Talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointi. Esitelmä ICC/Finland Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointi Esitelmä ICC/Finland 4.12. 2012 Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Esityksen sisältö VATTAGE ja VERM Ennakoinnin taustaa Makroennusteiden päivitys Toimialaennusteiden päivitys Julkisen tuotannon aineisto Keskeiset tulokset neljä skenaariota Alueelliset ennakointitulokset

VATTAGE- ja VERM-mallit Laskennallisia yleisen tasapainon malleja (AGE) Perustuvat laajaan tietokantaan Työvoima koulutusaloittain ja toimialoittain, pääoma toimialoittain Väestö ikäryhmittäin Keskeiset julkiset sektorit Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen (rekursiivinen, mutta odotukselliset tarkastelut mahdollisia) Toimialakohtaiset pääomakannat Julkinen ja yksityinen velka, kauppa- ja vaihtotase Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkiset sektorit noudattavat politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Mallit mahdollistavat hyvinvointitarkastelun

VATTAGE- ja VERM-mallit Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä (VATT:n ennakointiraportit) Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti (VATTAGE-dokumentti) Monte Carlo epävarmuuksien (esim. ilmasto-) tai politiikan suhteen Parametrisointi perustuu ekonometriaan (YRTTI ja TUJA-aineistot) ja havaittuihin politiikkavasteisiin (VATT vuosikirja 2011) Linkit teknologia- ja maailmantalousmalleihin (NEP, Low Carbon Finland: TIMES, GTAP) Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille pian netissä!

VATT-mallien sovelluksia Ilmastostrategia, päästökauppa (2007, 2008, 2011) Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia taloudelliset skenaariot vuoteen 2050 (2005) Globaalit skenaariot (NEP 2006-2011, Energy Visions 2050, APRAISE, Low Carbon Finland) Energia-alojen kehitys matalien päästöjen taloudessa (2009) Ympäristöpolitiikat ja julkisen talouden kestävyys (VM, Economic Strategy of Finland 2007) Uusiutuvien energiamuotojen tuet (2007,2008, 2011) Suurten infrastruktuuri-investointien vaikutukset (2004-7) Kuntamenojen kehitys (2008, 2009, 2011) muuttoliike, ikä-riippuvaiset menot jne. Odotukset veromuutosten ennakointivaikutukset (VM) Verotuksen hyvinvointikustannukset (2011, 2012) Verotuksen tulonjakovaikutukset (energiaverot, ALV, 2009, 2010, 2011) Alueellisen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset (metsäteollisuus, alueellistaminen, energia, maanpuolustus, ilmastoriskit) 5

Kuvio 1 Tasapainomallin rakenne Teoria Käyttäytymissäännöt Reaaliset ja rahamääräiset virrat Kuluttaja Yritykset Kulutuskysyntä Työn tarjonta Säästäminen Kulutus Työ Tuotannontekijätulot Kulutusmenot Verot ja tuet Tulonsiirrot Investoinnit Hyödynmaksimointiongelma Voitonmaksimointiongelma Tuotteiden hinnoittelu Työvoiman kysyntä Pääoman kysyntä Välituotteiden kysyntä Tuotanto Tuotannontekijöiden käyttö Myyntitulot Tuotannontekijöiden korvaukset Verot ja tuet Investoinnit Julkinen sektori Politiikkatavoitteet Työvoiman kysyntä Pääoman kysyntä Välituotteiden kysyntä Verotus ja tulonsiirrot Palveluiden tuotanto Tuotannontekijöiden käyttö Tuotannontekijöiden korvaukset Verot Tulonsiirrot Muu maailma Eksogeeninen Vientikysyntä Tuontitarjonta Maailmanmarkkinahinnat Tuontimenot Vientitulot Pääomavirrat

