PROJEKTISUUNNITELMA 1 (11) 28.12.2015 RAVITA Ravinteiden talteenoton uudet menetelmät yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HSY, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi
2 (11) Projektin perustiedot Projektin nimi (lyhenne) Dokumentaation sijainti Projektipäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja Projektin johtoryhmän puheenjohtaja Ravinteiden talteenoton uudet menetelmät yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla T:\Tietopankki\2016\Projektit\RAKI2016\Hakemus Mari Heinonen Tommi Fred Rahoittajan edustaja Dokumentin perustiedot Laatija Mari Heinonen Status 3.12.2015 luonnos Liitteet YM:n kustannuslaskentataulukko Henkilöreferenssit: Fred Tommi, Heinonen Mari Muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Kommentit Final 28.12.2015 Mari Heinonen YM:n kommentit huomioitu
3 (11) 1 PROJEKTIN KUVAUS 1.1 Projektin tavoitteet Puhdistamon nykyisellä fosforinpoistomenetelmällä fosfori saostetaan ferrosulfaatin avulla kaksivaiheisesti ferrifosfaattina, joka poistuu vesifaasista laskeuttamalla osana laitoksen lietekiertoja. Vuotuinen saostettava fosforimäärä on noin 600 tonnia. Ferrifosfaattisakka on yhdyskuntalietteen osakomponentti, ja se käsitellään nykyisin kompostoimalla yhdessä lietteen kanssa. Lietteen kautta fosfori päätyy multatuotteeseen, ja se hyödynnetään viherrakennuksessa ja maanparannuksessa. Fosforin erillistä kierrätystä ei ole teknistaloudellisesti mahdollista järjestää nykyisen lietteenkäsittelyn kautta, vaan fosforin kierrätys tapahtuu yhdessä orgaanisen aineen kanssa. Typpi puolestaan poistetaan valtaosin biologisesti puhdistusprosessin aktiiviliete- ja jälkisuodatusvaiheissa. Typenpoistoa tehostetaan lisähiilen syötöllä. Osa typestä sitoutuu lietteeseen biomassan kautta ja näin ollen kiertää ravinne käyttöön lietteestä valmistetun multatuotteen kautta. Nykyinen typenpoistoprosessi ei mahdollista typen talteenottoa kustannustehokkaalla tavalla Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforinpoiston kehityshankkeita on tehty puhdistamon toiminnan aikana useita ja operatiivista toimintaa tehostamalla puhdistustulosta on saatu parannettua tulokuormituksen ja hydraulisen kuormituspiikkien kasvusta huolimatta. Fosforinpoiston tehostamisen taustalla ovat olleet kiristyvät ympäristölupaehdot, lupaehtoja kireämmät sisäiset omistajaohjauksen kautta Itämeri-ohjelmaan liittyvät tulostavoitteet sekä vuonna 2012 allekirjoitettu Suositussopimus pyrkimyksestä lupamääräyksiä parempaan puhdistustulokseen. Ravinteiden kierrätysteema ei ole sellaisenaan ollut vahvasti fosforiin tai typpeen liittyvissä tutkimushankkeissa esillä, koska fosforin kierrätys yhdessä orgaanisen aineksen mukana multatuotteena on ollut toimiva ja yleisesti hyväksytty menetelmä. Aiheeseen liittyneet tutkimukset ovatkin keskittyneet multatuotteen ravinteiden liukoisuuteen ja kasvien käyttökelpoisuuteen. Kansalliset ja kansainväliset poliittiset ja ympäristösuojelulliset paineet ovat kuitenkin viimeaikoina merkittävästi kasvaneet kierrätysravinteiden valmistamisen ja käytön lisäämiseksi. Viimeisimmät HSY:n ravinteidenpoistoon liittyneet kehityshankkeet ovat kulkeneet RAKI-otsikon alla, koska kehityshankkeita on rahoittanut ympäristöministeriö RAKI-ohjelmansa kautta. Puhdistamolla tutkittiin