Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä

Samankaltaiset tiedostot
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Karhijärven kalaston nykytila

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Meritaimen Suomenlahdella

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

kalakannan kehittäminen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Maa- ja metsätalousministeriö PL VALTIONEUVOSTO. Pielisen Kalajaloste Oy Lausunto kalastusasetus luonnoksesta. Kalojen rauhoittaminen 1

Drno --/---/2002

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Vesijärvestä Sargassomerelle

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä

Puula-forum Kalevi Puukko

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kainuun taimenseminaari. Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005

Kalastuksen kehitys Koitereella

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus

Vapaa-ajankalastajat, kommenttipuheenvuoro KL ja KA

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Kalastuksen muutokset Koitereella

Saarijärven koekalastus 2014

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Kaunis pieni saalistaimen

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Transkriptio:

Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä (Itä-Suomen & Oulun yliopisto, Oulu) Pekka Hyvärinen (RKTL, Paltamo) 18 CPUE (grams / gillnet) 16 14 12 1 8 6 4 2

Johdanto Kalastuksen evolutiiviset vaikutukset ovat saaneet huomiota varsinkin merikalastuksen yhteydessä, mutta toistaiseksi vähemmän sisävesillä

Johdanto Sisävesikalastuksessa säätely perustuu vahvasti alamittaan Alamittojen nostamiseksi on painetta, mutta luodaanko samalla ei-toivottua valintaa pyytämällä vain isokokoisia kaloja? Kuha (Sander lucioperca) on yksi tärkeimmistä sekä vapaaajan kalastuksen että ammattikalastuksen saalislajeista

Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuinka ekologiset ja evolutiiviset kestävyysnäkökulmat toteutuvat eri alamittavaihtoehdoilla Tutkia onko istutuksista merkittävää hyötyä Arvioida kuhakannan saaliskaloihin kohdistamaa predaatiopaineitta Tässä esitelmässä & jatkosuunnitelmissa: - Arvioida kuinka sukukypsymiskoko ja kasvunopeus vaikuttavat arvioihin optimaalisesta alamitasta - Arvioida vaihtoehtoja alamittaperusteiselle säätelylle, 6th WRFC, Berlin 211 4/15

Menetelmät Ikä-, pituus-, ja sukukypsyys-rakenteinen evolutiivinen malli (taustalla julkaisematon Vainikka, Brännström, Gårdmark, Boukal & Dieckmann malli) Kaksivaiheinen Lesterin (24) kasvumalli II-tyypin toiminnallinen vaste yhdistettynä Keskisen & Karjalaisen bioenergeettiseen informaatioon Beverton-Holt -rekrytointi normaali (tai log-normaali) jakautuneella virheellä PMRN Alamittaisten kalojen vapautuskuolleisuus Oulujärven seurantadata, kirjallisuus, VPA, 6th WRFC, Berlin 211 5/15

Menetelmät 1,2 1,8,6,4,2 -,2 2 4 6 8

Menetelmät, VPA-perusteiset F:t 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1 1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1 2.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1.1 3.59.59.59.59.59.59.59.59.59.59.59.59.59.59 4.757.757.757.757.757.757.757.757.757.757.757.757.757.757 5.3631.3631.3631.3631.3631.3631.3631.3631.3631.3631.3631.3631.3631.3631 6.7871.7871.7871.7871.7871.7871.7871.7871.7871.7871.7871.7871.7871.7871 7.7812.7812.7812.7812.7812.7812.7812.7812.7812.7812.7812.7812.7812.7812 8 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 1.2712 9 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1.5843 1 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 11 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 12 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6 1.6

, 6th WRFC, Berlin 211 5/15

Tulokset Osa 1 (julkaistut) Saalis vs. alamitta 12 yield (1 kg) Biomass 1 8 6 4 2..25.5.75 1. 1.25 1.5 1.75 2. 2.25 2.5 2.75 3. Fishing mortality, F, 6th WRFC, Berlin 211 6/15

Results Optimal MSL depends on discard mortality Sport fishing scenario (F=.5 for undersized fish): 12 Biomass yiel ld (1 kg) 1 8 6 4 2..25.5.75 1. 1.25 1.5 1.75 2. 2.25 2.5 2.75 3. Fishing mortality, F

Stockings No stockings MSL = 37 cm MSL = 45 cm MSL = 5 cm

Stockings No stockings MSL = 37 cm MSL = 45 cm MSL = 5 cm

Maturoitumiskoon ennustetaan laskevan ESM MS (mm) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Current F 37 mm 45 mm 5 mm Clearly a pressure towards decreased size at maturation..25.5.75 1. 1.25 1.5 1.75 2. Fishing mortality (F)

