Mauri Timonen ESITYS 05.02.2001 Dendrokronologian laboratorion tehtävät ja henkilöstöresurssit Kolarin tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorion toiminnan vakavimpana ongelmana on henkilöresurssien riittämättömyys.metlan hankkeiden lustotutkimustarpeiden perusteella määritellyn minimihenkilöstövahvuuden tulisi olla vähintään kolme, jotta laboratorion tehtävät voitaisiin hoitaa tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti (tehtäväkuvaus, liite 1). Viime vuosien henkilöresurssit ovat kuitenkin olleet keskimäärin yhden henkilötyövuoden luokkaa, mikä on riittänyt vain kaikkein kiireisimpiin lustonmittauksiin ja aineistotarkistuksiin eli liitteen 1 kohdan A tehtäviin. Esitän, että Metlan palkkamomentilta varataan toimi Kolarin Dendrokronologian laboratoriolle. Toimi parantaisi merkittävästi aseman mahdollisuutta kehittyä monitieteiseksi kansainväliseksi tutkimusyksiköksi.toimi mahdollistaisi korkeatasoisen lustotutkimuspalvelut joko yhteistyön, konsultoinnin tai koulutuksen välityksellä. Toimeen sisältyvä koulutustehtävä merkitsisi laboratoriolla osaamisen monistusmahdollisuutta myös Metlan muihin yksiköihin, mikä lisäisi Metlan mahdollisuuksia tehdä entistä korkeatasoisempaa kasvututkimusta. Rovaniemellä 05.02.2001 Mauri Timonen Vastuututkija LIITTEET: Liite 1: Dendrokronologian laboratorion toiminnot ja henkilöresurssien käyttö Liite 2: Toiminnan vaikuttavuus Liite 3: Esimerkki Dendrokronologian laboratorion eräästä tutkijaverkostosta Liite 4: Esimerkki Dendrokronologian laboratorion myötävaikuttamista raporteista Liite 5: Ote Dendrokronologian laboratorion ylläpitämästä kasvunvaihtelun tietopankista Liite 6: Aiempi esitys, joka sisältää myös muistion.
Liite 1: Dendrokronologian laboratorion toiminnot ja henkilöresurssien käyttö 2 Dendrokronologian laboratorion tehtäväkenttä on muotoutunut lustotutkimuksen kysynnän perusteella. Ohessa lyhyt kuvaus laboratorion eri toiminnoista. Ehdotettavaan toimeen liittyvät tehtävät merkitty ruksilla. A. Mittaustyöt (50 %) Peruslustonmittaus, (30 %) Peruslustonmittaus on vuosilustoanalyysin ensimmäinen ja myös vaativin vaihe. Mittauksen laatu punnitaan laatutarkistuksessa, josta seuraavassa kohdassa lähemmin. Metlan hankkeet soveltavat nykyisin enenevässä määrin lustoanalyysejä. Tämä käy esiin mm.runsaista yhteydenotoista Dendrokronologian laboratorioon. Dendrokronologian laboratorio voi tarjota apua vain niukasti henkilöstöresurssien puutteen vuoksi. Aineistojen laatutarkistukset (20 %) Vuosilustoaineisto voidaan hyväksyä tutkimuskäyttöön vasta hyväksytyn laatutarkistuksen jälkeen. Laatutarkistuksessa näytteitä verrataan sekä toisiinsa että erillisiin vertailusarjoihin. Mahdolliset virheet paljastuvat tilastollisten tunnusten ja graafisten esitysten perusteella. KINSYS-laatutarkistusmenetelmällä analysoitujen lustoaineistojen virhetodennäköisyys saadaan niin pieneksi, että että ne täyttävät myös kansainvälisen tiedeyhteisön lustoaineistoille asettamat tiukat laatuvaatimukset. Laatutarkistukseen kuluva aika on suoraan verrannollinen peruslustonmittauksen tehneen henkilön ammattitaitoon. Kokemuksesta tiedetään, erttä puutteellisella ammattitaidolla mitattu lustoaineisto voi sisältää jopa Kuva 1. Lustotutkimuslaboratoriossa tehdään hyvin monipuolista työtä. Vain vakinaisesti työskentelevä henkilö pystyy hallitsemaan tällaisen kokonaisuuden.
