Script VNR AGRI Cap REFROM 13 = BLUE Script B-ROLL AGRI CAP reform = BLUE + BLACK. Johdanto



Samankaltaiset tiedostot
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0081/168. Tarkistus

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

R U K A. ratkaisijana

Maaseudun kehittämisohjelma

EUROOPAN PARLAMENTTI

Maatalousuudistuksen valmistelua Juha Marttila

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Luomuliiton ympäristöstrategia

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

from the north poultry protein meal

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

Vähänkö hyvää! -lautasella

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2097(INI)

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

Maaseudun kehittämisohjelma

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

Lapin maatalouden rakennetta

Mitä tulokset tarkoittavat?

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta MIETINTÖLUONNOS

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta MIETINTÖLUONNOS. kasvinjalostuksesta: mahdolliset keinot parantaa laatua ja satoa (2013/2099(INI))

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0360/1. Tarkistus. Paolo De Castro, Ulrike Rodust, Isabelle Thomas S&D-ryhmän puolesta

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Mihin Reilua kauppaa tarvitaan?

7672/19 tih/msu/si 1 LIFE.1.B

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Ruoka on tulevaisuuden menestysresepti yhdessä tekemällä. Matti Puolimatka

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Esityslista Kestävä kehitys

8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B

Uusi koheesiokumppanuus

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus /Leena Miettinen

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012


Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Transkriptio:

Script VNR AGRI Cap REFROM 13 = BLUE Script B-ROLL AGRI CAP reform = BLUE + BLACK Johdanto Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on viimeisten 50 vuoden aikana auttanut EU:ta takaamaan 500 miljoonan kansalaisensa elintarviketurvan ja tarjoamaan työtä 46 miljoonalle henkilölle maatalousalalla, joka on nykyään Euroopan eniten työllistävä ala. Euroopan unioni on äskettäin päässyt sopimukseen merkittävistä YMP:n muutoksista. Niiden tavoitteena on taata elintarviketurva laajentuneessa unionissa, tasapainottaa ja oikeudenmukaistaa EU:n maataloustukia ja lisätä YMP:n ympäristöystävällisyyttä. Tähän päästään sitomalla merkittävä osa maataloustuista biologisen monimuotoisuuden, maaperän laadun ja yleensä ympäristön kannalta kestäviin maatalouskäytänteisiin. Samalla pyritään säilyttämään EU:n maatalouden monimuotoisuus tukemalla erilaisia maatiloja ja maataloustoiminnan muotoja. Lähdetään tutustumaan joihinkin niistä ja katsomaan, mitä maataloudessa eri puolilla Eurooppaa tapahtuu Kentällä Montemor-o-Novo, Portugali Kokeilimme aluksi seudun perinteistä monokulttuurimallia, joka perustuu kolmeen tuotantohaaraan: korkkipuiden viljelyyn, vehnänviljelyyn ja lampaankasvatukseen. Se ei kuitenkaan tuntunut meistä riittävän vastuulliselta lähestymistavalta. Siksi ryhdyimme selvittämään, minkälaista alueen maatalous on ollut menneinä vuosina. Näin tutustuimme montado-mallin kiehtovaan historiaan. Herdade do Freixo do Meio, Alfredo Sendim Mikä on montado? Se on monitoimista maataloutta, jossa maa- ja metsätalousrakenteeseen kuuluu vähintään kolme tasoa: puut, pensaat ja laitumet. Tämän periaatteen mukaisesti olemme yhdistäneet useita eri maataloustoimintoja, jotka oikein tasapainotettuina toimivat yhteistyössä sen sijaan, että kilpailisivat keskenään. Tähän päästään luomalla yhteyksiä erilaisten toimintojen välille: esimerkiksi kalkkunat edistävät viininviljelyä auttamalla vähentämään rikkaruohoja, ja viiniviljelmällä puolestaan tuotetaan rehua kalkkunoille ja näin kiertokulku jatkuu. Luonnossa on nähtävissä lukemattomia esimerkkejä vastaavasta yhteistyöstä. Myös välimerellinen ruokavalio sai alkunsa monitoimisesta maatalousmallista. Tuotamme yli kolmeasataa eri elintarviketta, tietenkin vain hyvin pienimuotoisesti. Periaatteessa olemme maataloustuottajia, mutta voidaksemme harjoittaa montadomallin mukaista tuotantoa meidän piti yhdistää maataloustuotantoon neljä muutakin toimintoa: jalostus, tukkumyynti, vähittäismyynti ja matkailupalvelut. Euroopassa tietoisuus monitoimisesta maataloudesta on vähitellen kasvamassa, ja siksi yhteistä maatalouspolitiikkaa pitää uudistaa, jotta se mahdollistaisi tällaisetkin toimintamallit: vaikka tilojen tuotantomäärä on pienempi ja niiden kilpailukyky markkinoilla on heikompi, niillä on muita tärkeitä perusarvoja. Monimuotoinen maatalousmalli tuottaa monenlaisia julkishyödykkeitä. Itse tuotetta lukuun ottamatta nämä hyödykkeet eivät kuitenkaan nykyään ole taloudellisesti palkitsevia. 1

