POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ

ARKISTORAPORTTI 107/2014 GTK, Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 12.5.2014 Kankaanpään kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HÄMEENKANGAS- NIINISALON POHJAVESIALUEELLA KANKAANPÄÄSSÄ

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 12.05.2014 Tekijät Ahonen, Jussi Valjus, Tuire Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Kankaanpään kaupunki, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raportin nimi Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella Kankaanpäässä Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Kankaapäässä sijaitsevalle Hämeenkangas - Niinisalon pohjavesialueelle. Tutkimukset toteutettiin vuonna 2013. Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, harjun syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, rakenneselvitys, kalliopinta, pohjavesipinta Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Länsi-Suomi, Satakunta, Kankaanpää, Niinisalo, Hämeenkangas, Pohjavesialue: Hämeenkangas-Niinisalo (ELYtunnus 0221403) Karttalehdet 2122 03 Kuninkaanlähde, 1144 12 Kankaanpää Muut tiedot - Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 107/2014 Kokonaissivumäärä 16 s., 81 liites. Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK Etelä-Suomen yksikkö Allekirjoitus/nimen selvennys - Hanketunnus - Allekirjoitus/nimen selvennys -

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Hämeenkangas - Niinisalo 1. JOHDANTO 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Aikaisemmat tutkimukset... 2 2 MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Maastokartoitus... 3 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset... 3 2.3 Painovoimamittaukset... 4 2.3.1 Menetelmän perusteista... 4 2.3.2 Mittaukset ja tulosten tulkinta... 5 2.4 Maatutkaluotaukset... 7 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI 8 4 TULOKSET 9 4.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva... 9 4.2 Tutkimusalueen maaperägeologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta... 10 4.3 Pohjavedenpinnan taso, pohjavesivyöhykkeen paksuus virtaussuunnat, ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus sekä irtomaan kokonaispaksuus... 11 5 YHTEENVETO 14 6 KIRJALLISUUSLUETTELO 16 LIITTEET Liite 1. Mittauslinjat Liite 2. Maaperäkartta Liite 3. Kalliopinnan taso Liite 4. Pohjavedenpinnan taso Liite 5. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Liite 6 Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus Liite 7 Kalliopinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus Liitteet 8.1 8.30 Painovoimamittausten tulkintalinjat Liitteet 9.1 9.10 Havaintoputkikortit Liite 10.1 10.2 Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista Liite 11. Maatutkaluotausprofiilit Kansikuva: Näkymä Pohjankankaalta idän/viherperänkeitaan suuntaan Kuva: GTK, Jussi Ahonen

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 1 Hämeenkangas - Niinisalo 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Kankaapäässä sijaitsevalle Hämeenkangas - Niinisalon (0221403) ensimmäisen luokan pohjavesialueelle (kuva 1). Tutkimukset toteutettiin vuonna 2013. GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta on vastannut geologi Jussi Ahonen. Painovoimamittauksista ja niiden tulkinnasta vastasi geofyysikko Tuire Valjus. Maatutkaluotauksista vastasi tutkija Juha Majaniemi ja kairausvalvonnasta tutkimusassistentti Janne Tranberg. Hankkeen rahoituksesta ovat vastanneet Kankaanpään kaupunki, Geologian tutkimuskeskus ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Kartta GTK, J. Ahonen. Tässä raportissa selvitetään tutkimusalueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa, harjun syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakenteen ja aineksen vaihtelua kairauksiin, painovoimamittauksiin ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjaveden suojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 2 Hämeenkangas - Niinisalo suorittamista ja ennakoimista. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä: Huhma, A., Salli, I., Matisto, A. 1952. Ikaalinen. Kallioperäkartan selitys 1 : 100 000, 2122 Kielosto, S. 1982. Maaperäkartan 1:20 000 selitysosa. Karttalehti 2122 03 Kuninkaanlähde. Kielost,o S. 1984. Maaperäkartan 1:20 000 selitysosa. Karttalehti 1144 12 Kankaanpää. Lindholm, A. 2010. Hämeenkankaan geomorfologia, rakenne ja pohjavesiolosuhteet. Pro Gradu tutkielma. Turun yliopisto, Maantieteen laitos. Palmu, J.-P. & Valli, T. 1997. Hämeenkankaan - Pohjankankaan harjuselvitys. Vaihe 1: Alueen geologian pääpiirteet. 30.5.1997. Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen yksikkö. Julkaisematon tutkimusraportti. Mäkinen, J. 2008. Hämeenkankaan pohjavesialueen maatutkaluotausten (GTK) sedimentologinen rakennetulkinta. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Julkaisematon tutkimusraportti. 9 s. Seppälä, M. 2010. Hämeenkankaan pohjavesitutkimukset 2007 2009. Julkaisematon tutkimusraportti. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 21 s. Ståhle, M. 1998. Hämeenkankaan - Pohjankankaan harjuselvitys. Alueelliset ympäristöjulkaisut 97, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. 104 s. Valjus, T. 2007. Hämeenkankaan harjuselvitys. Maapeitteen paksuuden määritys painovoimamittausten avulla. Raportti 16.8.2007. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Valli, T., Palmu, J.-P. & Lehtimäki, J. 1997. Hämeenkankaan - Pohjankankaan harjuselvitys. Vaihe 2: Painovoimamittaukset ja ehdotukset jatkotutkimuksiksi. 31.12.1997. Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen yksikkö. Julkaisematon raportti. Kallioperäkarttojen (1:100 000), maaperäkarttojen (1:100 000 ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmän (POVET) pohjavesipintahavaintoja alueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 3 Hämeenkangas - Niinisalo 2 MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maastokartoitus Tutkimusalueella tehdyllä maastokartoituksella muodostettiin yleiskäsitys tutkimusalueen geologisista ja hydrogeologisista olosuhteista. Maastokartoituksella tehtiin geomorfologiset pintahavainnot tutkimusalueen keskeisiltä osilta. 2.2 Havaintoputkiasennukset ja kairaukset Tutkimusalueella tehtiin maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia toukokuussa 2013 yhteensä 9 tutkimuspisteessä. Kairaukset tehtiin Destia Oy:n toimesta GM200 kairauskoneella (Kuva 2). Kairauspisteet suunniteltiin painovoimamittausten tukipisteverkkoa ja pohjavedenpinnan havainnointia silmällä pitäen. Asennuskohteet tarkastettiin maastossa ennen kairausten aloitusta. Maaperäkairausta ja kalliovarmistusta tehtiin yhteensä noin 255 metriä. Pohjaveden havaintoputkia asennettiin yhdeksän (yhteensä noin 230 m). Putket varustettiin metallisilla galvanoiduilla, lukittavilla suojaputkilla (halkaisija 80 mm). Halkaisijaltaan 52/60 mm:n kokoiset pohjavesiputket ovat materiaaliltaan suuritiheyksistä polyeteeniä (HDPE). Kairausten yhteydessä havainnoitiin maaperän vallitseva kerrosjärjestys ja otettiin maanäytteitä. Pohjavesiputkien asennuksen jälkeen mitattiin pohjavedenpinnat uusista ja vanhoista pohjavesiputkista. Vesinäytteitä putkista ei tässä yhteydessä otettu, mutta Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vesinäytteitä putkista vuoden 2014 aikana. Yksityiskohtaiset havaintoputkikortit ja aistinvaraiset maaperänäytteiden maalajijärjestykset ovat liitteessä 9. Yhteenveto pohjavesiputkiasennusten maalajihavainnoista on liitteenä 10. Maalajimäärityksissä on käytetty GEO-luokitusta (Korhonen et al. 1974).

