Kangasalan strateginen yleiskaava. Vuorovaikutusraportti

Kangasalan strateginen yleiskaava Vuorovaikutusraportti 24.10.2016

Kangasalan strateginen yleiskaava Kaavahankkeen kulku Vuorovaikutusraportin kattavuus

Vuorovaikutusraportin sisältö Yhteenvedot: Kunnanhalolituksen työpaja 17.12.2015 Osallisten tulevaisuustyöpaja 16.6.2016 Viranomaisaloitusneuvottelu 21.6.2016 Kehityskuvat, kesä 2016 Valtuuston pelityöpaja 8.9.2016

Kunnanhallituksen työpaja 17.12.2015

Kunnanhallituksen työpaja 17.12.2015 Kartoitettiin kunnanhallituksen jäsenten näkemyksiä Kangasalan tulevasta maankäytöstä Järjestäjänä Kangasalan kunnan kaavoitus Menetelmänä learning cafe -työskentely kolmessa työpisteessä Apuna kolme erilaista maankäytön skenaariota

Käsitellyt teemat Virkistys ja matkailu: Liikuntakulttuuri Matkailu Kylien ja maaseudun elävänä pitäminen: Maaseutuelinkeinot Kylät, perinteinen maaseutu Taajamien kehittämisvyöhyke Asumisen houkuttelevuus: Asumisen laatu ja hinta Lapsiperheet ja erityisryhmät Ranta-asuminen Kangasalan elinvoima: Yhdyskuntarakenne Ympäristö Kestävän liikkumisen maankäyttö Täydennysrakentaminen Yhteisö Elinkeinojen maankäyttö: Taajamien työpaikat Liikenneyhteydet ja tilaa vaativat toiminnat Osaaminen ja koulutus

Osallisten tulevaisuustyöpaja 16.6.2016

Työpajan tarkoitus Tehdään tutuksi kaavoitusta ja strategiseen maankäytön suunnitteluun liittyviä teemoja Kerätään näkemyksiä ja ideoita Kangasalan maankäytöstä Luodaan kaavahankkeen ympärille positiivinen keskusteluilmapiiri Sitoutetaan osalliset seuraamaan kaavahankkeen etenemistä ja viemään strategisen kaavan toteutus käytäntöön kaavan valmistuttua

Työpajan menetelmä Toteutetaan tarralapputyöskentelynä affinity digraph menetelmällä Tavoitteena saada suuri määrä ideoita ja saada osallistujat pohtimaan pitkän tähtäimen tavoitteita. Työpajassa on kolme kierrosta: 1. Tapahtunut 2000-luvulla 2. Kuvitteellinen kiertoajelu vuoden 2030 Kangasalla. Mitä näkyy? 3. Millä toimenpiteillä esiin tulleet tavoitteet saavutetaan? Työpajaan osallistui n. 25 eri-ikäistä ja eri taustoista olevaa osallista. Kommentteja ja näkemyksiä saatiin kirjattua ylös useita satoja.

Tiivistelmä: Osa 1: tapahtunut 2000-luvulla 15 vuodessa on tapahtunut yllättävän suuria muutoksia. Sekä positiivisia että negatiivisia. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut kohentuneet Uusia oppilaitoksia Julkinen ja kevyt liikenne kohentunut Keskusta on kaupungistunut ilmeeltään Palvelut ovat vähentyneet keskustasta ja maaseudulta Lentolan alueen rakentuminen Pikonlinnan toiminta muuttunut Kuntaliitokset

Osa 2: Kuviteltu kiertoajelu 2000-luvun Kangasalle Kerätyistä ideoista nousseet teemat: Kaavan tavoitteisiin työpajan perusteella nostetut tai kaavatyössä voimistetut teemat

Osa 3: Miten tavoitteet saavutetaan? Kerätyistä ideoista nousseet teemat: Toimintamallit Suunitelmallisuus Asenne / ilmapiiri Miten Tavoitteet Saavutetaan? Kehittäminen Vaikuttaminen, Osallistuminen päätöksentekoon

