Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Samankaltaiset tiedostot
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Keski-Suomen energiatase 2016

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Keski-Suomen energiatase 2014

Energian tuotanto ja käyttö

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Jyväskylän energiatase 2014

Kainuun bioenergiaohjelma

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Jyväskylän energiatase 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Primäärienergian kulutus 2010

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Metsäbioenergia energiantuotannossa

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT


Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu

Energiapoliittisia linjauksia

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Energiatuki Kati Veijonen

Bioenergia ry

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Riittääkö puuta kaikille?

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Bioenergialiiketoiminta - rahoittajan näkökulma

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Energian hankinta ja kulutus

Energia, ilmasto ja ympäristö

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness , Kotkan Höyrypanimo

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Fossiilisesta öljystä vapaa maakunta

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Energian hankinta ja kulutus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Energian hankinta ja kulutus

Transkriptio:

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT

ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT

ISBEO VISIO 2020 Itä-Suomi tunnetaan bioenergian, erityisesti metsäbioenergian, käytön maailmanluokan osaajana ja edelläkävijänä. Uusiutuvan energian osuus alueen loppuenergian kulutuksesta on lähes 80 %. Energiaa käytetään tehokkaasti ja energiantuotantosektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat esimerkillisen matalalla tasolla. Lämmön ja sähköntuotannon suhteen alue on lähes energiaomavarainen. Kansainvälisesti verkottunut vihreä liiketoiminta muodostaa alueen merkittävimmän tuotannonalan ja toimijaverkoston. Itä-Suomi on merkittävä metsäenergiapankki, ja alueen luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla

OHJELMAAN KIRJATTU YHTEINEN TAHTOTILA: Itä-Suomi haluaa toimia yhteistyössä ja eturintamassa Vahvasti uusiutuen Kestävästi Alueen erityispiirteet huomioiden Taloudellisesti kannattavasti ja menestyen Hyödyntäen avautuvat mahdollisuudet

Maakuntaliittovetoisella Itä-Suomen bioenergiaohjelmalla 2020 halutaan vaikuttaa vähintään seuraaviin tekijöihin: Päätöksentekijöihin Toimijakenttään Strategioihin ja ohjelmiin (rahoitus ym.) Mielikuvaan Itä-Suomesta Aluetalouden kasvuun

ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT

ITÄ-SUOMEN ERITYISVAHVUUDET Uusiutuvan energian (puuenergian) tuotanto ja käyttö Bioenergian, erityisesti metsäenergian raaka-ainevarat Metsä- & metsäenergia-alan tutkimus-, koulutus- ja teknologiaosaaminen. Bioenergiantuotannon ja -käytön vaikutusten tutkimus

ENERGIANTUOTANNON NYKYTILA - ITÄ-SUOMI 2010 Loppukulutuksesta 56 % uusiutuvia! ITÄ-SUOMI 2010 Puuenergiasta noin 55 % on teollisuuden liemiä Suomi 2010 Uusiutuvien osuus nousi Itä- Suomessa 0,3 % vuosina 2008-2010, Samaan aikaan energiankäyttö kasvoi 4 %

ENERGIANTUOTANNON NYKYTILA VERTAILUA ITÄ-SUOMI 2008 ja 2010 Energia 2008 2010 Uusiutuva sähkö 8 029 7160 Puuenergia 27 408 29420 Lämpöpumput 514 1273 Muut uusiutuvat* 898 800 Lämmitysöljy 3 301 2967 Turve 4 408 4704 Liikenne** 7 290 6931 Moottoripolttoöljy** 1 708 1999 Muut ei uusiutuvat 720 529 Uusiutumaton sähkö*** 8 583 10500 Maakaasu 3 800 3261 Yhteensä 66 659 69544 Uusiutuvan osuuden lisääntymiselle selittävänä tekijänä mm. lämmitysöljyn ja maakaasun käytön vähentyminen! Uusiutuvan energian osuus, % 55,3 55,6 * ) Sisältää myös liikenteen polttoaineen bio-osuuden v. 2010 **) Sisältää vain liikenteen polttoaineen fossiilisen osuuden v. 2010 ***) Tuontisähkön mukana tullut uusiutumaton osuus

Puun energiakäyttö (Metla 2010) asukasta kohden 2009 (MWh/as.) Itä-Suomen osuus Suomen metsähakkeen korjuupotentiaalista (Laitila/Metla)

Itä-Suomi on yhtä kuin Metsä-Suomi ja samalla maailmanluokan metsäklusterikeskittymä - Metsät (2/3 pinta-alasta) hallitsevat Itä-Suomea - Metsäsektori työllistää Itä-Suomessa noin 25 000 htv - Puunjalostusteollisuuden liikevaihto liikkuu noin 5 miljardin euron luokassa. - Koko metsäklusterin puunkäyttö Itä-Suomessa on yli 20 milj. m3/v. - Vuoden 2010 puuston vuosikasvusta Suomessa Itä-Suomen osuus oli 38 %. - Itä-Suomen metsien hiilinieluvaikutus on merkittävä. Metsien puuston hiilinieluvaikutus vuonna 2009 Itä-Suomessa oli yhteensä yli 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. -Itä-Suomen metsäenergiavarat ovat kolmannes koko Suomen korjuupotentiaalista