Kansantalouden tilinpito matriisimuodossa (NAM) 1. Tavaroiden ja palvelujen käyttö 2. Tuotanto 3. Tulon muodostus 4. Ensitulon jako 5. Tulojen uudelleenjako 6. Käytettävissä olevan tulon käyttö 7. Pääoma 8. Kiinteän pääoman bruttomuodostus 9. Rahoitus 10. Muu maailma 11. Yhteensä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. Kaupan ja kuljetuksen Välituote- Kulutusmenot Varastojen Pääoman Tavaroiden ja bruttolisät käyttö muutos palvelujen vienti muodostus Tuotos Arvon Palkansaajakorvaukset muualta Verot lisäys Tulonvähennettynä muodostus Omaisuustulot Muualta saadut omaisuustulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla tuotetuilla kansantulo Tulonsiirrot Tulonsiirrot muualta Tavaroiden ja palvelujen tuonti Palkansaaja korvaukset muualle Käytettävissä oleva tulo Muualle maksetut omaisuus- tulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla Kotitalouksien eläkerahastoosuuksien Säästäminen Pääomasiirrot Kiinteän pääoman muodostus Muualle maksetut Rahoitusvarojen hankinta kotitalouksien eläke- Pääomasiirrot muualle rahastojen oikaisut Muualta saadut kotitalouksien eläkerahastojen oikaisut Pääomasiirrot muualta Rahoitusvarojen hankinta Nettolainaus muualta Vaihtotase

Factor income Capital Income Labour Income Income taxes Income Transfers Value added Total supply Intermediate demand Final Demand Intermediate demand (COM x IND x SRC) Investment demand (COM x IND x SRC) Consumption demand (COM x SRC) Export demand (COM x DEST) Public demand (COM x SRC) Distribution margins for intermediate demand (COM x IND x SRC x MAR ) Distribution margins for investment demand (COM x IND x SRC x MAR ) Distribution margins for consumption demand (COM x SRC x MAR) Distribution margins for export demand (COM x MAR) Distribution margins for public demand (COM x SRC x MAR) Taxes on intermediate demand (COM x IND x SRC) Taxes on investment demand (COM x IND x SRC) Taxes on consumption demand (COM x SRC) Taxes on Export demand (COM x DEST) Taxes on capital (IND) Taxes on labour (IND) Public sector Taxes on output (IND) Capital use (IND) Domestic savings Labour use (IND) Land use (IND) Private sector disposable income Foreign sector

VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN 1995-2004 2005-2010 skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog. 2016-> Eksog. 2016-> Eksog. 2016-> ENDOGEENINEN 2015-2025 Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala- ja maakuntataso Työllisyys KT-tiedot Investoinnit KT-tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 9

Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuote = tuottavuus * F(pääoma, työpanos) Eli kansantuote on työpanoksen monikerta! Työpanos riippuu työllisyys- ja työhönosallistumisasteista sekä työikäisen väestön määrästä Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta

Skenaarioiden päivitys Makrot KO:n ennusteet Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2012) Toipuminen huomattavasti hitaampaa AWG (2060 asti) Ei suuria muutoksia (2012) Historiatieto Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012) Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti) Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012) Muut lähteet Energiaintensiivinen teollisuus VTT/TEM (2012) Palvelut STM Talouspolitiikka Säästötoimet makrotasolla, pitkien korkojen nousu Velkasuhde kasvaa mutta ei räjähdä tarkastelujaksolla

Skenaarioiden päivitys Energia- ja ilmastopolitiikka Päästökauppa Ilmaisjaosta huutokauppaan Energiaverouudistus 2012 Uusiutuvan energian tuet Sopeutumistuki kehitysmaille Ydinvoima Energiansäästö Liikenne

Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen tulevaisuudessa? Vientikysynnän supistuminen ei selity ainoastaan hintakilpailukyvyn heikkenemisellä vientisektorin rakenteelliset ongelmat sekä globaali kokonaiskysynnän väheneminen voidaanko olettaa kysynnän palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle? Investointikysyntä on riippuvaista ensisijaisesti taloudellisen epävarmuuden määrästä, investointihalukkuuden kehityksestä sekä rahoituksen saatavuudesta kasvun mahdollisuudet olemassa 13

Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen tulevaisuudessa? Yksityisen kulutuskysynnän kasvu riippuu käytettävissä olevien tulojen kasvusta sekä kotitalouksien kulutushalukkuudesta työllisyyden kasvu ja kuluttajien luottamus määrittelevät näkymät suotuisat eurokriisistä huolimatta Julkisen kulutuskysynnän kasvu riippuvaista sekä hyvinvointivaltion instituutioista että poliittisista päätöksistä ilman suuria muutoksia kysynnän kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden merkityksen kasvu 14

