ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS

ALAVUDEN KAUPUNKI HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKI- MUS

MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKIMUS Tarkastus Päivämäärä 8.3.2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Pekka Grims Ville Yli-Teevahainen Timo Ojanperä Työnumero 82131600 Ramboll Ruukintie 54 60100 SEINÄJOKI T +358 20 755 7140 F +358 20 755 7141 www.ramboll.fi

MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKIMUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSALUE 1 2.1 Yleiskuvaus 1 2.2 Ritolanmäen pohjavesialue 2 2.3 Maaperätiedot 2 3. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 4. TUTKIMUSTULOKSET 3 4.1 Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet 3 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 4 LIITTEET - Liite 1: Valokuva pisteestä 4 otetuista näytteistä - Liite 2: Pohjavesiputkien HIM 3-2 ja HIM 3-3 asennuskortit PIIRUSTUKSET - Piir. 1 Tutkimuskartta ja kairaustulokset

1. JOHDANTO Alavuden kaupungin toimeksiannosta on Ramboll Finland Oy tehnyt maaperä- ja pohjavesiselvityksen Alavudella Himasen kaava-alueella. Tutkimus tehtiin Himanen 3-alueen asemakaavan laadintaa varten. Yllä olevassa kuvassa on esitetty tutkimusalue ja sen sijoittuminen Ritolanmäen pohjavesialueelle. Maaperä- ja pohjavesitutkimuksen tarkoituksena on saada taustatietoa kaavoitusta varten. 2. TUTKIMUSALUE 2.1 Yleiskuvaus Tutkimuskohde sijaitsee Alavudella, Ritolan alueella tonteilla RN:o 72:24, 72:25 ja 72:26. Tutkimusalue on pääosin peltoa. Pisteiden 1, 2 ja 3 alue Ritolantien pohjoispuolella on metsää. Alueen itäpuolella kulkee Piirantie ja eteläpuolella Telekuja. Länsiosaltaan alue rajoittuu Himasentiehen. Piirantien itäpuolelle on vuonna 2010 rakennettu S- Market ja ABC-jakeluasema. Telekujan ja Himasentien kulmauksessa, tutkimusalueen eteläpuolella, on St1-ketjun polttoaineen jakelupiste. Alueen pohjois- ja luoteispuolella on omakotitaloja ja lounaispuolella teollisuushalli. 1

