Hierojan erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Hierojan erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittanut osaa johtaa ja valvoa työyhteisöä, osaa toimia työpaikkaohjaajana ja osaa arvioida työntekijöiden ammattitaitoa. Hän osaa kehittää omaa työtään ja ammattiaan, osaa suunnitella, ohjata ja johtaa muiden suorittamia työtehtäviä ja osaa toimia asiantuntijana sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan verkostoissa ja asiakaspalvelussa. Tutkinnon suorittanut osaa tehdä hoitosuunnitelman erilaisille asiakkaille, osaa hieroa erilaisia asiakkaita erikoistuen valitsemansa tutkinnon osan alueen taitamiseen. Hän osaa ohjata ja neuvoa asiakkaan kokonaisvaltaista omahoitoa ja kuntoutusta. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa sosiaali-, terveys-, liikuntaja hyvinvointipalvelujen vaativissa tehtävissä muun muassa hoito-, kuntoutus- ja asumispalveluja tuottavissa yksiköissä, kylpylöissä, liikunta- ja urheilukeskuksissa, asiakkaiden työpaikoilla ja kodeissa. Perusteen nimi Määräyksen diaarinumero 47/011/2012 Korvattavat määräykset Hierojan erikoisammattitutkinto Ei asetettu Koulutuskoodit Hierojan erikoisammattitutkinto (377101) Osaamisalat Tutkintonimikkeet Ei asetettu Ei asetettu Voimaantulo 01.01.2013 Voimassaolon päättyminen Ei asetettu
Sisällys 1. Tutkinnon muodostuminen... 1 2. Näyttötutkinnot... 3 2.1. Näyttötutkintojen järjestäminen... 3 2.2. Näyttötutkinnon suorittaminen... 3 2.3. Näyttötutkinnon perusteet... 3 2.4. Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 3 2.5. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 4 2.6. Todistukset... 4 2.7. Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 5 3. Hierojan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen, tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen... 7 3.1. Hierojan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen... 7 4. Hierojan erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet... 8 5. Liite Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus... 9 5.1. Ammattialan kuvaus... 9 5.2. Toimintaympäristön kuvaus... 9 5.3. Ammattitaidon kuvaus... 9 6. Tutkinnon osat... 11 6.1. Hierontatyön asiantuntijana toimiminen... 11 6.2. Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä... 16 6.3. Urheilijan lihashuolto... 23 6.4. Kivun hoito... 29 6.5. Nivelten liikkuvuuden edistäminen... 34 6.6. Imunesteen virtausta edistävä hoito... 38 iii
1. Tutkinnon muodostuminen Hierojan erikoisammattitutkinnnon suorittaminen edellyttää pakollisen tutkinnon osan ja kolmen valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Vähintään kahden valinnaisen tutkinnon osan tulee olla tutkinnon osista Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä tai Urheilijan lihashuolto tai Kivun hoito tai Niveltoiminnan edistäminen tai Imunesteen virtausta edistävä hoito. Hierontatyön asiantuntijana toimiminen, P PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 1 KPL VALINNAISET TUTKINNON OSAT 2-3 KPL valitaan 2-3 tutkinnon osaa Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Urheilijan lihashuolto Kivun hoito Nivelten liikkuvuuden edistäminen Imunesteen virtausta edistävä hoito VALINNAISET TUTKINNON OSAT 0-1 KPL valitaan 0-1 tutkinnon osaa siten, että valinnaisten tutkinnon osien kokonaismäärä on 3 Tutkinnon osa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta Hierojan erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää valinnaisena tutkinnon osana yksi tutkinnon osa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta. Todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta antaa yrittäjyysalan tutkintotoimikunta. Hierojan tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi hierojan erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella. Tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta: Kuntoutuksen koulutusohjelma tai osaamisala Hierojan erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää valinnaisena tutkinnon osana yksi tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta: Kuntoutuksen koulutusohjelma tai osaamisala. Tämä on mahdollista silloin, kun tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta sen kaikille pakolliset tutkinnon osat (Kasvun tukeminen ja ohjaus, Hoito ja huolenpito, Kuntoutumisen tukeminen). Hierojan tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi hierojan erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella. Tutkinnon osa liikunnanohjauksen perustutkinnosta Hierojan erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää valinnaisena tutkinnon osana yksi tutkinnon osa liikunnanohjauksen perustutkinnosta. Todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta antaa liikunnan tutkintotoimikunta. Hierojan tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi hierojan erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella. Tutkinnon osa liikunnan ammattitutkinnosta 1