Itä-Suomi Metsä-Suomi on metsäenergian käytön edelläkävijä - Itä-Suomessa uusiutuvien osuus (2010) energiankäytöstä on 56 % eli lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna (28 %) - Uusiutuvien osuuden tavoite 2020 on 78 % (Suomi 38 %) - Metsäenergiavaroistaan Itä-Suomi käyttää nyt vain viidenneksen. - Tavoitteena on kolminkertaistaa metsäenergiankäyttö - loput vientiin - Omavaraisuusaste sähkön ja lämmön tuotannossa (61 %) oli vuonna 2010 kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna (30 %), tavoite on 83 %.

300 Vertailulukuja Itä-Suomesta, kun ka. Suomessa 100 % 250 200 % 150 100 50 0 Suomi Itä-Suomi

ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) Uusiutumisen eväät

Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteet 1) Energiansäästö & Energiatehokkuus 2) Uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiaomavaraisuus 3) Hajautettu energiantuotanto 4) Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut osaaminen 5) Osaamisen tunnistaminen & Viestintä

Energiansäästö & Energiatehokkuus Energiankulutuksen 10 % vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä (kansallisesti 20 % perusuran mukaisesta tavoitteesta) Kansallisesti ja Itä-Suomessa esimerkiksi 2008-2010 energian kokonaiskulutus kasvoi noin 4 %!

ENERGIANTUOTANTO ITÄ-SUOMESSA 2020 Uusiutuvien tavoite loppukulutuksesta noin 78 % Fossiiliset lämmön- ja sähköntuotannossa 7 % Turve 5 % Fossiiliset liikenteessä 8 % Liikenteen uusiutuvat 5 % Muu uusiutuva (ml. kierrätyspolttoaineet) 4 % Tuulivoima 1 % Vesivoima 7 % Puuenergia 62 % Biokaasu 1 % Kuva 2. Ehdotus tavoitteeksi Itä-Suomen primäärienergiantuotannon jakaumasta vuonna 2020

Mitä tarkoittaa käytännössä? Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto (puulla) lisääntyy Energiatehokkuuden parantamisella ja energiansäästöllä vähennetään kokonaisenergiankulutusta (10 %) Fossiilisten lämmitysöljyn, sähkön, maakaasun ja liikennepolttoaineiden sekä turpeen käyttö vähenee yhteensä -16 TWh Uusiutuvan energian lisäys +13 TWh, merkittävimmät - Metsähakkeesta + 5,2 TWh, uusiutuvia liikenteeseen +1,7 TWh, mustalipeä +1,5 TWh, teollisuuden sivutuotteet +1,5 TWh, lämpöpumput +1 TWh, polttopuu +0,8 TWh, tuulivoima +0,5 TWh, pelletti +0,4 TWh, biokaasu +0,4 TWh

Mitä tarkoittaa käytännössä? - Pelkästään metsähakkeen hankinta ISBEO 2020 tavoitetasolla työllistää Itä- Suomessa 910 htv, välillisesti jopa 2100-200 M jää Itä-Suomeen, jos öljyä korvataan metsähakkeella ISBEO 2020 tavoitetason mukaisesti

ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT

Eväitä uusiutumiselle näyttää olevan, keskeistä A) Tahtotila B) Resurssit C) Osaaminen D) Investoinnit Eli bioenergiapäivän puheenaiheet

Itä-Suomi Osaamisketju kannolta kattilaan mukaan lukien vaikutukset Esimerkkejä teknologiaosaamisesta: - Metsäenergian tuotantoon ja kuljetukseen liittyvät koneet ja laitteet (P-K, P-S) - Tulisijat (P-K) - Voimalaitoskattilat (P-S /Varkaus) - Sähkökäytöt (E-K/LUT) - Mittausteknologiaa (Kainuu) Koulutusta koko ketjussa: - Peruskoulussa: Eno -verkkokoulu - Ammattioppilaitoksissa: metsäenergian korjuu - Ammattikorkeakouluissa: metsäenergian hyödyntäminen, lämpöyrittäjyys - Yliopistoissa: polttoainevarat, niiden hyödyntäminen ja vaikutukset Alueen muut toimijat /osaaminen - Tutkimuslaitokset METLA, EFI, SYKE, MTT, OSKE : erityisosaamista

Investointeja on suunnitteilla!

LOPUKSI Ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää verkostoja, yhteistyötä sekä pitkäjänteistä perustyötä - yrityksissä - koulutus- ja tutkimuslaitoksissa - kehittämisorganisaatioissa ja - kokonaisuutena kentällä

Yhteistyössä ja herkällä korvalla! KIITOKSIA! Pasi Pitkänen