HANKERAPORTTI nro 2. Metsänkasvatuksen tutkimusosasto. Kasvunvaihtelun tutkimushanke (3042)

Transkriptio

1 HANKERAPORTTI nro 2 Metsänkasvatuksen tutkimusosasto Kasvunvaihtelun tutkimushanke (3042) Kasvunvaihtelututkimuksen suuntaviivat Metlassa katsaus Mauri Timonen ja Kari Mielikäinen Rovaniemi 1994

2 2 SISÄLLYS: 1. Johdanto Puiden vuosilustot tutkimuskohteena Lustolaboratoriot ja kasvunvaihtelun tutkimuslaboratoriot Rovaniemen lustolaboratorio Toimintamalli Laitteistot Henkilöstö Toimintasuunnitelma v Työohjelma v Metlan lustolaboratorioiden toiminta vuonna 2000: visio VIITTEET

3 3 ALKUSANAT Puiden kasvun vaihtelun tutkiminen on kasvututkimuksen erikoisalue, jossa ollaan kiinnostuneita sta. Vaihtelu nvaihtelun tutkimus on kselle myönteiset. Alan tutkijoiden aktiivisuus, hyvät tutkimusideat, Rovaniemelle rakennettu lustolaboratorio ja ennen kaikkea kasvunvaihtelun tutkimuksen hankkeistaminen ovat olleet perustana toiminnalle, jolla on mahdollisuudet kehittyä jopa osaksi kansainvälistä huippututkimusta. Tulevat kolme vuotta osoittavat, miten asiassa onnistutaan ja missä määrin tässä katsauksessa esitetyt suunnitelmat ja visiot tulevat toteutumaan. Maailmalta saadut esimerkit osoittavat, että ilman kunnollista kasvunvaihtelututkimuksen infrastruktuuria (puitteita) on vaara, että itse tutkimuskin näivettyy helposti, kuten on asian laita esimerkiksi meillä Suomessa. Kunnolliset tutkimuksen puitteet takaavat mahdollisuuden pysyä kansainvälisen kehityksen mukana, osallistua tasavertaiseen kansainväliseen yhteistyöhön. ja luoda myös uusia ratkaisuja toimeksianatajan ja samalla tieteenhaaran hyväksi. Kiitämme laitoksen johtoa tähänastisesta tuesta ja toivomme myönteisen suhtautumisen jatkossakin kannustavan meitä tavoitteisiimme. Rovaniemi Mauri Timonen Kari Mielikäinen Kirjoittajat kiittävät tri Risto Jalkasta, joka on ystävällisesti esittänyt arvokkaita parannusehdotuksia tämän paperin asiasisältöön ja kieliasuun.

4 1. JOHDANTO 4 Vuosilustot ovat kuin avoin historiankirja, johon puiden elämänvaiheet ja myös vallinneet ilmasto-olosuhteet ovat tallettuneet. Tämän historiankirjan lukeminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä vuosilustojen kehittymiseen vaikuttaa lukematon määrä tekijöidä moniulotteisten riippuvuussuhteiden verkoston välityksellä. Vuosilustojen analysoinnin avuksi on kehitetty kasvututkimuksen osa-alue, kasvunvaihtelututkimus, jossa puiden kasvun vuotuisten tai muun pituisten ajanjaksojen vaihteluiden perusteella tulkitaan niiden kasvuhistoriaa tai ilmaston kehitystä. Puiden kasvunvaihtelulla tarkoitetaan puun jonkin kasvutunnuksen, esimerkiksi vuosiluston leveyden yhden tai useamman vuoden jaksoissa tapahtuvaa heilahtelua keskimääräisen tason suhteen. Suomessa kasvunvaihtelututkimus on jo lähes 80 vuoden ikäistä. Pitkä tutkimusperinnekään ei ole onnistunut vakiinnuttamaan alaa omaksi tieteenhaarakseen. Tulokset ovat siksi jääneet melko vaatimattomiksi verrattuna maailmalla tehtyyn tutkimukseen, poikkeuksena kuitenkin 1950-luku. Alan tutkimus on selvästi kärsinyt kansainvälisten kontaktien puutteesta, mikä näkyy tutkimuksen "kotitekoisina" ratkaisumalleina. Yhteistyötä on ollut jonkin verran 1980-luvulla keskieuroopalaisten tutkijoiden kanssa, mutta sekin on liittynyt lähinnä aineistonkeruuseen. Uusi aikakausi on ilmeisesti alkanut