Viranomaisaloitusneuvottelu 21.6.2016

Tiistai 21.6.2016 Viranomaisaloitusneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen tiloissa

Huomioita kaavatyöhön Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan kaksi kehityskuvaa joita on tarkoituksena testata hyvin kevyesti ja nopeasti. Vaihtoehtoisia kehityskuvia ei aseteta nähtäville ellei tule esille erityistä tarvetta tutkia vaihtoehtoja. Nähtäville asetetaan siis tavoitteellisesti syksyllä 2016 yksi kaavaluonnos Maakuntakaava Kiinnitettävä huomiota maankuntakaavan kehittämisperiaatemerkintöihin (mm. joukkoliikenne, kakkoskehä ja Tarastenjärvi) 2040 sopiva tavoitevuosi ja linjassa maakuntakaavan kanssa LJS-liikenneratkaisukartan lisääminen kaava-aineistoon Maakuntakaavan perusselvitykset riittävät, ei tarvitse tehdä kaavoituksen yhteydessä perusselvityksiä Joitakin täydennystarpeita huomioitavista maankuntakaavan selvityksistä (mm. väestösuunnite ja työpaikkasuunnite, ekologiset selvitykset)

MAL-sopimus Seudullista viherrakennetyötä viedään eteenpäin erillisenä Kangasalan strategisesta yleiskaavatyöstä, mutta ollaan tarvittaessa vuorovaikutuksessa. Viherrakennekysymykset ulottuvat seudullisen tarkastelun tasolle ja vaativat selvitysten ja suunnitelmien yhteydessä kuntien välistä yhteistyötä Kuhmoisten erityiskysymykset Kysymys ylikunnallisesta palvelutarjonnasta ja tieyhteyksien kehittämisyhteistyöstä Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöjä koskevien lähtötietoaineistojen päivitys kaava-aineistoon Alueiden ominaispiirteiden ja ilmiöiden avaaminen lähtötietoaineistossa (erityisesti Sarsan alue) Arvot nähdään kaavatyössä vahvuuksina ja vetovoimatekijöinä

Edullisuusvyöhyketarkastelu ELY-keskus näki edullisuusvyöhyketarkastelun hyvänä työtapana. Muut mahdolliset lähtöaineistot joita voisi hyödyntää Poski-hanke VT 12 kehittämissuunnitelma Kirkkojärven Natura-arviointi VT 9 ja VT 12 suunnitelma-aineistot Muuta huomioitavaa, esille tulleita aiheita Maa-ainesten oton ohjaaminen (ei välttämättä strategisessa yleiskaavassa) Rantarakentamisen ohjaaminen Joitakin päivitystarpeita osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Kehityskuvat (kesä 2016)

Miten kehityskuvat on tehty? Työkokous 2: kesäkuu 2016 Lähtötietojen ja tulevaisuustyöpajan tavoitteista poimittiin konsultin ja Kangasalan projektivastaavien kanssa keskeiset periaatteet kehityskuvien pohjiksi. Työstö: kesä/heinäkuu 2016 Konsultti työsti kehityskuvat Työryhmän kokous 2: elokuu 2016 Kehityskuvat tarkistettiin laajan työryhmän kanssa. Tarkistetut versiot kehityskuvakartoista lähetettiin valtuutetuille työpajakutsun mukana

Kehityskuvat (laadittu kesällä 2016) Laadittu kaksi kehityskuvaa Luonto ja nauhataajama Rannat ja kehä Tarkoituksena erilaisten skenaarioiden tunnustelu ja testaaminen nopeasti. Viedään nähtäville vasta yhdessä kaavaluonnoksen kanssa. Kehityskuvat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niissä on pyritty kiinnittämän huomio keskenään erilaisiin teemoihin. Kehityskuvien taustalla on kaavatyön lähtötietoaineisto sekä kunnanhallitukselle ja osallisille järjestetyt työpajat.