Liite 1: Dendrokronologian laboratorion toiminnot ja henkilöresurssien käyttö 3 niin paljon virheitä, että mittauksen jälkeen tehty laatutarkistus käy mahdottomaksi. Tällöin mittaus on tehtävä kokonaan uudelleen, mikä on resurssein käytön kannalta epätarkoituksenmukaista Yhä useammat tutkijat haluaisivat saada aineistonsa laatutarkistetuksi Dendrokronologian laboratoriossa. Työtä on vuosikausiksi, kasvunvaihtelun KINSYS-tietopankissa tarkistustaan odottaa yli 30 vuosilustoaineistoa. Sallassa ei pystytä tekemään. Peruslustonmittausta ja laatutarkistusta ei voi erottaa työvaiheina toisistaan interaktiivisen luonteensa vuoksi. Näin ollen ei voi myöskään ajatella, että lustoja mitataan esim.sallassa ja laatutarkistetaan Rovaniemellä. B. Lustoanalyysit (15 %) Kasvunlaskenta (2 %) Kasvunlaskenta kuuluu Dendrokronologian laboratorion perusrutiineihin. Vuosilustoanalyysiin perustuvat erikoismenetelmät (mm. pienten kasvunmuutosten analyysi) on integroitu osaksi KPL-laskentaa, jolloin tulokset voidaan esittää myös perinteisinä KPL-tulosteina. Vuosilustoindeksit (3 %) Vuosilustoindeksit ovat Dendrokronologian laboratoriossa tehtävän vuosilustoanalyysien perusesitysmuoto. Lustokalenterit (10 %) Otteita Metlan 1911-vuotisesta lustokalenterista julkaistu jo kahdeksassa julkaisussa C. Tutkimusyhteistyö, konsultointi (15 %) Erikoisosaamista tarvitsevien Metlan hankkeiden konsultointi (5 %) Lustoaineistojen laatutarkistus, dendrokronologiset tutkimukset, ajoitustoiminnat ym. Kotimainen yhteistyö (yhteistutkimukset, laboratorioiden välinen yhteistyö) ( 5 %) Yhteistyötä mm. Geologian tutkimuskeskuksen sekä Helsingin, Oulun ja Joensuun yliopistojen kanssa Ulkomainen yhteistyö (projektit, laboratorioiden välinen yhteistyö) (3 %) ADVANCE-10K, FOREST ym. Muu konsultointi (yhteydenotot Metlan ulkopuolelta) (2 %) D. Muu toiminta: (20 %) Ajoitustyöt (1 %) Pienimuotoisille ART-hankkeille kysyntää (toiminta nyt vähäistä henkilöresurssien puutteen vuoksi) PR-toiminta (2 %) RDL:n osaaminen ja näyttelytoiminta kiinnostaa kansalaisia ja tieteen popularisoijia Asiakkaina mm. Heureka, Metsämuseo Lusto, Helsingin yliopiston luonnontieteen museo, lehdistö. Kasvupantatutkimukset (valtakunnallinen kasvunseurantajärjestelmä), (2 %) RDL osallistuu merkittävällä panoksella valtakunnallisen kasvunseurantajärjestelmän kehittämiseen ja tarvittaviin maastotöihin. Koulutustoiminta (Metlan hankkeet ja lustonmittausyksiköt), (3 %)
Liite 1: Dendrokronologian laboratorion toiminnot ja henkilöresurssien käyttö 4 RDL:n hankkima osaaminen olisi voitava monistaa koulutustoiminnan kautta muihinkin Metlan lustonmittausyksiköihin. Sallan lustonmittauksen koulutustoiminta ja kehittäminen, (2 %) Sallan lustonmittauksen menestyminen edellyttää RDL:n huomattavaa koulutus- ja ohjauspanostusta. Laboratorioesittelyt ja retkeilydemonstraatiot (0.5 %) Tavoitteena Metlan lustotutkimusosaamisen markkinointi mm. tutkimusyhteistyötä ja ART-hankkeita ajatellen. Lustotutkimusohjelmiston ylläpito ja kehittäminen (5 %) Sisältää Metlan KINSYS-lustotutkimusohjelmiston ja kansainväliset ohjelmat. KINSYS- kasvunvaihtelutietokannan ylläpito (2 %) Sisältää arvokkaita alueellisia ja maanlaajuisia lustoaineistoja noin 50 vuoden ajalta. Yhteistyö Boulderin kansainvälisen tietoarkiston (NDGC) kanssa (0.5 %) Osa Metlan lustoaineistoista talletetaan pysyvään, kansainväliseen tietoarkistoon. Internet-sivut (1 %) Sisältävät keskeistä tietoa Metlan vuosilustotutkimuksesta (suunnitteilla). Kehittämistoiminnot (1 %) Laboratorion toimintatapojen kehittäminen on jatkuva prosessi, johon myös laboratoriohenkilöstö osallistuu aktiivisesti.