nyt 1990-luvulla. Suomalaiset kasvunvaihtelun tutkijat ovat aktivoituneet ja aloittaneet kansainvälisten kontaktien luomisen sekä yhteistyövaihtoehtojen kartoittamisen. Samalla he valmistautuvat esittelemään uusimpia tutkimustuloksiaan IUFROn maailman kongressissa vuonna Ratkaisevan sysäyksen lehitykselle on antanut Metlan tutkimusohjelmassa oleva "Kasvun vaihtelun tutkimushanke", jonka piiriin on koottu huomattava osa laitoksessa työskentelevistä alan asiantuntijoista ja heidän keskeisistä tutkimusaiheistaan. Hanketta vetää prof. Kari Mielikäinen. Nykyisessäkin hankemuodossakin kasvunvaihtelun tutkimus on liian hajanaista eikä se pysty vastaamaan joustavasti kansainvälisiin tutkimushaasteisiin. Siksi on perusteltua esittää vaatimus kotimaisen kasvunvaihtelututkimuksen tehostamisesta. Se voi käsityksemme mukaan onnistua vain luomalla maamme tutkimustraditioon soveltuva ja kansainväliset vaatimukset täyttävä kasvunvaihtelututkimuksen infrastruktuurimalli. Se koostuu kasvunvaihtelun tutkimuslaboratoriosta (työnimi: "The FFRI/Laboratory of Finnish Tree-Ring Research") ja kotimaisesta kasvunvaihtelun tutkimusohjelmasta. Valmista maailmanlaajuista mallia ei ole suoraan saatavissa, mutta se on kehitettävissä yhdistämällä eri maissa tehty työ ja kokemukset. Kasvunvaihtelututkimuksen infrastruktuuriin kuuluu olennaisesti käsitteet "lustolaboratorio" ja "kasvunvaihtelun tutkimuslaboratorio". Edellisellä tarkoitetaan tutkimusta avustavaa, tutkimusorientoituneita toimintaohjelmia toteuttavaa mittauslaboratoriota. Jälkimmäinen on omaa tutkimusohjelmaansa ja julkaisupolitiikkaansa noudattavaa tutkimusyksikkö. Suomessa on toistaiseksi kehitetty pelkästään lustolaboratorioita. Ulkomailla suosittujen tutkimuslaboratorioiden mahdollisuudet ovat meillä sen sijan jääneet vähälle huomiolle.

5 2. Puiden vuosilustot tutkimuskohteena 5 Kasvunvaihtelututkimuksen menetelmin voidaan selvittää tehokkaasti erilaisia pitkän ajan ilmasto- ja kasvutrendejä. Sen merkitys on korostunut entisestään, sillä nykyisin tutkijoita askarruttaa mm. seuraavat kysymykset: - onko ilmasto muuttumassa, - onko metsien kasvussa havaittavissa erityisiä pitkäaikaisia trendejä ja - mikä on ympäristön vaikutus metsien kasvuun. Vastauksia kysymyksiin etsitään tutkimalla joko mitattuja tai johdettuja ilmastotietoja. Mitatuilla tiedoilla päästään esimerkiksi lämpötilojen osalta Suomessa noin 100 vuoden päähän. Tästä eteenpäin voidaan jatkaa ns. proksitiedoilla. Proksitiedot ovat muuttujia, joista voi tehdä johtopäätöksiä, arviointeja tai laskelmia aikaisemmista ilmasto-oloista ja ilmaston muuttumisesta. Prof. Eronen (1990) on luokitellut proksitiedot neljään ryhmään: glasiologiset (jäälustot), geologiset (maakerrostumat), biologiset (mm. puulustot, siitepölyt, populaatioiden levinneisyys) ja historialliset (dokumentit, fenologiset havaintosarjat). Metsäntutkijaa kiinnostaa tutkia tapahtumia erityisesti puiden vuosilustoista. Niiden avulla voidaan päästä ajassa taaksepäin jopa tuhansia vuosia, mikä antaa hyvän tilaisuuden vertailla muinaisia ilmasto- tai kasvutrendejä nykyisiin. Vuosilustoaineistoa saadaan vanhoista elävistä puista, keloista, kannoista, vanhoista rakennuksista, soiden turvekerrostumista ja järvien pohjissa säilyneistä puurungoista. Kasvunvaihtelututkimusta on tehty jo noin 500 vuoden ajan, mutta