Toimialarakenteen murros finanssikriisin aikana Kysyntärakenteissa tapahtuneiden muutosten peilikuva Teollisuustuotannon taso edelleen vuonna 2011 selvästi finanssikriisiä edeltänyttä aikaa matalammalla Yksityisen palvelutuotannon kasvu ollut suhteellisen nopeaa finanssikriisin aiheuttaman taantuman jälkeen Julkisyhteisöjen palveluiden arvonlisäys pysynyt ennallaan Alkutuotannossa finanssikriisin vaikutukset hyvin pieniä 15

2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 Employment Population Population under 15 Population 15-64 Population 65-74 Population 75-1000000 0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 80 Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun perusuralla (kasvu vuodesta 2004, %) 70 60 50 40 30 20 10 0-10 Tekninen kehitys Voitot Työ ja pääoma Hyödykeverot 17

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 120 Kansantuote perusuralla (kasvu vuodesta 2004) 100 80 60 40 20 0-20 -40 18 Kansantuote yhteensä Kulutuskysyntä Investoinnit Vienti Tuonti Julkinen kysyntä

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 100 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun perusuralla (kasvu vuodesta 2004, %) 80 60 40 20 0-20 Kulutuskysyntä Investoinnit Julkinen kysyntä Varastot Vienti Tuonti 19

% Talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2025 asti eri skenaarioissa 100,0 2,3 1,4 1,4 1,3 3,0 90,0 10,9 11,2 11,3 10,8 10,9 Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 80,0 12,0 13,8 13,7 12,9 12,8 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala 70,0 60,0 50,0 3,7 3,5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,1 3,9 5,9 4,5 4,7 4,6 5,3 5,2 4,2 3,4 4,6 4,5 4,0 4,4 3,9 5,5 4,1 4,8 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito 40,0 20,7 19,5 19,8 20,0 19,8 Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 30,0 5,2 5,2 5,2 4,8 5,2 Rahoitus ja liike-elämän palvelut 20,0 Rakentaminen 10,0 23,8 21,8 23,1 25,9 23,0 Teollisuus Alkutuotanto 0,0 3,2 2,6 2,7 3,6 2,6 2005 2025 (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 2025 (PÄIVITYS) 20

Johtopäätökset Perusuran lisäksi vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkastelu tarpeellista Pienetkin muutokset talouden kannalta keskeisissä muuttujissa saavat aikaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia Sekä kysyntä- että tarjontapuolen tekijöillä vaikutus Suomen talouden rakenteelliseen kehitykseen Esimerkkinä kysynnän syrjäytymisvaikutus Työhönosallistumisaste ja työllisyysaste Minkälaiset kehitysurat ovat finanssi- ja eurokriisin jälkeen realistisia? 21

Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti Talouskasvu selvästi hitaampaa kuin 2000-luvun alussa Vientikysynnän osuus kokonaiskysynnästä vähenee oleellisesti Tuottavuuden kasvu jää hitaammaksi, kun toimialarakenne tuottavuuden kasvulle epäsuotuisampi kuin aiemmin Merkittävin osuus kasvusta peräisin yksityisen kulutuskysynnän kasvusta, joka silti hitaampaa kuin 2000-luvulla työvoiman määrän supistuminen Investointikysyntä ja julkinen kulutuskysyntä kasvavat suurin piirtein 2000-luvulla havaittua vauhtia 22

Skenaariotarkastelu Perustana Eurooppa 2020 kasvustrategia Lissabonin strategia Lähtökohtana päivitetty perusura finanssikriisin jälkeiset rakenteet Oletetaan Lissabonin strategiassa esitettyjen tavoitteiden toteutuvan monipuoliset politiikkatoimet sekä taloudellisen epävarmuuden väheneminen 23

Lissabonin strategia Lissabonin strategian keskeiset tavoitteet Euroopan Unionista maailman kilpailukykyisin talousalue Työllisyysasteen kohoaminen 75 prosenttiin (Suomessa 78 prosenttiin) vuoteen 2020 mennessä Laaja-alainen ilmastopolitiikka kasvihuonepäästöjen supistaminen 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta Uusituvien energiamuotojen lisääminen 20 prosentilla Energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentilla Koulutustason nostaminen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen 24

