Ratkaisujen Suomi SOSTEn näkökulmia pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta
SOSTEn hallitusohjelmatavoitteet Tavoitteet ja toteuma
1. Tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu pysäytetään - Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen on hallitusohjelmassa sivuosassa. - EU:n Eurooppa 2020-strategian köyhyyden vähentämistavoite ei näy millään tavalla ohjelmassa. - Hallitusohjelmaan sisältyy monia etuuksien leikkauksia ja korvausten pienennyksiä jotka lisäävät toimeentulotukiriippuvuutta. - SOSTEn tuloerojen ja eriarvoisuuden pysäyttämistä koskevat tavoitteet eivät toteudu hallitusohjelmassa.
2. Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen - Uusi hallitusohjelma on hengeltään hyvinvointia ja terveyttä edistävä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä että hallitusohjelman yhdeksi strategiseksi painopisteeksi on valittu hyvinvointi ja terveys. - Hallitusohjelmaan kirjatut lähtökohdat ovat kannatettavia. Tiukat talousraamit luovat kuitenkin uhan sille, että ohjelman hyvät tavoitteet voivat jäädä käytännössä saavuttamatta. - SOSTEn ongelmien ehkäisyä ja terveyden edistämistä koskevat tavoitteet toteutuvat periaatetasolla hallitusohjelmassa hyvin. Tiukat talousraamit luovat kuitenkin uhan sille että kirjaukset eivät toteudu käytännössä.
3. Hankintalaki turvaa palvelujen käyttäjien osallisuuden ja palvelujen monimuotoisuuden - Hankintalakiin liittyen hallitusohjelmassa linjataan että hankintalaki tulee uudistaa kansallista etua ja kansalaisten hyvinvointia tukevaksi. - Järjestöjen rooli palvelutuottajina on huomioitu hallitusohjelmassa - Käyttäjänäkökulma näkyy hankintalain yhteydessä hallitusohjelmassa hyvin. - Järjestöjen normiohjauksen keventämiseen on kiinnitetty huomiota. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa myös järjestöjen hankintamenettelyn keventämisen tulevan hallitustyön aikana. - SOSTEn hankintalakia koskevat tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa melko hyvin.
4. Työurat pidemmiksi huomio vaikeasti työllistyviin - Hallitusohjelmaan on kirjattu että sosiaaliturvajärjestelmää selkeytetään osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi. - Toimilla pyritään vahvistamaan vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille. - Kirjauksen lähtökohta on hyvä, mutta samanaikaiset työllisyysvarojen leikkaukset asettavat tavoitteen saavuttamiselle haasteita. - SOSTEn vaikeasti työllistyvien työmahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa.
5. Kuntoutusjärjestelmä uudistetaan - Hallitusohjelmassa on selvä kirjaus kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen toteuttamisesta. - Kuntoutusuudistukset ovat olleet esillä vuosia ja edellisessä hallitusohjelmassa oli lukuisia kuntoutusta koskevia kirjauksia. Nyt siirrytään selkeämmin selvityksistä toimeenpanon tasolle. - SOSTEn kuntoutusjärjestelmän uudistamiseen liittyvät tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa.
6. Kansalaistoiminnan mahdollisuuksia vahvistetaan - Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. - Kirjaus mahdollistaa vapaaehtoistoimintaa haittaavan normiohjauksen keventämisen ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistamisen. - SOSTEn kansalaistoiminnan mahdollisuuksienvahvistamiseen liittyvät tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa.
7. Kansalaistoiminnan rahoitus turvataan - Hallitusohjelmassa vahvistetaan nykyinen käytäntö jossa Veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Rahaautomaattiyhdistyksen tuloutusta vastaavat menot ovat budjettikehyksen ulkopuolella. - Hallitusohjelma ei sisällä kirjausta rahapeliyhtiöuudistuksesta. Asia päätetään hallitusohjelmatyön jatkovalmistelussa. - Ohjelmaan on kirjattu säätiöiden ja yhdistysten verokohtelun selventäminen. Oikein toteutettuna tämä on järjestöjen kannalta positiivinen muutos, joka voi selventää nykyisen verokohtelun epäselviä alueita. - SOSTEn kansalaistoiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa melko hyvin.