voimallisemmin päästiin liikkeelle vasta 1800-luvun loppupuolella, jolloin amerikkalainen A.E. DOUGLASS perusti dendrokronologian tieteenhaaran. Suomessa asialla oli ensimmäisenä Erkki Laitakari 1920-luvulla, ja myöhempinä vuosikymmeninä ovat ansioituneet mm. Boman, Eklund, Ilvessalo, Hustich, Nyyssönen, Mikola, Siren ja Kuusela. Viimeaikaiset kotimaiset kasvunvaihtelututkimukset ovat käsitelleet mm. seuraavia aiheita. - Metlan tutkimusohjelmassa on tutkimushanke "Kasvun vaihtelu" (nro 3042), jossa selvitetään mm. puun paksuuskasvun vaihtelua ja sen riippuvuutta säätekijöistä sekä tutkitaan pitkän ajan trendejä metsien kasvussa. Tavoitteena on tarkentaa kasvuennusteita muuttuvassa ympäristössä. - Metlan tutkimusohjelman tutkimushankkeessa "Verso- ja lehtitautitutkimus" (nro 3064) Risto Jalkanen selvittää neulasvuosikertojen esiintymistä menneinä aikoina. Tutkimusote on uusi ja kansainvälisesti kiinnostava. - Suomen Akatemian rahoittamassa ilmakehänmuutosten tutkimusohjelmassa (SILMU) tutkitaan mennyttä kasvunvaihte- lua muinaisten mäntyjen vuosilustoista. Pentti Zetterberg on laatinut 2200 vuoden pituisen lustokalenterin, joka on myös kasvunvaihtelun tutkimushankkeen käytettävissä. - Thamminchan (1981) ja Henttosen (1990) väitöskirjoissa käsitellään metsikön sisäistä kasvunvaihtelua ja kasvunvaihtelun mallittamista. Valmisteilla on lisäksi ainakin kaksi väitöskirjaa. Pekka Nöjd on perehtynyt kasvunvaihtelun näkökulmasta erilaisten saasteiden aiheuttamiin puuntuotannollisiin vaikutuksiin. Mauri Timosen työ sisältää menetelmällisen osan liittyen kasvunvaihtelututkimuksen infrastruktuurin rakentamiseen ja lisäksi sovelluksena pitkiin aikasarjoihin liittyvän trenditarkastelun.

6 3. Lustolaboratoriot ja kasvunvaihtelun tutkimuslaboratoriot 6 Kasvunvaihtelututkimuksissa viitataan usein lustolaboratorioihin ja myös kasvunvaihtelun tutkimuslaboratorioihin. Ne eroavat toisistaan toiminnallisesti: edellisissä keskitytään pelkästään lustoaineistojen käsittelyyn (esim. Rovaniemen lustolaboratorio), jälkimmäisissä tehdään lisäksi myös tutkimusta (mm. Arizonan yliopiston "Laboratory of Tree-Ring Research"). Laboratoriot poikkeavat eri paikoissa toisistaan esimerkiksi laitteistojensa ja taitojensa suhteen. Tärkeätä on laboratorioiden välinen yhteistyö, jonka ansiosta voidaan soveltaa yhteisiä ohjeistoja ja ohjelmistoja sekä tarvittaessa hyväksikäyttää muiden laboratorioiden erityistaitoja ja välineitä (ks. kuva 1). Yhteistyö poikii myös yhteisiä raportteja. Suomalaisella kasvunvaihtelututkimuksella on yhteistyötä eräiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten lustolaboratorioiden kanssa. Freiburgin yliopiston lustolaboratorio on suomalaisille hyödyllinen yhteistyökumppani, sillä siellä mitataan osa kasvunvaihtelututkimuksen näytekiekoista. Yhteistyö Tucsonissa sijaitsevan Arizonan yliopiston lustolaboratorion (Laboratory of Tree-Ring Research) kanssa on alkanut lähinnä ohjelmistovaihtona, mutta kontakteja tullaan tehostamaan jatkossa huomattavasti. Kotimaisista yhteistyökumppaneista tärkein on Joensuun yliopiston lustolaboratorio, jonka kanssa (Pentti Zetterberg) on sovittu aineistojen yhteiskäytöstä ja onpa tuotettu jo yksi tutkimusartikkelikin. Muita tämänhetkisiä yhteistyökumppaneita ovat Saksan metsäntutkimuslaitos (prof. D. Eckstein) ja Sveitsin metsäntutkimuslaitos (trit F. Schweingruber ja J. Innes). Metlan omien lustolaboratorioiden kehittämisen periaatteet saadaan omista tutkimusperinteistämme ja maailmalta. Rovaniemen lustolaboratorio on erikoistumassa pitkien lustoaikasarjojen tuottamiseen, johon sillä on erinomaiset lähtökohdat: ikimetsät, vanhat rakennukset sekä järvien pohjalla makaavat jääkautiset ja sitä edeltävät puunrungot tarjoavat hyvää materiaalia dendrokronologiseen, dendroklimatologiseen, dendroekologiseen ja muun tyyppiseen tutkimukseen. Lisäksi Rovaniemellä työskentelevän Risto Jalkasen johtama neulasvuosikertatutkimus (NTM-menetelmä) avaa uusia näkymiä kasvunvaihtelututkimukselle. Kuva 1. Kasvunvaihtelun tutkimushankkeeseen liittyvät lustolaboratoriot ja yhteistyömuodot

7 4. Rovaniemen lustolaboratorio Toimintamalli Rovaniemen lustolaboratoriossa keskitytään ensi vaiheessa lustonmittauksen rutiinien parantamiseen. Tavoitteeseen pyritään organisoimalla työvaiheet siten, että virhemahdollisuudet eliminoituvat mittauksen edetessä, viimeistään tarkistusvaiheessa. Laboratorion toimintaohjelmasta mainittakoon seuraavat pääkohdat (kuva 2). - Lustolaboratorion rakennuselementtejä ovat fyysiset tilat, henkilöstö, laitteet, ohjelmistot, menetelmät ja käyttövarat. Mittaustiedot käsitellään KINDSYS- ja DYNACLIM-tietokoneohjelmistoilla. Mauri Timosen rakentamalla KINDSYS - ohjelmistolla muokataan mittaustiedostot yleiseen ja yhteensopivaan talletusmuotoon sekä tehdään tarvittavat muunnokset erilaisia tutkimustarpeita varten. Amerikkalainen DYNACLIM-ohjelmisto soveltuu lustoaineistojen testaamiseen ja korjailuihin sekä tilastolliseen analysointiin. Ohjelmiston vahvuuksina ovat nykyaikaisten tilastollisten laskentamenetelmien ja tehokkaan grafiikan hyväksikäyttö. - Lustolaboratorion toiminnassa pyritään aina suoritteisiin. Suoritteita ovat mittausaineistot, monisteasuiset mittausraportit, laskentapalvelut, lustotietokannat ja neuvontapalvelu. Julkaisuja laboratorio ei suoranaisesti tuota, koska ne kanavoituvat hankkeiden kautta. Jos lustolaboratoriosta kehittyy myöhemmin kasvunvaihtelun tutkimuslaboratorio, kuuluu ohjelmaan myös julkaisutoiminta. Sen muoto edellyttää kuitenkin sopimista laitoksen johdon kanssa. - Mittausraporteissa kuvataan lustoaineistojen taustatiedot, esitellään lustosarjat graafisesti, luodaan erilaisia jakaumia ja yhdistelmiä ja joskus esitetään myös tutkimustuloksia. Mittausraportit ovat numeroituja monisteita, joista tärkeimmät voi suhteellisen pienellä vaivalla muokata Metlan tiedonannoiksi tai folioiksi. - Lustolaboratorion tehtäviin kuuluu valtakunnallisen lustotietokannan kokoaminen ja ylläpito kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Laboratorio tarvitsee lustotietokannan tietoja myös omassa toiminnassaan. - Lustolaboratorioon kerätään erilaista kasvunvaihtelututkimukseen liittyvää materiaalia (kirjastopalvelu). - Lustolaboratorio pyrkii yhtenäistämään kerätyn lustotiedon siten, että aineistojen laaja yhteiskäyttö olisi mahdollista. Lustonmittaajan käsikirjaan kerätään vähitellen olennainen ammattitieto lustojen mittaamisesta ja niiden edelleen käsittelystä. Ensimmäinen versio (Niemi 1993) on ollut jo jonkin aikaa käytössä. - Lustolaboratoriolla on valmiudet toimia tarvittaessa myös maksullisena palvelutoimintona. 42. Laitteistot Kuva 2. Lustolaboratorion toimintamalli.

