Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta



Samankaltaiset tiedostot
Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo

VARSASTA HEVOSEKSI nuoren hevosen liikunta ja ruokinta

Eri hevosryhmien ruokinta

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

SIITOSTAMMAN RUOKINTA - RAVINTO JA SEN VAIKUTUS

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Riittääkö laitumella syötävä?

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Sikojen ruokintasuositukset 2014

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Hevosopas Omistajille, valmentajille ja kasvattajille.

Sisällys. Lämmin kiitos asiakkaillemme, niin hevosille kuin hevosenomistajille

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

Aperehuruokinnan periaatteet

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta. Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma. Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi.

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

MaitoManagement 2020

Kaura lehmien ruokinnassa

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta

Rehuanalyysiesimerkkejä

Primo-ruokintaohjelma

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

TalliPro. Ruokintaopas

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VARSOJEN RUOKINTA. Varsakasvatus Suomessa. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Mustiala, 19.5.

Hyvinvointia hevosellesi!

Hevosten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tallien tilavaatimukset ja valvontakäytäntö. ELT Sonja Virtanen

Kehitys. Menestys. Hyvinvointi.

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas

Ylipainoiset hevoset - ohjeita painonhallintaan - kaviokuumeherkän hevosen ruokinta

Ruuansulatuskanavan osat ja tehtävät. Lukijalle. Ruuansulatuskanavan. Sisällysluettelo. Paksusuoli kuidunhajottaja

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Tehtävä 1. Tunnista hevosen pään- ja jalkojen merkit /5p

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

Tiineyden viimeinen kolmannes - hedelmällisyys, ruokintaa ja valmistautumista. Luomunauta-taitoa pienryhmä Onkamo 14.2.

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä Hämeenlinna Maiju Pesonen

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Babi Nusciencen uusi, erinomainen rehuohjelma pikkuporsaille

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Tankki täyteen kiitos!

Kehitys. Menestys. Hyvinvointi.

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Kehitys. Menestys. Hyvinvointi. OPAS AMMATTILAISILLE JA HARRASTAJILLE KOTIMAISTA TUOTEKEHITYSTÄ RACING FAMILY JÄMSÄSTÄ HEVOSALAN MONIOSAAJA

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa Maiju Pesonen

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

HYVINVOINTI TUO TUOTTAVUUTTA PEKONI-EMAKKOTÄYSREHUT

Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Vasikoiden väkirehuruokinta

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Emakot syömään porsituksessa

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA

Transkriptio:

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Tiineysaika Ravintoaineiden tarve Tamman omaan aineenvaihduntaan Sikiön, kohdun ja istukan kasvuun ja kehitykseen -> istukan paino tiineyden lopussa noin 4 kg -> kohdun paino kasvaa noin 4 kg tiineyden aikana Maitorauhasen kehittyminen

Tiineysaika Sikiö kasvaa runsaasti kokoa tiineysajan loppupuolella - Tiineysaika 7 kk sikiön paino noin 20 % syntymäpainosta - Tiineysaika 10 kk sikiön paino noin 70 % syntymäpainosta

Tiineysaika Energia ja valkuainen Tiineyden alkuajan energian ja valkuaisen tarve säilyy ennallaan -> ruokinta rasitustason mukaisesti 90 viimeisen tiineysvuorokauden aikana energian ja valkuaisen tarve kasvaa -> tarve suurin piirtein samalla tasolla kuin kohtalaista työtä tekevällä hevosella

Tiineysaika + 10,3 17,3 MJ

Tiineysaika + 150 g

Tiineysaika Energia ja valkuainen Jos tammalla on tiineyden alkuaikana hoikassa kunnossa, tulisi normaali lihavuuskunto saavuttaa 5 tiineyskuukauteen mennessä -> rajoitetulla ruokinnalla olleilla tammoilla tiineysaika on ollut joissain tutkimuksissa pidempi (Hines et al. 1987) -> varsojen syntymäpainot olleet silti normaaleja Energiantarpeessa tulee huomioida myös olosuhteet (esim. kylmäpihatto) Jos tamma säilyttää normaalin lihavuuskunnon koko tiineyden ajan, painon nousu tiineysaikana on noin 12 15 %

Tiineysaika Kivennäiset ja hivenaineet Myös kivennäis- ja hivenaineiden tarve kasvaa -> varsa kasvaa runsaasti kokoa lopputiineydestä. Kivennäis- ja hivenaineita tarvitaan myös varsan luuston ja kudosten rakennusaineeksi

Tiineysaika

Tiineysaika Tiineyskuukausi

Ruokintaesimerkki Tiineyden alku, lepohevonen Esimerkki 1 Esimerkki 2 Säilöheinä 9 kg 9 kg Kaura 1 litra Racing Prix 1 litra Hevosten Mineral Plus 300 g 200 g Laskelmassa käytetyn säilöheinän ka 65 %, raakavalkuainen 8 %.

Ruokintaesimerkki Tiineyskuukaudet 9-11 Säilöheinä Kaura Racing Protein Hevosten Mineral Plus Racing Lifeguard (viim. 3 vk) Esimerkki 1 10 kg 1 litraa 1 litra 300 g 50 g Laskelmassa käytetyn säilöheinän ka 65 %, raakavalkuainen 10 %.

Varsan vastustuskykyyn voidaan vaikuttaa emän tiineysajan ruokinnalla Tutkittua tehoa MTT, Danisco Innovation ja Suomen Rehu Oy ovat testanneet Lifeguardin Procut -tehoaineen vaikutusta Ypäjällä 2005-2006.