Euroopan ympäristöpolitiikan instituutin johtaja David BALDOCK Julkishyödykkeestä on tullut tärkeä käsite yhteisessä maatalouspolitiikassa, ja yksi sen tunnuslauseista onkin Julkisilla varoilla julkisia hyödykkeitä. Tämä tarkoittaa, ettei maataloustuottajille makseta tukia pelkästään maataloustuloja tuottavaan toimintaan, vaan siihen työhön, jota he tekevät koko yhteiskunnan hyväksi. Pienviljelijöillä on aivan ratkaiseva merkitys monilla EU:n alueilla, eikä heille ole nykyään tarjolla juurikaan rahoitustukea; usein on kuitenkin niin, että juuri pientilat tarjoavat merkittävän osan julkishyödykkeistä. Romania Sighisoaran esikaupunkialue, Transsilvania Olen Dan ja tämä on Tincuta Cismas. Asumme Topassa Muresin maakunnassa ja vedämme täällä hanketta nimeltä Topan ekotila. Tincuta voi kertoa lisää. Dan ja Tincuta CISMAS Hankkeen käynnistäminen ei ollut helppoa, mutta lähdimme luottavaisesti liikkeelle. Aloitimme nuorille viljelijöille suunnatun ohjelmamme vuonna 2009. Rahoitustukea saimme ensimmäisen kerran jo vuonna 2010. Hankkeen nimi on Maataloustuotannon nykyaikaistaminen. Hankkeessa rakennetaan kaksi kiertoviljelyyn tarkoitettua kasvihuonetta, joissa kasvatetaan tomaattia, paprikaa ja muita vihanneksia. Ne myydään tuoreina tai kuivataan. Yritämme hyödyntää kaiken tuotannon. Myymme myös jauhoja. Niitäkään ei ole suuria määriä, mutta yritämme hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kaiken, mitä meillä on. Ajatuksena on juuri tuotteiden mahdollisimman järkevä hyödyntäminen etenkin myymällä ne suoraan täällä kylässä ja Sighisoaran kaupungissa. Yritämme kehittää strategiaa siltojen rakentamiseksi yhteisöön. Maatiloja ei voida perustaa erilleen yhteisöstä, olipa viljely sitten luonnonmukaista tai perinteistä. Tavallaan olemme kaikki vain hallinnoijia. Monet meistä luulevat omistavansa nämä viljelymaat, mutta oikeastaan me vain hoidamme niitä. Hoidamme maata. Asiantuntija David BALDOCK Biologisessa monimuotoisuudessa on kyse elämästä, ja sen edistämisessä maataloustuottajat ovat avainasemassa. He päättävät, kuinka maata hoidetaan ja mitkä kasvit siinä menestyvät. He ovat biologisen monimuotoisuuden vartijoita Euroopassa. Ben MEHEDIN, Adept Foundationin viestintäjohtaja Adept Foundationissa olemme perustaneet maataloustuottajille neuvontakeskuksen, jossa pidetään esillä biologisen monimuotoisuuden merkitystä. Jos saamme pienviljelijät ymmärtämään, että alue, sen biologinen monimuotoisuus ja laadukkaat tuotteet ovat yhteydessä toisiinsa ja että tuotteista saadaan enemmän myyntivoittoa, jos viljelyyn yhdistetään matkailutoimintaa, niin silloin tämä tuotantojärjestelmä on aivan varmasti kannattava. Dan CISMAS Yksin emme olisi koskaan kyenneet rakentamaan ja kehittämään mitään. Vain verkostoitumalla voidaan luoda kestäviä tuotantotiloja. Toivottavasti YMP tarjoaa taloudellista tukea niille, jotka hoitavat hyvin maata sehän on yhteinen luonnonvaramme. 2

