NUOREN HYVÄ OLEMINEN PERHEHOIDOSSA & nuoren hyvä tuleminen perhehoitoon

Samankaltaiset tiedostot
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

Sijaishuoltopaikkaan tulo

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

Uskomme sinuun usko sinäkin

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Perhosveitsi-Heikki ja lika-aki

Sosiaaliset suhteet - ohje

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Lapsiperheen arjen voimavarat

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

VERTAISKEHITTÄMINEN JA -ARVIOINTI NUOREN JA HÄNEN PERHEENSÄ TUKENA

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Katsaus lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiskokonaisuuden tuotoksiin

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

TAVALLINEN ja ER!TYINEN NUORI?

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

TUKENA-hanke Tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämiseen ja yksin tulleiden alaikäisten kotoutumiseen Uudellamaalla ASIAKASRAATI

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Investointi sijaisvanhempaanparas

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Perhe on enemmän kuin yksi

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Vanhemmuussuunnitelma

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

HAKEMUS PERHEKODIKSI TAI -HOITAJAKSI 1 (6) Sosiaali- ja terveystoimi. Palautusosoite:

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt THL

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2

Nuorten erofoorumi Sopukka

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Palautetta nuortenryhmältä

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Vanhemmuussuunnitelma

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat lukien. Kriteerit

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tuki ja laatu perhehoidossa Esimiesten työpaja Seinäjoki

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

P. Tervonen 11/ 2018

Työpaja lastensuojelupäivillä Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Olarin koulu ja koti ry n

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Kuovit päiväkodin toimintasuunnitelma

Transkriptio:

NUOREN HYVÄ OLEMINEN PERHEHOIDOSSA & nuoren hyvä tuleminen perhehoitoon Nuorten foorumi Anttolanhovi 12.9.2015 13 nuorta iältään 13-17-vuotiaita kertovat ota viestit vastaan! Foorumin järjesti Pesäpuu ry:n Selviytyjät yhteistyössä Vantaan kaupungin perhehoidon kanssa Pesäpuu ry:n lastensuojelun kehittäjäryhmä Selviytyjiin kuuluu 18 29-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta. Tiimin vetäjät ovat Johanna Barkman (Pesäpuu ry) ja Marko Nikkanen (Familar). Tiimin osa-aikaisina työntekijöinä toimivat Helena Inkinen ja Sami Isoniemi.

NUORTEN FOORUMIT - vertaistukea ja vaikuttamista FOORUMI TARJOAA TILAN vertaiskokemuksille, tunteille ja ajatuksille sekä oman elämän ja arjen tapahtumien jakamiselle. FOORUMISSA PUHUTAAN ASIOISTA NIIDEN OIKEILLA NIMILLÄ. Ideana on ottaa nuoret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelua. Päivän mittaiset foorumit ovat toiminnallisia työpajoja, joiden aikana käytetään aikaa tutustumiseen, työskennellään yksin, pareittain ja pienryhmissä sekä syödään lounasta ja välipalaa. Foorumit suunnitellaan yhteistyössä etukäteen (aihe, tila, ruoka, turvallisuus, vapaaehtoisuus) vastaamaan osallistujien tarpeita. Työskentelyä motivoi se, kun puhutaan nuorten itsensä nostamista asioista ja se, että nuoret kokemusasiantuntijat toimivat foorumin vetäjinä. Taustatahojen aikuiset tarjoavat tuen, resurssit ja turvallisuuden. JOKAINEN FOORUMI ON OMANLAISENSA KOKONAISUUS. Peruselementit ovat pysyviä, mutta käsiteltävät teemat ja toimintatavat vaihtelevat osallistujajoukon mukaan. Foorumit dokumentoidaan hyvin sekä kirjallisesti että visuaalisesti. FOORUMEITA ON JÄRJESTETTY LÄHES 30 KERTAA. Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, kaupunkien lastensuojeluyksiköt, SINUT ry ja Osallisuuden aika ry. 2010 2011 Valtakunnalliset perhehoidon päivät Jyväskylä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa 2012 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Helsinki