Elämän alku on riski Varsa syntyy ilman omaa vastustuskykyä ja kohtaa monia riskitekijöitä elämänsä ensimmäisten minuuttien, tuntien, vuorokausien ja viikkojen aikana. Varsa on alttiina tarttuviin virusten, bakteerien ja parasiittien (loisien) aiheuttamiin tauteihin (esimerkiksi rhodococcus equi). Mitä parempi vastustuskyky varsalla on, sitä pienempi riski sairastumiseen.

Patentoitu tehoaine Racing Lifeguard on patentoitua tehoainetta (Progut ) sisältävä lisäravinne.lifeguardin vaikutukset perustuvat Progut -tehoaineen kykyyn tukea hevosen suoliston luonnollista toimintaa ja vastustuskykyä.

Immunoglobuliini A Emätamman veri sisältää IgA:ta Ternimaito sisältää IgA:ta Lisää eläimen vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan Neutraloi haitallisten bakteerien erittämiä myrkkyjä Suojelee suolta haitallisten bakteerien kiinnittymiseltä

Tutkimuksissa todetut Racing Lifeguard-ruokinnan edut: Tukee varsan vastustuskykyä. Tukee imettävän tamman vastustuskykyä. Edistää tamman palautumista varsomisesta. Parantaa tiinehtyvyyttä. Tukee myös aikuisten hevosten vastustuskykyä.

Imetysaika Energia ja valkuainen Imetyskuukaudet 1-3 -> Energiantarve vastaa raskasta työtä tekevää hevosta -> valkuaisen tarve erittäin korkea -> varsan pääasiallinen ravinto on emän maito Maidontuotanto noin 3 kg / 100 kg elopainoa Tärkeää täyttää tamman ravintoaineiden tarve, jotta tamma ei laihdu liikaa - pienet muutokset energian saannissa ei vaikuta maidontuotantoon

Imetysaika Energia ja valkuainen Imetyskuukaudet 4 6 -> Energiantarve vastaa raskasta työtä tekevää hevosta -> valkuaisen tarve korkea -> maidontuotanto laskee, varsa täyttää osan ravintoaineiden tarpeestaan kuivalla rehulla Maidontuotanto noin 2 kg / 100 kg elopainoa

Imetysaika +50 % -15 %

Imetysaika + 550 g - 330 g

Imetysaika Kivennäis- ja hivenaineet Imetyskuukaudet 1-3 -> Kalsiumin tarve erittäin korkea, kalsiumin eritys maitoon -> Fosforin tarve lisääntyy hieman Ca:P suhde saa olla melko korkea 1,8 1,9 : 1 -> hivenaineiden tarve samalla tasolla kuin tiineyden loppuvaiheessa

+17 g Imetysaika

Imetysaika Imetyskuukausi

Ruokintaesimerkki Imetyskuukausi 1-3 Esimerkki 1 Esimerkki 2 Laidun, alkukesä Vapaasti Säilöheinä 5 kg 13 kg Kaura 4 litraa 3 litraa Racing Protein 1 litra 2 litraa Hevosten Mineral Plus 350 g 350 g Racing Lifeguard (4 8 vk) 50 g 50 g Laskelmassa käytetyn säilöheinän ka 65 %, raakavalkuainen 10 %.

Ruokintaesimerkki Imetyskuukausi 4-6 Esimerkki 1 Esimerkki 2 Laidun, loppukesä Vapaasti (päivällä) Säilöheinä 5 kg (karsinaan) 13 kg Kaura 4 litraa 3 litraa Racing Protein 1 litra 1 litraa Hevosten Mineral Plus 350 g 350 g Loppukesällä laidunruohon energia- ja valkuaispitoisuus laskee, huomioitava muussa ruokinnassa!

Vieroitus Tamman maidontuotanto pitää saada loppumaan Energian ja valkuaisen saantia lasketaan -> Aloita vieroitus vähentämällä tamman väkirehuannos puoleen -> Noin 3 päivää ennen vieroitusta voi tammalta poistaa kaikki väkirehut (muista kivennäislisä kuitenkin) -> Maidontuotannon väheneminen lisää myös varsan kiinnostusta kuivan rehun syöntiin olennaista onnistuneelle vieroitukselle on se, että varsa syö riittävästi heinää ja väkirehua = noin 2 3 % painostaan esim. 5 kg kuivaa heinää 1,3 kg väkirehua

Vieroitus Vieroituksen jälkeen Pidä tammaa ilman väkirehua vielä muutaman päivän ajan, jotta maidontuotanto loppuisi kokonaan. Jos tamma on tiine, älä rajoita väkirehuja liian pitkään, sillä uusi kohdussa kasvava varsa tarvitsee ravintoaineita -> Muista kivennäis- ja hivenaineet! -> Nosta väkirehut takaisin haluttuun määrään nostamalla rehuannosta 0,5 l joka kolmas/neljäs päivä, kunnes ollaan halutulla tasolla

Vieroitetun varsan ruokinta: Olosuhteet täysin samat Ero väkirehun aminohappopitoisuudessa Ero jopa 15 kg (lihakset, jänteet ja sidekudokset)

HEVOSTEN RAVINNONTARVESUOSITUKSET UUDESSA REHUARVOJÄRJESTELMÄSSÄ Hevosen energian (ry) ja valkuaisen (g srv) tarve päivässä eri elopainoluokissa VIEROITETTU VARSA (6-12 KK), AIKUISPAINO 450/550/600 KG 450 kg 550 kg 600 kg MJ srv MJ srv MJ srv 52,65 450 64,35 550 70,2 600 (lysiiniä 0,5-0,6 % rehuannoksessa tai 6,3-6,5 g/ry) 1-3 VUOTIAS, AIKUISPAINO 450/550/600 KG 57,33 410 69,8 500 76,05 545

Turvaa tamman ja varsan hyvinvointi.