Tutkinnon muodostuminen Hierojan erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää valinnaisena tutkinnon osana yksi tutkinnon osa liikunnan ammattitutkinnosta. Todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta antaa liikunnan tutkintotoimikunta. Hierojan tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi hierojan erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella. Tutkinnon osa valmentajan ammattitutkinnosta Hierojan erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää valinnaisena tutkinnon osana yksi tutkinnon osa valmentajan ammattitutkinnosta. Todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta antaa valmennuksen tutkintotoimikunta. Hierojan tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi hierojan erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella. 2
2. Näyttötutkinnot 2.1. Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja sää- tiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 2.2. Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 2.3. Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja ) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtä- vissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 2.4. Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. 3
Näyttötutkinnot Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 2.5. Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat esittävät dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 2.6. Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttö- 4
Näyttötutkinnot tutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 2.7. Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettö- myydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n (952/2011) viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutumisen yhteydessä. Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa (L 952/2011, 13 a ) opiskelijaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttö- tutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilantees- 5
Näyttötutkinnot sa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja näyttö- tutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamisessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Hierojan erikoisammattitutkinnon terveydentilavaatimukset Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus, joka saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 6
3. Hierojan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen, tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 3.1. Hierojan erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittanut hoitaa ammattialansa monipuoliset työtehtävät itsenäisesti vaativissakin toimintaympäristöissä. Hän ratkaisee luovasti tehtäväalueeseensa liittyviä ongelmia hyödyntäen kokemustaan ja alansa laaja-alaista tai erikoistunutta teoriatietoa. Hän kehittää palvelutuotteita. Hän arvioi tehtäväalueensa työprosesseja työmenetelmien, työn laadun, tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittämiseksi. Hän johtaa ja valvoo toimintaa ja opastaa muita työhön, työsuorituksiin, työn laatuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hän huolehtii työympäristössään siitä, että käytetyt työ- ja toimintatavat ovat kestävän kehityksen ja eettisten periaatteiden mukaisia. Hän viestii omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi tai saame) ja tuottaa tarvittaessa tehtäviinsä liittyviä tekstejä. Hänellä on työtehtävien hoidon kannalta tarpeellinen muu kielitaito. Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittanut vastaa omasta työstään ja työskentelee turvallisesti sekä itsensä, asiakkaan että työympäristön kannalta. Hänellä on valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä. Hän työskentelee eettisten ja alan periaatteiden mukaisesti ja noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Hän arvioi omaa osaamistaan ja kehittää itseään ja työskentelyään. Hän pitää yllä ammattitaitoaan ja työkykyään. Hän toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa myös monikulttuurisissa työyhteisöissä. 7
4. Hierojan erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän hierojan erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. Tutkinnon suorittajalle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. Tutkinnon suorittajalle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osassa vaadittavien tutkintosuoritusten jälkeen. Hierojan erikoisammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 8