Liite 2: Toiminnan vaikuttavuus 5 Ma Timonen 20.9.1998 Dendrokronologian laboratorio kansainvälisen tiedeyhteisön osana Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratoriota (RDL) on kehitetty aktiivisesti sen perustamisesta1993 lähtien. Myös markkinointityöhön on panostettu, minkä ansiosta laboratorion toiminta tunnetaan Suomessa niin puiden kasvusta ja ajoituksista kiinnostuneiden tieteenharjoittajien kuin asiasta kiinnostuneiden kansalaistenkin keskuudessa. Markkinointityön välineinä ovat olleet mm. tutkijoiden oma kontaktiverkosto kotimaassa ja ulkomailla, osallistuminen kansainvälisiin tutkimuksiin, julkaisut, tutkimusten ja tutkimustulosten esittelyt tieteellisissä kokouksissa sekä niiden popularisointi lehtiartikkelein, näyttelyin, radio- ja tv-esiintymisin, retkeilyin ja laboratorioesittelyin. RDL on Metlan ainoa kansainväliseen yhteistyöhön erikoistunut lustontutkimusyksikkö, jossa sovelletaan dendrokronologian huippumenetelmiä yhteistyössä harvojen kotimaisten ja lukuisten eurooppalaisten lustolaboratorioiden kanssa. Yhteistyö perustuu verkostoitumiseen, mikä tarkoittaa laboratorioiden välistä joustavaa tietojen, osaamisen ja aineistojen vaihtoa sekä myös kunkin laboratorion erikoislaitteiden käyttömahdollisuutta (liite 3). RDL:n menestyminen perustuu ennen kaikkea vankkaan ja suomalaisittain ylivertaiseen osaamiseen. Laadukkaisiin lustoaineistoihin tai perusteellisempiin lustoanalyyseihin pyrkivät Metlan hankkeet ovat käyttäneet lustolaboratorion osaamista hyväkseen. RDL:n kotimaisina yhteistyökumppaneina tai asiakkaina ovat mm. Metsähallitus, Tapio, Helsingin, Joensuun ja Oulun yliopistot, SYKE, GTK, IVO, Heureka, Lusto, HY:n luonnontieteen museo ja yksityiset kansalaiset. Esimerkkeinä meneillään tai tulossa olevista tutkimuskokonaisuuksista ovat EU-hankkeet Advance-10k- ja Forest, Ympäristötekijöiden vaikutus puiden kasvuun (Metlan hanke 3208), Metsänraja-alueiden ekologia ja käytön suunnittelu (Metlan hanke 3138). Esimerkki RDL:n toiminnan tuloksista liitteessä 4. Hyvään toimintavalmiuteen kehittyneen RDL:n rooli suomalaisen kasvututkimuksen vaikuttajana ja kehittäjänä tulee nykynäkymien valossa entisestäänkin voimistumaan lähivuosina. On ilmeistä, että paineet RDL:n asiantuntemuksen hyödyntämiseen kasvavat myös Metlassa sitä mukaa, kun tutkijat ymmärtävät vuosilustoanalyysien monet mahdollisuudet omissa hankkeissaan.