Kolme skenaariota Tavoitteiden pohjalta kolme skenaariota (ilmastopolitiikka jo perusuralla) Skenaario 1: Työllisyysasteen nousu Vuoteen 2030 mennessä 75 prosenttiin Mallissa työllisyyden kasvu vuosina 2012-2030 0,5 prosenttia nopeampaa kuin perusuralla Skenaario 2: Työllisyysasteen nousu ja kotitalouksien säästämisasteen lasku Suotuisasta työllisyyskehityksestä seuraava epävarmuuden vähentyminen rajakulutusalttiuden nousu Mallissa rajakulutusalttius kasvaa vuosina 2012-2030 0,25 prosenttia nopeammin kuin perusuralla 25

Kolme skenaariota Skenaario 3: Työllisyysasteen nousu ja kotitalouksien säästämisasteen lasku sekä kansainvälisen kilpailukyvyn parantuminen Lissabonin strategian tavoitteet toteutuvat ja eri politiikkatoimet johtavat Suomen talouden kilpailukyvyn parantumiseen tuottavuuden kasvun nopeutuminen + vientihintojen nopeampi kasvu + viennin volyymin nopeampi kasvu Paluu finanssikriisiä edeltäneeseen kasvumalliin Mallissa tuottavuuden vuosikasvu kaikilla toimialoilla vuosina 2012-2030 0,25 prosenttia nopeampaa kuin perusuralla Kaikkien vientihyödykkeiden vientihintojen vuosittainen nousu vuosina 2012-2030 0,5 prosenttia nopeampaa kuin perusuralla 26

Vaikutukset talouskasvuun Perusuralla BKT:n kasvu 2020-luvulla keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa Skenaariossa 1: 2,2 prosenttia Skenaariossa 2: 2,3 prosenttia Skenaariossa 3: 2,7 prosenttia 27

Vaikutukset yksityiseen kulutuskysyntään 28

Vaikutukset vientikysyntään 29

Vaikutukset investointikysyntään 30

Vaikutukset tuotantorakenteeseen 31

Alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up) VERM: alueellistettu VATTAGE-malli VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGEmallin koko maan tasoinen ennuste Ottaa huomioon erot alueellisten tarjonta- ja kysyntätekijöiden kehityksessä Alueelliset lähtökohdat Väestön ja työvoiman kasvu ja rakenne Alueellisesti, ikäryhmittäin Julkinen sektori ja aluepolitiikka Vientinäkymät

Lähtökohtina lisäksi toteutuneet politiikkatoimet 2010-2011 asti: Kunnallisverotuksen muutokset Tuloverot, yhteisövero 2013 kiristys Valtionverotuksen muutokset Tuloverojen kevennykset ALV:n muutokset KELA-maksut 2013 kiristys Valtionosuusjärjestelmän kuvaus kuntatasolta Ekonometriset arviot valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen kulutusmenoista Oma palvelutuotanto

Päivityksen keskeisiä tuloksia -Viennin kehitys lähempänä 2010 perusskenaariota kuin 2011 tavoite- -Kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen korostuvat -Päivitetyssä alueskenaariossa vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa

Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Tavoitteena tarkastella yksityisiä ja julkisia tuottajina erillisinä yksikköinä Palvelutuotannon tulot kuntataloudessa? Vain muutamilla toimialoilla taloudellisesti merkittävää julkista tuotantoa koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, tutkimus- ja kehittäminen näissä jako yksityiseen tuotantoon, valtion tuotantoon ja kuntien tuotantoon (sosiaaliturvarahastot yksityistä tuotantoa) 35

Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Tuotantotoiminnan tulojen merkitys kuntataloudessa suuri Kuntatilastojen hyödyntäminen alueellisessa analyysissa ja julkisen sektorin tilien koko maan tarkastelussa Kohti kokonaisvaltaisempaa kuvaa julkisen sektorin taloudellisesta toiminnasta Oman tuotannon tuotannontekijäkorvaukset (pääoma) muodostaa pääosan kuntatalouden omista tuloista