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 4 Hämeenkangas - Niinisalo Kuva 2. Kairausta tutkimuspisteellä GTK78_13. Kuva GTK, Janne Tranberg. 2.3 Painovoimamittaukset 2.3.1 Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maaperän tiheys on huomattavasti kallioperän tiheyttä pienempi (tiheysero noin 1 000 kg/m 3 ), voidaan painovoimamittauksia käyttää myös maapeitteen paksuuden arviointiin. Edellytyksenä kuitenkin on, että maapeitteen paksuusvaihtelut ovat riittävän suuria (vähintään 10 metriä). Myös mittauspisteen korkeusasema pitää tuntea. Painovoimamittauksella ei pystytä erottelemaan maaperän eri kerroksia tai pohjavedenpinnan tasoa. Muilla tutkimusmenetelmillä tuotettuja maaperä- ja pohjavesitietoja (esim. kairaus, seisminen luotaus ja maatutkaluotaus) voidaan kuitenkin hyödyntää painovoimamittausten tulkinnassa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimaprofiilit pyritään sijoittamaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai kairauspisteissä, joissa kallionpinnan tarkka korkeustaso tunnetaan. Lisäksi profiilit voivat kulkea ristiin toistensa yli. Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, jota käytetään maapeitteen paksuustulkinnan perustasona. Kun maa- ja kallioperän välinen tiheysero oletetaan vakioksi, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maaperän todellista paksuutta on kuitenkin tarpeellista kontrolloida riittävän tiheästi esim. kairaamalla, koska sekä kallion tiheydestä riippuva alueellinen painovoimataso että irtomaapeitteen tiheys voivat vaihdella mittauslinjalla ja siten vaikuttaa tulkintatulokseen. Vaikka maapeitteen tulkitussa paksuu-