Jälkihuolto ei saa yllättää. Siihen pitää olla aikaa valmistautua. Vaasan nuorten foorumi 2014 Selviytyjät-tiimin kehittämä nuoret nuorille vertaistukimalli FOORUMEIDEN TAVOITTEENA: tarjota mahdollisuus vertaisuuteen, kokemusten ja näkemysten jakamiseen päästä vaikuttamaan lastensuojelun sijaishuollon kehittämiseen innostaa ja rohkaista aikuisia ja nuoria paikallisten vertais- ja kehittäjäryhmien perustamiseen Kohderyhmän palaute kertoo, että foorumit ovat nuorille palkitsevia ja merkittäviä monella eri tavalla. Nuorten foorumiin osallistuminen on sytyttänyt useissa nuorissa kehittämistyön kipinän. He haluaisivat kanavan omien kokemusten välittämiseen ja siten osallistua lastensuojelun kehittämistyöhön. FOORUMIT DOKUMENTOIDAAN TARKASTI ja niiden viestit kiteytetään Selviytyjättiimin ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden toimesta raporteiksi tai multimediaesityksiksi. Viestejä, ajatuksia ja tietoa hyödynnetään Pesäpuun tekemässä kehittämistyössä ja sitä välitetään systemaattisesti lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon. Foorumeiden viestit välitetään lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Porin nuorten foorumi 2013 Nuorten foorumi 2012, Perhehoidon päivät

NUOREN HYVÄ OLEMINEN PERHEHOIDOSSA sekä nuoren hyvä tuleminen perhehoitoon 13-17-VUOTIAAT NUORET MIETTIVÄT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON KYSYMYKSIÄ Nuorten foorumi Anttolanhovi 12.9.2015 Foorumiin saapui yli kymmenen poikaa ja kaksi tyttöä! Saapuessaan Anttolanhoviin nuoret katselivat ympärille, keitä muita täällä on? Joukosta löytyi sekä tuttuja että uusia kasvoja. Muutamat pojat tunsivat toisensa edellisestä perheestä. Kaksi 14-vuotiasta nuorta tapasivat toisensa yli 10 vuoden jälkeen! Neljävuotiaina he olivat lastenkodissa bestiksiä, mutta kadottivat yhteyden sijaishuoltopaikan vaihtumisen seurauksena. Nyt Nuorten foorumissa he tapasivat! "Mä tunnistin sut heti!", sanoi tyttö pojalle. Hetkessä oli suurta hämmennystä, epätodellisuutta. Saimme seurata, mikä mahti ja voima ystävyydellä onkaan! Päivä aloitettiin tutustumisleikeillä, joiden aikana nuoret löysivät koko päivää värittäneen yhteisen tekemisen meiningin. Nuoret olivat ystävällisiä toisiaan ja meitä kohtaan. Oltiin kiinnostuneita toisten ajatuksista, kuunneltiin tarkkaan, ideoitiin, pohdittiin vakavana ja naurettiin. Pienryhmissä Anssi, Timo-Petteri, Pena ja Paawo saivat kukin omat tarinansa. Hahmojen kautta mietittiin sijaishuollon kysymyksiä. Millainen on hyvä tuleminen perhehoitoon? Entä hyvä oleminen perhehoidossa, mitä siihen tarvitaan, mikä auttaa ja mistä on hyötyä. Työskentelyn lomassa nuoret saivat suut makeaksi suklaasta. Sijaisvanhemmille päivästä nousi yksi viesti yli muiden: RAKASTAKAA! Päivä oli hyvä päättää unelmatyöskentelyyn, jossa nuoret askartelivat, piirsivät ja kirjoittivat paperille omia unelmiaan.