Talouspolitiikka Juha Sipilän hallituksen ohjelma
Talouspolitiikka Sipilän hallitus pyrkii nopeilla toimilla tasapainottamaan julkisen talouden. Toimenpiteiksi hallitus esittää yhteensä 5,5 miljardin euron sopeutuksia. Sopeutustoimista 1,5 miljardia voidaan kuitenkin perua. Edellytyksenä on sopimus työmarkkinaosapuolten kanssa, jossa sitoudutaan hyvin mataliin palkankorotuksiin ja erilaisten etujen heikennyksiin. Hallitus siirtää verotusta työn verotuksesta haittaverojen suuntaan. Muutos on hyvä, mutta tulee muistaa että terveysongelmia ei voida ratkaista pelkästään verottamalla. Hallitus lähtee tekemään leikkauksia etupainotteisesti. Vuodelle 2016 on suunniteltu yli 1,4 miljardin lisäsopeutusta, joka on selvästi suurempi kuin sitä seuraaville vuosille suunnitellut sopeutustoimet.
Talouspolitiikka Käytännössä Sipilän hallituksen talouspolitiikalla on kaksi tavoitetta: julkisen velkaantumisen pysäyttäminen sekä työllisyysasteen merkittävä nostaminen. Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta Sopeutuksen painottaminen menoleikkauksiin tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvajärjestelmään ja julkisiin palveluihin kohdistuu huomattavasti kovempi paine kuin viime hallituskaudella. Hallituksen suunnitelmassa suurimmat leikkaukset kohdistuvat koulutukseen sekä sosiaalietuuksiin ja sosiaalipalveluihin eli niihin rakenteisiin ja toimintoihin, jotka ovat hyvinvointitalouden perusta.
SOSTE Suosittelee Säästöpäätösten tulonjakovaikutukset selvitetään viipymättä. Hallitus tekee selvityksen perusteella sopeutukseen tarvittavat korjaukset, jotta kokonaisuudesta muodostuu tuloeroja kaventava. Yksilön terveelliset valinnat tulee tehdä mahdollisiksi myös niille, joilla on taloudellisia vaikeuksia selvitä arjen velvoitteista. Leikkausten vaikutukset ihmisten hyvinvoinnille sekä yhteiskunnan kilpailukyvylle ja koheesiolle tulee tutkia. On vaara, että 1990-luvun leikkausten tapaan nämä päätökset muodostuvat yhteiskunnalle jo keskipitkällä aikavälillä erittäin kalliiksi Haittaverojen korottaminen on kannatettavaa. Erityisesti päihde- ja mielenterveyshaittoja vähentämällä voidaan lisätä työvuosia.
Sosiaali- ja terveyspalvelut Juha Sipilän hallituksen ohjelma
Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät lähtökohdat ovat kannatettavia. Ohjelmassa painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen. Vahvistetaan kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta. Palvelumuutosten perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. Hallitusohjelman yhdeksi strategiseksi painopisteeksi on valittu hyvinvointi ja terveys. Ratkaisevaa on, miten painopisteen muutos toteutetaan käytännössä. Hallitusohjelmassa on kirjaus kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen toteuttamisesta. Kirjaus on SOSTEn tavoitteiden mukainen
Sosiaali- ja terveyspalvelut Päihdekuntoutuksen vaikuttavuutta tehostetaan. Tavoite on hyvä, mutta kirjaus sisältää riskin palveluiden heikentämisestä. Lääke- ja matkakorvauksia heikennetään edelleen ja terveydenhuollon asiakasmaksut kiristyvät. Myös keliakiaa sairastavien ruokakorvaus poistuu. Yksityisen hammaslääkärin ja lääkärin Kela-korvaukset pienenevät. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laadintavelvollisuutta kevennetään. Suunnitelmavelvoitteen keventäminen saattaa johtaa hoidon suunnitelmallisuuden laiminlyömiseen. Lääkehoidon kokonaisarviointia vahvistetaan. Uudistus on hyvä, jos se saadaan toimimaan käytännössä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy kunnilta uusille itsehallintoalueille, joita on korkeintaan yhdeksäntoista. Palveluiden kansallista ohjausta vahvistetaan. Käytännössä hallituksen kirjauksen perusteella kuntapohjaisesta järjestelmästä luovutaan. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy uusille itsehallintoalueille. Sote-ratkaisu etenee kolmiportaisesti: ensin päätetään hallinnosta ja rakenteista, sitten rahasta ja lopuksi valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistumisesta. Hanketta varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Hallitusohjelmassa painotetaan valinnanvapauden kasvattamista.