vuonna 2014 RAKI-rahoituksella fosforin poiston tertiäärikäsittelyä kiekkosuodatuksen avulla. Tutkimusta jatkettiin 2015 RAKI-jälkifosforihankkeessa, jossa tutkittiin laboratoriokokeiden avulla fosforin jälkisaostusta ja sen mahdollisia etuja ravinteiden kierrätyksen kannalta. RAKIjälkifosforihankkeen rinnalla käynnistyi keväällä 2015 RAKI-rejektityppihanke, jossa tutkitaan pilotoimalla rejektiveden typenpoistoa biologisella prosessilla. Biologisen prosessin pilotoinnin lisäksi hankkeessa tehdään esiselvitystasoinen konsulttiselvitys typen poiston ja talteenoton toteuttamisesta fysikaaliskemiallisin menetelmin. RAKI jälkifosforihankkeessa taustoitettiin fosforin kierrätystä. Globaalilla tasolla onkin useita fosforin ja typen kierrätyksen suuntauksia. Näistä yksi on lietteen polton seurauksena syntyvän tuhkan käsittely siten, että tuhkassa oleva fosfori erotetaan kemiallisesti. Prosessi edellyttää lietteen polttamista ja siinä syntyvän tuhkan kemiallista käsittelyä. Fosforin erottaminen tuhkasta on vaativa ja sen kustannukset ovat suhteellisen korkeat. Täyden mittakaavan prosesseja on toteutettu maailmassa muutamia. Toinen tutkimuksellinen ja tuotteistuksen pääsuunta on lietteen erotusvedessä olevan fosforin erottaminen struviittina. Tämä prosessi edellyttää fosforin biologista käsittelyä pääprosessissa ja sen jälkeen lietteen mädätystä. Fosforin talteenotto tapahtuu mädätyksen jälkeisen erotusveden erilliskäsittelyllä. Sekä biologinen fosforin poisto että struviitin erotus ovat vaativia osaprosesseja ja biologisen fosforinpoiston edellytyksenä oleva korkea orgaanisen aineen pitoisuutta ei nykyisellään ole esimerkiksi HSY:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla mahdollista saavuttaa ilman, että biokaasuntuotannon nykytasosta ja energianeutraliteettitavoitteista luovutaan. Lisäksi biologinen fosforinpoisto vaatii edelleen tuekseen kemiallisen fosforinpoiston, jotta puhdistetun jäteveden laatu vastaisi Suomessa ympäristöluvissa vaadittavaa puhdistustasoa. Molemmat
4 (11) fosforin talteenoton pääsuunnat edellyttävät lietteen käsittelyn erityisratkaisuja (mädätys, poltto), joista polttoa ei ole nykyisin käytössä Pohjoismaissa. Lietteen erotusveden typen talteenottoratkaisuja on toteutettu Suomessa muutamilla biokaasulaitoksilla. Useissa tapauksissa ensisijaisina ajureina ovat toimineet rejektin typpikuorman käsittelykustannukset jätevedenpuhdistamosta erillään olevalla laitoksella tai rejektin vastaanottavan yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ylikuormittuminen. Tässä suunnitelmassa esiteltävän hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta kehittää RAKI jälkifosforihankkeessa tutkitun jälkisaostetun kemiallisen fosforilietteen käsittelyä siten, että lopputuotteena syntyisi joko lannoiteteollisuuden raaka-aine tai valmiiksi lopputuotteeksi soveltuva tuote. Hankkeessa jatkokehitetään RAKI jälkifosfori- ja RAKI rejektityppihankkeissa tutkittuja osaprosesseja niitä optimoimalla (kemikaalimäärien, kustannusten ja mahdollisten sivuvirtojen minimointi). Pyrkimyksenä on tuottaa mahdollisuuksien mukaan myös prosessin alustavat mitoitusarvot pilotoinnin suunnittelua varten (Hallituksen kärkihanke 4 Biotalous ja puhtaat ratkaisut, Toimenpideosio 3). Prosessin pilotoinnin tekninen suunnittelu ei kuitenkaan kuulu tähän hankkeeseen. Prosessissa syntyvän tuotteen markkinatutkimus sekä sen sisältämiä mahdollisia haitta-aineita on tarkoitus tutkia omana osahankkeenaan. 