TYÖSKENTELYTAVAT YHTEENVETO TUTUSTUMINEN 1) Tuolilla käveleminen ja janat 2) Treffit -tutustumisleikki 3) Mistä tulet? Suomen kartalle hahmottuminen Nuorten foorumi Anttolanhovi 12.9.2015 VIRITTÄYTYMINEN PÄIVÄN TEEMAAN PIENRYHMISSÄ: Kukin pienryhmä keksii yhden hahmon ja hänelle tarinan. Onko kyseessä tyttö/poika/? Minkä ikäinen hän on? Millainen hänen taustansa on? Miksi hänet on sijoitettu?, Jne. ja sitten oli lounastauon vuoro, minkä jälkeen jatkettiin: PIENRYHMÄTYÖSKENTELYLLÄ: MILLAINEN ON NUOREN HYVÄ OLEMINEN PERHEHOIDOSSA? * Mitkä asiat ovat onnistuneet, että sijoitus kestää? * Onko ollut jotain haasteita? * Miten yhteydenpito läheisiin / vanhempiin on toiminut? * Onko tullut läheisiä sijaisperheestä? * Entäs kaverisuhteet? * Vapaa-aika ja harrastukset? * Mitkä ovat tärkeitä asioita? * Sosiaalityöntekijän rooli? * Unelmat ja tavoitteet? PIENRYHMÄTYÖSKENTELYN PURKU ja yhteenvedon tekeminen työskentelystä esitettäväksi aikuisille Jonka jälkeen juotiin kahvia ennen kuin: NUORTEN VIESTIN VIEMINEN AIKUISILLE UNELMATYÖSKENTELY

HAHMOTYÖSKENTELY Pienryhmissä luotiin hahmot: Mikä häntä auttaa? Mitä hän toivoo? Mistä hän hyötyy? NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON: Anssi 14-vuotias Anssi on vahva. Hän on kokeillut alkoholia, kannabista ja tupakoi säännöllisesti. Anssin perhe: äiti, isä, sisko ja kaksi koiraa, eivät enää jaksa katsoa Anssin sekoilua. Anssin koulu menee huonosti. Hän on koulukiusaaja, koska on niin onneton. Kaveriporukassa hän on kuitenkin kova jäbä. Monien turhien tukitoimien jälkeen hänet sijoitetaan perhehoitoon. Anssi toivoo, että perhehoitoon tuleminen valmistellaan ja huomioidaan kunnolla. Tutustumiskäynnit ovat tärkeitä, sillä ne mahdollistavat tutustumisen ennen muuttoa. Anssin mielestä nuori ja perhe voisivat yhdessä käydä keilaamassa, syömässä tms. Ensimmäisenä päivänä, kun nuori tuodaan perheeseen, niin olisi kiva, jos perhe osoittaisi nuorelle huumorintajua. Nuorelle on hyvä näyttää oma huone ja esitellä vielä kerran uudestaan talo ja perhe, vaikka taustalla olisikin jo tutustumiskäyntejä. Ensimmäisinä päivinä syödään yhdessä vaikka niin, että mennään ulos syömään (hienoon ravintolaan) tai laitetaan hienosti ruokaa kotona. Anssi on sitä mieltä, että sijaisperheen vanhempien tulee olla mukavia, ja heidän on hyvä kuunnella Anssia. On tärkeää, että perhe huomio nuorta hyvin: nuoren mielipiteet otetaan huomioon. Jos hän joskus toivoo tai haluaa jotain, niin hän voisi sen saada. Ei niin, että aina saa mitä haluaa. Sijoituksen myötä Anssi vaihtoi koulua. Koulun myötä taas kaveripiiri muuttui ja Anssi muuttuu itsekin sen mukana. Kaveripiirillä on vaikutusta päihteiden käyttöön! Sitten kun nuori kotiutuu, tulee sääntöjä tarkistaa säännöllisesti. Sääntöjen tulisi olla joustavia, jotta nuoret viihtyvät. Antti on ehdottomasti sitä mieltä, että KONTROLLI-IHMISIÄ EI PIDÄ OTTAA NUORTEN PERHEHOITAJIKSI. Nyt Anssi tapaa perhettään kahden viikon välein, eikä vielä tiedetä, palaako Anssi kotiin.