Liite 3: Esimerkki Dendrokronologian laboratorion eräästä tutkijaverkostosta Mauri Timonen 24.9.1998 Kasvututkijan yhteistyötahot (esimerkki) Seuraavat Metlan hankeorganisaatioon, kotimaiseen yhteistyö- tai asiakasverkostoon kuuluvat tahot liittyvät omaan yhteistyöverkostooni. Vastaavia esimerkkejä voi luetella muitakin, alkaen esimerkiksi Rovaniemen tutkimusasemasta, jossa on vain kolme tutkijaa, jotka eivät ole käyttäneet laboratorion palveluita tutkimuksissaan. METLAN ULKOPUOLISET: Keith R. Briffa (Englanti) Dr, University of East Anglia, Norwich, GB, Metlan yhteistyökumppani kasvututkimuksissa Advance-10k-hankkeen EU-koordinaattori Prof. Wibjörn Karlén ja Håkan Grudd (Ruotsi) Prof. Fritz Scheingruber (Sveitsi) Prof. Mike Bailley (Irlanti) Dr. Michael Friedrich Saksa Dr. Thomas Wazny (Puola) Andreas Kirschefer (Norja) Metlan yhteistyökumppaneita ADVANCE-10k:n ja laboratorioiden verkostoitumisen kautta Yhteistyötä lustolaboratorioiden yhteistyöverkoston kautta Matti Eronen Professori, Helsingin yliopisto, Geologian laitos Metlan yhteistyökumppani kasvututkimuksissa Advance-10k-hankkeen suomalainen koordinaattori Olavi Heikkinen Apulaisprofessori, Oulun yliopisto, Maantieteen laitos Metlan yhteistyökumppani kasvututkimuksissa FOREST-hanke Gustaf Sirén Professori, Tukholma RDL:n erikoisosaamisen soveltaja Metsänrajatutkimukset Markus Lindholm FT, Joensuun yliopisto Metlan yhteistyökumppani kasvututkimuksissa Advance-10k (8042) Timo Saarinen FT, GTK, Espoo RDL:n erikoisosaamisen soveltaja Metlan uusi yhteistyökumppani kasvututkimuksissa KORTTAJÄRVI 7000 -projekti: Lyhytaikaiset ympäristömuutokset Fennoskandiassa vuosilustosedimenttien osoittamina. (Liittyy hankkeeseen 3208)
Liite 3: Esimerkki Dendrokronologian laboratorion eräästä tutkijaverkostosta 7 METLAN TUTKIJAT: Kari Mielikäinen Professori, Kasvu ja tuotos, Vantaan tutkimuskeskus RDL:n erikoisosaamisen soveltaja Ympäristötekijöiden vaikutus puiden kasvuun (3208) Tapani Tasanen Asemanjohtaja, vastuututkija, Kolarin tutkimusasema RDL:n erikoisosaamisen soveltaja. Tulossa laaja yhteistyö hankkeessa Metsänraja-alueiden ekologia ja käytön suunnittelu (3138) Pekka Nöjd MMT, tutkija, Vantaan tutkimuskeskus RDL:n erikoisosaamisen soveltaja Kuusen kasvatusriskit Euroopassa (8208) Antti Isomäki Vastuututkija, Vantaan tutkimuskeskus RDL:n erikoisosaamisen kehittäjä ja soveltaja Koetoiminnan kehittäminen ja tukipalvelu (3019) Hans Gustavsen Vastuututkija, Joensuun tutkimusasema RDL:n erikoisosaamisen soveltaja. Laaja yhteistyö Pohjois-Suomen metsien kasvututkimuksessa mm. hankkeessa Kasvun alueellisuus(3029) MUUT METLAN EDUSTAJAT: Pekka Välikangas Sallan toimipaikan esimies RDL:n erikoisosaamisen soveltaja ja yhteistyökumppani (Sallan lustonmittauksen kehittämispäällikkö vastuualueinaan lustonmittauksen koordinointi ja koulutustoiminta)