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 5 Hämeenkangas - Niinisalo dessa saattaa referenssitiedon puuttuessa olla kohtuullisen suuriakin virheitä, kuvaa tulos yleensä hyvin kallionpinnan alueellisen topografian vaihtelua. Jos painovoimaprofiileille saadaan myöhemmin uutta kallionpintatietoa esim. kairauksilla tai tihennyslinjoilla, voidaan maapeitteen paksuustulkintaa tarkentaa uudelleentulkinnalla. 2.3.2 Mittaukset ja tulosten tulkinta Mittaukset suoritettiin Worden gravimetrillä käyttäen 20 metrin pisteväliä. Linjapisteiden maanpinnan tasojen määritykseen käytettiin letkuvaaitusta. Painovoimalinjojen päät on sidottu kalliopaljastumiin ja kairauspisteisiin. Linjojen päätypisteiden korkeustaso on määritetty VRS-GPS -laitteistolla. Painovoimalinjojen sijainti on esitetty liitteessä 1. Mittauslinjoja oli 22 kpl (linjat 1-22), yhteispituudeltaan n. 27 km. Mitattujen linjojen lisäksi tulkittiin uudelleen vuonna 1997 mitatut linjat (linjat v1-v8). Ko. linjat risteävät useassa kohdassa tänä vuonna mitattujen linjojen kanssa, joten risteyskohdat antoivat lisäinformaatiota vanhojen, erittäin pitkien linjojen tulkintaan. Mittaustuloksista on laskettu Bouguer -anomaliat keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Maanpinnan vaihtelusta johtuva painovoimatulosten vääristymä on korjattu käyttäen GTK:n 3Dtopografiakorjausta, johon poimitaan mittauslinjan ympäristön maanpinnan taso Maanmittauslaitoksen (MML) 25 x 25 m:n digitaalisesta korkeusmallista. Tulkinnassa on käytetty Interpex MAGIX-XL -tulkintaohjelmaa. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta on tulkittu maapeitteen paksuus. Tulkinta etenee siten, että annetun mallin parametreja muuttamalla koetetaan löytää sellainen laskennallinen käyrä, joka vastaa parhaiten mittauspisteistä muodostuvaa painovoimakäyrää. Painovoimamittausten linjakohtaiset tulkinnat on esitetty leikkauskuvina liitteissä 8.1-8.30. Leikkauskuvien vaaka-akselin mittakaava vaihtelee linjan pituudesta riippuen. Pystyakselin mittakaava on kaikissa kuvissa 1:1000. Leikkauskuvien Y-koordinaatista puuttuu kaistanumero, joka on KKJ2. Esimerkki painovoimamittauksen tulkintaprofiilista on esitetty kuvassa 3. Pohjaveden pinnan vaihtelua ei voi selvittää painovoimatulkinnalla, mutta pohjavesitietoa käytetään tulkintatarkkuuden lisäämiseksi. Pohjavedenpinnan tasona on käytetty havaintoputkista saatuja arvoja ja se näkyy leikkauskuvissa vaakaviivana. Pohjavedenpinnan yläpuoliselle, kuivalle maa-ainekselle on tulkinnassa käytetty tiheyttä 1 600 kg/m 3 ja pohjaveden kyllästämälle maa-ainekselle 1 900 kg/m 3.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 6 Hämeenkangas - Niinisalo Kuva 3. Painovoimamittaukset tulkintaprofiili alueen keskiosalta (linja 9). Ylin käyrä on maanpinta ja alin käyrä on tulkittu kallionpinta. Lähes vaakasuoraan piirretty pohjavedenpinta ei ole tällä kohtaa yhtenäinen, koska kallionpinta kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle linjan länsiosassa. Kuva GTK/Tuire Valjus.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 7 Hämeenkangas - Niinisalo 2.4 Maatutkaluotaukset Maatutkaluotaus on geofysikaalinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu sähkömagneettisten pulssien lähettämiseen maaperään ja takaisin heijastuvien pulssien rekisteröintiin. Maatutkaluotauksella saadaan jatkuvaa profiilitietoa maaperän rakenteesta. Menetelmä on parhaimmillaan harjualueilla, jossa sillä saadaan tietoa jopa yli 30 metrin syvyydeltä kallionpinnan korkokuvasta, pohjavedenpinnan tasosta, irtainten maalajien laadusta ja maaperän kerrosten rakenteesta. Näillä tiedoilla on merkittävä osuus alueilla, joilla on vähän maaperäleikkauksia. Tutkimusalueilla luodattiin elokuussa 2013 GTK:n maatutkakalustolla 30 linjaa (f198-f227). Linjojen yhteispituus on noin 27 kilometriä. Luotauksissa käytettiin SIR-3000 maatutkalaitteistoa ja 100 MHz:n antennia (kuva 4), joka on tyypillisimpiä antenneja pohjavesitutkimuksissa. Mittausaikana käytettiin 400 nanosekuntia. Linjojen paikannus maastossa tehtiin GPS paikantimella. Kuva 4. Maatutkausta tutkimusalueen keskiosassa. Kuva GTK, J. Ahonen. Maatutkaluotausten tuloksia on tässä raportissa hyödynnetty soveltuvin osin kallion- ja pohjavedenpinnan syvyyden määrityksessä ja muodostumien sisäisen rakenteen tulkinnassa.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 8 Hämeenkangas - Niinisalo 3 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Maastotutkimusten ja käytettävissä olleiden muiden tutkimusaineistojen tulokset käsiteltiin ArcMap -ohjelmistolla. Tulosten esikäsittelyn jälkeen syntyneestä aineistosta tehtiin mallinnukset alla kuvatulla tavalla. Mallinnusten tulokset on visualisoitu ArcMap ohjelmistolla 1:15 000 mittakaavaisille karttapohjille A3 koossa. Maanpinnan korkeusmalli muodostettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta (Pohjakartat: Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus). Maanpinnan korkeusmallista muodostettu vinovalaistu korkokuva on esitetty yhdessä alueen maaperäkartan kanssa liitteessä 2. Kallionpinnan korkeusmalli (liite 3) muodostettiin kalliopaljastumien, kairaustietojen ja painovoimamittausten avulla. Kairauspisteet kairattiin 3 metrin kalliovarmistuksella eli pisteiden tiedot kallionpinnan korkeudesta ovat luotettavia. Pistemäisistä korkeustiedoista interpoloitiin pintamalli ArcMap -sovelluksen Topo to raster -toiminnolla. Mallin solukokona käytettiin 10 metriä ja mallin interpoloinnin ulottuvuus tunnetulta pisteeltä on 150 metriä. Pohjavedenpinnan korkeusmallin (liite 4) laskennassa käytettiin pohjavesiputkien ja luonnonvesipintojen (lähteet) mittaustietoja. Pohjavesiputkien vedenpinnan korkeusmittausten lisäksi käytettiin ympäristöhallinnon Povet-järjestelmästä saatavia pohjaveden korkeustietoja. Pistemäisestä tiedostosta interpoloitiin 10 metrin solukoolla pintamalli ArcMap-sovelluksen Topo to raster -toiminnolla. Mallin interpoloinnin ulottuvuus tunnetulta pisteeltä on 350 metriä. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus (liite 5) saatiin vähentämällä interpoloitu kallionpinta pohjavedenpinnasta ArcMap-sovelluksen Raster calculator- toiminnolla. Laskennan tulos leikattiin painovoimamittauksista 150 metrin säteelle, koska sitä etäämmällä interpoloinninluotettavuus heikkenee. Nämä olivat myös alueita, joista oli melko luotettava arvio pohjavedenpinnan korkeudesta. Esityksen solukoko on 10 metriä. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaakerroksen paksuus (liite 6) saatiin maanpinnan korkeusmallin ja pohjavedenpinnan korkeusmallin erotuksesta. Pohjavedenpinnan yläpuoleisen maakerroksen paksuutta tarkasteltiin ainoastaan niillä alueilta, joilta oli melko luotettava arvio pohjavedenpinnan tasosta. Erotus laskettiin ArcMap sovelluksen Raster calculator toiminnolla. Esityksen solukoko on 10 metriä. Irtomaapeitteen kokonaispaksuus (liite 7) laskettiin vastaavasti maanpinnan ja kallionpinnan korkeusmalleista. Mallit kallionpinnan sekä pohjavedenpinnan korkeuksista on muodostettu interpoloimalla. Menetelmän luonteesta johtuen kyse on arviosta tunnettujen havaintopisteiden (esimerkiksi kairaukset) ulkopuolella. Pintamalleja tarkasteltaessa onkin aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kallionpintamallin reuna-alueilla myös painovoimalinjojen ja kairauspisteidenpuutteesta johtuva kalliopaljastumien korkeustasojen ylikorostuminen saattaa aiheuttaa mallin vääristymistä. Yleisesti ottaen kaikkien mallien tarkkuus on sitä parempi mitä lähempänä alue sijaitsee mitattuja sekä pohjaveden että kallion pinnantasoja.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 9 Hämeenkangas - Niinisalo 4 TULOKSET 4.1 Kallioperän koostumus, rakenne ja korkokuva Tutkimusalue kuuluu pääosin Kankaanpään ja Ikaalisten (1144 ja 2122) karttalehdille. Kallioperäkartat ja kallioperäkartan selitykset GTK on julkaissut vuosina 2005 (Pihlaja & Kujala) ja 1993 (Virransalo & Vaarma). Tutkimusalueen kallioperän on pääosin gabroa, paikoin esiintyy myös graniittia ja tonaliittia. Kallioperän koostumus on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Tutkimusalueen kallioperä. Karttatuloste Jussi Ahonen, GTK.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 10 Hämeenkangas - Niinisalo Tutkimusalueen läpi kulkee Kuninkaanlähteen alueen kautta isohko pohjois-eteläsuuntainen ruhjevyöhyke sekä kuninkaanlähteeltä kaakkoon kulkeva ruhjevyöhyke (Palmu & Valli 1997). Nämä ruhjevyöhykkeet näkyvät painaumina tutkimusalueen kallionpinnan tasossa (liite 3). Kallionpintamallin perusteella luode-kaakko suuntainen ruhje jatkuu myös Kuninkaanlähteeltä luoteeseen kohti Isokeitaan suota ja Pansiankulmaa. Kallionpinnan tasoerot vaihtelevat tutkimusalueella alle 70 metristä mpy. hieman yli 120 metriin mpy. (liite 3). Matalimmillaan kallionpinta on edellä mainittujen ruhjevyöhykkeiden kohdilla, Pansiakulmalla Kiimakankaanojan kohdalla, koillisosassa Kumpulan tilan kaakkoispuolella sekä keskiosassa noin 1 km Viidentienristeyksen vedenottamolta kaakkoon. Näiden lisäksi kalliopinta on tason 85 m mpy. alapuolella myös Isokeitaan suon itäkärjessä sekä Viidentienristeyksen itäpuolella. Korkeimmillaan kalliopinnan taso on Ylisenharjun alueella ja tutka-aseman eteläpuolella yli 115 m mpy. sekä Kuninkaanlähteen karavaanialueen pohjoispuolella ampumaradan alueella yli 100 m mpy. 4.2 Tutkimusalueen maaperägeologisesta rakenteesta ja syntyhistoriasta Tutkimusalue sijoittuu kahden suuren maaperägeologisen muodostuman, Hämeenkankaan ja Pohjankankaan, vaihettumisvyöhykkeeseen, jotka molemmat ovat syntyneet jäätikön viimeisimmässä perääntymisvaiheessa (Kielosto 1982 ja 1984). Itä-länsi suuntainen Hämeenkangas on yleisimmin esitetyn käsityksen mukaan kahden erillisen jääkielekkeen sivujen väliin syntynyt saumaharjumuodostuma (Palmu & Valli 1997, Mäkinen 2008 ja Lindholm 2010). Vähemmän tutkittua pohjois-eteläsuuntaista Pohjankangasta taas pidetään jääjärveen rajoittuvan, länteen peräytyvän, jäätikkökielekkeen eteen syntyneenä reunamuodostumana/deltakomleksina (Lunkka & Gibbard 1996 ). Pohjankankaalla, varsinkin sen pohjois-osissa (Lunkka & Gibbard 1996), on tosin myös piirteitä pohjoisesta virranneista jäätikön sulamisvesistä, jonka perusteella ainakin osa Pohjankankaasta olisi syntynyt (pohjoiseen tapahtuneen) jäätikön perääntymisen yhteydessä (Palmu & Valli 1997). Pansiankulmalla muodostumaan liittyy myös kaakko-luode suuntainen hiekkavaltainen muodostumajakso, joka jatkuu Kankaanpään länsipuolella sijaitsevalle Hirvikankaalle asti (Kielosto 1984) Jäätikön peräydyttyä alueelta noin 11 000 vuotta sitten alue jäi veden alle Itämeren myöhäisempien esivaiheiden ajaksi. Suurimmillaan vedensyvyys oli Ancylus järvivaiheessa, yli 50 metriä. Vedenpinnan myöhemmin laskiessa rantavoimat muokkasivat muodostumaa merkittävästi huuhtomalla jo kertaalleen kerrostunutta ainesta ja kuljettamalla sitä uudelleen. Tutkimusalueella on nähtävissä runsaasti rantavoimien merkkejä, kuten rantavalleja (kuva 6) ja rantatörmiä (Kielosto 1984). Tutkimusalueen itäpuolta peittää yleisesti jopa 20 metriä paksut rantakerrostumat (Paalijärvi 2008)) Yleisesti voidaankin sanoa, että tutkimusalueen geologinen syntyhistoria ei ole yksiselitteinen vaan siinä on nähtävissä merkkejä eri prosesseista ja se edustanee useampaa eri vaihetta. Muodostuman syntyhistorian ja sisäisen rakenteen tarkempi tuntemus edellyttää lisätutkimuksia.