5. Liite Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus 5.1. Ammattialan kuvaus Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ on osa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistävää asiantuntijatoimintaa erilaisissa sosiaali- ja terveysalan, liikunnan ja hyvinvointialan yhteisöissä. Työ on vastuullista osallistumista oman työn ja ammatin kehittämiseen. Se on eri-ikäisten, terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään erilaisten henkilöiden hoitamista sekä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämistä moniammatillisen työryhmän jäsenenä. 5.2. Toimintaympäristön kuvaus Erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö tekee työtä itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa erilaisissa sosiaali- ja terveysalan, liikunnan ja hyvinvointialan työyhteisöissä. Hän työskentelee yksityisissä ja yhteisöjen ylläpitämissä hoito-, kuntoutus- ja asumispalveluja tuottavissa yksiköissä sekä kylpylöissä, liikunta- ja urheilukeskuksissa, asiakkaiden työpaikoilla ja kodeissa. 5.3. Ammattitaidon kuvaus Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ perustuu eettisesti kestäviin periaatteisiin. Hänen työskentelynsä on asiakaslähtöistä ja ihmistä kunnioittavaa. Työssä painottuvat ammatillinen ja tavoitteellinen vuorovaikutus sekä kyky kohdata asiakas hierontaa, hoitoa ja kuntoutumista edellyttävissä elämäntilanteissa. Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittanut johtaa työyhteisöä ja muiden suorittamia työtehtäviä. Hierontatyön asiantuntijana hän kehittää omaa työtään ja ammattiaan sekä toimii työssäoppimisen ohjaajana ja hierojan ammattitaidon arvioijana. Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittanut hallitsee valinnaisten tutkinnon osien antaman erikoisosaamisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, urheilijan lihashuollossa, kivun hoidossa, nivelten liikkuvuuden edistämisessä ja imunesteen virtausta edistävässä hoidossa. Hän toimii hierontatyön asiantuntijana moniammatillisissa asiantuntijaverkostoissa. Tutkinnon suorittanut tekee tutkimiseen pohjautuvan, kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman eriikäisille ja terveydentilaltaan erilaisille asiakkaille sekä hieroo ja hoitaa erilaiset asiakkaat suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti. Hän edistää asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä ohjaamalla heitä omahoitoon. Verkostomaisella toiminnallaan asiakkaiden moniammatillisissa asiantuntijaverkostoissa hän edistää asiakkaiden kokonaishoitoa ja kuntoutumista. Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittanut edistää toiminnallaan omaa ja työyhteisön työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Työn laadun kehittäminen edellyttää häneltä kykyä ja halua oman ja työyhteisön toiminnan jatkuvaan arviointiin, kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen. Hän on kiinnostunut alan kansainvälisestä kehittymisestä ja osallistuu oman alansa kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Hierojan erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on hierojan ammattitutkinto tai koulutetun hierojan tasoinen osaaminen (tai kuntohoitajan tutkinnon, sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, kuntoutuksen koulutusohjelman tai osaamisalan tai vastaavan muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon tasoiset tie- 9
Liite Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus dot ja taidot) sekä lisäksi syventäviä opintoja ja riittävä työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan hierojan erikoisammattitutkinnosta. Hierojan erikoisammattitutkinnon suorittaminen ei anna oikeutta koulutetun hierojan ammattinimikkeen käyttöön. 10
6. Tutkinnon osat 6.1. Hierontatyön asiantuntijana toimiminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa johtaa työyhteisöä ja muiden suorittamia työtehtäviä toimia työpaikkaohjaajana toimia ammattitaidon arvioijana arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Ammattitaidon osoittamistavat Hierontatyön asiantuntijana toimiminen -tutkinnon osassa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon osassa vaadittavan ammatillisen osaamisensa henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Hän toimii hierojan työn asiantuntijana aidoissa työympäristöissä hierojan vastaanotolla, kuntoutumis- ja hoitolaitoksissa tai hierojan ammattitutkintoa järjestävän oppilaitoksen asiakaspalvelussa. Tutkinnon suorittaja hyödyntää ajantasaista ja uusinta tutkimustietoa sekä toimii verkostomaisella ja kehittävällä työotteella. Työyhteisössä toimiessaan hän johtaa vastuualueellaan työyhteisöä ja muiden suorittamia työtehtäviä, kehittää hierontatyön laatua ja edistää työyhteisön työhyvinvointia sekä turvallisuutta. Hän suunnittelee, ohjaa ja osallistuu työssäoppimisen arviointiin toimiessaan työpaikkaohjaajana. Työelämän arvioijana tutkinnon suorittaja osallistuu tutkintotilaisuuden suunnitteluun, osallistuu hierojan ammattitaidon arviointiin yhteistyössä arvioinnin kolmikannan kanssa ja kehittää hierojan ammattitaidon arviointia. Hän soveltaa kaikessa ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Hän kehittää hierojan työtä ja ammattia työyhteisön tarpeisiin soveltuvasti. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat toiminnasta kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittaja voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan. 11
Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA OSAA JOHTAA TYÖYHTEISÖÄ JA MUIDEN SUORITTAMIA TYÖTEHTÄVIÄ. Työyhteisössä toimiminen hyödyntää työssään tietoa ryhmän syntymiseen ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä hyödyntää työssään tietoa työyhteisön toiminnasta ja oppivan organisaation toiminnan periaatteista soveltaa työssään tietoa työryhmänohjauksen periaatteista käyttää työssään erilaisia ryhmänohjauksen toimintamalleja kannustaa työryhmää yhteistoimintaan tekee tunnetuksi ja markkinoi hierojan erikoisosaamista yhteistyöverkostossa ja eri asiakasryhmille toimii aktiivisena jäsenenä työyhteisössä arvioi yhteistoiminnallisuutta työyhteisössä. Muiden suorittamien työtehtävien johtaminen perustelee työtään monipuolisesti lähiesimiehen toimintakentästä ja tehtävistä johtaa vastuualueensa toimintaa itsenäisesti siten, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista ottaa huomioon työryhmänsä jäsenten tarpeet ja vaatimukset tunnistaa ryhmässä toimimisen haasteita ja etuja suunnittelee ja toteuttaa oman vastuualueensa prosesseja lyhyellä aikavälillä ottaa työssään kattavasti huomioon kestävän kehityksen johtaa oman vastuualueensa työntekijöitä kehittää omia lähiesimiestaitojaan etsii ja hyödyntää laaja-alaisesti ajankohtaista tutkimustietoa oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. 12
Työhyvinvoinnin edistäminen mitoittaa työnsä niin että työ, vapaa-aika ja sosiaalinen elämä ovat tasapainossa hakee tarvittaessa omaan ja työyhteisön työssäjaksamiseen tukitoimia, kuten verkostot ja työnohjaus vastaa omasta työssäjaksamisestaan etsii keinoja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi edistää toiminnallaan työyhteisön terveyttä ja hyvinvointia sekä hyvää työilmapiiriä ottaa työssään huomioon työturvallisuuslain keskeiset velvoitteet antaa ensiapua EA2-kurssin tasoisesti varmistaa, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja ensiapuvarustus sekä palo- ja pelastussuunnitelma varmistaa, että työpaikalla on ajantasainen toimintaohje onnettomuusja väkivaltatilanteiden varalle. Laadun kehittäminen hyödyntää laatuajattelua ja käyttää tavallisimpia laadun kehittämisen menetelmiä omassa työssään hyödyntää tietoa laatutyön merkityksestä hierojan työssä ottaa työssään huomioon sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta toimiessaan terveydenhuollon palveluja tuottavassa yksikössä hyödyntää laadun kehittämisessä monipuolisesti erilaisia palautejärjestelmiä, kuten asiakaspalautteet, vertaisarvioinnit, itsearviointi tekee työelämälähtöisen konkreettisen laadun kehittämissuunnitelman omaan työhönsä tai työyhteisönsä työhön. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TOIMIA TYÖPAIKKAOHJAAJANA. Työssäoppimisen suunnittelu hyödyntää työssään tietoa työssäoppimisen ohjaamisesta osallistuu työssäoppimisjakson sisällön suunnitteluun yhteistyössä valmistavan koulutuksen järjestäjän kanssa osallistuu työssäoppimisen sopimusten tekoon yhteistyössä valmistavan koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajien kanssa. 13
Työssäoppimisen ohjaaminen varmistaa työssäoppijan tavoitteet yhteistyössä valmistavan koulutuksen opettajan kanssa perehdyttää työssäoppijan koulutetun hierojan työhön opettaa hierontaa tavoitteellisesti hierojan ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti ohjaa työssäoppijaa hierojan ammattitaidon hankkimisessa hierojan ammattitutkinnon perusteiden mukaisesti. Työssäoppimisen arviointi osallistuu kannustavasti työssäoppijan ammattitaidon arviointiin antaa rakentavaa palautetta työssäoppijan ammattitaidosta perustelee arviointinsa monipuolisesti hierojan ammattitutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisesti. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TOIMIA AMMATTITAIDON ARVIOIJANA. Tutkintotilaisuuden suunnittelu esittelee tutkinnon suorittajille näyttötutkintojärjestelmän ja hierojan ammattitutkinnon suorittamisen mahdollisuudet esittelee tutkinnon suorittajille hierojan ammattitutkinnon perusteet: ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja ohjaa tutkinnon suorittajaa henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman teossa osallistuu tutkintotilaisuuden suunnitteluun yhteistyössä tutkintovastaavan ja arvioijien kanssa osallistuu kolmikannalle järjestettävään tutkinnon osan perehdytykseen tai arvioijakoulutukseen. Arvioijana toimiminen osallistuu arviointiin vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti yhdessä arvioinnin kolmikannan kanssa järjestämissuunnitelman mukaisesti antaa palautetta monipuolisesti tutkinnon suorittajalle yhdessä arvioinnin kolmikannan kanssa osallistuu arviointiesityksen tekemiseen yhteistyössä kolmikannan kanssa. Hierojan ammattitaidon arvioinnin kehittäminen arvioi omaa ammattitaitoaan työelämän arvioijana monipuolisesti ja kriittisesti kerää palautetietoa toiminnastaan arvioijana tutkinnon suorittajilta ja arvioijilta antaa palautetta ja kehittää koulutetun hierojan ammattitaidon arvioimista yhteistyössä tutkintovastaavan ja arvioijien kanssa. 14