Asiantuntija David BALDOCK Viherryttämisen on oltava uskottavaa. Se on tehtävä kunnolla ja otettava vakavasti. Se ei saa olla pelkkää pintakiiltoa, jossa vain rastitaan lomakkeita ja sanotaan asioiden muuttuneen, vaikka käytännössä mikään ei ole muuttunut. Venlo (HOLLANTI), Wijnen Square Crops Nimeni on Pieter Wijnen. Omistamme yrityksen yhdessä veljeni kanssa. Kasvatamme paprikaa ja kurkkua noin 50 hehtaarin alalla. Meillä on asiakkaita muuallakin kuin Alankomaissa. Toimitamme tuotteita Saksaan, muualle Eurooppaan ja aina Yhdysvaltoihin ja Japaniin asti. Wijnen Square Cropsin osakas Pieter WIJNEN Emme harjoita luomuviljelyä, vaan integroitua tuotantoa. Pyrimme viljelytoiminnassa energian, veden ja synteettisten lannoitteiden mahdollisimman kestävään käyttöön. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia elintarviketurvallisuudesta, kestävyydestä ja ympäristöstä. Yrityksemme pyrkii mahdollisimman pitkälle huomioimaan nämä seikat. Käytämme nykyään kasvihuoneiden lämmitykseen kaasua, mutta kulutus on suuri. Siksi kehittelemme uutta tekniikkaa: maalämpöä. Maahan kairataan 2 km syvä kuilu, jonka pohjalla veden lämpötila on 80 C. Sieltä pumpataan kuumaa vettä kasvihuoneen lämmitykseen. Maalämmön käyttö pienentää hiilidioksidipäästöjämme 90 prosenttia. EU rahoittaa 15 prosenttia hankkeen kustannuksista. EU:n tuki on helpottanut lainan saantia pankista. Kuluttajat vaativat yhä useammin tuottajia huolehtimaan luonnosta. Ainahan maataloudesta aiheutuu päästöjä, mutta nykyiset toimintatapamme ovat paljon ympäristöystävällisempiä kuin entiset. Siitä voimme kiittää yrityksemme kokoa. Suurena yrityksenä pystymme hyödyntämään maalämmön kaltaisia vaihtoehtoisia tekniikoita. Nimeni on Pieter Wijnen. Omistamme yrityksen yhdessä veljeni kanssa. Se on perheyritys. Meillä on kaksi tilaa Egchelissä ja Venlossa. Nyt olemme Venlossa. Omistamme puutarhaviljelmän, jossa kasvatetaan paprikaa ja kurkkua 50 hehtaarin tilalla. Meillä on asiakkaita on muuallakin kuin Alankomaissa. Toimitamme tuotteita Saksaan, muualle Eurooppaan ja aina Yhdysvaltoihin ja Japaniin asti. Wijnen Square Cropsin osakas Pieter WIJNEN Emme harjoita luonnonmukaista tai kuten meillä sanotaan, biologista viljelyä vaan integroitua tuotantoa. Pyrimme viljelytoiminnassa energian, veden ja synteettisten lannoitteiden mahdollisimman kestävään käyttöön. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia elintarviketurvallisuudesta, kestävyydestä ja ympäristöstä. Yrityksemme pyrkii mahdollisimman pitkälle huomioimaan nämä seikat. Käytämme kasvihuoneen lämmityksessä kaasua, josta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Näinkin suuri kasvihuone kuluttaa paljon kaasua, koska siinä on rakenteellisesti heikko lämpöeristys huolimatta eristysverhoista, jotka vähentävät kaasunkulutusta 40 prosenttia. Nyt kokeilemme lämmitykseen uusia energiaa säästäviä tekniikoita, erityisesti maalämpöä. Maahan kairataan 2 km syvä kuilu, jonka pohjalla veden lämpötila on 80 C. Kuilusta pumpataan kuumaa vettä kasvihuoneen lämmitykseen. Jäähtynyt vesi johdetaan takaisin maahan. Maalämmöllä tilan hiilidioksidipäästöt pienenevät 90 prosenttia. Menetelmä on kuitenkin erittäin kallis; se on kannattavaa vain suurtuotannossa. 3