Kehityskuva: Luonto ja nauhataajama ORIVESI Haviseva Upeat Harju- Ruutana maisemat Lihasula Kautiala Lomailua Järven rannalla TAMPERE Lamminrahka Vatiala Suorama Keskusta Lahdenkulma Erämaan hiljaisuus Pohja Vehkajärvi KUHMOINEN Pakkala Ihari PADASJOKI Haapaniemi Raikku PÄLKÄNE Saarikylät Kuohenmaa

Kehityskuva: Rannat ja kehä ORIVESI Haviseva Lihasula TAMPERE Lamminrahka Vatiala Suorama Pikonlinna Asutut rannat Lahdenkulma Kyliin ja rannoille Keskittynyt Maaseutu Vehkajärvi KUHMOINEN Saarenmaa Kyliin ja rannoille Pakkala Keskittynyt Maaseutu PADASJOKI Haapaniemi Ihari PÄLKÄNE Saarikylät

Liikenne Rakenne Tarina Tulevaisuus: Luonto ja nauhataajama Kehityskuvat 2040 Tulevaisuus: Rannat ja kehä Kehityskuva: Vuonna 2040 ihmisten vapaa-aika on lisääntynyt. Tavaroiden ja omistamisen sijaan ihmiset kuluttavat runsaasti palveluita. Suomalaisen luonnon arvostaminen on lisääntynyt, ja lomamatkailijoita saapuu enenevissä määrin kaukomailta asti. Lähiruoka ja lähiruoan laatu on tullut ostopäätöksiin vaikuttavaksi tekijäksi. Vuonna 2040 Kangasala tunnetaan upeista maisemistaan ja vahvana vapaa-ajan kuntana. Elinkeinoista kukoistavat matkailu- ja elämyspalvelut sekä ruokateollisuus. Nauhataajama Kangasalantien varressa on täydentynyt viihtyisäksi yhtenäiseksi taajamaksi, jossa on erittäin monipuolisesti asutusta, työpaikkoja ja palveluita. Kangasala on päättänyt kehittää maankäyttöään hyvin maltillisesti nojautuen ensisijaisesti olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja infrastruktuuriin. Suunnittelua ja toteutusta tehdään monella kunnan toimialalla tiiviissä yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Kangasalantien varsi on tiivistynyt ja monipuolistunut yhtenäiseksi, eheäksi taajamaksi jossa on helppo kulkea sekä jalan että erilaisilla kulkuneuvoilla. Uusi asutus, työ- ja harrastuspaikat sekä päivittäis- ja erikoiskaupan palvelut ovat sijoittuneet monipuolisesti tälle tehokkaalle joukkoliikennevyöhykkeelle. Taajaman ulkopuolella uusi rakentaminen on hyvin pienimuotoista. Kangasalan itäisellä maaseutualueella on kaksi merkittävää keskittymää: Sahalahti ja Kuhmalahti. Sahalahden vetovoima rakentuu elinvoimaisen ruokateollisuusklusterin ympärille ja Kuhmalahteen on keskittynyt uuden luontopainotteisen koulun ympäristöön runsaasti elämysmatkailupalveluita. Äskettäin rakennettu ratikkalinja kulkee Kangasalantietä pitkin aina keskustaan saakka. Tämän jo erittäin vakiintuneen bussiliikenneväylän tiivis taajamaympäristö on miellyttävää kävellä. Kulkiessaan paikkoihin jotka eivät ole julkisen liikenteen saavutettavissa useimmat nauhataajaman asukkaat käyttävät yhteiskäyttöautoja. Ruutanan vanha rautatieseisake on perusparannettu ja avattu lähijunaliikenteelle, joskin