TUTKINNON SUORITTAJA OSAA ARVIOIDA JA KEHITTÄÄ OMAA TYÖTÄÄN JA AMMATTIAAN. Oman työn kehittäminen arvioi realistisesti omia vahvuuksiaan ja ammatillisen kehittymisensä haasteita arvioi oman työnsä laatua tekee aktiivisesti tilannearviointia ja toimii joustavasti muuttuvissa työtilanteissa vastaanottaa palautetta ammatillisesti ja hyödyntää sitä ammattitaitonsa kehittämisessä kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan tekee työelämälähtöisen konkreettisen kehittämistehtävän omaan työhönsä tai työyhteisöönsä liittyen. Ammatin kehittäminen hyödyntää omassa työssään alan uusinta tutkimustietoa tekee rakentavia esityksiä moniammatillisissa verkostoissa hierojan ammatin kehittämiseksi edistää toiminnallaan hierojan ammatin arvostusta kantaa vastuuta uuden tiedon tuottamisesta hierojan työhön on kiinnostunut hierojan ammatin ja työn kansainvälisestä kehittämistyöstä osallistuu kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. 15
6.2. Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa toimia hieronnan asiantuntijana sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan verkostoissa ja asiakaspalvelussa tehdä hoitosuunnitelman terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaisille asiakkaille hieroa terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita ohjata asiakkaita terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen ohjata asiakasta hyödyntämään kuntoutuspalveluja arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Ammattitaidon osoittamistavat Hieroja hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä -tutkinnon osassa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon osassa vaadittavan ammatillisen osaamisensa henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Hän hoitaa eri-ikäisiä sekä terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita aidoissa työympäristöissä hierojan vastaanotolla, kuntoutumis- ja hoitolaitoksissa tai asiakkaan kotona. Tutkinnon suorittaja hyödyntää ajantasaista ja uusinta tutkimustietoa sekä toimii verkostomaisella ja kehittävällä työotteella. Hän toimii hieronnan asiantuntijana sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan moniammatillisissa verkostoissa ja asiakaspalvelussa. Hän toimii alan eettisten periaatteiden mukaisesti ja kohtaa erilaiset asiakkaat ammattitaitoisesti. Hän tutkii terveydentilaltaan erilaiset asiakkaat ennakoiden ja varmistaen asiakkaan turvallisuuden tekemällä yhteistyötä asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen asiantuntijaverkoston kanssa. Hän hieroo ja hoitaa terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti. Hän ohjaa asiakkaita edistämään hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään sekä hyödyntämään kuntoutuspalveluita. Tutkinnon suorittaja soveltaa kaikessa ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Hän arvioi ja kehittää hierojan työtä ja ammattia. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat toiminnasta kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittaja voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan. 16
Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TOIMIA HIERONNAN ASIANTUNTIJANA SOSIAALI-, TERVEYS- JA KUNTOUTUSALAN VERKOSTOISSA JA ASIAKAS- PALVELUSSA Moniammatillisessa verkostossa toimiminen hyödyntää työssään tietoa verkostotyön periaatteista ja kuntoutustyön verkostoista tekee suunnitelman ammatillisen verkostonsa tavoitteellisesta laajentamisesta ja toimii sen mukaisesti kehittää aktiivisesti toimintaansa hieronnan ammatillisissa asiantuntijaverkostoissa edistää toiminnallaan ammatillisen verkoston vastavuoroisuutta ottaa vastuuta hieronnan asiantuntijuuden edistämisestä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan verkostoissa. Asiakaspalvelussa toimiminen toimii asiakaspalvelutilanteissa ammattitaitoisesti ja luontevasti toimii työssään voimassaolevien sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattihenkilöstöä ja kuntoutustoimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä terveydenhuoltolaki erikoissairaanhoitolaki sairausvakuutuslaki ja asetus laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta seuraa hierojan työtä ohjaavien säädösten muutoksia oman vastuualueensa mukaisesti ohjaa ja neuvoo asiakasta hierontapalveluissa, hieronnan ajanvarauksessa sekä laskutuksessa ennakoi mahdolliset haasteelliset tilanteet kohtaa eri tavoilla käyttäytyvät asiakkaat ammattitaitoisesti varmistaen toiminnallaan asiakkaan ja oman turvallisuuden ohjaa asiakkaan tarvittaessa muun asiantuntijan hoitoon. 17
TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TEHDÄ HOITOSUUNNITELMAN TERVEY- DENTILALTAAN TAI TOIMINTAKYVYLTÄÄN ERILAISILLE ASIAKKAILLE. Erilaisten asiakkaiden kohtaaminen kohtaa asiakkaan ammatillisesti ja tasavertaisesti kuuntelee asiakasta empaattisesti luo avoimen ja luottamuksellisen hoitosuhteen toimii hierojan työtä ohjaavien eettisten periaatteiden mukaisesti hyödyntää työssään tietoa asiakasryhmien erityispiirteistä sekä eri ikävaiheiden, temperamenttien, tunteiden ja elämänhallinnan muutosten vaikutuksesta ihmisten välisessä kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa kohtaa kulttuuritaustaltaan erilaiset asiakkaat kohteliaasti kunnioittaen heidän tapojaan ottaa asiakkaan kohtaamisessa huomioon terveydentilan ja tunneelämän sekä kriisien aiheuttamat muutokset ihmisen käyttäytymisessä soveltaa työssään tietoa erilaisen viestinnän vaikutuksista kohtaamisessa etsii aktiivisesti ja soveltaa uutta tietoa vuorovaikutuksesta hyödyntää työssään tietoa sosiaalisesta toimintakyvystä sekä elämänhallinnan tukemisen ja kriisiauttamisen menetelmistä kommunikoi asiakkaan kanssa suullisesti selkeästi ja ymmärrettävästi käyttäen tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikoinnin menetelmiä ja apuvälineitä ohjaa tarvittaessa asiakkaan muun terveydenhuollon asiantuntijan hoitoon. 18
Terveydentilaltaan erilaisten asiakkaiden tutkiminen hyödyntää työssään tietoa hermostoperäisen sairauden (kuten lihasrappeumasairaudet, kehitysvammat, erilaiset halvaukset ja vammat ), tuki- ja liikuntaelinsairauden (kuten nivelreuma, artroosit, fibromyalgia) ja mielenterveyden häiriöiden (kuten depressio ja maanisdepressiivinen oireyhtymä) sekä muistihäiriöiden (kuten dementoivat sairaudet) syistä, oireista, sairauden etenemisestä ja niiden vaikutuksesta toimintakykyyn sekä hoidon periaatteista hyödyntää muiden asiantuntijoiden lausuntoja ja toimintakykytestien tuloksia ottaen huomioon potilasasiakirjoja koskevat säädökset ennakoi tutkimistaan keräämällä asiakkaan esitietoja ottaa tutkimisessa huomioon sairauden asiakkaalle mahdollisesti aiheuttamat muutokset lihastonuksessa, tuntoaistissa ja kehonkuvassa sekä selkärangan ja nivelten liikkuvuudessa, mielen tasapainossa sekä yhteistyökyvyssä tutkii haastattelemalla asiakkaan toimintakyvyn, terveydentilan ja mahdollisen lääkityksen ja niiden aiheuttamat rajoitukset sekä hierontaan tulon syyn hyödyntää työssään tietoa lääkehoitoa koskevista suosituksista (esimerkiksi STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) varmistaa asiakkaan kyvyn ymmärtää puhetta, tehdä yhteistyötä ja itseään koskevia päätöksiä haastattelemalla tarvittaessa asiakkaan verkostoa tai läheisiä täsmentää haastattelemalla, havainnoimalla ja palpoimalla asiakkaan kuvaamia kipuja ja lihaskireyksiä sekä liikerajoituksia ottaa tutkimisessa huomioon ikääntymisen aiheuttamat muutokset arvioi monipuolisesti asiakkaan hieronnan tarvetta osana kuntoutumisen, toimintakyvyn ja elämänlaadun edistämistä kirjaa tutkimisen tulokset selkeästi ja ymmärrettävästi siten, että tieto on myöhemmin käytettävissä. 19
Hoitosuunnitelman laatiminen hyödyntää hoitosuunnitelman laatimisessa tietoa hieronnan sekä pintalämpö- ja kylmähoitojen soveltuvuudesta ja rajoituksista terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten hoitomenetelmänä osana kokonaishoitoa ja kuntoutumista tekee yhteistyötä asiakkaan tai potilaan kokonaishoidosta ja kuntoutumisesta vastaavan asiantuntijaverkoston kanssa ottaa hoitosuunnitelman laatimisessa huomioon asiakkaan mahdollisen kokonaishoidon ja kuntoutussuunnitelman sekä eri sairauksien aiheuttamat erityispiirteet ja asiakasturvallisuuden täsmentää asiakkaan ongelman valitsee ja perustelee oikean hierontamenetelmän, tarvittavan paikallisen pintalämpö- tai kylmähoidon sekä asiakkaan ohjauksen suhteessa asiakkaan tilanteeseen, ikään, terveydentilaan, asiakkaan ilmoittamaan lääkehoitoon ja mahdollisiin hoitoa rajoittaviin tekijöihin laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa kirjallisen hyvinvointia ja terveyttä edistävän hoidon ja ohjauksen suunnitelman noudattaen kirjaamisessa henkilötietojen käsittelystä annettuja säädöksiä konsultoi tarvittaessa muuta asiantuntijaa ennen hoitoa ja ohjaa asiakkaan muulle kuntoutuksen asiantuntijalle. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA HIEROA TERVEYDENTILALTAAN TAI TOIMINTAKYVYLTÄÄN ERILAISIA ASIAKKAITA. Erilaisten asiakkaiden hieronta soveltaa työssään tietoa hieronnan sekä pintalämpö- ja kylmä- hoitojen soveltuvuudesta ja rajoituksista terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään erilaisten asiakkaiden ja potilaiden hoitomenetelmänä järjestää hoitotilan esteettömäksi, viihtyisäksi ja hoidon tavoitetta tukevaksi ottaa huomioon asiakkaan avustamisessa ja hieronta-asennon järjestämisessä asiakkaan erityispiirteet ja turvallisuuden ohjaa ja avustaa hoidon aikana toimintakyvyltään erilaisia asiakkaita liikkumisessa, riisumisessa ja pukeutumisessa turvallisesti antaa tarvittavan paikallisen pintalämpö- tai kylmähoidon hoitosuunnitelman mukaisesti ja turvallisesti hieroo asiakkaan hierontasuunnitelman mukaisesti ja turvallisesti soveltaa ja säätelee hierontaotteiden suuntaa, rytmiä ja voimakkuutta tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon sairauden aiheuttamat muutokset tuntoaistimuksessa ja lihastonuksessa kysyy hoidon aikana aktiivisesti palautetta, seuraa ja arvioi asiakkaan hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta muuttaa tarvittaessa hoitosuunnitelmaa sekä kirjaa ja perustelee suunnitelman muutokset. 20
TUTKINNON SUORITTAJA OSAA OHJATA ASIAKKAITA TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEEN. Terveyden edistäminen soveltaa työssään tietoa terveellisten elämäntapojen vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin sekä toimintakyvyn edistämisestä ja kansansairauksien ehkäisemisestä kannustaa ja ohjaa asiakasta terveysriskien tunnistamiseen ja ehkäisyyn ohjaa asiakasta terveellisiin elämäntapoihin ja oman hyvinvoinnin edistämiseen ohjaa asiakasta turvallisiin, terveyttä edistäviin harrastuksiin kuten omatoimiseen terveysliikuntaan varmistaa ohjaamisessa asiakkaan kyvyn toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja tekee tarvittaessa yhteistyötä asiakkaan verkoston kanssa. Toimintakyvyn edistäminen soveltaa työssään tietoa eri-ikäisten ihmisten toimintakyvyn edistämisestä ja ylläpitämisestä ohjaa asiakasta ehkäisemään ja lievittämään kuormittavasta työasennosta aiheutuvia toimintakyvyn riskejä ohjaa ikääntyviä asiakkaita ehkäisemään ikääntymiseen liittyviä fyysisen toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvia riskejä ohjaa asiakkaita toimintakykyä edistäviin ja ylläpitäviin harrastuksiin. Apuvälineen käytön ohjaaminen hyödyntää työssään tietoa apuvälinehuollosta ja tavallisimmista liikkumisen ja päivittäisten toimintojen sekä kommunikoinnin apuvälineistä ja niiden käytöstä varmistaa liikkumisen apuvälineen mitoituksen ja käytön turvallisuuden ohjaa liikkumisen apuvälineen käyttöä varmistaa, että asiakas toimittaa epäkuntoisen apuvälineen huoltoon. 21
TUTKINNON SUORITTAJA OSAA OHJATA ASIAKASTA HYÖDYNTÄMÄÄN KUNTOUTUSPALVELUJA. Kuntoutuspalveluihin ohjaaminen hyödyntää työssään tietoa lääkinnällisestä, ammatillisesta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä niiden palvelujärjestelmistä tekee aktiivisesti yhteistyötä kuntoutusasiakkaiden verkostojen kanssa ohjaa ja auttaa asiakasta yhteydenotossa paikallisiin kuntoutuspalveluiden tuottajiin ohjaa asiakasta etsimään ja käyttämään hänelle kuuluvia kuntoutuspalveluita keskustelee asiakkaan kanssa mahdollisesta apuvälineen tarpeesta ja ohjaa asiakkaan apuvälinetarpeen arviointiin edistää verkostomaisella toiminnallaan asiakkaan kokonaishoitoa ja kuntoutumista konsultoi tarvittaessa muita kuntoutuksen asiantuntijoita. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA ARVIOIDA JA KEHITTÄÄ OMAA TYÖTÄÄN JA AMMATTIAAN. Oman työn kehittäminen arvioi realistisesti omia vahvuuksiaan ja ammatillisen kehittymisensä haasteita arvioi oman työnsä laatua tekee aktiivisesti tilannearviointia ja toimii joustavasti muuttuvissa työtilanteissa vastaanottaa palautetta ammatillisesti ja hyödyntää sitä ammattitaitonsa kehittämisessä kehittää omaa työtään ja ammattitaitoaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ammatin kehittäminen hyödyntää omassa työssään alan uusinta tutkimustietoa tekee rakentavia esityksiä moniammatillisissa verkostoissa hierojan ammatin kehittämiseksi edistää toiminnallaan hierojan ammatin arvostusta kantaa vastuuta uuden tiedon tuottamisesta hierojan työhön on kiinnostunut hierojan ammatin ja työn kansainvälisestä kehittämistyöstä. 22