Sosiaali- ja terveyspalvelut Tavoitteena on vahva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät yhtenäistetään järjestämisvastuussa olevilla alueilla Hallitus käynnistää kansallisen mielenterveyttä edistävän ja yksinäisyyttä ehkäisevän ohjelman Hallituksen on tarkoitus ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi Omaishoitoon ja vanhusten kotihoitoon kiinnitetään huomiota
SOSTE Suosittelee Hallitusohjelman kirjaukset kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen toteuttamisesta ja lääkehoidon kokonaisarvioinnin vahvistamisesta ovat kannatettavia. Uudistukset tulee toteuttaa käyttäjälähtöisesti. Hallitusohjelmaan on kirjattu useita kannatettavia ohjelmia ja tavoitteita (esim. lapsivaikutusten arviointi, yksinäisyyden estäminen, mielenterveyden edistäminen). Ohjelmille tulee varata riittävät resurssit ja laatia konkreettiset tavoitteet. Päihdekuntoutuksen ja huollon vaikuttavuusuudistuksen periaatteena on oltava ihmisarvon kunnioittaminen ja työhön palaamisen tukeminen. On selvitettävä leikkausten ja asiakasmaksujen korotusten kokonaisvaikutukset eri väestöryhmiin ja huolehdittava siitä, että taakka jakautuu tasapuolisesti.
SOSTE Suosittelee Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen yhteydessä tulee luoda väestöpohjaltaan riittävän vahvoja sote alueita ja huolehtia riittävästä keskusohjauksesta. On huolehdittava myös poikkihallinnollisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Jos sote-alueet ovat itsehallinnollisia, tulee eri palveluiden rahoituksen virrat ohjata kulkemaan niiden kautta. Samalla järjestelmien ylläpito ja maksuliikenne on hoidettava keskitetysti Kelan toimesta. Valinnanvapauden lisäämistä tulee tarkastella erityisesti palveluiden laadun, saatavuuden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Sosiaaliturva ja eriarvoisuuden vähentäminen Juha Sipilän hallituksen ohjelma
Sosiaaliturva ja eriarvoisuuden vähentäminen Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ei ole hallitusohjelman keskiössä. Suomi on vuonna 2010 laaditun Eurooppa 2020-strategian mukaisesti sitoutunut vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ei näy millään tavalla hallitusohjelmassa. Työvoimahallintoa uudistetaan ja vastuuta vaikeasti työllistyvien palveluista siirretään kunnille. Kumpikin näistä uudistuksista on kannatettava. Asuntopolitiikkaan pyritään vaikuttamaan niin, että kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytäminen pienituloiselle helpottuu.
Sosiaaliturva ja eriarvoisuuden vähentäminen Hallitusohjelmaan sisältyy monia etuuksien leikkauksia ja korvausten pienennyksiä, jotka vaikuttavat kumuloituvasti pieni- ja keskituloisille sekä sosiaaliturvan varassa eläville: - Asuntolainojen korkovähennysoikeutta lasketaan, jäte-, kiinteistö ja sähköveroa korotetaan, opintotukea leikataan, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun kohdistuu leikkauksia, eläkeläisten asumistuesta säästetään (yhdistetään yleiseen asumistukeen), asumistukimenoja karsitaan, työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaata rajataan, lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan, KEL/KHI-perusteiset indeksikorotukset jätetään tekemättä 2016 (ei koske toimeentulotukea), tämän jälkeen korotukset odotetun äärimaltillisen palkkaratkaisun mukaisesti 2017 2019 (0,4 %), lääkekorvauksista säästetään, vanhempainvapaiden lomakarttuman korvaaminen työnantajalle rajataan kuuteen kuukauteen, poistetaan myös vanhempainvapaan 30 päivän korotusosan korvaaminen, sairauspäivärahojen tulorajoja kiristetään ja korvausastetta muutetaan, matkakorvausten omavastuuosuutta kasvatetaan, asiakasmaksuja korotetaan (pitkäaikainen laitoshoito, palveluasuminen, kotiin annettavat palvelut ja muut sotepalveluista perittävät asiakasmaksut), päivähoitomaksuja korotetaan.
Sosiaaliturva ja eriarvoisuuden vähentäminen Jos yhteiskuntasopimukseen ei päästä tulee lisää leikkauksia: - Yksityisten lääkäripalveluiden ja hammaslääkärillä käynnin korvaukset, lapsilisät, opintotuki, TyEl- ja Yel-sidonnaisten etuuksien indeksikorotusten puolittaminen 2018 ja 2019, työttömyysturva, vuorotteluvapaasta ja aikuiskoulutustuesta luopuminen, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen kokonaan, tuloverotuksen indeksijäädytys 2018, sähköveron korotus, asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistaminen Hallitusohjelmaan on kirjattu esitys perustulokokeilusta. Sosiaaliturvajärjestelmää selkeytetään osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi. Toimilla pyritään vahvistamaan vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille. Tämä on SOSTEn tavoitteiden mukainen ja kannatettava uudistus.