1.2 Projektin tulosten määrittely Tutkimusprojektin tarkoituksena on tuottaa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden ravinteiden talteenottoon liittyvää pre-engineering tasoista tutkimusta, missä lähtökohtana on fosforin talteenotto jo käytössä olevista teknologioista poiketen vesifaasista. Tämä mahdollistaisi fosforin talteenoton laitoksilla, joilla ei ole biologista fosforin poistoa, mädätystä eikä lietteen polttoa. Lisäksi työssä selvitetään typpiravinteen talteenoton liittämistä prosessikokonaisuuteen. Hankkeessa tehtävä työ sisältää laboratoriomittakaavan prosessioptimointia ja laboratoriotyön ja - tulosten edistyessä suunnitellulla tavalla myös myöhemmän pilotoinnin edellyttämiä mitoitusarvojen tuottamisen. Hankkeessa selvitetään: o Jälkisaostuksessa syntyvän kemiallisen lietteen käsittelyn aikaisempaa optimaalisemmat osaprosessit sekä alustava tilantarve o Rejektin sisältämän typpiravinteen talteenoton osaprosessit sekä alustava tilantarve o Edellä kuvattujen ravinteiden talteenottoprosessien yhteensovittaminen o Mahdollisuuksien mukaan optimoitu kemikaalien laatu ja käyttömäärätieto sekä muodostuvien uusien sivuvirtojen määrän ja laadun minimointi o Toteuttamispotentiaalin tarkennukset täyteen mittakaavaan o Tarkentunut käyttökustannus- ja investointikustannusarvio Hankkeessa syntyy mahdollisesti patentoitavia prosessivaiheita ja/tai menetelmiä, jolloin näiden osalta loppuraportissa ei tulla esittämään seikkaperäistä kuvausta tai yksityiskohtaisia teknisiä suunnitelmia. Projektin lopputuotteena rahoittajalle syntyy hankeselvitysraportti missä käsitellään: Fosforin jälkisaostukseen perustuvan fosforin kierrätyksen jatkotutkimushankekokonaisuus. o Raportissa esitellään RAKI jälkifosforihankkeen tuloksena syntyneitä prosessiosien optimoituja tuloskokonaisuuksia o Raportissa käsitellään myös rahoittajan esiin nostamia kierrätysfosforin tuotteistukseen liittyviä kysymyksiä kuten lopputuotteen haitta-ainemäärien analyysi ja riskikartoitus sekä tuotteen markkinapotentiaalitutkimus (markkinatutkimus) Typen fysikaalis-kemiallisen talteenoton toteuttamisen jatkotutkimusosio o Jatkotyöstetään RAKI rejektityppiprojektissa tehtävän esiselvityksen tuloksia yhdessä RAKI jälkifosforihankkeen kanssa
5 (11) o Raportissa käsitellään myös typen tuotteistukseen liittyviä kysymyksiä kuten lopputuotteen haitta-ainemääriä Feasibility study o Tarkentuneet kustannustiedot lopputuotteelle o Teknisen toteuttavuuden analyysi o Lopputuotteen laatu ja käytettävyys 1.3 Liittymät muihin projekteihin Projekti on jatkokehittämishanke, joka perustuu vuoden 2015 aikana toteutettuun RAKI jälkifosforihankkeeseen ja osittain parhaillaan käynnissä olevaan RAKI rejektityppihankkeeseen. Projektissa hyödynnetään myös RAKI kiekkosuodatusprojektin tuottamia tietoja fosforin poiston toteuttamisesta. Projekti tukee HSY:n Itämeri-haasteen mukaista toimintaa sekä resurssitehokkuuden että ravinteiden kierrätyksen näkökulmaa. Hankkeessa pyritään tuottamaan esisuunnitelmatasoista tietoa, mikä mahdollistaisi Hallituksen kärkihanke 4 Biotalous ja puhtaat ratkaisut, Toimenpideosio 3 mukaisen pilotoinnin/laitealustan myöhemmän toteutuksen. 