Maanpinta on korkeimmillaan Ritolantien kohdalla tasolla n. +107 (N 60 ). Maanpinta viettää tästä loivasti niin pohjoiseen kuin eteläänkin. Alueen eteläreuna on noin tasolla +103. 2.2 Ritolanmäen pohjavesialue Tutkittavalle alueelle ulottuu luode-kaakko suuntainen Ritolanmäki (10 010 01) - niminen I-luokan pohjavesialue. Muodostuma liittyy Tastulanmäeltä Vajesojan kautta Hauta-ahonkankaalle menevään harjujaksoon. Ritolanmäellä vettäjohtavat kerrokset ovat silttikerrosten peittämiä, joskin alueella esiintyy vähäisessä määrin pintamaalajina hienoa hiekkaa. Maaperän kerrosrakennetta ja pohjaveden virtaussuuntia ei tunneta tarkasti. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,19 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2. Edellisellä sivulla olevassa kuvassa on pohjavesialueen raja esitetty katkoviivalla ja muodostumisalueen raja yhtenäisellä sinisellä viivalla. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 800 m 3 /d. Himanen 3-alue sijoittuu lähes kokonaisuudessaan tällä pohjavesialueelle. Varsinainen pohjaveden muodostumisalue on alueen pohjoisosassa Ritolantien suuntaisena. Alue ulottuu noin 45 metriä Ritolantien eteläpuolelle ja noin 40 80 metriä tien pohjoispuolelle. Ritolanmäen pohjavesialueella on Alavuden kaupungin omistama Ritolan vedenottamo, joka sijaitsee noin 700 metriä tutkittavan alueen pohjoisosasta luoteeseen. Ritolan vedenottamo on rakennettu v. 1960 ja siitä on vesioikeuden lupa ottaa vettä 800 m 3 /d. Käytännössä on kuitenkin todettu, että lupaehtojen mukaisesta vesimäärästä saadaan enintään noin puolet. Vettä on otettu viime vuosina vain noin 200 m 3 /d. Vedenottamolle on rakennettu useita kaivoja, jotka ovat menneet käyttökelvottomaksi eri syistä. Tällä hetkellä on käytössä yksi siiviläputkikaivo. Lisäksi vedenottamolla on noin 25 m 2 :n rakennus, johon on sijoitettu lipeäalkalointilaitteet. Vedenottamolla on maanpinta tasolla n. +100 (N 60 ) ja pohjavesipinta n. + 95 (N 60 ). 2.3 Maaperätiedot Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa, että tutkittavalla alueella olisi tehty aikaisempia maaperä- tai pohjavesitutkimuksia. Viereiselle alueelle, Piirantien itäpuolelle, on Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan toimeksiannosta tehty vastaavia tutkimuksia Seigeo Oy:n 1 toimesta (v. 2007) ja Ramboll Finland Oy:n toimesta. Rambollin raportissa 2 todetaan mm. seuraavaa: Pohjaveden pinta vaihteli tutkimushetkellä kairauspisteissä +95.15 +95.28 (N 60 ) eli noin 8 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pisteessä kp3 oli orsivettä alle metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on tehtyjen mittausten ja lähimpien havaintoputkien pohjavesitasojen vertailun perusteella tutkittavalta tontilta etelä-kaakkoon eli poispäin Ritolan vedenottamosta. Alavudella on pintamaana ohut humuskerros, paksuudeltaan noin 0,3 m. Tämän alapuolella esiintyy erittäin tiivis silttikerros, joka ulottuu 6 8 metrin syvyyteen. Varsinkin pisteissä kp1, kp2 ja kp4 kairaus eteni pelkästään em. kerroksessa lyömällä. Tiiviin silttikerroksen jälkeen maakerrokset jatkuvat edelleen tiiviinä, välillä on kuitenkin hieman karkeampiakin kerroksia, joissa on mahdollisesti hienoa hiekkaa tai silttistä hiekkaa. Tässä kerroksessa esiintyy myös pohjaveden pinta. Kairaukset päättyivät kallioon, kiveen tai lohkareeseen tasolla +84,44 +91.08 (N 60 ). Maalajit on arvioitu kairauksessa ja pohjavesiputken asentamisen yhteydessä tehtyjen havaintojen sekä kairatankoihin tarttuneen maa-aineksen perusteella. Alavuden kohteen maaperä oli niin tiivistä ja ko- 1 Seigeo Oy 2007: S-Market Alavus, Alustava pohjatutkimus, tutkimusselostus 14.5.2007 2 Ramboll Finland Oy 2007: E-P:n Osuuskauppa, Maaperä- ja pohjavesitutkimukset Ilmajoen Koskenkorvalla ja Alavudella polttoaineen jakeluasemien sijoittamista varten. 2