6.3. Urheilijan lihashuolto Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon suorittaja osaa toimia urheilijan valmennustiimissä laatia urheilijalle lihashuollon suunnitelman hieroa urheilijan antaa hierontaa tukevia hoitoja ehkäistä ja hoitaa urheiluvammoja ohjata urheilijaa omaehtoiseen lihashuoltoon arvioida ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Ammattitaidon osoittamistavat Urheilijan lihashuolto -tutkinnon osassa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon osassa vaadittavan ammatillisen osaamisensa henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Hän hoitaa eri-ikäisiä sekä terveydentilaltaan, toimintakyvyltään ja tasoltaan erilaisia urheilijoita aidoissa työympäristöissä hierojan vastaanotolla, liikunta- ja harjoituspaikoilla sekä muissa urheilun erilaisissa ympäristöissä. Tutkinnon suorittaja hyödyntää ajantasaista ja uusinta tutkimustietoa sekä toimii verkostomaisella ja kehittävällä työotteella. Hän tekee tutkimiseen pohjautuvan lihashuollon suunnitelman yhteistyössä urheilijan ja valmentajan kanssa. Hän hieroo urheilijan suunnitelman mukaisesti ja turvallisesti. Hän tekee urheilijalle lihasvenytyksiä, antaa termisiä hoitoja sekä ehkäisee ja hoitaa urheiluvammoja. Hän edistää urheilijan hyvinvointia ohjaamalla häntä omaehtoiseen lihashuoltoon. Tutkinnon suorittaja soveltaa kaikessa ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Hän arvioi ja kehittää omaa työtään ja ammattiaan. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat toiminnasta kirjallisen arvion. Tutkinnon suorittaja voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan. 23
Arviointi TUTKINNON SUORITTAJA OSAA TOIMIA URHEILIJAN VALMEN- NUSTIIMISSÄ. Valmennustiimissä toimiminen toimii asiantuntijana urheilijan lihashuollon suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyössä tiimin muiden asiantuntijoiden kanssa sopii muiden valmennustiimin jäsenten kanssa työnjaosta asiakaslähtöisesti tarjoaa hierojan ammattitaitonsa osaksi valmennusta hyödyntää työssään tietoa ohjelmoidun pitkän, keskipitkän ja lyhyen tähtäyksen valmennussuunnitelmasta hyödyntää työssään tietoa peruskuntokauden, kilpailuun valmistavan kauden, kilpailukauden ja ylimenokauden ominaispiirteistä hyödyntää työssään tietoa harjoittelun jaksorytmityksen, viikkorytmityksen ja päivärytmityksen perusteista hyödyntää työssään tietoa harjoittelun perusteista esimerkiksi kestävyys-, voima-, nopeus- ja taitoharjoittelussa hyödyntää työssään tietoa rentoutumisen merkityksestä osana urheilijan kokonaisvalmennusta. TUTKINNON SUORITTAJA OSAA LAATIA URHEILIJALLE LIHASHUOLLON SUUNNITELMAN. Urheilijan kohtaaminen kohtaa urheilijan ammatillisesti ja tasavertaisesti tukee urheilijan psyykkistä kehitystä ottaen huomioon harjoitteluja kilpailukaudet luo avoimen, rehellisen ja luottamuksellisen hoitosuhteen ottaa huomioon urheilijan harjoittelu- ja kilpailukaudet hoitosuhteessa kantaa oman vastuunsa asiantuntijaverkostossa hakee ja hyödyntää työssään ajantasaista tietoa antidopingtyöstä toimii hierojan työtä ohjaavien eettisten periaatteiden mukaisesti ohjaa tarvittaessa urheilijan muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle. 24
Urheilijan tutkiminen hyödyntää työssään tietoa urheilijan ravitsemuksesta ja nesteytyksestä hyödyntää muiden asiantuntijoiden lausuntoja lihashuollon tarpeen määrittelyssä ja suunnittelussa ottaen huomioon potilasasiakirjoja koskevat säädökset ennakoi tutkimistaan keräämällä esitietoja tutkii haastattelemalla, havainnoimalla ja palpoimalla urheilijan lihashuollon tarvetta täsmentää tutkimistaan tekemällä urheilijan tarpeisiin soveltuvia lihastasapainotestauksia hyödyntää työssään tietoa harjoittelun ja kilpailutilanteiden aiheuttaman fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vaikutuksista kehoon tunnistaa paikalliset ja yleiset ylikuormitusoireet kirjaa tutkimisen tulokset selkeästi ja ymmärrettävästi siten, että tieto on myöhemmin käytettävissä. Lihashuollon suunnitelman laatiminen hyödyntää työssään tietoa urheilulajin sisällöstä ja luonteesta hyödyntää työssään tietoa hieronnan, poikittaishieronnan, termisten hoitojen, lihasvenytysten ja teippauksen vaikutuksista ja rajoituksista urheilijan lihashuollossa ottaa huomioon eri harjoituskausille ja -viikoille asetettuja tavoitteita sekä harjoittelun eri rasittavuusasteita hieronnan suunnittelussa ja toteutuksessa hyödyntää urheilijan lihastasapainoa ja lihaskuntoa mittaavia testituloksia hoidon suunnittelussa täsmentää urheilijan lihashuollon tarpeen valitsee ja perustelee oikean hoitomenetelmän suhteessa urheilijan tilanteeseen, ikään, terveydentilaan, urheilijan ilmoittamaan lääkehoitoon ja mahdollisiin hoitoa rajoittaviin tekijöihin hyödyntää työssään tietoa lääkehoitoa koskevista suosituksista (esimerkiksi STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) laatii yhteistyössä urheilijan ja valmentajan kanssa kirjallisen yksilöllisen valmennustavoitetta edistävän lihashuollon ja ohjauksen suunnitelman noudattaen kirjaamisessa henkilötietojen käsittelystä annettuja säädöksiä konsultoi tarvittaessa verkostonsa asiantuntijaa ennen hoitoa ja ohjaa urheilijan muulle asiantuntijalle. 25