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 11 Hämeenkangas - Niinisalo Kuva 6. Tieurilla rantavallit erottuvat karkeampana aineksena. Kuvassa näkyvä rantavalli näkyy selkeästi myös liitteen 2 maanpinnan laserkorkeusaineistosta (kuva otettu Viherperänkeitaan laavulta länteen kulkevalta tieuralta). Kuva Jussi Ahonen, GTK. 4.3 Pohjavedenpinnan taso, pohjavesivyöhykkeen paksuus virtaussuunnat, ja pohjavettä suojaavan irtomaakerroksen paksuus sekä irtomaan kokonaispaksuus Pohjavedenpinnan taso vaihtelee tutkimusalueella noin 100 metristä mpy. 118 metriin mpy. (liite 4). Pohjavedenpinnan taso on ylimmillään alueen itäosassa, jossa se on laajalla alueella tasojen 115 118 metriä mpy. väillä. Tutkimusalueen itäpuolella sijaitsevalla Viherperänkeitaan suon länsireunassa pohjavedenpinta on noin 115 m mpy. tasolla, josta se laskee itään/koilliseen. Alimmillaan pohjavesialueen pohjaveden pinta on Pansiankulmalla Uudentalonlähteen vedenottamon alueella, noin tasolla 100 m mpy. Kuninkaanlähteen alueella pohjavedenpinnan taso on noin 103 m mpy. Tutkimusalueella muodostuvan pohjaveden määrän on arvioitu olevan alueella 15 000 m 3 /vrk (Britschgi & Gustafsson, 1996). Tutkimusalueella sijaitsevat Uudentalonlähteen, Viidentienristeyksen, Isonevan Vesiosuuskunnan sekä Vihusaaren vedenottamot.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 12 Hämeenkangas - Niinisalo Tutkimusalueen maaperässä on tutkimusten perusteella kaksi erillistä pohjavesiallasta itälänsisuunnassa, länsiosa jakautuu lisäksi kolmeen osa-alueeseen (Kuva 7). Itäosassa pohjavedenpinnan taso on laajalla alueella hyvin tasaisesti tasojen 115 118 välissä. Länsipuolella pohjavedenpinnan taso taas on kauttaaltaan tason 110 m mpy. alapuolella. Esimerkiksi ampumaradan luoteispuolella (maatutkalinja f225) pohjavedenpinta on itäpuolella tasolla 117 ja länsipuolella tasolla 105 m mpy. Näiden väliseltä alueelta ei pohjavedenpinnan tasoa pystytty määrittämään noin 400 metrin matkalta. Ohuimmillaan alueiden välillä 300 metriä kapea alue, jolta ei ole käytettävissä havaintoja pohjavedenpinnan tasosta. Näin iso gradientti hiekka- ja soravaltaisissa kerroksissa viittaa yhtenäisen vettä läpäisemättömään rakenteen esiintymiseen tai poikkeaviin pohjavesiolosuhteisiin. Tutkimustulosten ja niistä tehtyjen mallinnusten mukaan yhtenäistä kalliokynnystä ei alueiden välillä ole. Alueen keskiosissa tehdyissä kairauksissa ei saatu myöskään viitteitä moreenikerroksista tai muista vettä pidättävistä maaperäkerroksista. Toisaalta alueella tehdyt kairaukset eivät ole sijoittuneet vedenjakajan kohdalle. Myös maatutkaluotausten tulkinta on maakerrosten osalta epäselvä muodostuman ytimen kohdalla. Vesipintojen ero selittyisi myös yhtenäisen vettä pidättävällä kerroksella itäpuolen kerrostumissa tason 117 m mpy. alapuolella. Tällöin itäpuolen vedet olisivat ainakin osittain orsivettä. Tällaista vettä pidättävää kerrosta ei kuitenkaan havaittu alueelle tehdyissä kairauksissa eikä maatutkaluotauksissa. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella mallinnuksen mukaan nollasta yli 30 metriin (liite 5). Paksuimmillaan pohjavesivyöhyke on alueilla, joissa kallionpinta on matalimmillaan, Pansiankulmalla ja Kuninkaanlähteellä sekä muutenkin kallioperän ruhjevyöhykkeen alueella. Liitteessä 5 on nähtävissä myös alueet, joissa kallionpinta nousee pohjaveden pinnan yläpuolelle. Suurialaisin näistä sijaitsee Kuninkaanlähteen ja ampumaradan alueen välissä. Lisäksi vastaavia pienialaisia alueita esiintyy Ylisenharjun alueella ja tutka-aseman eteläpuolella Nämä alueet eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä, pohjaveden virtausta katkaisevaa, kalliokynnystä. Ne ovat pienialaisia ja epäyhtenäisiä, joten pohjaveden virtauksen kannalta ne ovat pohjaveden virtausta ohjaavia ja paikallisiin virtaussuuntiin vaikuttavia rakenteita.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 13 Hämeenkangas - Niinisalo Kuva 7. Tutkimusalueen vedenjakajat Kuva Jussi Ahonen, GTK. Pohjaveden päävirtaussuunnat ja vedenjakajat on esitetty kuvassa 7. Pohjavesi virtaa muodostuman länsireunoilla pääsääntöisesti länteen: länsireunan pohjoisosassa virtaus tapahtuu kohti Isokeitaan suota, keskiosissa pohjaveden virtaus tapahtuu kohti Pansiankulmaa ja eteläosassa pohjaveden virtaus tapahtuu länsilounaaseen kohti Kuninkaanlähdettä. Länsipuolen vedenjakajat eivät ole rakenteita, jotka estävät pohjavesivirtauksen vaan edustavat alueita, joissa pohjaveden virtaussuunta muuttuu. Tutkimusalueen itäosassa pohjavesi virtaa kohti itää eli Viherperänkeidasta. Viherperänkeitaan turvetuotantoalue aiheuttaa paikallisen pohjavedenpinnan aleneman, joka on nähtävissä tutkimusalueen reunan pohjavesiahavainnoissa turvetuotantoalueen kohdalla. Pohjavesialueen eteläosassa kertyvät pohjavedet edustavat todennäköisesti vain osaa Kuninkaanlähteen virtaamasta. Tämä tutkimus vahvistaa aiempaa käsitystä siitä, että Kuninkäänlähteelle virtaa pohjavettä idästä, Hämeenkankaan pohjavesialueelta, jopa useiden kilometrien päästä (Paalijärvi 2007). Liitteessä 6 on esitetty tutkimusalueen pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus. Pohjavesi on alueella pääosin yli 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Muodostuman reunoilla pohjavesi on lähempänä maanpintaa ja paikoin (lähteiden kohdalla) yhtyy siihen. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys on mallin mukaan muodostuman keskiosissa (paikoin yli 25 metriä), alueilla jossa maanpintakin nousee korkeimmalle. Maaperän kokonaispaksuus on esitetty liitteessä 7. Koko maaperän paksuimmat kohdat löytyvät muodostuman keskiosista. Paksuimmillaan maaperän kokonaispaksuus on mallin mukaan 200 300 metriä kairauspisteestä GTK78_13 itään, lähes 70 m.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 14 Hämeenkangas - Niinisalo 5 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö on tehnyt pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen Kankaanpäässä sijaitsevalle Hämeenkangas-Niinisalon (0221403) ensimmäisen luokan pohjavesialueelle.. Tutkimuksessa selvitettiin kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä harjumuodostuman syntyvaiheita. Tutkimusmenetelminä käytettiin kairauksia, maatutkaluotauksia, painovoimamittauksia ja maastokartoituksia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan määrittelylle. Tutkimusalue sijoittuu kahden suuren maaperägeologisen muodostuman, Hämeenkankaan ja Pohjankankaan, vaihettumisvyöhykkeeseen, jota myös rantavoimat oivat muokanneet voimakkaasti. Tutkimusalueen geologinen syntyhistoria ei ole yksiselitteinen vaan siinä on nähtävissä merkkejä eri prosesseista ja se edustanee useampaa eri vaihetta. Muodostuman syntyhistorian ja sisäisen rakenteen tarkempi tuntemus edellyttää lisätutkimuksia. Tutkimusalueen läpi kulkee Kuninkaanlähteen alueen kautta isohko pohjois-eteläsuuntainen ruhjevyöhyke sekä Kuninkaanlähteeltä kaakkoon kulkeva ruhjevyöhyke. Kallionpintamallin perusteella luode-kaakko suuntainen ruhje jatkuu myös Kuninkaanlähteeltä luoteeseen kohti Isokeitaan suota ja Pansiankulmaa. Matalimmillaan kallionpinnan taso on Pansiakulmalla 70 metriä mpy. Korkeimmillaan kalliopinnan taso on Ylisenharjun alueella ja tutka-aseman eteläpuolella yli 115 m mpy. Tutkimusalueella muodostuvan pohjaveden määrän on arvioitu olevan alueella 15 000 m 3 /vrk Pohjavedenpinnan taso vaihtelee tutkimusalueella noin 100 metristä mpy. 118 metriin mpy. Pohjavedenpinnan taso on ylimmillään alueen itäosassa, jossa se on laajalla alueella tasojen 118 115 metriä mpy. väillä. Alimmillaan pohjavesialueen pohjaveden pinta on Pansiankulmalla Uudentalonlähteen vedenottamon alueella, noin tasolla 100 m mpy. Tutkimusalueen maaperässä on tutkimusten perusteella kaksi erillistä pohjavesiallasta. Itäosassa pohjavesi virtaa kohti itää ja pohjavedenpinnan taso on laajalla alueella tasojen 115 118 välissä. Länsipuolella virtaus tapahtuu länteen ja pohjavedenpinnan taso taas on yleisesti tason 105 m mpy alapuolella. Näiden välissä on ohuimmillaan 300 metriä kapea alue, jolta ei ole käytettävissä havaintoja pohjavedenpinnan tasosta. Pohjavesiesiintymän jakautuminen kahteen erilliseen osa-alueeseen viittaa yhtenäiseen vettä läpäisemättömään rakenteeseen alueiden välillä. Tällaista rakennetta ei kuitenkaan havaittu tämän tutkimuksen yhteydessä ja asia vaatii lisätutkimuksia. Pohjavesi virtaa muodostuman länsireunoilla pääsääntöisesti länteen: länsireunan pohjoisosassa virtaus tapahtuu kohti Isokeitaan suota, keskiosissa pohjaveden virtaus tapahtuu kohti Pansiankulmaa ja eteläosassa pohjaveden virtaus tapahtuu länsilounaaseen kohti Kuninkaanlähdettä. Tutkimusalueen itäosassa pohjavesi virtaa kohti itää eli Viherperänkeidasta. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella mallinnuksen mukaan nollasta yli 30 metriin. Paksuimmillaan pohjavesivyöhyke on Pansiankulmalla ja Kuninkaanlähteellä. Kallionpinta nousee pohjaveden pinnan yläpuolelle Kuninkaanlähteen ja ampumaradan alueen välissä. Lisäksi vastaavia pienialaisia alueita esiintyy Ylisenharjun alueella ja tutka-aseman eteläpuolella Nämä alueet eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä, pohjaveden virtausta katkaisevaa, kalliokynnystä.

