimia, joilla henkilöiden vapaalta liikkuvuudelta poistetaan käytännön esteitä ja sääntöjä selkiytetään. Kasvua ja työllisyyttä voidaan edistää myös EU-tason yhteistyöllä, jolla etsitään keinoja hyvinvoinnin, sosiaalisen suojelun, terveyden, tasa-arvon ja työsuojelun kehittämiseksi jäsenvaltioissa. Keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta on tärkeää jatkaa uuden komission kaudella. 2. Toimiva sääntely Unionin työtä ohjaava strateginen ohjelma ja komission puheenjohtajan poliittiset prioriteetit vastaavat hyvin tavoitteitamme. Unionin on tarpeen keskittyä toiminnassaan niihin alueisiin, joilla se voi tuoda lisäarvoa. Lisäksi EU:n ja jäsenvaltioiden tulee kunnioittaa yhteisiä arvoja ja noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä kansalaisten luottamuksen ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi. Erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamista on vahvistettava. Sen lisäksi, että keskitytään oikeisiin prioriteetteihin, on varmistettava, että toimitaan oikealla tavoin. EU:n toimielimillä ja jäsenvaltioilla on yhteinen vastuu toimivasta sääntelystä. Ajatus tarkoituksenmukaisesta, yksinkertaisemmasta ja kevyemmästä sääntelystä tulee jalkauttaa johdonmukaisesti kaikille politiikka-aloille ja kaikkiin menettelyn vaiheisiin. Erityisesti tulisi keskittyä hankkeisiin, joissa on saatavissa selkeitä kilpailukyky-, kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. Olennaista on etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn ja yrittämisen edellytysten vahvistaminen. Samalla on huolehdittava kuluttajien ja työntekijöiden suojelusta sekä terveys- ja ympäristönäkökohdista. Uusi komissio on sitoutunut aiempaa vahvemmin EU-sääntelyn toimivuuden edistämiseen, mukaan lukien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden parempi huomioiminen. Vuoropuhelua komission kanssa jatketaan konkreettisten tulosten edistämiseksi. EU-sääntelyn yhteisvaikutuksia tulee arvioida systemaattisemmin sekä yksittäisillä sektoreilla että eri sektoreiden välillä, erityisesti kilpailukyvyn kannalta. Myös sääntelyn hyödyt yhteiskunnalle ja yrityksille tulee huomioida. Neuvoston ja Euroopan parlamentin tulisi kyetä tekemään tarvittaessa varsinkin muutosehdotuksia koskevia täydentäviä vaikutusarviointeja. EU-sääntelyn toimivuuden parantaminen on valtioneuvoston tavoite kaikissa yksittäisissä säädöshankkeissa. Keskeisten EU-aloitteiden kansallista vaikutusten arviointia vahvistetaan. EUsäädösten täytäntöönpanon yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei mahdollista
4(5) kansallista liikkumavaraa käytetä niin, että se johtaa suhteettomaan hallinnolliseen taakkaan tai muulla tavoin heikentää kilpailukykyä tai työllisyyttä. EU-sääntelyn mahdollistamia kilpailukykyä ja työllisyyttä turvaavia poikkeusmenettelyjä hyödynnetään kansallisessa toimeenpanossa, erityisesti pkyritysten osalta. Myös EU-säädösten jälkikäteistarkastelua ja -evaluointia on tarve vahvistaa. 3. Ulkoisesti vahvempi unioni Euroopan unioni on poikkeuksellinen kansainvälinen toimija taloudellisen painoarvonsa ja ainutlaatuisen politiikkavalikoimansa ansiosta. Unionin ulkoinen toimintakyky on kuitenkin jatkuvasti haastettuna sen kohdatessa monimuotoisia ja yllätyksellisiä kriisejä, kuten Ukraina, Syyria, ISIL ja Ebola. Euroopan lähialueen vakauttaminen ja kestävä kehitys edellyttävät unionin laaja-alaisen keinovalikoiman tehokasta hyödyntämistä. Uuden komission ja uuden korkean edustajan aloittaessa työnsä on tärkeää varmistaa, että ulkoinen toiminta on tehokkaasti koordinoitua. Unionin kokonaisvaltaisen kriisivalmiuden ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen vahvistaa EU:ta uskottavana ja tehokkaana maailmanlaajuisena toimijana. EU:n naapurustossa sekä idässä että etelässä on suuria turvallisuuteen, talouteen ja sosiaalisen kehitykseen liittyviä haasteita, joiden myötä EU:n politiikka suhteessa naapurialueeseen nousee ensi vuonna lähempään tarkasteluun. Ukrainan kriisi sekä EU:n ja Venäjän suhteet pysyvät huomion keskiössä myös vuonna 2015. Poliittisen ratkaisun etsimistä Ukrainan kriisiin on jatkettava. Erityisesti muuttuneen poliittisen kokonaistilanteen valossa Suomen on tärkeää osallistua EU:n Venäjä-politiikan linjaamiseen aktiivisesti jatkossakin. EU:n strateginen Venäjä-politiikka tukee myös Suomen kansallisia etuja. Ukrainalta tulee edellyttää poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja sen uudistuksille tarjota tukea. EU:n itäisten kumppanimaiden assosiaatiosopimusten ja naapuruuspolitiikan toimeenpanossa tulee edetä huolellisesti painottaen yhteisten arvojen ja sovittujen sitoumusten noudattamista. Kunkin kumppanin tilannetta tulee tarkastella maakohtaisista lähtökohdista. Eteläisen naapuruston osalta ISIL, Syyria ja Lähi-idän rauhanprosessi ovat keskeisiä EU:n ulkopolitiikan haasteita myös vuonna 2015. Eurooppa-neuvosto antoi joulukuussa 2013 toimeksiantoja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi, suorituskyky-yhteistyön tiivistämiseksi sekä puolustusteollisuuden ja -markkinoiden kehittämiseksi. Kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvostossa tulisi sitoutua uusiin tavoitteisiin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja EU:n puolustusulottuvuuden vahvistamiseksi. Puolustusulottuvuuden kehittäminen tukee osaltaan EU:n ulkoisen toiminnan vahvistamista. Uudella komissiolla on mahdollisuus ottaa vahvempi rooli puolustus- ja turvallisuuskysymyksissä. Edistystä tulisi saavuttaa puolustusyhteistyön tiivistämisessä ja puolustusteollisuuden avoimuuden lisäämisessä EU-tasolla. Samaan aikaan puolustuksen ylikansallisella sisämarkkina-, teollisuus- ja tutkimusulottuvuudella luodaan peruspilareita Euroopan puolustusyhteistyön teknologiselle ja teolliselle kehittämiselle. Unionin sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus linkittyvät yhä useammin yhteen. Euroopan unionilla on toimivaltaa useilla yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisillä aloilla. Nämä alat liittyvät sekä väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseen että yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämiseen.
LIITTEET 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, kilpailukyky, sääntelyn parantaminen, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, YTPP, Euroopan unionin neuvosto OM, PLM, TEM, UM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, PE, SM, STM, TPK, VM, VTV, YM