vaa, ettei näytteenottimella näytteitä pystynyt ottamaan. Syvät painokairausreiät pysyivät kokonaan auki lähes pohjaan saakka kairausten jälkeenkin, mikä myös vahvistaa olettamusta, että maaperässä olevat maalajit ovat hienojakoisia ja tiiviitä. 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Maaperätutkimukset tehtiin painokairauksina tela-alustaisella kevyellä monitoimikairavaunulla marraskuussa 2010. Painokairauksien yhteydessä otettiin maaperänäytteitä maalajimäärityksiä varten. Maanäytteitä otettiin pisteistä 3, 4 ja 8 yhteensä 13 kappaletta. Kohteeseen asennettiin kairausten yhteydessä teräksinen pohjavesiputki pohjavedenpinnan korkeuden tarkkailua varten. Tammikuussa 2011 alueella liikkui Rambollin raskas porakonekalusto ja alueelle asennettiin 2 kpl muovisia pohjavesiputkia. Nämä putket soveltuvat vesipinnan korkeuden mittaamisen lisäksi veden laadun tarkkailuun. Pohjavesiputkien sijainnit on esitetty tutkimuskartassa. Pohjavesiputkien HIM 3-2 ja HIM 3-3 asennuskortit ovat liitteenä 2. Maaperäkairausten yhteydessä pohjavedenpinnan korkeuksia määritettiin em. pohjavesiputkien lisäksi painokairausreikiin asennettavien tilapäisten havaintoputkien (sähköjohdon suojaputki, alapäässä siiviläosa) avulla. Lisäksi on kerätty tietoa lähialueen muiden tarkkailuputkien ja kaivojen pohjavedenpinnan korkeuksista virtaussuunnan määrittämiseksi. Kairauspisteiden ja pohjaveden tarkkailuputkien sijainti ja korkeus on mitattu maastossa RTK-luokan GPS-laitteella, joka käyttää hyväkseen VRS-tukiasemasignaalia. Raportissa ilmoitetut korkeudet ovat N 60 -korkeusjärjestelmässä. 4. TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Himanen 3-alueella tehtiin 8 painokairausta (1 8) ja asennettiin yksi pohjavesiputki. Pohjavesiputkena (HIM 3-1) on NS 25 rautainen putki, joka on varustettu metrisellä siiviläkärjellä. Putki lyötiin pisteeseen 3. Lisäksi pisteisiin 4, 5 ja 6 asennettiin väliaikaiset pohjaveden havaintoputket, joista pohjavesitiedot on kirjattu ylös. Painokairaukset lopetettiin kiveen/kallioon tai tiiviiseen maakerrostumaan 8,40 12,90 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Pisteisiin HIM 3-2 ja HIM 3-3 asennettiin muoviset havaintoputket. Asennusta varten tehtävä porakonekairaus päättyi pisteessä HIM 3-2 15,4 metrin syvyydellä kallioon ja pisteessä HIM 3-3 kallio havaittiin 10,6 metrin syvyydellä. Alavudella on pintamaana ohut humuskerros, paksuudeltaan noin 0,3 m. Tämän alapuolella on pisteessä 1 hyvin tiiviistä löyhään vaihtelevaa silttiä/savista silttiä. Noin 5 metrin syvyydeltä on keskitiivistä/hyvin tiivistä hiekkaa. Kairaus päättyi 9,7 metrin syvyydellä kiveen tai kallioon. Pisteiden 2 ja 3 alueella on maanpinnasta noin 5 metrin syvyyteen hyvin tiivistä silttiä ja tämän alapuolella tiiviydeltään ja karkeudeltaan vaihtelevaa hiekkaa. Karkeampaa, kairauksessa rahinaa ja tempoilua aiheuttavaa hiekkaa on noin tason +99 alapuolella. Pisteeseen 3 asennettiin pohjavesiputki (HIM 3-1). Putken kärki asennettiin noin 12 metrin syvyyteen maanpinnasta ja putken huuhtelun yhteydessä havaittiin, että putken siiviläosa alkaa liettyä välittömästi huuhtelun jälkeen. Maa-aines siivilän tasolla on hienoa hiekkaa. Vesipinta välittömästi huuhtelun jälkeen 16.11.2010 oli pp- 11,4 (+95,64). Maaliskuussa 2011 putki oli tukossa samalta tasolta. Pisteiden 4 ja 5 alueella löyhä/keskitiivis savi-/silttikerros yltää noin 3 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tämän alapuolella on tiivistä hiekkaista silttiä/hienoa hiekkaa. Noin 75 metriä pisteen 4 länsipuolelle asennettiin pohjaveden tarkkailuputki HIM 3-2. Putken asennusta varten tehdyssä porakonekairauksessa havaittiin 8,5 metrin vahvui- 3