8 Rovaniemen lustolaboratoriossa on kaksi PC/Intel-386-pohjaista lustonmittauslaitteistoa. Niihin on kytketty videokamera-videomonitoriyhdistelmä, jota käytetään mikroskoopin kanssa vaihtoehtoisesti lustojen katseluun. Yhdellä laitteistolla voi mitata päivässä noin lustoa eli ytimeen saakka kairattua lastua. Rovaniemen laboratorion vuotuinen ylin mittauskapasiteetti on noin 1.5 miljoonaa lustoa vuodessa. Käytännössä päästään ehkä puoleen eli lustoon vuodessa. Niillä voi mitata kairanlastuja, mutta kiekkojen mittaamiseen ne eivät sovellu ahtaan näytealustansa vuoksi. Lustolaboratorion lustonmittauslaitteistot ovat käsikäyttöisiksi mittausvälineiksi sangen kehittyneet. Niiden pullonkaulaksi muodostuu kuitenkin ihmistyövoiman tarve mittauksessa: työt pääsevät helposti ruuhkautumaan vähänkin laboratoriota kuormitettaessa. Nykyaikaiset lustonmittauslaitteistot toimivat älykkäällä koneohjauksella pystyen työskentelemään vakionopeudella ilman lepotaukoja. Niiden toimintaperiaatteena on muodostaa ensiksi kuva mitattavasta kohteesta tietokoneen muistiin, jonka jälkeen mittaustiedot saadaan esim. harmaasävyerottelumenetelmällä. Laboratoriossa on lustonmittausmikrojen lisäksi myös erillinen PC-mikro, jota käytetään pelkästään aineistojen tarkistusajoihin DYNACLIM-ohjelmistoa käyttäen. Ohjelmiston on hankkinut Pekka Nöjd USAsta tri Paul Van Deusenilta Henkilöstö Lustonmittaus toimi aluksi ilman vastuullista johtajaa, sillä mittausta oli vain satunnaisesti. Pian kuitenkin oivallettiin uusien laitteistojen tarjoamat tutkimusmahdollisuudet, ja lustonmittauksen suosio alkoikin kasvaa kasvoi nopeasti: lustoja mitattiin täyspäiväisesti, ja ruuhkautumisesta johtuen myös työajan ulkopuolella. Lustonmittaukseen liittyi monenlaisia teknisiä yksityiskohtia, joita työntekijät eivät aina hallinneet. Kävi ilmeiseksi, että lustonmittaukseen tarvitaan valvoja, vastuullinen esimies, joka järjestelee ja sovittelee työjonot, kouluttaa ja ohjaa lustonmittaajia, mittaa ja tarkistaa aineistoja sekä kehittää lustonmittausta. Tehtävään valittiin v tutkimusvirkailija Erkki Oinas. Oinas toimi lustonmittauksen vastuuhenkilönä vuoteen 1991 saakka. Sen jälkeen tehtävää on hoitanut viransijaisena tutkimusavustaja Maarit Niemi. Tutkimusaseman lisärakennuksen valmistuttua keväällä 1992 lustolaboratorio sai uudet tilat. Aseman johtoryhmä teki kokouksessaan kesällä 1992 periaatepäätöksen, jonka mukaan Oinaan vakanssi pidetään lustolaboratoriossa. Syksyllä 1992 ja vuoden 1993 alussa päivitettiin vanhentuneet lustonmittauslaitteistot ajanmukaisemmiksi. Laboratorion tekniseksi vastuuhenkilöksi nimettiin samalla mtt Kullervo Ruotsalainen noin yhden kuukauden työpanoksella/vuosi. Vuoden 1994 alusta alkaen lustolaboratorio sai tärkeän vahvistuksen Tauno Luosujärvestä, jolla on monipuolinen kokemus kasvunvaihteluaineistojen hankinnasta, mittaamisesta ja ja analysoinnista. Henkilökysymysten saatua minimiratkaisunsa voitiin todeta viimeistenkin esteiden poistuneen. Lustolaboratorio oli valmis käyttöönotettavaksi. Lustolaboratoriota on sisäänajettu vuoden 1993 alkupuoliskolla testaamalla laitteistoja ja em. ohjelmistoja. Syksyllä 1993 laboratorioon asennettiin työasemamikro, jota käytetään pelkästään mitattujen aineistojen tarkistukseen.