Liite 4: Esimerkki Dendrokronologian laboratorion myötävaikuttamista raporteista Mauri Timonen 20.9.1998 Oheinen luettelo on esimerkki raporteista, joissa on tarvittu Dendrokronologian laboratorion erityisosaamista. Vastaavia esimerkkejä voidaan esittää useiden muidenkin kasvututkijoiden osalta. Referoidut julkaisut: Lindholm, M., Meriläinen, J., Timonen, M., Vanninen, P. & Eronen, M. 1998. Effects of climate on the growth of Scots pine in the Saimaa lake district, south eastern Finland, in the southern part of the boreal foredst belt. Dendrochronologia, pp. 000-000. Painossa. Lindholm, M., Timonen, M. & Meriläinen, J. 1996(1997). Extracting mid-summer temperatures from ring-width chronologies of living pines at the northern forest limit in Fennoscandia. Dendrochronologia, 14, 1996 (1997):1-15. Mielikäinen, K. & Timonen, M. 1996. Growth Trends of Scots pine (Pinus sylvestris, L.) in Unmanaged and Regularly Managed Stands in Southern and Central Finland. Julkaisussa: Spiecker, H., Köhl, M., Mielikäinen, K. & Skovsgaard, J.P. (toim.). Growth Trends in European Forests. European Forest Institute Research Report No. 5, European Forest Institute. 19 s. Mielikäinen, K, Timonen, M. & Nöjd, P. 1996. Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964-1993. Folia Forestalia Metsätieteen aikakauskirja 1996(4):309-320. Referoimattomat julkaisut: Timonen, M. 1998. Dendrochronological studies at pine timberline. Julkaisussa: Tasanen, T. (toim.). Research and management of the northern timberline region. Proceedings of the Gustaf Sirén symposium in Wilderness Center Inari, September 4.-5.1997. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 677. 137 s.. 1997. A 1000-year tree-ring calendar of timberline Scots pine in Finland. Julkaisussa: Forest Finland - in brief 1997. Finnish Forest Research Institute. MET- LA. s. 48 (takakansi).. 1997. Ein 1000-jähriger Jahresring-Kalender von Waldkiefer der Baumgrenze in Finnland. Julkaisussa: Waldland Finnland - auf einen blick 1997. Finnisches Institut für Waldforschung. METLA. s. 48 (takakansi).. 1997. Calendrier millémaire des cernes d accroissement du pin sylvestre á la limite des forêts en Finlande. Julkaisussa: La Finlande des forets - En bref 1997. Institut national de la recherche forestiére. METLA. s. 48 (takakansi).. 1996. Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä. Folia Forestalia Metsätieteen aikakauskirja 1996(3):275-282.. 1996. Lapin metsien kasvun vaihtelu viimeisen 500 vuoden aikana. Pohjoisten metsien kasvu ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsäntutkimuspäivät Rovaniemellä 1996. Toim. Hannu Hökkä, Hannu Salminen & Martti Varmola. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 589. & Mielikäinen, K. 1996. Puiden vaihteleva kasvu. Julkaisussa: Wahlström, E., Hallanaro, E. ja Manninen Sanni (toim.). Suomen Ympäristön tulevaisuus. Suomen ympäristökeskus. s. 76.