SOSTE Suosittelee Kaikkien päätösten tulonjakovaikutukset tulee selvittää ja päätöksenteon yhteydessä on huolehdittava yhteiskunnan eheydestä. Hallitustyössä on huolehdittava, että hyvinvointi ja terveyden edistäminen säilyvät strategisina tavoitteina kaikessa päätöksenteossa. Tämä tulee varmistaa vaikuttavuusarvioinneilla. Hallitusohjelmassa linjatut ensisijaisten etuuksien leikkaukset ja indeksijäädytykset eivät ole yhteiskuntapoliittisesti perusteltuja. Leikkaukset lisäävät toimeentulotukiriippuvuutta ja laskevat ihmisten hyvinvointia. Toimeentulotukiriippuvuus heikentää työllistymismahdollisuuksia ja toimii hallitusohjelman työllisyystavoitteita vastaan.
SOSTE Suosittelee Hallitusohjelmaan sisältyy monia etuuksien leikkauksia ja korvausten pienennyksiä, jotka vaikuttavat kumuloituvasti pieni- ja keskituloisille sekä sosiaaliturvan varassa elävien toimeentuloon. Toimien vaikutukset köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvulle tulee arvioida ennen päätöksentekoa. Sosiaaliturvaa tulisi uudistaa tarkastellen yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä pidemmällä aikavälillä. Leikkausten kohdalla tulisi arvioida, synnyttävätkö ne lisää kuluja toisaalla. Työvoimahallintoa ja vaikeasti työllistyvien palveluita koskevat uudistukset tulee toteuttaa niin että ne eivät johda palveluiden resurssit turvataan.
SOSTE Suosittelee Asuntopoliittisten uudistusten lähtökohdaksi tulee valita eheän ja tasapainoisen yhdyskuntarakenteen edistäminen. Tarpeetonta byrokratiaa tulee välttää. Perustulokokeilun perustuslainmukaisuus tulee selvittää huolellisesti. Kokeilua on syytä edistää vain, mikäli sen ennakoidaan johtavan merkittävään byrokratian vähenemiseen ja etuusjärjestelmän yksinkertaistumiseen. Kokeilun ei myöskään tule johtaa vähimmäisturvan laskuun. Sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi tulee toteuttaa yhteistyössä osatyökykyisiä edustavien järjestöjen kanssa, ja niin että se ei johda sosiaaliturvan heikentymiseen.
Kansalaistoiminnan roolit ja toimintamahdollisuudet Juha Sipilän hallituksen ohjelma
Kansalaistoiminnan roolit ja toimintamahdollisuudet Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. Hankintalakiin liittyen hallitusohjelmassa linjataan että hankintalaki tulee uudistaa kansallista etua ja kansalaisten hyvinvointia tukevaksi. Hallitusohjelma ei sisällä kirjausta rahapeliyhtiöuudistuksesta. Asia päätetään hallitusohjelmatyön jatkovalmistelussa. Ohjelmaan on kirjattu säätiöiden ja yhdistysten verokohtelun selventäminen.
Kansalaistoiminnan roolit ja toimintamahdollisuudet Hallitusohjelmassa vahvistetaan nykyinen käytäntö jossa Veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Rahaautomaattiyhdistyksen tuloutusta vastaavat menot ovat budjettikehyksen ulkopuolella. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite syventää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Terveyden edistämiseen liittyen ohjelmaan on kirjattu tavoite toimeenpanna terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit yhteistyössä järjestöjen kanssa.
SOSTE Suosittelee Kevennetään vapaaehtoistoimintaa häiritsevää tarpeetonta normiohjausta Säilytetään yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan verovapaus ja selvennetään säätiöiden ja yhdistysten verokohtelua tiiviissä yhteistyössä järjestöjen ja säätiöiden kanssa. Toteutetaan rahapeliyhtiöuudistus viipymättä tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Uudistus tulee toteuttaa rahapelijärjestelmän tarkoitusta ja periaatteita kunnioittaen. Nykyisellään järjestöt joutuvat kilpailuttamaan hankintansa hankintalain mukaisesti, kuten kunnat tai valtio, jos ne saavat julkista tukea yli puolet budjetistaan. Kilpailutusvelvoite lamaannuttaa erityisesti pienten järjestöjen toimintaa ja sitä tulee keventää hankintalain uudistamisen yhteydessä.
Kommentteja? Kysymyksiä?