EU rahoittaa 15 prosenttia maalämpöhankkeen kustannuksista (1,5 miljoonaa euroa yhteensä 10 miljoonan euron hankkeesta). EU:n tuki on helpottanut lainan saantia pankista. LAPPTRÄSK, Ruotsin napapiiri, Tandfors Lantbruk Täällä pohjoisimmassa Euroopassakin meillä on oikein hyvät mahdollisuudet menestyä maataloustuottajina, kun voimme itse viljellä rehua. Meillä on maidontuotantotila, jolla on 77 lehmää ja lypsyrobotti, ja lisäksi tuotamme rehua omaan käyttöön. Tilalla on kolme työntekijää: minä itse ja kaksi vanhinta tytärtäni. Omien tytärten kanssa hauskaa ja innostavaa tehdä työtä. He ovat kasvaneet täällä ja tuntevat maidontuotantoalan läpikotaisin. Kuulimme EU:n investointituesta Norrbottenin aluevaltuustolta. Tällä alueella maataloustuen osuus 50 prosenttia. EU:lta saadulla tuella rakensimme tänne uuden pihaton ja hankimme lypsyrobotin, jotta saatoimme jatkaa maidontuotantoa. Ilman näitä investointeja olisimme joutuneet etsimään toimeentuloa muualta, koska terveyteni ei olisi enää kestänyt näin raskasta työtä. Investoinnit ovat muuttuneet täysin käsitykseni maidontuotannosta. Meillä on nyt työstettävänä paljon enemmän materiaalia, kaikki tallentuu tietokoneelle ja voimme aina jäljittää tarvitsemamme tiedot. Lehmien olot paranivat niiden muutettua uusiin pihattoihin, minkä seurauksena niiden maidontuotanto kasvoi 10 prosenttia. Eläimet ovat nyt paljon terveempiä, ja me itsekin olemme pysyneet terveinä ja paremmassa kunnossa. Tämä osoittaa, että uudella tekniikalla ja eläinten eettisellä kohtelulla voidaan päästä tehokkaaseen ja laadukkaaseen tuotantoon ja silti huolehtia hyvin eläimistä ja ympäristöstä. Meille on tärkeintä pitää hyvää huolta eläimistä, ja näin voimme pitkäjänteisesti ansaita niillä toimeentuloa. Asiantuntija David BALDOCK Muuttuva maatalous ei ole pelkkiä sanoja paperilla; se on vahva suuntaus, joka muuttaa kulttuuria ja politiikkaa. Se asettaa suuren haasteen koko Euroopalle. Dacian CIOLOS EU-komissaari maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä EU:ssa toteutetaan maatalousuudistuksia 7 10 vuoden välein. Niissä on tärkeää ottaa huomioon alalla tapahtunut kehitys ja etenkin EU:n äskettäinen laajentuminen. EU:n maatalous muuttunut entistä monimuotoisemmaksi, ja tämän tulisi näkyä yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP). Unionin kansalaisten odotukset EU:n maataloudesta kasvavat jatkuvasti. Ne koskevat paitsi elintarvikkeiden laatua, monipuolisuutta ja turvallisuutta myös maatalouden vaikutuksia luonnonvaroihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja ympäristöön. Lisäksi maataloustuottajien pitäisi sopeutua ilmastonmuutokseen, ja YMP:n olisi tarjottava tuottajille keinoja selviytyä sen asettamista haasteista. EU:n viimeisin laajentuminen muutti perusteellisesti maatalouden tuotantorakenteita Euroopassa. Nykyään noin kolmannes YMP:n tuensaajista on pieniä ja keskisuuria tiloja. Tästä syystä YMP:ssa otetaan ensimmäisen kerran käyttöön erityisesti pientiloille kohdennettuja tukia. Pientilat auttavat turvaamaan työllisyyden heikossa asemassa olevilla maaseutualueilla, joilla ei ole muuta elinkeinotoimintaa. Samalla ne monipuolistavat elintarviketuotantoa ja edistävät biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Siksi YMP:hen on sisällytetty erityistoimenpiteitä, joilla vahvistetaan pientilojen asemaa EU:n maatalous- ja elintarvikealalla. 4

Viherryttämällä pyritään lähentämään yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n kansalaisten odotuksiin ja osoittamaan, että EU:n maataloustuottajat pystyvät hoitamaan luonnonvaroja kestävästi ilman, että tuotantokyky tai tuotannon laatu kärsivät. Maataloudessa on ennen kaikkea kyse maasta. Maatalousmaa on viljelijöiden taloudellista pääomaa ja heidän tärkein tuotantovälineensä. Samalla se on koko EU:n yhteistä omaisuutta, julkishyödyke. EU haluaa säilyttää molemmat puolet. Niin kauan kuin maataloustuet kustannetaan verovaroilla, YMP:ssa pyritään takaamaan, että kuluttajat saavat terveellisiä, monipuolisia, laadukkaita ja kohtuuhintaisia tuotteita, ja samalla huolehtimaan biologisen monimuotoisuuden säilymisestä ja ympäristönsuojelusta myös niillä alueilla, joita käytetään maatalouteen. YMP:n tavoitteena on tarjota EU:n laajuinen tuki, jolla estetään nuorten viljelijöiden maaltapako. Maataloustuottajien ikääntyminen ei ole vain muutamien jäsenvaltioiden vaan koko EU:n ongelma. Vain noin 6 prosenttia EU:n viljelijöistä on alle 35-vuotiaita. 5