NUOREN HYVÄ OLEMINEN PERHEHOIDOSSA: Pena eli Ville Tarmo Pena Perälä Timo- Petteri Timo-Petteri on 15 -vuotias sijaisperheessä asuva poika. Hän on asunut sijaisperheessä 3 vuotta, sillä molemmilla vanhemmilla on alkoholiongelma. Timo-Petteri ei itse käytä päihteitä. Timo-Petteri on hyvillään, etteivät sijaisvanhemmat käytä päihteitä. Timo-Petterin vanhemmat eivät asu kaukana ja heillä on hyvät välit sijaisvanhempiin. Hän on sitä mieltä, että SIJAISVANHEMPIEN ON HYVÄ PITÄÄ HYVÄT VÄLIT NUOREN BIOLOGISIIN VANHEMPIIN. Jos nuorella on myös itsellään hyvät välit vanhempiensa kanssa, niin niitä pitää tukea. Timo- Petteri tapaa valvotusti vanhempiaan sijaisvanhempien luona, silloin kun vanhemmat ovat selvin päin. Timo-Petterin koulunkäyntiä tuetaan siten, että varmistetaan kouluun lähteminen. Hänen mielestään nuorelle tulee laittaa rajat, jotta koulunkäynti onnistuu. Pelaamista tulee rajoittaa. Ville on 15 -vuotias. Hänet sijoitettiin viisivuotiaana perhehoitoon. Äiti on alkoholisti, isä vankilassa. Villellä ja äidillä on erityisen hyvät välit. Välillä hän käy myös katsomassa isää vankilassa. Hänellä on hyvät välit myös isään. Ville on iloinen siitä, että sijaisperhe tukee häntä yhteydenpidossa biologiseen perheeseen. Villen mielestä on tärkeää, että sijaisperheessä ei välitetä ulkonäöstä vaan luonteesta! Sijaisvanhemmat ovat kilttejä, rakastavia. He tukevat harrastuksissa mutta, osaavat olla tiukkoja, jos rajoja rikotaan. Villeä rakastetaan sijaisperheessä. Villen viesti: ÄLÄ TUOMITSE IHMISIÄ ULKONÄÖN PERUSTEELLA!

Paawo Paawo on 15 -vuotias maaseudulta Helsinkiin muuttanut nuori. Hänet sijoitettiin 7-vuotiaana perhehoitoon, sillä hänen isällään on dementia (pitkäaikaissairaus) ja äidillä alkoholiongelma. Vanhemmat sisarukset asuvat jo omillaan Lapissa ja Keski- Suomessa. Paawo tapaa vanhempiaan valvotusti kolmen kuukauden välein. Vanhemmat eivät käy sijaisperheessä, vaan tapaamiset järjestetään sijaisperheen ulkopuolella. Paavo käy terapiassa, koska äidin juominen on aiheuttanut hänelle traumoja. Sijaisvanhempien alkoholin kohtuukäyttö on silti hänen mielestään ihan ok. Sijaisperheen vanhemmat ovat huomaavaisia, mutta säännöistä pidetään kiinni. Esimerkiksi siten, että perhe syö aina yhdessä. Yhteiset ruoka-ajat ovat tärkeitä. Paawo tykkää matematiikasta ja harrastaa Tae Kwon Doa. Hänellä on yksi hyvä kaveri, Pena eli Ville! Paawolla menee hyvin. Hänen viestinsä : TÄYTYY OLLA UNELMIA JA HARRASTUKSIA, ETTÄ ON OK!

AIKUISILLE! Jos huomaat olevasi kontrollifriikki, niin pitää äkkiä ottaa 112 puhelu! Älä tuomitse ihmisiä ulkonäön perusteella! Ole mukava, joustava ja kuuntelevainen! TUE HARRASTUKSISSA! Aseta jonkunlaisia rajoja! Auta tehtävissä jos koulussa on hankalaa. Varmista kouluunlähtö! Kannusta menestymään koulussa! Sijaisvanhemmat eivät käytä päihteitä, sillä ne ovat ihan turhia. Pidä hyvät välit nuoren biologisiin vanhempiin! Tue nuoren ja hänen vanhempiensa hyviä välejä. Ota todesta nuorten viestit!