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 15 Hämeenkangas - Niinisalo Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus on pääosin yli 10 metriä. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys on mallin mukaan muodostuman keskiosissa yli 25 metriä. Maaperän paksuimmat kohdat löytyvät muodostuman keskiosista. Paksuimmillaan maaperän kokonaispaksuus on mallin mukaan lähes 70 m. Espoossa, 12.5.2014 Jussi Ahonen Geologi Tuire Valjus Geofyysikko

Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 16 Hämeenkangas - Niinisalo 6 KIRJALLISUUSLUETTELO Britschgi, R. & Gustafsson, J. (toim. 1996), Suomen luokitellut pohjavesialueet. Helsinki 1996. Suomen ympäristökeskus. Kielosto, S. 1982. Maaperäkartan 1:20 000 selitysosa. Karttalehti 2122 03 Kuninkaanlähde. Kielosto, S. 1984. Maaperäkartan 1:20 000 selitysosa. Karttalehti 1144 12 Kankaanpää. Korhonen, K.-H., Gardemeister, R. & Tammirinne, M. 1974. Geotekninen maalajiluokitus. VTT, Geotekniikan laboratorio. Tiedonanto 14. Lindholm, A. 2010. Hämeenkankaan geomorfologia, rakenne ja pohjavesiolosuhteet. Pro Gradu tutkielma. Turun yliopisto, Maantieteen laitos. Lunkka, J.-P. & P. Gibbard, 1996. Ice-marginal deposition and its implications for ice-lobe deglaciationpatterns in the Baltic region: Pohjankangas, western Finland. Journal of Quaternary Science, 11 (5) 377 388. Mäkinen, J. 2008. Hämeenkankaan pohjavesialueen maatutkaluotausten (GTK) sedimentologinen rakennetulkinta. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Julkaisematon tutkimusraportti. 9 s. Paalijärvi, M. 2007. Hämeenkankaan maatutkaluotaukset 7.-8.11.2007. Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö. Tutkimusraportti 10.12.2007. Kokkola. Palmu, J.-P. & Valli, T. 1997. Hämeenkankaan- Pohjankankaan harjuselvitys. Vaihe 1: Alueen geologian pääpiirteet. 30.5.1997. Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen yksikkö. Julkaisematon tutkimusraportti. Pihlaja, P. & Kujala, H. 2005. Suomen geologinen kartta. Kallioperäkartta 1 : 100 000, karttalehti 1144, Kankaanpää Virransalo P. & Vaarma, M. 1993. Suomen geologinen kartta. Kallioperäkartta 1:100 000, karttalehti 2122, Ikaalinen.