Palkansaajakorvaukset sektoreittain jaetuilla toimialoilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Yksityinen Valtio Kunnat ja kuntayhtymät

Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (2011) 18 Lappi 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa 35 30 25 2 VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu 20 15 4 KantaHame 10 16 PohjPohjanm 5 5 Pirkanmaa 0 2005 15 KeskiPohjanm -5 6 PaijatHame 2010 2015 2020 14 Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 38

Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 18 Lappi 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa 35 30 25 2 VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu 20 15 4 KantaHame 10 16 PohjPohjanm 5 5 Pirkanmaa 0 2005 15 KeskiPohjanm -5 6 PaijatHame 2010 2015 2020 14 Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 39

Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 1 Uusimaa 19 ItaUusimaa 50 2 VarsinSuomi 45 18 Lappi 40 3 Satakunta 35 17 Kainuu 30 25 4 KantaHame 20 15 16 PohjPohjanm 10 5 5 Pirkanmaa 2005 0 2010-5 2015 15 KeskiPohjanm 6 PaijatHame 2020 2025 14 Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 40

Valtion kulutusmenojen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 1 Uusimaa 20 Ahvenanmaa 200 2 VarsinSuomi 19 ItaUusimaa 180 160 3 Satakunta 140 18 Lappi 120 100 4 KantaHame 80 17 Kainuu 60 40 5 Pirkanmaa 20 2005 0 2010 16 PohjPohjanm -20 6 PaijatHame 2015 2020 2025 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 41

Kuntien kulutusmenojen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa 250 2 VarsinSuomi 19 ItaUusimaa 200 3 Satakunta 18 Lappi 150 100 4 KantaHame 17 Kainuu 50 5 Pirkanmaa 0 2005 2010 16 PohjPohjanm -50 6 PaijatHame 2015 2020 2025 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 42

14000 Julkisten sektorien vajeen muutos koko maan tasolla (MEURO) 12000 10000 8000 6000 4000 S1311 S1313 S1314 2000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-2000 -4000 43

Prosenttiosuus 100% Kuntatalouden menot (MEURO) ja niiden osuus vuonna 2012 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 Uusim aa 2 VarsinS uomi 3 Sataku nta 4 KantaH ame 5 Pirkan maa 6 PaijatH ame 7 Kymenl aakso 8 EtelaKa rjala 9 EtelaSa vo Tulonsiirrot 1103 218 77 99 247 78 98 59 81 100 75 133 66 50 19 180 41 108 12 Muut menot 190 48 28 32 64 25 30 15 32 45 30 28 36 23 14 66 13 36 16 Investoinnit 747 178 79 66 227 85 80 51 59 126 75 119 75 66 32 225 35 91 44 Kulutusmenot 8146 2267 1034 920 2076 836 943 553 804 1144 784 1289 818 786 316 1856 442 1001 247 10 PohjSa vo 11 PohjKa rjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohjan maa 15 KeskiP ohjan m 44 16 PohjPo hjanm 17 Kainuu 18 Lappi 19 ItaUusi maa

Prosenttiosuus 100% Kuntatalouden tulot (MEURO) ja niiden osuus tuloista vuonna 2012 80% 60% 40% 20% 0% -20% 1 Uusim aa 2 VarsinS uomi 3 Sataku nta 4 KantaH ame 5 Pirkan maa 6 PaijatH ame 7 Kymen laakso 8 EtelaK arjala 9 EtelaSa vo Muut tulot -24 16 3 1 1 36 15 6 9 25 23 37 47 35 11 52 26 34 25 Oma tuotanto 860 271 121 101 237 90 83 58 97 127 80 131 92 82 29 178 39 87 7 Valtionosuudet 2247 1019 504 415 1025 493 454 345 454 711 460 664 533 453 180 1014 217 549 184 Verotulot 5386 1407 663 524 1382 596 567 414 433 675 436 747 483 507 197 1039 243 541 277 10 PohjSa vo 11 PohjKa rjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohjan maa 15 KeskiP ohjan m 45 16 PohjPo hjanm 17 Kainuu 18 Lappi 19 ItaUusi maa

Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2010 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut 16.6 19.2 16.8 22.4 18.7 18.9 17.4 18.4 24.4 22.4 23.2 22.0 18.8 17.9 19.2 20.2 27.6 21.0 11.7 18.3 Liike-elämän palvelut 37.5 27.7 22.6 29.0 28.1 28.6 21.3 23.8 27.7 27.4 24.9 28.1 26.8 23.6 25.3 25.5 26.6 22.2 19.5 26.9 Liikenne 14.3 10.2 7.2 6.1 9.1 8.4 17.6 8.2 6.8 8.2 7.8 8.2 7.0 10.2 9.8 9.4 6.5 7.9 5.4 30.7 Kauppa ja majoitus 11.1 7.0 5.7 6.7 7.5 7.3 5.4 6.7 7.8 6.6 5.7 6.9 5.6 5.6 6.4 5.8 6.9 7.5 5.2 6.3 Rakentaminen 3.8 3.4 2.9 3.4 3.9 4.3 4.5 3.5 3.7 3.7 3.7 3.8 3.7 3.3 4.0 4.3 3.5 3.8 3.8 3.9 Energia 2.3 1.9 4.2 1.0 2.1 1.7 2.2 2.0 2.3 1.6 2.0 1.7 1.0 3.6 1.7 1.7 3.5 2.9 5.9 1.7 Konepaja- ja elektroniikka 9.4 17.7 18.6 16.9 16.8 16.0 6.2 5.8 8.4 10.2 12.4 11.7 19.7 17.3 12.3 19.0 5.2 13.0 9.7 4.0 Muu energiaintensiivinen 1.9 5.4 8.8 5.5 4.6 4.9 4.1 3.8 2.2 3.0 3.6 2.1 2.2 4.5 8.0 3.5 0.8 6.5 31.4 1.2 Metsäteollisuus 2.3 1.4 6.4 3.4 6.0 5.0 16.9 20.2 4.5 6.9 6.3 9.3 2.4 5.2 1.9 3.6 5.4 7.8 2.6 1.4 Alkutuotanto 0.8 6.1 6.8 5.6 3.3 4.9 4.4 7.5 12.2 10.2 10.5 6.2 12.8 8.8 11.3 7.2 14.1 7.4 4.9 5.7 10 PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m 46 17 Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2015 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut 17.6 20.2 17.7 22.8 18.9 19.8 17.8 18.1 26.4 22.5 24.4 22.3 19.0 16.8 19.2 22.0 27.3 21.5 11.4 18.9 Liike-elämän palvelut 38.8 29.6 24.5 31.0 30.4 31.2 22.7 26.1 29.4 29.5 26.8 30.3 28.8 26.1 27.6 26.7 28.7 24.0 22.5 29.3 Liikenne 14.0 10.1 7.6 6.3 9.3 8.4 17.4 8.3 7.0 8.4 8.1 8.4 7.0 10.3 9.7 9.6 6.9 8.3 5.7 27.2 Kauppa ja majoitus 10.2 6.5 5.4 6.2 6.7 6.8 5.1 6.2 7.7 6.1 5.5 6.4 5.0 4.9 5.7 5.4 6.7 7.3 4.6 5.9 Rakentaminen 4.2 3.8 3.3 3.6 4.2 4.6 5.0 4.0 3.7 4.0 3.9 4.1 3.7 3.6 4.2 4.7 3.9 4.4 4.7 4.3 Energia 1.8 1.5 3.3 0.9 1.6 1.3 1.7 1.6 1.7 1.2 1.5 1.3 0.8 2.8 1.4 1.3 2.6 2.3 5.0 1.4 Konepaja- ja elektroniikka 8.9 16.2 18.2 16.5 16.1 14.9 6.4 6.3 7.5 9.9 11.6 11.2 19.1 16.9 12.6 17.5 4.7 13.0 11.3 4.5 Muu energiaintensiivinen 1.7 4.5 7.0 4.3 4.1 4.2 3.5 3.4 1.7 2.5 3.1 1.8 1.7 4.2 6.1 2.7 0.7 4.8 26.3 1.1 Metsäteollisuus 2.0 1.2 5.6 2.8 5.2 4.0 15.3 18.1 3.3 5.8 5.0 7.8 1.9 4.7 1.6 3.0 4.8 6.9 2.6 1.3 Alkutuotanto 0.8 6.4 7.5 5.7 3.5 4.8 4.9 8.0 11.5 10.3 10.1 6.4 13.0 9.7 11.8 7.1 13.7 7.4 5.9 6.2 10 PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m 47 17 Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2020 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut 19.9 23.0 20.4 25.3 22.2 22.2 19.5 20.7 28.1 24.8 27.1 25.3 21.0 19.9 21.3 26.4 28.8 24.8 14.1 22.2 Liike-elämän palvelut 39.6 31.7 27.3 33.4 32.6 33.8 25.2 29.0 32.0 31.9 29.4 32.6 31.3 28.7 30.0 28.1 31.2 26.6 25.5 32.2 Liikenne 12.5 9.5 7.5 6.0 8.8 8.2 16.9 8.1 6.8 8.1 7.8 8.1 6.6 9.9 9.1 9.2 6.6 8.1 5.5 22.2 Kauppa ja majoitus 12.0 7.5 6.5 7.2 7.8 7.9 6.1 7.5 9.0 7.1 6.4 7.5 5.9 5.9 6.6 6.2 7.8 8.9 5.6 6.7 Rakentaminen 4.0 3.5 3.3 3.3 4.0 4.2 5.4 4.0 3.4 3.8 3.8 3.9 3.3 3.5 3.9 4.5 3.7 4.5 4.9 3.9 Energia 1.4 1.2 2.6 0.7 1.3 1.0 1.4 1.3 1.3 0.9 1.1 1.0 0.6 2.2 1.1 1.0 2.0 1.8 4.0 1.1 Konepaja- ja elektroniikka 7.1 13.3 16.1 14.2 13.0 12.6 5.9 5.6 6.4 8.4 9.5 9.0 17.0 13.9 11.3 14.2 3.8 11.0 10.7 4.2 Muu energiaintensiivinen 1.3 3.4 4.5 2.7 3.1 3.0 2.9 2.5 1.2 1.8 2.3 1.3 1.1 3.1 4.7 1.7 0.5 2.4 22.0 0.9 Metsäteollisuus 1.5 0.9 4.5 2.0 3.9 2.8 12.0 14.0 2.2 4.2 3.6 5.7 1.3 3.6 1.2 2.3 3.8 5.4 2.0 0.9 Alkutuotanto 0.7 6.0 7.3 5.1 3.2 4.2 4.7 7.3 9.8 9.1 8.9 5.6 11.9 9.2 10.8 6.4 11.7 6.6 5.7 5.6 10 PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m 48 17 Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2025 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut 20.3 23.4 21.1 25.7 23.0 22.6 19.7 21.1 27.8 24.9 27.2 25.8 21.1 20.6 21.3 27.5 28.4 25.6 14.8 23.0 Liike-elämän palvelut 40.4 33.6 29.5 35.1 34.6 35.8 27.0 31.3 34.0 33.8 31.6 34.5 33.2 30.8 31.8 29.7 33.3 28.6 27.7 34.3 Liikenne 12.0 9.4 7.5 6.0 8.8 8.3 17.1 8.1 6.9 8.1 7.9 8.1 6.5 9.8 9.0 9.2 6.6 8.1 5.5 20.1 Kauppa ja majoitus 13.7 8.4 7.5 8.2 8.9 9.0 7.0 8.6 10.2 8.1 7.3 8.5 6.7 6.8 7.5 7.0 8.9 10.3 6.4 7.5 Rakentaminen 3.4 3.0 3.0 2.8 3.5 3.4 5.0 3.5 2.8 3.3 3.4 3.4 2.8 3.1 3.2 3.9 3.3 4.1 4.3 3.3 Energia 1.2 1.1 2.3 0.6 1.1 0.9 1.2 1.1 1.1 0.8 1.0 0.8 0.5 1.9 0.9 0.9 1.7 1.6 3.5 1.0 Konepaja- ja elektroniikka 6.1 11.7 14.8 13.1 11.2 11.4 5.6 5.3 5.8 7.7 8.5 7.8 16.2 12.3 10.7 12.4 3.3 9.7 10.5 4.2 Muu energiaintensiivinen 1.1 2.8 3.2 1.9 2.6 2.4 2.5 2.0 0.9 1.4 1.9 1.0 0.7 2.5 4.3 1.3 0.4 1.2 19.9 0.7 Metsäteollisuus 1.2 0.7 3.9 1.6 3.2 2.2 10.2 11.9 1.7 3.3 2.9 4.7 1.0 3.1 0.9 1.9 3.3 4.6 1.7 0.8 Alkutuotanto 0.6 5.8 7.3 4.8 3.1 4.0 4.6 7.0 9.0 8.6 8.3 5.3 11.3 9.0 10.4 6.2 10.8 6.2 5.7 5.3 10 PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m 49 17 Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