9 44. Toimintasuunnitelma v Lustolaboratorion kehittämistä jatketaan intensiivisesti vuoden 1994 aikana. Henkilöstöä koulutetaan, uusia ohjelmistoja otetaan käyttöön ja välineistöä parannetaan mahdollisuuksien mukaan. Kotimaisen kasvunvaihtelun tutkimusjärjestelmän KIND ja tärkeimpien ulkomaisten järjestelmien (mm. DYNACLIM) tietorakenteet muokataan yhteensopiviksi, jotta tietojenvaihto järjestelmästä toiseen olisi vaivatonta. Mittaustuloksista kertovan raporttisarjan ulkoasu ja sisältö yhtenäistetään, mittausraportteja tuotetaan sekä "Lustonmittaajan käsikirja" täydennetään julkaisuksi. KINDjärjestelmästä tulee erillinen raportti sopivassa julkaisusarjassa. Lustotöiden aikataulu on kiireinen, sillä tavoitteena on esittää kasvunvaihtelun tutkimushankkeen tulokset IUFROn kongressissa vuonna Mittaustoimintaa tehostetaan, jotta suuresta työmäärästä selvittäisiin (ks. taulukko 1, s. 10). Näyteruuhkan purkamiseksi lienee rekrytoitava lisätyövoimaa asemalta tai työvoimatoimistosta. Se edellyttää kuitenkin jatkuvaa valvontaa ja koulutusta, jotta työn laatu pysyisi hyväksyttävänä. 45. Työohjelma v Lustoaineistoja on mitattavana syksyllä 1993 ja vuonna 1994 vähintään noin kairanlastua eli noin 1.3 miljoonaa lustoa (taulukko 1). Työtä on todennäköisesti enemmänkin, sillä kaikkia mittaustarpeita ei ennakolta tiedetä. Ylimääräisiin töihin varataan 500 näytettä eli noin lustoa. Syksyllä 1993 saataneen mitatuksi noin hyönteistuhotutkimuksen lustonäytettä (hanke 3100). Mittauspainetta saattaa vähentää hieman hankkeen (Pohjoismainen kuusikkotutkimus) 1000 näytteen mittaaminen muualla. Lisäksi on mahdollista, että hankkeiden 3029 ja 3094 työt tehdään muualla. Minimiarvio v mittaustyöksi on noin näytettä eli noin lustoa. Pelkkä mittaustyö vaatii arviolta 1.5 vuoden työpanoksen (310 vrk). Sen lisäksi on tehtävä mittausten tarkistusajot, jotka lisäävät työaikaa noin 50 %:lla. Ulkopuolistakin työvoimaa siis tarvitaan töiden suorittamiseksi v Mitattavan materiaalin määrä saattaa tuntua suurelta. Tutkimuksen näkökulmasta katsottuen on kuitenkin kyse minimiaineistoista. Yleensä näytteitä tarvittaisiin enemmänkin, jotta saataisiin tarkempaa tietoa metsiköiden välisestä ja sisäisestä vaihtelusta.