Liite 4: Esimerkki raporteista, joihin Dendrokronologian laboratorio on merkittävästi vaikuttanut 9 Painossa/valmiit käsikirjoitukset Mielikäinen, K., Nöjd, P., Pesonen, E. & Timonen, M. 1997. Puun muisti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 702. 72 s. Painossa. Timonen, M. & Gustavsen, H. 1997. Lapin suojametsien yleispiirteet, rakenne ja kasvu. Hankkeen 3029 loppuraportti. MT-sarja. Käsikirjoitus. Eronen, M., Zetterberg, P., Briffa, K., Lindholm, M. & Timonen, M. 1997. Holocene climatic history from tree rings and subfossils of Scots pine (Pinus Sylvestris, L.) in northern Finnish Lapland. Käsikirjoitus. Monistemuotoiset raportit Timonen, M. 1996. Rovaniemen ADVANCE-10K (Analysis of Dendrochronological Variability and Associated Natural climates in Eurasia - the last 10 000 years) hankkeen tutkimussuunnitelma. Dendrokronologian laboratorion tiedonanto 3/96. Rovaniemen tutkimusasema. Moniste. 10 s.+27 liites.. 1996. Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorio 1996-1997. Vuosikatsaus 1996 ja vuosisuunnitelma 1997. Rovaniemen tutkimusaseman dendrokronologian laboratorion tiedonanto 8/96. Moniste. 8 s.. 1997. Näckensborgin huvilan hirsiajoitukset. Dendrokronologian laboratorion tutkimusraportti 1997a. Rovaniemen tutkimusasema. Moniste. 5 s. + 9 liites.. 1996. Vedenalaisen metsäntutkimuksen maailma. Raportti Metlan näyttelystä Kemin Kylähullutapahtumassa 1-2.8.1996. Dendrokronologian laboratorion tiedonanto 4/96. Rovaniemen tutkimusasema. Moniste. 8 s. + 39 liites.. 1996. Näckensborgin huvilan ovenpielushirsien dendrokronologinen ajoitus. Dendrokronologian laboratorion tutkimusraportti 1996b. Rovaniemen tutkimusasema. Moniste. 4 s. + 4 liites.
Liite 5: Ote Dendrokronologian laboratorion ylläpitämästä kasvunvaihtelun tietopankista Dendrokronologian laboratorion eräänä vastuualueena on vuosilustoaineistojen arkistointi. Oheiset, pääosaltaan vielä laatutarkistamattomat aineistot muodostavat osan arkistosta. Arkisto- Projekti Kiekkojen Lastujen Lustojen Kokeiden Vastuukoodi Selite Projektin selite Vuodet lkm lkm lkm lkm Alue henkilö Vanhat lustoaineistot 3029 Kasvun alueellisuus 1992-1996 RDL-1 SM29-s1 Suojametsätutkimus 1. osa-aineisto 1978-1980 1000 200 000 118 Suojametsäalue K. Ruotsalainen RDL-2 SM29-s2 Suojametsätutkimus 2. osa-aineisto 1988-1990 1000 200 000 98 Suojametsäalue K. Ruotsalainen RDL-3 SM29-k Suojametsien käsittelykokeet 1980-1984 1000 200 000 6 Suojametsäalue K. Ruotsalainen Yhteensä 3000 600 000 3042 Kasvun vaihtelu 1992-1996 RDL-4 KV42-vm1 VKIP-indeksikoealat, mänty 1981 1000 100 000 100 Koko maa K. Ruotsalainen RDL-5 KV42-vk1 VKIP-indeksikoealat, kuusi 1981 1000 100 000 100 Koko maa K. Ruotsalainen RDL-6 KV42-vm2 VKIP-indeksikoealat, mänty 1984 1000 100 000 100 Koko maa K. Ruotsalainen RDL-7 KV42-vk2 VKIP-indeksikoealat, kuusi 1984 1000 100 000 100 Koko maa K. Ruotsalainen RDL-8 KV42-vm3 VKIP-indeksikoealat, mänty 1993 1000 100 000 100 Koko maa K. Ruotsalainen RDL-9 KV42-vk3 VKIP-indeksikoealat, kuusi 1993 1000 100 000 100 Koko maa K. Ruotsalainen RDL-10 KV42S-Ri1 Siren/Riekkovaara 1991 1 Saariselkä K. Ruotsalainen RDL-11 KV42S-Ko1 Siren/Koierijärvi 1991 1 Saariselkä K. Ruotsalainen RDL-12 KV42S-Mu1 Siren/Muotkanruoktu 1991 1 Muotkanruoktu K. Ruotsalainen RDL-13 KV42S-Ri2 Siren/Riekkovaara 