YHTEENVETO Ole mukava, joustava ja kuuntelevainen! Nuorten foorumi Anttolanhovi 12.9.2015 Nuoret pohtivat hyvistä sijaisperheen vanhempien ominaisuuksista. Keskusteluissa nousi esiin, että sijaisvanhempien tulisi olla mukavia ja kilttejä. Toivottiin, että sijaisvanhemmat osaisivat tarvittaessa olla tiukkoja ja asettaa rajoja, mikäli niitä rikotaan. Sääntöjä tulisi tarkistaa säännöllisesti siten, että ne myös muuttuisivat nuoren kasvaessa. Keskustelussa nousi esiin, etteivät liialliset kontrolli-ihmiset sovellu työskentelemään nuorten kanssa tai nuorten sijaisvanhemmiksi, sillä nuorten kanssa pitää osata neuvotella ja sääntöjen tulee tarvittaessa olla joustavia. Yhdessä ryhmässä nostettiin esiin peliriippuvaisuuteen puuttuminen, johon nuoret ehdottivat ratkaisuksi peliaikojen sopimista ja koululla kuraattorin kanssa juttelua. Kannusta ja tue! Nuoret pitävät tärkeänä sitä, että he tulevat kuulluiksi heille tärkeissä asioissa sijaisperheessä. Omien toiveiden, unelmien ja halujen esiintuominen ja niiden kuuleminen koettiin keskeisenä, vaikka niitä ei aina olisikaan mahdollista toteuttaa. Sijaisvanhempien tehtävänä oli nuorten mielestä olla nuoren tukena. Nuoret kertoivat, että sijaisvanhemmat voivat tukea heitä harrastuksissa, tai jos koulunkäynnissä tulee ongelmia sekä yhteydenpidossa syntymävanhempiin. Vanhemmilta toivottiin myös rohkaisua kaverisuhteiden rakentamiseen, sekä tilaa kaverisuhteille. Nuori toivoo tulevansa kohdatuksi ennen kaikkea nuorena ei ongelma- tai sijoitettuna nuorena. Ensisijaisesti hänellä on kaikki samat perustarpeet kuin kenellä tahansa toisella nuorella. On tärkeää, että nuori kokee, että hänestä ollaan kiinnostuneita. Kannustetaan pärjäämään, uskotaan nuoreen. Rohkaistaan myös nuorta näkemään itsensä ainutlaatuisena ja arvokkaana. Mitä tietoisempi nuori on itsestään, sitä aidommin ja paremmin hän voi olla oma itsensä. Kannustus ja tuki voimauttavat nuorta askel kerrallaan. Kiinnitä niihin asioihin huomioita, jotka lisäävät onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Nuoreten viestit aikuisille!

YHTEENVETO Auta tehtävissä, jos koulussa on hankalaa. Varmista kouluunlähtö! Kannusta menestymään koulussa! Nuorten foorumi Anttolanhovi 12.9.2015 Nuorten elämässä koulu on isossa roolissa ja sijaishuollon tulisi tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä. Nuoret halusivat sijaisvanhemmilta tukea ja osa nuorista koki, että vanhemmat valvoivat aamulla kouluunlähtöä ja tarttuivat ongelmiin koulunkäynnissä, mikäli niitä ilmenee. Tue harrastuksissa ja kaverisuhteissa! Koulun lisäksi sijaisvanhempien tukea tarvitaan harrastuksissa ja kaverisuhteissa. Kaverisuhteille toivottiin myös aikaa ja joustavia rajoja nuoren elämän turvallisuuden puitteissa. Nuorten foorumissa saimme kokea jotain ainutlaatuista, kun kaksi nuorta löysivät toisensa kymmenen vuoden jälkeen. Kohtaaminen herätti kysymyksen siitä, kuinka voimme tukea lasten ja nuorten turvallisia ystävyyssuhteita, joita solmitaan sijaishuollon aikana. Pidä hyvät välit biologisiin vanhempiin! Tue nuoren ja hänen vanhempiensa hyviä välejä. Nuoret korostivat, että sijaisperheet olisivat aktiivisesti nuoren tukena tämän yhteyksissä omaan kotiin ja perheeseen. Nuoret pitivät biologisten vanhempien tapaamisia tärkeänä ja toivoivat yhteyden säilyvän, huolimatta vanhempien sen hetkisestä tilanteesta. Nuoret painottivat sitä, että sijaisperhe hyväksyy nuoren oman perheen osana nuoren elämää. Osa nuorista kannatti ajatusta, että vanhempia tavattiin sijaisperheiden kotona, osan mielestä oli kiva tavata perhettä sijaiskodin ulkopuolella. Keskeisimpänä kuitenkin pidettiin hyväksyvää ilmapiiriä. Sijaisvanhempien tehtävänä on tukea nuoren ja tämän perheen suhdetta ja yhteydenpitoa. Nuoreten viestit aikuisille!