U LV3 U f227 U F6 Ü U LV1 U f209 U f207 U f206 LIITE 1 GTK76_13 U f208 U L13 U LV2 U f220 U f210 U L21 U L19 U f213 U f212 U L14 U f219 U f218 GTK77_13 U L12 U L15 U f205 U L20 U L22 U f214 GTK78_13 U f217 U f211 U L18 U f216 U f204 U f215 U L17 GTK79_13 U f221 U L10 U f222 U f203 U L7 U L11 U f223 U L5 GTK81_13 U L2 U L3 U f224 GTK80_13 U f226 U L6 U f225 U L9 U LV4 U LV5 U f202 U f201 GTK82_13 U f200 U f198 U L8 U f199 U F2 U F12 U LV6 Mittauspisteet ja tutkimuslinjat Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueen rakenneselvitys 2013 Kairauspiste, 2013 Maatutkalinja, 2013 Painovoimamittauslinja, 2013 U L4 GTK83_13 U LV7 U F4 GTK84_13 U F7 U F11 Painovoimamittauslinja, 1997 Maatutkalinja, 2007 Pohjavesialuerajaus ja pohjavesihavainnot SYKE Pohjakartat Maanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Karttatuloste ja muut aineistot Geologian tutkimuskeskus 0 250 500 1 000 m

LIITE 2 Ü Maaperän korkokuvakartta Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesilaueen rakenneselvitys Kalliomaa (Ka) Hiekkamoreeni (Mr); Soramoreeni (SrMr) Sora (Sr) Hiekka (Hk) karkea Hieta (KHt) hieno Hieta (HHt) Hiesu (Hs) Rahkaturve (St) Saraturve (Ct) Turvetuotantoalue (Tu) Vesi (Ve) Pohjavesialuerajaus ja pohjavesihavainnot SYKE Pohjakartat Maanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Karttatuloste ja muut aineistot Geologian tutkimuskeskus 0 250 500 1 000 m

Ü LIITE 3 Kallionpinnan taso, m mpy Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueen rakenneselvitys 2013 Painovoimamittauspiste 73 73-76 76-79 79-82 88-91 91-94 94-97 97-100 82-85 100-103 85-88 103-106 Pohjavesialuerajaus ja pohjavesihavainnot SYKE Pohjakartat Maanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Karttatuloste ja muut aineistot Geologian tutkimuskeskus 106-109 109-112 112-115 115-0 250 500 1 000 m

Ü LIITE 4 U F F U F F F Pohjavedenpinnan taso, m mpy Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueen rakenneselvitys 2013 U Havaintoputki Lähde Pohjavesiputki, 2013 ampumaradanputket_fcg - 102 102-105 105-108 108-111 U E maatutkapiste 111-114 E Pohjaveden virtaussuunta 114 - Pohjavesialuerajaus ja pohjavesihavainnot SYKE Pohjakartat Maanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Karttatuloste ja muut aineistot Geologian tutkimuskeskus 0 250 500 1 000 m

Ü LIITE 5 U!.!.!. U!. Pohjavesivyöhykkeen paksuus, m Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueen rakenneselvitys 2013 Kallio pohjaveden yläpuolella 0-5 5-10 15-20 20-25 25-30 U 10-15 30 - Pohjavesialuerajaus ja pohjavesihavainnot SYKE Pohjakartat Maanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Karttatuloste ja muut aineistot Geologian tutkimuskeskus 0 250 500 1 000 m

Ü LIITE 6 Pohjaveden yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus, m Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueen rakenneselvitys 2013 alle 1 1-5 5-10 15-20 20-25 25-10 - 15 Pohjavesialuerajaus ja pohjavesihavainnot SYKE Pohjakartat Maanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Karttatuloste ja muut aineistot Geologian tutkimuskeskus 0 250 500 1 000 m

Ü LIITE 7 Irtomaapeitteen kokonaispaksuus, m Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueen rakenneselvitys 2013 0-10 10-20 20-30 40-50 50-60 60-70 30-40 Pohjavesialuerajaus ja pohjavesihavainnot SYKE Pohjakartat Maanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Karttatuloste ja muut aineistot Geologian tutkimuskeskus 0 250 500 1 000 m