1992 1 Saariselkä K. Ruotsalainen RDL-14 KV42S-Ko2 Siren/Koierijärvi 1992 1 Saariselkä K. Ruotsalainen RDL-15 KV42S-Mu2 Siren/Muotkanruoktu 1992 1 Muotkanruoktu K. Ruotsalainen RDL-16 KV42S--Lu Siren/Luolajärvi/kelot/subfossiilit 1995 20 10 000 1 Raja-Jooseppi M. Timonen RDL-17 KV42S-ju Siren/Juurakkokiekot 1995 100 10 000 2 Kuttura,Muotka M. Timonen RDL-18 KV42-sf1 Subfossiilit 1994 300 75 000 30 Suojametsäalue M. Timonen RDL-19 KV42-sf2 Subfossiilit 1992-1995 100 50 60 000 5 Hossa M. Timonen RDL-20 KV42-sf3 Subfossiilit 1994-1995 100 25 000 3 Kaj. Urh.suk. M. Timonen RDL-21 KV42-LS Etelä-Suomen luonnonpuistot 1993 300 30 000 15 Etelä-Suomi K. Mielikäinen RDL-22 KV42-KK Kestokokeiden kairausnäytteet 1993 300 30 000 10 Etelä-Suomi K. Mielikäinen Yhteensä 500 6770 840 000 3100 Männyn neulastuhot 1981-1995 RDL-23 NT-Eno90 Enon ytimennävertäjäaineisto 1990 300 30 000 40 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-24 NT-Ant92 Anttolan ytimennävertäjäaineisto 1992 300 30 000 40 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-25 NT-Har87 Hartolan mäntypistiäisaineisto 1987 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-26 NT-Luh87 Luhangan mäntypistiäisaineisto 1987 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-27 NT-Ori87 Oripään mäntypistiäisaineisto 1987 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-28 NT-Sys87 Sysmän mäntypistiäisaineisto 1987 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-29 NT-Har94 Hartolan mäntypistiäisaineisto 1994 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-30 NT-Luh94 Luhangan mäntypistiäisaineisto 1994 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-31 NT-Ori95 Oripään mäntypistiäisaineisto 1995 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-32 NT-Sys95 Sysmän mäntypistiäisaineisto 1995 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Kukkola Yhteensä 3 000 300 000 VMI VMI:n indeksitaineistot - RDL-33 VMI-Ver83 Verohallituksen tilaustutkimus 1983 300 30 000 20 Etelä-Suomi M. Timonen RDL-34 VMI-Tii83 Tiihosen Pohjois-Suomen aineisto 1975 1 000 200 000 60 Pohjois-Suomi M. Timonen Yhteensä 1 300 230 000 Vuosina 1996-1998 kerättävä aineisto 8042 ADVANCE-10K 1996-1998 RDL-35 ADV-96 V.1996 subfossiilinen yleisaineisto 1996 500 200 000 150 Pohjois-Suomi M. Timonen RDL-36 ADV-97 V.1997 subfossiilinen yleisaineisto 1997 500 200 000 100 Pohjois-Suomi M. Timonen RDL-37 ADV-98 V. 1998 subfossiilinen yleisaineisto 1998 300 120 000 50 Pohjois-Suomi M. Timonen
Liite 5: Ote Dendrokronologian laboratorion ylläpitämästä kasvunvaihtelun tietopankista 11 RDL-38 ADV-spe Kasvupaikkakoht. erityisaineistot 1997 300 120 000 3 Pohjois-Suomi M. Timonen Yhteensä 1 900 760 000 9134 Ympäristötekijöiden... 1997-1999 RDL-39 ENV-98 Vuoden 1998 aineisto 1998 0 0 1 Etelä-Suomi M. Timonen RDL-40 ENV-99 Vuoden 1999 aineisto 1999 500 100 000 1 Etelä-Suomi M. Timonen Yhteensä 500 200 000 Muut aineistot RDL-41 PIS-83 Pisavaaran lustoaineisto 1983 25 5 000 1 Rovaniemi mlk M. Timonen RDL-42 VÄR-85 Värriön lannoitusmetsikkö 1985 100 30 000 1 Savukosk M. Timonen RDL-43 TEPU-85 Tehdaspuu lannoituskoealat 1985 1000 100 000 30 Etelä-Suomi M. Kukkola RDL-44 3094KAR-93 Karjalan metsien terveydentila 1993 150 15 000 20 Karjala P. Nöjd Yhteensä 1 275 150 000 Yhteensä 4 000 15 345 3 520 000