YHTEENVETO Nuoren hyvä tuleminen perhehoitoon Nuorten foorumi Anttolanhovi 12.9.2015 Sijoitustilanne ja siihen liittyvät ajatukset ja tunteet nousevat keskusteluun lähestulkoon aina Nuorten foorumeissa. Asuinpaikan vaihtaminen ja tulo sijaishuollon asiakkaaksi on nuoren elämässä käännekohta, joka avaa nuorelle uuden ja usein hyvin tuntemattoman oven. Tilanne on hämmentävä. Nuoret korostivat, että sijoituksen alkuvaiheesta lähtien on tärkeää, että nuorta kohdellaan yksilönä ja ainutlaatuisena. Hänen mielipiteistään ja tarpeistaan ollaan kiinnostuneita, hänelle osoitetaan arvostusta ja hänen toiveensa huomioidaan siinä missä toistenkin perheenjäsenten. Luottamus lähtee rakentumaan jo ensi tapaamisesta lähtien. Nuoret toivovat, että tutustuminen tehtäisiin kunnolla. Asuinpaikan muut lapset ja nuoret huomioidaan tutustumisvaiheessa ja nuoren muuttaessa. Kun on tutustuttu ja suhde on syntynyt, on nuoren luontevampaa olla ja elää sijaisperheessä. Tutustumisen myötä on myös luontevaa kartoittaa nuoren elämän tärkeät asiat ja miettiä hänen tarpeitaan ja haluamisiaan. Tehdä niitä näkyväksi ja huomata niiden erot. Kuten Anssi meille opetti: Jos hän joskus toivoo tai haluaa jotain, niin hän voisi sen saada. Ei niin, että aina saa mitä haluaa. Lopuksi Nuoret nostivat esiin sen, kuinka tärkeänä he kokivat tulevansa arvostetuiksi sijaisperheissä juuri sellaisina kuin he ovat. Yhtenä päivän pääviestinä aikuisille olikin, että RAKASTAKAA. Ota todesta nuorten viestit!

MUISTIINPANONI Tämän raportin viesti minulle

MUISTIINPANONI Minulle on tärkeää

MUISTIINPANONI Minua auttaa Minun viestini päättäjille

Lapsen ja nuoren elämässä ei ihmissuhteiden merkitystä voi liikaa korostaa. Huomioidaan se, kuinka merkittäviä jo lapsena muodostetut ihmis- ja kaverisuhteet ovat nuorelle. Huolehditaan kaikki siitä, että he kulkevat nuoren mukana nuoren vaihtaessa asuinpaikkaa. Pesäpuun Selviytyjät -tiimin jäsenet Aku, Niina, Hennu ja Johanna kiittävät nuoria upeasta päivästä ja Vantaan kaupungin perhehoitoa luottamuksesta. KIITOS! Mikäli se vain on mahdollista. Yhteystiedot: Selviytyjät -tiimi Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 a 1 40100 Jyväskylä Kehittämispäällikkö / psykologi johanna.barkman@pesapuu.fi p. 040 514 4855 Asiantuntija helena.inkinen@pesapuu.fi p. 040 705 3876