nen karkea siltti-/hiekkainen siltti-kerros, jonka alapuolella oli hiekkaa 13,9 metrin syvyyteen saakka. Kallio on pisteessä 15,4 metrin syvyydellä ja sen päällä on 1,5 metrin vahvuinen moreenikerros. Pohjavedenpinta on pisteessä tasolla +96,41 eli noin 8,2 metriä maanpinnasta. Pisteiden 6, 7 ja 8 alueella on pinnassa noin 2 metrin vahvuinen tiivis siltti-/savikerros, jonka alapuolella on noin 1-2 metrin vahvuinen löyhempi savikerros. Tämän alapuolella on tiivistä silttistä hiekkaa/hienoa hiekkaa. Kolmas pohjaveden havaintoputki asennettiin 45 metriä koilliseen pisteestä 8. Tässä pisteessä karkea siltti-/hiekkainen silttikerros on 9,3 metrin vahvuinen. Tämän alapuolella on moreenia kallion päällä 10,6 metrin syvyyteen saakka. Otetuista maanäytteistä tutkittiin vesipitoisuus ja maalaji määritettiin silmämääräisesti. Näytteet olivat pääasiassa savea tai silttiä. Liitteessä 1 on esitetty valokuva pisteestä 4 otetuista näytteistä. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Tehtyjen tutkimusten ja olemassa olevien aikaisempien tietojen perusteella Himasen alueella pohjavettä suojaavat erittäin tiiviit maakerrostumat. Pohjaveden pinnan yläpuolella on n. 8 metrin paksuinen erittäin tiivis siltti-/savikerros. Tutkimuksissa havaittiin karkeita, vettä hyvin läpäiseviä maakerrostumia pisteissä 1, 2, 3, 5 ja 7. Karkeat kerrokset olivat pisteissä 1 ja 3 noin tasolla + 99 eli 7-8 metriä syvyydessä maanpinnasta. Pisteiden 5, 7 ja 8 alueella karkeampaa maa-ainesta tavattiin vasta pohjamoreenissa noin tasolla +90 92. Kuten edellä on esitetty, on pohjavedenpinta alueella noin tasolla +95 96. Pisteissä 1-3 karkeat, vettä johtavat kerrokset ovat paksumpia ja pisteet ovatkin pohjaveden muodostumisalueella. Muissa pisteissä (4-8) karkeammat maakerrostumat ovat ohuina kerroksina tiiviimpien maakerrosten välissä. Nämä alueet eivät ole pohjaveden muodostumisalueita. Pohjaveden virtaussuunta on tehtyjen mittausten ja lähimpien havaintoputkien pohjavesitasojen vertailun perusteella tutkimuskohteessa Ritolantien eteläpuolella luoteesta kaakkoon, eli virtaussuunta on poispäin lähimmistä vedenottamoista. Vedenjakajan voidaan olettaa kulkevan Ritolantien paikkeilla ja tämän pohjoispuolella pohjaveden virtaussuunta on koilliseen. Täällä tulee tarvittaessa tehdä täydentäviä maaperäkairauksia. Pohjavesialueiden rajat on määritelty aikoinaan alueellisissa ympäristökeskuksissa ja rajauksista on laadittu viralliset pohjavesikartat. Alue on luokiteltu I-luokan vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee huomioida tärkeille pohjavesialueille rakentamista varten laaditut rakentamistapaohjeet. Seinäjoella maaliskuun 8. päivänä 2011. Ramboll Finland Oy Timo Ojanperä Suunnittelupäällikkö Pekka Grims Projektipäällikkö 4

ALAVUDEN KAUPUNKI Liite 1 HIMANEN 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESITUTKIMUS 1