LIITE 8.1

LIITE 8.2

LIITE 8.3

LIITE 8.4

LIITE 8.5

LIITE 8.6

LIITE 8.7

LIITE 8.8

LIITE 8.9

LIITE 8.10

LIITE 8.11

LIITE 8.12

LIITE 8.13

LIITE 8.14

LIITE 8.15

LIITE 8.16

LIITE 8.17

LIITE 8.18

LIITE 8.19

LIITE 8.20

LIITE 8.21

LIITE 8.22

LIITE 8.23

LIITE 8.24

LIITE 8.25

LIITE 8.26

LIITE 8.27

LIITE 8.28

LIITE 8.29

LIITE 8.30

LIITE 9.1 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 76/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 13.8.2013 13.8.13 7.57 111.35 28.11.13 7.74 111.18 X: 6864693 Koordinaatit: Y: 3262544 Z: 117.92 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 118.92 Siivilän alapään taso: 91.42 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 7.50 Siivilän pituus: 20.00 Kokonaispituus: 27.50 Wmax = 111.35 Wmin = 111.18 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-10.5 Hk Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 7.5 10.5-15.2 hhk Lukko X 15.2-15.6 Sr Suodatinsukka 15.6-18.4 hhk 18.4-18.7 Sr 18.7-25.2 Hk 25.2-26.4 Sr, kiviä >10 cm 26.4-29.4 Ka Siivilän pituus: 20.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 118.92 3min 118.92 5min 118.92 10min 118.92 Näytteet: 1.0-2.0 Hk 10.5-11.0 hhk Maalajit ovat aistinvaraisia 20.5-21.5 Hk 27.0-29.0 Ka, soijanäyte Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 9.2 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 77/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 13.8.2013 13.8.13 14.40 115.85 28.11.13 14.43 115.82 X: 6864043 Koordinaatit: Y: 3264227 Z: 129.25 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 130.25 Siivilän alapään taso: 109.65 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 10.60 Siivilän pituus: 10.00 Kokonaispituus: 20.60 Wmax = 115.85 Wmin = 115.82 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-6.4 Sr Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 10.6 6.4-19.6 Hk, karkea Lukko X 19.6-22.6 Ka Suodatinsukka Siivilän pituus: 10.0 Toimivuustesti 1min 130.25 3min 130.25 5min 130.25 10min 130.25 Maalajit ovat aistinvaraisia Näytteet: Huomautukset 1.0-2.0 Hk 11.0-12.0 Hk 20.5-22.5 Ka, soijanäyte Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 9.3 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 78/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 14.8.2013 14.8.13 27.49 110.01 28.11.13 27.62 109.88 X: 6863512 Koordinaatit: Y: 3262942 Z: 136.50 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 137.50 Siivilän alapään taso: 89.80 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 27.70 Siivilän pituus: 20.00 Kokonaispituus: 47.70 Wmax = 110.01 Wmin = 109.88 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-5.6 Sr, kiviä >10 cm Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 27.7 5.6-38.4 Sr Lukko X 38.4-46.7 Sr, kiviä >10 cm Suodatinsukka 46.7-48.2 Sr, kiviä >30 cm 48.2-51.3 Ka Siivilän pituus: 20.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 137.50 3min 137.50 5min 137.50 10min 137.50 Näytteet: 1.0-2.0 Sr 10.0-11.0 Sr Maalajit ovat aistinvaraisia 21.0-22.0 Sr 31.0-32.0 Sr Työputkea ei saatu aivan kallioon asti, isojen kivien takia. Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 9.4 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 79/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 15.8.2013 15.8.13 31.07 108.90 28.11.13 30.78 109.19 X: 6862901 Koordinaatit: Y: 3263007 Z: 138.97 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 139.97 Siivilän alapään taso: 92.87 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 27.10 Siivilän pituus: 20.00 Kokonaispituus: 47.10 Wmax = 109.19 Wmin = 108.90 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-2.4 Sr kiviä >10cm Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 27.1 2.4-27.2 hhk Lukko X 27.2-46.1 Sr Suodatinsukka 46.1-46.5 Kivi 46.5-46.8 SrMr 46.8-49.8 Ka Siivilän pituus: 20.0 Huomautukset Toimivuustesti 1min 139.97 3min 139.97 5min 139.97 10min 139.97 Näytteet: 1.0-2.0 Sr 7.0-8.0 hhk Maalajit ovat aistinvaraisia 15.0-16.0 hhk 25.0-26.0 hhk 35.0-36.0 Sr Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 9.5 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 80/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 19.8.2013 19.8.13 7.41 106.66 28.11.13 7.50 106.57 X: 6861876 Koordinaatit: Y: 3262732 Z: 113.07 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 114.07 Siivilän alapään taso: 97.17 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 6.90 Siivilän pituus: 10.00 Kokonaispituus: 16.90 Wmax = 106.66 Wmin = 106.57 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-4.4 Sr Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 6.9 4.4-14.6 Hk Lukko X 14.6-15.6 Sr Suodatinsukka 15.6-18.6 Ka Siivilän pituus: 10.0 Toimivuustesti 1min 114.07 3min 114.07 5min 114.07 10min 114.07 Maalajit ovat aistinvaraisia Näytteet: Huomautukset 1.0-2.0 Sr 5.0-6.0 Hk 14.6-15.5 Sr (näyte ei pysynyt ottimessa) Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 9.6 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 81/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 19.8.2013 19.8.13 6.15 99.66 28.11.13 6.07 99.74 X: 6861626 10.12.13 6.08 99.73 Koordinaatit: Y: 3261986 Z: 104.81 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 105.81 Siivilän alapään taso: 94.21 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 5.60 Siivilän pituus: 6.00 Kokonaispituus: 11.60 Wmax = 99.74 Wmin = 99.66 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-4.8 Sr Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 5.6 4.8-10.4 Hk Lukko X 10.4-11.5 Ka Suodatinsukka 11.5-11.6 ruhje, josta tuli vesi 11.6-13.4 Ka Siivilän pituus: 6.0 Toimivuustesti 1min 105.81 3min 105.81 5min 105.81 10min 105.81 Maalajit ovat aistinvaraisia Näytteet: 1.0-2.0 Sr 9.5-10.4 Hk Huomautukset Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 9.7 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 82/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 21.8.2013 21.8.13 11.10 113.39 28.11.13 9.97 114.52 X: 6861667 10.12.13 10.05 114.44 Koordinaatit: Y: 3264002 Z: 123.49 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 124.49 Siivilän alapään taso: 102.69 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 7.80 Siivilän pituus: 14.00 Kokonaispituus: 21.80 Wmax = 114.52 Wmin = 113.39 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-0.8 Sr kiviä >10cm Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 7.8 0.8-2.2 Hk Lukko X 2.2-6.8 Hk, pieniä Sr kerrok. Suodatinsukka 6.8-19.0 Hk 19.0-19.7 Kivi 19.7-20.6 SrMr 20.6-23.6 Ka Siivilän pituus: 14.0 Toimivuustesti 1min 124.49 3min 124.49 5min 124.49 10min 124.49 Maalajit ovat aistinvaraisia Näytteet: 1.0-2.0 Hk 11.0-12.0 Hk Huomautukset Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 9.8 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 83/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 21.8.2013 21.8.13 10.33 103.53 28.11.13 10.39 103.47 X: 6860326 Koordinaatit: Y: 3263977 Z: 112.86 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 113.86 Siivilän alapään taso: 97.86 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 10.00 Siivilän pituus: 6.00 Kokonaispituus: 16.00 Wmax = 103.53 Wmin = 103.47 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-4.8 Sr kiviä >20cm Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 10.0 4.8-7.4 Sr Lukko X 7.4-14.5 Sr kiviä >10cm Suodatinsukka 14.5-15.8 Kivi 15.8-18.2 SrMr 18.2-21.2 Ka Siivilän pituus: 6.0 Huomautukset Näytteet: vrt. pisteen 83 (2) näytteisiin. Toimivuustesti 1min 113.86 3min 113.86 5min 113.86 10min 113.86 Maalajit ovat aistinvaraisia Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 9.9 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2013 Projekti: Kankaanpää pohjavesialue Kairakone: GM 200, 283765 HAVAINNOT Putken numero: Pvp 84/13 Asentaja: Simo Murto Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: GTK Jussi Ahonen Puhelin: 040 529 5660 Puhelin: 0295-5032146 Asennuspäivä: 22.8.2013 22.8.13 7.54 103.74 28.11.13 7.59 103.69 X: 6860150 Koordinaatit: Y: 3264310 Z: 110.28 Koordinaattijärjestelmä: YKJ/N60 Huom. TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 111.28 Siivilän alapään taso: 91.08 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 63.00 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0.30 Fe 89 Jatkoputken pituus: 6.20 Siivilän pituus: 14.00 Kokonaispituus: 20.20 Wmax = 103.74 Wmin = 103.69 Putki maanpinnasta: 1.00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta X 0.0-7.2 Sr kiviä >10cm Vandaaliputki X Jatkoputken pituus: 6.2 7.2-16.2 Sr Lukko X 16.2-16.7 Kivi Suodatinsukka 16.7-19.1 Sr 19.1-19.7 Kivi 19.7-21.8 SrMr 21.8-24.8 Ka Siivilän pituus: 14.0 Toimivuustesti 1min 111.28 3min 111.28 5min 111.28 10min 111.28 Maalajit ovat aistinvaraisia Näytteet: 1.0-2.0 Hk 10.0-11.0 Hk Huomautukset Destia Oy Y-tunnus 2163026-3