2 PROJEKTIORGANISAATIO 2.1 Projektin johtoryhmä Taulukko 2 Projektin omistajana HSY:llä toimii HSY:n vesihuollon toimialan jätevedenpuhdistusosasto ja osastonjohtaja (Tek.Lis.) Tommi Fred. Tommi Fredillä on laaja kokemus jätevedenpuhdistusprosessien sekä operatiivisesta- että kehitystoiminnasta ja investointien toteuttamisesta sekä suunnittelusta. Projektin johtoryhmän puheenjohtajana toimii alustavasti rahoittajan edustaja. Johtoryhmä seuraa hankkeen etenemää, kustannuksia ja lopputuotoksia Projektin johtoryhmä Rooli Yksikkö N.N. Puheenjohtaja YM/ELY Tommi Fred Tekninen johtaja Jätevedenpuhdistus Mari Heinonen Projektipäällikkö (sihteeri) Jätevedenpuhdistus / Tuotanto 2.2 Ohjausryhmä Projektin teknisen ohjausryhmän muodostavat HSY:n jätevedenpuhdistusosaston edustajat yhdessä konsultin sekä mahdollisten erityisasiantuntijoiden kanssa. ohjausryhmä tukee hankkeen teknistä kehitystyötä ja varmistaa sen teknisen käytettävyyden. Taulukko 3 Ohjausryhmä Rooli Yksikkö Tommi Fred Puheenjohtaja Jätevedenpuhdistus Mari Heinonen Projektipäällikkö (sihteeri) Jätevedenpuhdistus / Tuotanto Ari Niemelä/Marina Graan Konsultin edustaja FCG/Pöyry N.N. Erityisasiantuntija/t
6 (11) 2.3 Projektiryhmä Taulukko 4 Projektin käytännön toteutukseen nimetään taulukossa 4 esitetty projektiryhmä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii HSY:n jätevedenpuhdistusosaston tuotantopäällikkö Mari Heinonen (DI). Hän toimi myös kiekkosuodatushankkeen ja jälkifosforihankkeen sekä rejektityppihankkeen projektipäällikkönä. Ryhmän jäsenillä on laaja kokemus yhdyskuntajätevedenpuhdistusprosessien operoinnista, suunnittelusta ja kehittämisestä. Ryhmä on kokenut myös tutkimusten julkaisutoiminnassa. Projektiryhmä Henkilö Rooli Kuvaus Mari Heinonen (DI) Projektipäällikkö Vastaa projektin toteutuksesta ja taloudesta Anna Kuokkanen (Tek. Lis.) Kehittämisinsinööri Toimii teknisenä asiantuntijana Laura Rossi Projekti-insinööri Vastaa projektin teknisestä toteutuksesta yhdessä diplomityöntekijän kanssa N.N. Diplomityöntekijä Projektin tutkimusosan tekninen toteutus 3 TOTEUTUSSUUNNITELMA 3.1 Projektin aikataulu, osavaiheet ja tehtävät Hankkeen rahoituksen varmistumisen jälkeen käynnistetään välittömästi määrittelyvaihe. Projektin toteuttavien konsulttien kanssa on käyty alustavat keskustelut hankkeen laajuudesta heidän osaltaan. Näin ollen määrittelyvaihe voidaan aloittaa heti ja sen ohessa toteutetaan tutkimussuunnitelman valmistelu.
7 (11) Kuva 1 Aikataulu 3.2 Projektin hyödyntämissuunnitelma Projektin kautta syntyvien tietojen tekijän-, käyttö- ja omistusoikeudet kuuluvat HSY:lle. Hankkeen aikana HSY varaa oikeuden käydä jatkohankkeen osalta neuvotteluita mahdollisten yrityspartnereiden kanssa. Hankkeessa tuotetaan loppuraportti, joka on julkinen asiakirja. Raportti sisältää kaikki rahoittajan ja muiden sidosryhmien kannalta oleelliset tiedot hankkeessa tutkittujen asioiden osalta. 3.3 Riskit ja niihin varautuminen Projektin riskit on arvioitu HSY:n projektimallin riskinarviokaavion kautta. Projektin riskit liittyvät selvitystyön tavoitteena olevien tietojen mahdolliseen niukkuuteen tai lähdeaineistojen laatuun. Esisuunnitelma tasoiseen selvitystyöhön liittyvät riskit ovat yleisesti kuitenkin melko pieniä.