seisakkeella pysähtyy vähäisen käyttöasteen vuoksi vain harvoja junavuoroja, lähinnä työmatkaliikenteelle ja luontomatkailijoille. Pälkäneelle ja Kuhmoisiin suuntautuvia teitä on parannettu yhteistyössä naapurikuntien kanssa palvelemaan teollisuuden ja matkailun tarpeita. Matkailu on myös nostanut vesiliikenteen palveluineen uuteen kukoistukseen. Kehätie tuo kaukomaiden matkailijat nopeasti lentokentältä Kangasalle. Kehityskuva: Vuonna 2040 sähköisten palveluiden parantuminen on saanut aikaan merkittäviä edistysaskelia monilla elämänalueilla. Esimerkiksi peruspalveluiden järjestäminen ja kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon ovat helpottuneet. Moni ennen ihmisten tekemä työtehtävä on automatisoitu, mikä toisaalta tuo haasteita elinkeinoelämälle. Uusia elinkeinoaloja syntyy kuitenkin jatkuvasti, esimerkiksi kierrätyksen ja uusiokäytön ympärille. Vuonna 2040 Kangasala tunnetaan kehäväylän cleantechteknologiavyöhykkeestä ja keskustan runsaista kulttuuripalveluista. Maaseudun elinvoimaiset kylät rannoilla ovat tunnettuja hienoista rantamaisemistaan ja yhteisöllisyydestään. Kangasala on päättänyt lähteä rohkeasti mukaan suuriin seudullisiin infrastruktuurihankkeisiin ja investoinut samanaikaisesti monenlaisiin kehittämistoimenpiteisiin niin taajamassa kuin maaseutualueellakin. Keskusta ja Lentola ovat Kangasalan kaksi selkeästi hahmotettavaa, intensiivisesti rakennettua keskusta-aluetta, joissa on korkea palvelutaso saavutettavissa kävellen. Kehätien varrella on useita uusia asuin- ja työpaikkaalueita, joilla on houkuteltu kuntaan lisää yrittäjiä. Tarastenjärvi, Lamminrahka ja Rusko näyttäytyvät elinvoimaisina Kangasalan portteina. Myös Ruutanaan on rakentumassa uusi merkittävä alue, joka nojautuu uuteen lähijuna-asemaan. Kulkuyhteyksiä Ruutanan, Lentolan ja Lamminrahkan välillä on parannettu. Kylissä asukasmäärä on kasvanut ja palveluita on onnistuttu säilyttämään. Tätä on tukenut maapolitiikan joustavoittaminen palveluiden läheisyydessä. Rannat ovat asukkaiden tehokkaassa käytössä niin taajamissa kuin maaseudullakin. Robottiautot virtaavat pitkin uutta kehäväylää, jonka ympäristö on hyödynnetty eri toiminnoille mahdollisimman hyvin. Ruutanan läheisyyteen on avattu uusi lähijunaseisake, jonka ympäristö on rakennettu erittäin tehokkaasti. Ratikka yhdistää nopeasti tiiviit Lamminrahkan, Lentolan ja keskustan keskittymät. Raideverkkoa tukeva bussiliikenne on siirtynyt automaattisesti ohjattuihin aiempaa pienempiin yksiköihin, ja linja-autoasema on uudistunut perusteellisesti. Kunnan pyörätieverkostoa on täydennetty, ja sähköpyörät ovat suosittu kulkutapa. Digitaalisuus ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet ovat vähentäneet jonkin verran liikkumistarvetta.