10 10 Osa- Kairan- Lustojen Luston- Hanke hanke Selite lastuja lukumäärä mittaaja Kasvunvaihtelu (Mielikäinen/Timonen) 3 Kasvun pitkäaikainen vaihtelu - vanhat puut &kelot: lastut TL - vanhat puut &kelot: kiekot MN - vanhat puut: vedenal. näytteet MN 4 Kasvuindeksi MN 3100 Hyönteisten aih. neulastuhot Annila/Timonen/Kukkola - mäntypistiäinen TL - mäntymittari TL Puuston kasvun alueellisuus Gustavsen/Karlsson 2 - Rannikkometsät (3 000) ( ) KR Pohjoism. kuusikkotutkimus Mälkönen/Välikangas - kiekot (1000) ( ) PV&al Karjalan metsien terveydentila Lumme/Nöjd kairanlastut (1000) ( ) TL,MN Muut kairanlastut Kokonaismäärä V työt (minimi) Henkilökohtaiset työpanokset Lastua Lustoa Työaika Tauno Luosujärvi (TL) vrk Maarit Niemi (MN) vrk Kullervo Ruotsalainen (KR) (3 000) ( ) (60 vrk) Pekka Välikangas (PV) (1 000) ( ) (40 vrk) Taulukko 1. Lustonmittauksen työohjelmaa Rovaniemen lustolaboratoriossa v

11 11 5. Metlan lustolaboratorioiden toiminta vuonna 2000: visio Vuoden 2000 tavoitteiksi Metlan lustolaboratorioille asettaisin seuraavat työt tai toiminnat: - Rovaniemen lustolaboratoriossa on saavutettu korkea osaamisen taso. - Mittausvälineistö ja aineistojen käsittely ovat pitkälle automatisoituneet. Nyt pystytään mittaamaan myös lustojen tiheyttä, solurakennetta ja muita tunnuksia. - Laboratorion toiminta on synkronoitunut useiden kymmenien kansainvälisten lustolaboratorioiden kanssa. Yhteistyö on vilkasta, mikä näkyy henkilövaihtoina ja aineistojen ristiinmittaamisena periaatteella, että erityisosaamisen ja erikoislaitteistojen mahdollisuudet käytetään tehokkaasti hyväksi. - Ulkomaisia kasvunvaihtelun tutkijoita työskentelee Metlassa toteuttaen taloa palvelevaa kasvunvaihtelun tutkimusohjelmaa. - Laboratorio on saanut käyttökuntoon Lapista kerätyn aineiston perusteella vuotta pitkän lustokalenterin, joka on vilkkaassa käytössä erilaisissa ajoittamistehtävissä ja trenditutkimuksissa. Kalliista radiohiilimenetelmän käytöstä on voitu tässä suhteessa kokonaan luopua. - Etelä-Suomesta on valmisteilla vastaava lustokalenteri. - Muutakin proksitietoa kuin puulustoja on menestyksekkäästi käytetty lustokalentereiden laadintaan. Geologien kanssa on tutkittu mm. maakerrostumien maalustoja. - Neulasvuosikertamenetelmällä on voitu kartoittaa neulasvuosikertojen esiintymiset vuoden päähän. - Lustonmittausraporttisarjassa on päästy numeroon Lustonmittaajan käsikirja on kehittynyt maailmalla arvostetuksi tietopaketiksi - Laboratorio harjoittaa rahassa mitaten tuntuvaa maksullista palvelutoimintaa. - Rovaniemen laboratorion lisäksi on perustettu uudet yksiköt Helsinkiin ja Joensuuhun, jotka ovat painottuneet omiin erityiskysymyksiinsä. Joensuun lustolaboratorio toimii yhteistyössä Joensuun yliopiston lustolaboratorion (tri P. Zetterberg) kanssa - Suomen metsien kasvunvaihtelua seurataan suoraan mikrotietokoneen näytöltä reaaliaikaisesti elektronisella kasvupantajärjestelmällä. Antureina on kasvupantaa 100 männikössä ja 100 kuusikossa maan eri osissa. VIITTEET: Eronen, M Muuttuva ilmasto (The changing climate). Terra 102 (4):