8 (11) Taulukko 6 Riskin kuvaus Selvitystyön kohteena olevien prosessien niukka aineisto ja lähdeaineistojen laatu Suuruus (1-5) S Todennäköisyys (1-5) TN Riskikerroin S*TN Vaikutus 1 4 4 Työn tietosisältö on niukka tai se on epävarma Seuranta ja varautuminen Selkeä työn rajaus ja konsultin tukeminen Vastuuhenkilö Tommi Fred, Mari Heinonen Täyden mittakaavan referenssien puute Henkilöresurssien niukkuus 2 4 8 Selvitys ei pohjaudu toteutettujen prosessien kuvaamiseen 3 1 3 Hanneen valmistuminen viivästyy Selkeä työn rajaus ja konsultin kokemus Konsulttitoimiston koko ja kokemus, oman projektiorganisaation koko Mari Heinonen Mari Heinonen 3.4 Ympäristövaikutukset Projektin tarkoituksena on kehittää teknistaloudellisesti kestävä ja esisuunniteltu fosforinpoistoteknologia, joka mahdollistaisi myös fosforin kierrätyksen nykyistä lietteen jatkojalostusreittiä tehokkaammin. Projektissa tutkitut menetelmien kehittämisessä huomioidaan monistettavuus eli kehitetään prosessia, joka olisi liitettävissä muiden yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden käyttöön koosta ja lietteenkäsittelytekniikasta riippumattomasti. Tällöin tutkittujen menetelmien avulla mahdollisesti saavutettavat ravinnekierrätyspotentiaalit ovat HSY:n toimintakenttää laajemmat. 4 RESURSSISUUNNITELMA 4.1 Kustannusarvio Kustannusarviossa on huomioitu kaikki projektin aikana syntyvät kustannukset. Kustannukset muodostavat hankinnat, ostopalvelut ja henkilöstökustannukset (oma työ). Oman työn kustannukset on laskettu YM:n RAKI-hankeohjeen mukaisesti huomioiden niissä YM:n rahoitusohjeen mukaisesti 30 % yleiskustannusosuus. HSY:n kustannusarvio perustuu 50 % omarahoitusosuuteen. Projektilla ei ole muita rahoituslähteitä kuin tässä haettu YM:n rahoitusosuus. Hankkeessa teknistä tukea ja muuta suunnittelua tilataan HSY:n puitesopimuskumppaneina toimivilta FCG:ltä ja Pöyryltä, joilla on hankkeen vaatima aikaisempi kokemus yhdyskuntajätevesien käsittelystä sekä kokemusta aikaisempien RAKI-hankkeiden tuloksista ja menetelmistä. LUKE:lta on suunniteltu tilattavan työhön sisältyvä lopputuotteen käyttöpotentiaalianalyysi huomioiden työssä tutkitut lopputuotteen haitta-ainepitoisuudet. Työssä mahdollisesti tarvittavaa kemiantekniikan erikoissuunnittelua tilataan alan erikoisasiantuntijatoimistoilta. Lisäksi työssä toteutetaan prosessin kemiaan liittyvää jatkotutkimusta Jyväskylän Yliopiston kemiantekniikan laitoksen kanssa sekä mahdollisesti Aalto yliopiston kanssa. Budjetoinnissa on varauduttu myös opinnäytetyön tekemiseen kemian tehdassuunnittelun alalta. Matkustuskulujen on suunniteltu kattavan yhden hengen osallistumisen syyskuussa 2016 järjestettävään IWA World konferenssiin Australiassa, IWA Nutrient Removal and Recovery konferenssiin
9 (11) 2017 Etelä-Afrikassa ja lisäksi mahdollisesti yhden henkilön RANKU ohjelman puitteissa tehtävälle opintomatkalle Saksaan. Taulukko 7 Hankkeen kokonaiskustannukset (liitteenä erittely YM:n laskentapohjalla) Muut kuin henkilöstökustannukset (ALV 0 %) 2016 2017 Yhteensä Konsulttikustannukset (FCG, Pöyry, LUKE) 35 500 19 500 55 000 Materiaalikustannukset 73 000 73 000 Laboratorio- yms. kustannukset 8 000 2 000 10 000 Matkustuskulut 3 000 2 000 5 000 Tutkimustyö (Jyväskylän yliopisto/aalto) 62 100 6 900 69 000 Arvaamattomat 5 000 5 000 10 000 Muut kuin henkilöstökustannukset yhteensä 222 000 Henkilöstökustannukset Projektipäällikkö ja projektin omistaja 11 800 2 950 14 750 Projektiryhmän jäsenet 35 125 6 625 41 750 N.N Htkk:t yhteensä 56 500 Yleiskustannukset 30 % 16 950 Henkilöstökustannukset yhteensä 73 450 Kaikki kustannukset yhteensä (ALV 0%) 247 602,50 47 847,50 295 450 5 OHJAUSSUUNNITELMA 5.1 Projektikokoukset Projektikokousten tarve määritetään ennen hankkeen alkua tehtävän määrittelytyön ja aikataulutuksen aikana. 5.2 Projektin raportointi Projektin raportointiin vaikuttaa mahdollinen YM:n rahoitus. Tällöin hankkeen väli- ja loppuraportointi nivoutuu rahoittajan määrittelemällä tavalla. Hankkeen aikana ei toteuteta esiselvitystyötä kokonaisuudessaan kattavaa opinnäytetyötä, vaan hankkeen loppuraportti toimii osaltaan myös teknisenä loppuraporttina. Ohjausryhmälle raportoidaan jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa vähintään projektin edistymisen tilanne (tilanneraportti/-katsaus) sekä kerrotaan päätettävät ja kommentoitavat asiat. 6 TYÖMENETELMÄT JA DOKUMENTOINTI Projektissa noudatetaan HSY:n projektihallinnan toimintamallia ja käytetään yhteisiä dokumenttipohjia. Projektin dokumentaatio tallennetaan HSY:n verkkolevylle.