Palvelut Rannat Kylät Keskusta Tulevaisuus: Luonto ja nauhataajama Ydinkeskustaa on rakennettu maltillisesti täydentäen. Alueella on säilynyt myös vanhoja, vuokratasoltaan huokeampia kiinteistöjä joihin paikallisilla startup-yrityksillä ja yhteisöllisillä toiminnoilla on ollut helppo sijoittua. Nauhataajaman eheyttämisen ansiosta keskustan kävelyalue on laajentunut ja kirkko on tullut keskelle kylää. Keskustan yhteyteen on hiljattain rakennettu 200 uutta omakotitaloa, ja nuoriso on vallannut Vesaniemen ja Torin. Keskustan uusi kauppahalli on kasvattanut lähiruoan kysyntää entisestään. Sahalahti on kehittynyt omaksi vetovoimaiseksi yrityspaikakseen, joka on houkutellut lähiympäristöön myös asutusta ja ruokateollisuusalan oppilaitoksen. Kuhmalahdelle on sijoittunut erilaisten luonto- ja elämysmatkailupalveluiden keskittymä. Luontopainotteinen koulu houkuttelee alueelle asumaan lapsiperheitä. Pienemmätkin kylät ovat säilyneet jossain määrin asuttuina kiitos maatalousyrittäjyyden ja elämystalouden, mutta koulut on keskitetty Sahalahdelle ja Kuhmalahdelle. Vesistöt ja Harjut ovat kangasalan keskeisiä maisemaelementtejä. Rannoilla sijaitsevia matkailupalveluita on kehitetty monipuolisesti. Loma-asumiseen on kehitetty perinteisten kesämökkien rinnalle uusia, yhteisöllisiä konsepteja. Julkiset ja yksityiset palvelut sijoittuvat lähelle asumista, jolloin toiminnot ovat helposti saavutettavissa eri kulkutavoilla. Suuretkin kaupan yksiköt sijoittuvat nauhataajaman kävely-ympäristöön. Rakentamisessa suositaan hybridiratkaisuja, joissa samoihin rakennuksiin sijoittuu hyvinkin erilaisia toimintoja. Nauhataajaman varrella on monipuolisia harrastusmahdollisuuksia kuten uusia tekonurmikenttiä sekä yhteisötiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan ja oppia uusia taitoja. Kunnan laidoilla kuten Lamminrahkassa ja Vatialassa peruspalveluiden järjestäminen ja sen suunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Tulevaisuus: Rannat ja kehä Keskusta on pessyt kasvonsa. Aluetta on kehitetty intensiivisesti kaupunkikeskustamaiseksi panostamalla miljöön edustavuuteen ja vetovoimaisuutteen. Kuntalaisille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita. Monia näistä tullaan kuluttamaan myös naapurikunnista. Esteettömien asuinkerrostalojen maantasokerroksissa on kahviloita ja ravintoloita. Asukasmäärät ovat kasvaneet kyläkeskuksissa ja rannoilla. Vetovoimatekijöitä ovat maisemat ja yhteisöllisyys. Loma-asuntoja on muutettu vakituisiksi asunnoiksi alueilla, jossa sille on ollut palvelujen, infraverkon ja liikenneturvallisuuden kannalta edellytyksiä. Digitalisaatio auttaa asukkaita arjen rutiineissa mahdollistaen esimerkiksi etätyön tekemisen ja terveydenhuollon palvelut. Ostokset tehdään verkkokaupan kautta ja toimitetaan automaattisesti kotiovelle. Rantarakentamisen määräyksiä on höllennetty tuntuvasti keskustaajaman ulkopuolella, erityisesti niissä kylissä, joissa on palveluita, infraa ja hyvä liikenneturvallisuus. Taajamassa rannat laitureineen ja palveluineen ovat asukkaiden yhteisiä tai julkisia. Keskustasta ja Lentolasta on kehittynyt tasavertaiset palvelukeskittymät, joissa on julkisia palveluita ja kauppoja. Lentola painottuu monipuolisiin kaupan palveluihin, keskusta puolestaan hotelleineen, ravintoloineen ja putiikkeineen kulttuuripalveluihin. Tredussa on uusia opintolinjoja, ja kehätien varrelle on auennut myös uusi cleantech-alan toisen asteen koulutuksen toimipiste. Kylien elinvoimaisuus on vahvistanut maaseutualueen palveluverkkoa, ja osassa kyläkouluista opetetaan edelleen. Digitaalisuus on tehostanut palveluita monilla tavoin sekä taajamissa että ympäröivillä maaseutualueilla.