LIITE 10.1 YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA (HUOM! EI PITUUSLEIKKAUS) Yksityiskohtaisemmat maalajihavainnot liitteen 9 putkikorteissa m mpy Maanpinta (m mpy) 140 GTK79_13 140 GTK78_13 Syvyys (m) Maalaji Syvyys (m) Maalaji 0-2,4 Sr 0-48,2 Sr 2,4-27,2 hhk 135 135 130 GTK77_13 130 Syyvys (m) Maalaji 0-6,4 Sr 125 125 6,4-19,6 khk 120 120 GTK76_13 Syvyys (m) Maalaji 0-10,5 Hk 115 115 GTK80_13 Syvyys (m) Maalaji 0-4,4 Sr 27,2-46,1 110 110 19,6 - Ka 4,4-14,6 Hk 10.5-18.4 hhk 105 105 Pohjavedenpinta 100 100 18.4-25.2 Hk 14,5-15,6 Sr 15,6 - Ka 95 95 25.2-26.4 Sr 46,1-46,8 Mr 26.4 - Ka 46,8- Ka 90 90 48,2- Ka HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

LIITE 10.2 YHTEENVETO POHJAVESIPUTKIASENNUSTEN MAALAJIHAVAINNOISTA (HUOM! EI PITUUSLEIKKAUS) Yksityiskohtaisemmat maalajihavainnot liitteen 9 putkikorteissa m mpy Maanpinta (m mpy) 125 125 GTK82_13 Syyvys (m) Maalaji 0-19 Hk 120 120 115 115 GTK83_13 Syvyys (m) Maalaji 0-14,5 Sr GTK84_13 110 Syvyys (m) Maalaji 110 0-19,1 Sr GTK81_13 105 Syvyys (m) Maalaji 105 0-4,8 Sr 19-20,6 Mr 20,6 - Ka 100 100 4,8-10,4 14,5-18,2 Mr Pohjavedenpinta 95 95 10,4- Ka 20,6 - Ka 90 19,1-21,8 Mr 90 21,8 - Ka HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Savi ja Siltti KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Hienohiekka ja hiekka HYVÄ VEDENJOHTAVUUS Karkea hiekka ja sora HEIKKO-KESKINKERTAINEN VEDENJOHTAVUUS Moreeni HEIKKO VEDENJOHTAVUUS Kallio

U f227 Ü 236 237238 239 235 240 234 241 242 243 244 245 246 247 248 250 251 165 164 163 162 161 160 159 158 156157 155 154 153 152 U f213 U f214 318 316 317 315 312313 314 233 311 232309 310 231 308 307 306 229 305 304 303 228 227 302 300 301 299 226 225 224 223 252 253 U f209 U f212 U f208 254 261 260 255256257258 259 321 354 355 356 357 166 167 325 324 323 322 345 346 347 348 349 350 351 352 168 169 170 267 266 265 268 269 264 263 262 171 151 172 150 145 144 320 173 149 148 146 175 319 147 U f220 U f222 U f215 274 270 273 271272 327 326 329 328 342 343 344 298 222 221 220 219 218 217 216 215 U f221 U f210 140 141 142 176 177 178 U f219 U f216 U f207 138 214 133 132 134 130 135 129 136 137 297 179 180181 294295 296 293 284285 283 280 281282 277278279 209 208 206 276 210 99 205 204 98 275 U f204 U f217 97 33396 332 95 331 335 330 336 94 93 338 92 340 91 292 291 U f218 286 182 90 8889 87 86 85 U f203 128 127 84 83 109 290 108 288289 287 107 106 U f205 82 81 80 79 126 125 183 184185 102105 100 101 0 250 500 LIITE 11.1 1 000 m 124 U f206 123 122 121 120 119 118 117 116 115 186 114 113 112 111 110 187 188 189 190 191 193 U f211 197 198 199 200 203 202 201 194 195 196 373 375 376 377 367 369 371 368 370 378 379 380 U f223 Maatutkalinjat ja taitepisteet 424 425 365 364 426 381 382 383 384 385 Pohjavesialuerajaus ja pohjavesihavainnot SYKE Pohjakartat Maanmittauslaitos ja hallinnon tietotekniikkakeskus Karttatuloste ja muut aineistot Geologian tutkimuskeskus 360 361 362 386 358 427 428 429 430 431 U f226 U f224 387 388 389 390 391 432 433 434 435 436 397 395 396 394 393 392 437 438 439440 409 408 407 6667 68 70 69 U f225 413414 412 411 410 U f202 72 71 416 417 415 405 441 442 401 403 443 399 402 398 444 400 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 78 77 76 73 75 74 65 64 63 62 61 60 457 456 458 59 422 42042158 418 419 57 459 5456 55 52 53 51 50 49 48 47 16 46 15 14 17 45 13 18 44 19 43 42 12 20 4140 11 21 39 38 10 2324 9 22 25 37 26 27 36 28 29 35 30 313234 33 460 U f201 423 461 462 463 U f200 U f199 U f198 8 7 6 5 4 3 2 1