10 (11) 7 MUUTOSTENHALLINTA Taulukko 8 Kaikki muutokset, jotka vaikuttavat projektin aikatauluun tai kustannuksiin hyväksytetään ennen muutoksen toteuttamista. Hyväksyjätaho riippuu muutoksen suuruudesta. Muutoksen vaikutus Suuruus Hyväksyjä Raportointi Kustannukset <10 % Projektipäällikkö Ohjausryhmälle Kustannukset >10 % Ohjausryhmä Johtoryhmälle Aikataulu <kuukausi ja vaikutus Projektipäällikkö Ohjausryhmälle projektin sisäinen Aikataulu >kuukausi tai vaikutus Ohjausryhmä Johtoryhmälle projektin ulkoinen Laajuus Projektin sisäinen Projektipäällikkö Ohjausryhmälle Laajuus Koko projektiin vaikuttava Ohjausryhmä Johtoryhmälle Jos muutos on erittäin merkittävä ja vaikuttaa projektin tavoitteen asetteluun, projektin ohjausryhmä vie asian johtoryhmän käsiteltäväksi. Jotta kustannusten muutokset voidaan hyväksyä edellä esitetyllä tavalla, ohjausryhmän pitää voida päättää projektin kustannuksista (vrt. ohjausryhmän tehtävät, kohta 2.2) ja budjettiin pitää olla varattuna 10 %:n ylitysvara, jota projektipäällikkö voi tarvittaessa käyttää. Tälle hankkeelle on kuitenkin YM:n projektirahoituksen osana budjetoitu n. 3 % ennakoimattomien kustannusten osuus (10 000 Eur), jonka ylittävät ennakoimat kustannukset ovat 100 % HSY:n rahoitusosuutta. Kaikki muutokset dokumentoidaan. Muutoshallinnan dokumentointi on osa projektin dokumentaatiota. Alkuperäistä projektisuunnitelmaa ei muuteta. 8 VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 9 Projektin alkamisesta tiedotetaan HSY:n viestintäyksikön kautta. Mikäli projektille myönnetään YM:n rahoitusta osana RAKI-ohjelmaa, tulee viestintäsuunnitelmassa huomiotavaksi hankeohjeessa määritetyt alku- ja lopputiedottaminen kotimaisissa ammattilehdissä ja kaikessa tiedottamisessa on mainittava rahoittajan tiedot. Nämä tiedottamiset koordinoidaan myös yhteistyössä rahoittajan kanssa. Kohderyhmä Ydinviesti Kanava Vastuu Ajankohta Yleinen tiedote Ammatillinen yleisö RAKI- rahoituspäätös hankkeen alku- ja lopputiedotus Ravinteiden talteenoton mahdollisuudet HSY- tiedotteet ja HSY nettisivut, alan lehdet Vesitalous-lehti tai Kuntatekniikka-lehti HSY viestintä YM:n ohjeistuksen mukaisesti talvi 2016 9 PROJEKTIN PÄÄTTÄMINEN JA ARVIOINTI Projekti voidaan päättää, kun kaikki projektin tulokset ovat valmistuneet ja projektin ohjausryhmä on ne hyväksynyt. Projektista laaditaan loppuarviointi, jonka ohjausryhmä hyväksyy.
11 (11) Projektin loppuarviointi viedään käsiteltäväksi johtoryhmään, joka hyväksyy projektin päättämisen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. Mikäli projektille myönnetään YM:n RAKI- rahoitusta, tulee projektin päättämiselle tietyt toiminnot rahoittajan hankeohjeiston kautta. Näitä ovat mm. hankeen loppuraportoinnin määrämuotoisuus ja mahdollinen tilintarkastus.