Vapaa-aika ja matkailu Asuminen Elinkeinot Tulevaisuus: Luonto ja nauhataajama 25 vuoden aikana matkailuelinkeino on ollut Kangasalla voimakkaassa kasvussa. Laadukkaat virkistys- ja matkailupalvelut ovat tehneet kunnasta houkuttelevan paikan myös pienyrittäjille, joilla on toimitiloja erityisesti joukkoliikennekäytävällä Kangasalantien varrella. Nauhataajaman ulkovyöhykkeillä pohjois- ja eteläpuolella on tilaa peltihalliyrittäjille ja pienimuotoiselle hevostaloudelle sekä moottoriurheilulle. Omana yrityskeskittymänään on noussut kasvuun Sahalahti, jossa toimii menestyvä ruokateollisuuden ympärille kehittynyt yritysklusteri ja biokaasulaitos. Matkailijat ja kesäasukkaat herättävät kylät kesäisin eloon, vahvistaen yritysten palveluiden kysyntää ja kunnan kulttuurielämää. Nauhataajaman täydentämisellä on saatu aikaan houkuttelevaa ja elämyksellistä asuinympäristöä, jossa palvelut ovat lähellä. Rakennuskanta on erittäin monipuolista ja pitää sisällään erilaisia talotyyppejä ja ratkaisumalleja. Kaupunkimaiset pientalotontit houkuttelevat lapsiperheitä, kerrostalojen pohjakerroksissa on yhteisiä toimintoja ja tiloja yrityksille. Moniin pientaloihin on rakennettu sivuasuntoja ikäihmisille ja opiskelijoille. Hoivapalveluita sekä asuntoja senioreille ja muille erityisryhmille kuten vammaisille on rakennettu monipuolisesti eri puolille taajamaa. Kylissä ja rannoilla kesäasukkaiden määrä on kasvanut entisestään, Kangasala on edelleen vapaa-ajan asutuksen kärkikuntia Suomessa. Kangasalle on syntynyt vahva elämystalouden verkosto, johon kuuluu monipuolista maatila-, luonto- ja vesimatkailua. Kehittämistä ohjaa kunnan matkailustrategia. Yksi menestyskonsepteista on ollut Kesäpäivä Kangasalla päiväretket joita on tarjolla monenlaisia, esimerkiksi Tampereelta ratikalla Mobiliaan ja laivalla takaisin. Matkailun tukipilarina on luonto ja upeat maisemat. Kirkkojärvi, Pohtiolampi ja muut lähiympäristön lintuvedet ovat nousseet kansainvälisesti arvostetuiksi lintumatkailukohteiksi. Luonnonsuojelualueita onkin Kangasalla aikaisempaa enemmän ja harjumaisemat ovat edelleen keskeinen osa kuntalaisten identiteettiä. Luontokohteiden rinnalla myös kartanoiden historialliset ympäristöt ovat suosittuja vierailukohteita. Nauhataajaman ympärillä on hevostalleja ja selkeästi merkityt ratsastusreitit, länsipuolisissa kunnan osissa on hieno ja suosittu retkeilyverkosto. Matkailijat pääsevät halutessaan itse osallistumaan lähiruoan tuottamiseen, ja paikallisia tuotteita saa hyvin myös