Maturoitumiskoon ennustetaan laskevan Biomas ss yield (1 kg) 1 37 mm 9 45 mm 8 5 mm 7 6 5 4 3 2 1,,25,5,75 1, 1,25 1,5 1,75 2, Fishing mortality (F)

Valintaa kohti pienempää ikäkohtaista pituutta:. 2. 1.9 1.8 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1..9.8.7.6.5.4.3.2.1. -.1 -.1 -.2 -.2 -.3 -.3 Size selectivity (% a -1 ) 5 mm 45 mm 37 mm -.4 -.4 -.5 Fishing mortality, F

Valintaa kohti pienempää ikäkohtaista pituutta: 1.4 1.35 1.3 1.25 1.2 1.15 5 mm 45 mm 37 mm 1.1 Size selectivity (% a -1 ) 1.5 2. 1.9 1.8 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1..9.8.7.6.5.4.3.2.1. Fishing mortality, F

Siirtymäajat

Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) Saalis (1 kg) ± 9% vaihteluväli 18 16 14 12 1 8 6 4 2 F=,7; alamitta=45 cm Evoluution hinta: n. 1 eur / cm / vuosi 25 28 31 34 37 4 43 46 49 Maturoitumiskoko (mm)

Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Saalis (1 kg) ± 9% vaihteluväli 7 68 66 64 62 6 58 56 54 52 5 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 Alamitta (mm)

Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) 35 3 25 2 ± 9% vaihteluväli 15 1 5 SSB (1 kg) 7 68 66 64 62 6 58 56 54 52 5 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 Alamitta (mm)

Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) 45 4 35 Biomassa SSB Kokonaissaalis Isojen (>7cm) saalis F=.7, ei istutuksia 3 25 Mas ssa (tonnia) 3 25 2 15 1 5 3 32 34 36 38 4 42 44 Alamitta (mm) 46 48 5 52 54 56 58 6 2 15 1 5 Sa aalis (kg)

Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) 8 1 7 6 Pitu uus (mm) 5 4 3 2 1 3 32 7 v kuhan pituus 1 v kuhan pituus 7 v kuhien sel.d. 1 v kuhien sel.d. 34 36 38 4 42 44 Alamitta (mm) 46 48 5 52 54 56 58 6-1 -2-3 -4-5 Selek ktiodif (%)

Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) 25 2 15.138.136.134.132 Pituus (mm) / paino (g) Selektiodif (%) 1 5 Sukukypsien kp Saaliskalan keskipaino Kasvuselektio 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 Alamitta (mm).13.128.126

14 Biomass yield ( 1 kg) Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) 12 1 8 6 4 2 2 3 4 5 6 7.5 1. 1.5 2. 2.5 3.

14 Biomass yield ( 1 kg) Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) 12 1 8 6 4 2 2 3 4 5 6 7.5 1. 1.5 2. 2.5 3.

Muita evolutiivisia lisähuomioita Consequences of optimal foraging Lengt th (cm) 35 3 25 2 15 1 5 Mat-age 1 Mat-age 9 Mat-age 8 Mat-age 7 Mat-age 6 Mat-age 5 Mat-age 4 Mat-age 3 Mat-age 2 Mat-age 1 Niche shift size Age

Tulokset Osa 2 (julkaisemattomat) Matu uration size (cm) 7 6 5 4 3 2 1 ESS Fitness minimum Current MS Yield after evolution 35 3 25 2 15 1 5 Yield Minimum size limit (maximum = minimum + 2 cm)

Yhteenvetoa Alamittaan perustuva säätely ei ole evolutiivisesti kestävää Korkeammat alamitat toimivat paremmin kuin matalat Tiheysriippuvainen kasvu voi syödä istutusten ja alamitan noston tuomat hyödyt Istutuksilla voidaan ylläpitää keinotekoisesti ylikalastusta ja n. 2 mm alempaa alamittaa kuin ilman istutuksia Kuha on merkittävä peto ja voi vaikuttaa hyvin merkittävästi muikun kokorakenteeseen, populaatiodynamiikkaan ja kalastukseen

Jatkosuunnitelma Yleistää kuhamallia muille kuhakannoille: 1) stereotyyppikannat (hidaskasvuinen, nopeakasvuinen, myöhään maturoituva, aikaisin maturoituva jne.) 2) esimerkkikannat (Vesijärvi, Pääjärvi, Vanajavesi?) Tutkia ylämitan ja välikoon säätelyn evolutiivisia vaikutuksia Empiirinen PMRN:n estimointi aikasarjoista?? Alkuperäisen ekolokeromallin julkaiseminen

Kiitos! Rahoitus: RKTL, Suomen Akatemia ja Emil Aaltosen säätiö