taajaman pikkukaupoista ja ravintoloista. Kangasalalaisten kynnystä liikuntaan on pidetty matalana rakentamalla monipuolisia pieniä lähiliikuntapaikkoja ympäri kuntaa. Näissä hankkeissa on pyritty samalla luomaan eri-ikäisten kohtaamispaikkoja. Tulevaisuus: Rannat ja kehä Kehätien varrelle on kunnan hankkimalle maalle rakentunut sarja selkeästi profiloituneita yritysalueita, joilta on lyhyt matka Hervannan teknologiakeskukseen ja edelleen lentokentälle. Tällä Ruskosta Tarastenjärvelle ulottuvalla teknologian ja kiertotalouden vyöhykkeellä työskentelee suuria ja pieniä yrityksiä omissa tiloissaan ja erilaisissa toimistohotelleissa. Kokeneimmilla konkareilla on taustat 2000-luvun alun Nokia/Microsoftilla. Digityötä tehdään myös maaseudulla, etänä globaalisti rantalaiturilta. Kyliin avataan myös yhteisöllisiä työhuoneita ja protopajoja asukkaiden etätyöskentelyä ja pienyritysten kokeiluita ja tuotantoa varten. Lentolan monipuolisesti saavutettavassa keskittymässä työllistäjänä on kaupan ala, Keskustassa puolestaan monipuoliset kulttuuripalvelut. Keskustan ja Lentolan laadukkaat, esteettömät kävely-ympäristöt ja keskittyneet palvelut ovat houkutelleet asukkaita uusiin kerrostaloihin. Näillä alueilla on myös uusia edullisia vuokra-asuntoja. Kaupunkimaisten palvelukeskusten ulkovyöhykkeillä on viihtyisiä pientaloalueita, Vallitussa on jopa järjestetty asuntomessut. Ruutanaan rakennetaan lähijuna-asemaan nojautuvaa merkittävää uutta asuinaluetta. Uusia asuntoja on rakennettu rannoille erityisesti Vesijärvellä ja elinvoimaisten kylien ympäristössä. Kyliin on muuttanut uusia asukkaita maaseutumaisen elämäntavan, vesistömaisemien ja kylien yhteisöllisyyden houkuttelemina. Kangasala tunnetaan taiteesta ja kulttuurista. Taidetta on näkyvillä katukuvassa ja jopa valtateiden rampeissa. Erilaisia taide- ja kulttuuritapahtumia järjestetään ympäri vuoden ja kuntalaiset osallistuvat niiden järjestämiseen innokkaasti. Monipuoliset kulttuuripalvelut palvelevat kangasalalaisia ja sen lisäksi houkuttelevat kuluttajia myös naapurikunnista. Liikuntapaikkoja on kehitetty keskitetysti. Keskustassa ja Lentolassa on keskeisillä paikoilla suuret, laadukkaat kaupunkipuistot leikkipaikkoineen. On maauimala ja koirapuistoja. Myös maaseudulle on tullut uusia kulttuurija virkistyspalveluita. Taustalla on demokraattinen prosessi, jossa kussakin kylässä on päätetty tuetusti kehittää yhtä kyläläisten valitsemaa kehityskohdetta. Kylien asukkaat myös hoitavat yhteisöllisesti maaseutumaisemaa.

Valtuustotyöpaja 8.9.2016

Valtuustotyöpajan tarkoitus Tehdään tutuksi strategiseen maankäytön suunnitteluun liittyviä teemoja Kerätään näkemyksiä ja ideoita Kangasalan maankäytöstä Testataan kehityskuvia simuloimalla, kokeilemalla Luodaan kaavahankkeen ympärille positiivinen keskusteluilmapiiri Sitoutetaan päättäjät seuraamaan kaavahankkeen etenemistä ja viemään strategisen kaavan toteutus käytäntöön kaavan valmistuttua

Työpajan menetelmä Menetelmänä oli skenaariopeli. Osallistujat asettelivat pokerinappuloita kartalle väestö- ja työpaikkatavoitteiden mukaisesti. Samalla käytiin keskustelua maankäytön tulevaisuudesta. Työskentelyn aikana tehtyjä huomioita on hyödynnetty kaavoituksessa. Osallistujia oli n. 20 valtuutettua Osallistujat jaettiin puoluetaustaltaan heterogeenisiin pienryhmiin Ryhmien pöytiin oli jaettu pelilaudaksi Kangasalan kartta

Huomioita työpajasta Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa Ihmisten käyttäytymisen muuttuminen ja kaupunkirakenteen luonne ovat sidoksissa toisiinsa Syklit vaihtuvat, vaihtoehtoja on tarjottava Kriittisyys infrastruktuurin investointeja kohtaan, realismi Tampereen vetovoiman suuri merkitys Keskustan täydentämisestä ja luonteesta paljon ideoita Lentolan palvelukeskuksen luonne puolestaan vielä auki Pikonlinnan suunnan rantabulevardi Huutijärvi / Mobilia: kuina pitkälle asuttu taajama jatkuu itään? Tredu voimavarana Ruskon ja Tarastenjärven työpaikka-alueiden kurkottautuminen kohti nauhataajamaa jo ennen kehätien toteutumista Luonto luo identiteettiä ja vetovoimaa sekä tarjoaa mahdollisuuksia turismille Sote-palveluiden tulevaisuus

Huomioita työpajasta Kunnassa tulee varautua monipuolisiin asumisen vaihtoehtoihin Suunnittelussa tulee huomioida tutkimustulokset asumisen trendeistä Teema-asumisen mahdollisuudet Kyläkoulujen tukeminen asutuksen mahdollistamisella Kangasalan harrastusmahdollisuuksien parantaminen, jotta ei tarvitsisi Käydä Tampereella harrastamassa ja omistaa kahta autoa. Joukkoliikenteen kankeus harrastusliikenteen palvelijana.

Esille nousseet teemat Kehätien varren teollisuus- ja työpaikka-alueet Ysitien varren teollisuus- ja työpaikka-alueet Lahdentien teollisuus- ja työpaikka-alueet Teollisuus- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen taajamaalueilla Asuminen taajamissa Keskusta ja Pikonlinna Nauhataajama ja Lentola Muut taajamat Asumisen periaatteet ja vetovoimatekijät Keskustaajaman teollisuus- ja työpaikka-alueet Lamminrahkan työpaikkoja Asuminen rannoilla Ranta-asuminen voi olla monipuolista Rantaan lisää asumista Loma-asuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi

Esille nousseet teemat Etätyö Luontomatkailu Kylät ja niiden profiilit Kyläkaavoitus Sahalahden ja Pakkalan elintarviketuotanto Maaseudun kehittäminen Liikenneratkaisut Joukkoliikenne Väylien kehittäminen Tulevaisuuden trendit Panostaminen eri liikkumismuotojen edellytyksiin Matkailupalvelut taajamissa Matkailu Palvelut Liikuntapalvelut Hevoset Luonto- ja elämysmatkailu Keskustan rooli Kaupallisten palveluiden sijainti Kylien palvelut Sote

Kangasalan kunta Yleiskaavan laatija ja yhteystiedot Kaavoitus PL 50 (Urheilutie 13) 36201 Kangasala Kaavan nettisivut: www.kangasala.fi/asuminen_ja_ymparisto/tontit_ja_kaavoitus/kaavoitus/nahtavilla-ja-vireillaolevia-yl/kangasalan-strateginen-yleiskaav/ Kaavan suunnittelusta vastaa kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, p. 050 5969 124, markku.lahtinen(at)kangasala.fi, twitter: @lahtinen_markku, vastaanottoaika tiistaisin klo 9-11 Lisätietoa kaavasta antaa yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen, p. 040 133 6469, jenni.joensuu-partanen(at)kangasala.fi, vastaanottoaika maanantaisin klo 9-12 Lisätietoja kaavoituksen aikataulusta toimistosihteeri Liisa Rasila, p. 040 133 6631. Kaavaa aloitus-, valmistelu- ja luonnosvaiheissa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, hankkeen projektipäällikkö Maritta Heinilä / Mari Seppä