Lissabonin tavoitteet -Työllisyysaste koko maassa nousee 75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä - Aluetasolla työllisyysasteen nousu ei voi toteutua ilman maassamuuttoa - Alueellistetussa Lissabon-skenaariossa oletetaan, että työllisyysasteen nousuun liittyy työvoiman liikkuvuutta - Työllisyysasteen nousu ja maassamuutto mahdollistavat perusuraa nopeamman kasvun - Kasvu suuntautuu ennen kaikkea vientiin ja investointeihin

Työllisyyden kasvu perusuralla ja maassamuuttoskenaariossa 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa 25.0 2 VarsinSuomi 19 ItaUusimaa 20.0 3 Satakunta 15.0 18 Lappi 10.0 4 KantaHame 5.0 17 Kainuu 0.0-5.0-10.0 5 Pirkanmaa 2010 PERUS 2015 PERUS 2015 MM 16 PohjPohjanm -15.0 6 PaijatHame 2020 PERUS 2020 MM 2025 PERUS 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2025 MM 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 51

Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 1 Uusimaa 19 ItaUusimaa 50 2 VarsinSuomi 45 18 Lappi 40 3 Satakunta 35 17 Kainuu 30 25 4 KantaHame 20 15 16 PohjPohjanm 10 5 5 Pirkanmaa 2005 0 2010-5 2015 15 KeskiPohjanm 6 PaijatHame 2020 2025 14 Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 52

Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Lissabon) 1 Uusimaa 19 ItaUusimaa 50 2 VarsinSuomi 45 18 Lappi 40 3 Satakunta 35 17 Kainuu 30 25 4 KantaHame 20 15 16 PohjPohjanm 10 5 5 Pirkanmaa 2005 0 2010-5 2015 15 KeskiPohjanm 6 PaijatHame 2020 2025 14 Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 53

Tasoero perusuraan, prosenttia 9.0 Kansantuotteen kasvu perusuraan verrattuna (Lissabon) 8.0 7.0 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 0.0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Yksityinen kulutus 0.1 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0 1.1 1.3 1.4 Investoinnit 0.1 0.3 0.5 0.7 0.9 1.0 1.2 1.4 1.6 1.7 1.9 2.1 2.3 2.5 Julkinen kulutus 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.0 Vienti 0.4 0.7 1.1 1.5 2.0 2.5 3.1 3.7 4.4 5.1 5.8 6.5 7.3 8.1 Tuonti 0.1 0.2 0.3 0.4 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.8 0.9 1.0 1.1 1.2 Työllisyys 0.3 0.6 0.8 1.1 1.4 1.7 1.9 2.2 2.5 2.8 3.0 3.3 3.5 3.8 Kansantuote 0.1 0.3 0.4 0.6 0.8 1.0 1.1 1.3 1.5 1.7 1.9 2.1 2.3 2.5 54

Alueiden kokonaistuotannon kasvu perusuraan verrattuna (Lissabon) 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa 3 2 VarsinSuomi 19 ItaUusimaa 2.5 3 Satakunta 18 Lappi 2 4 KantaHame 1.5 17 Kainuu 1 5 Pirkanmaa 0.5 2015 16 PohjPohjanm 0 6 PaijatHame 2020 2025 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 55

Valtion kulutusmenojen kasvu vuodesta 2004 (Lissabon) 1 Uusimaa 20 Ahvenanmaa 200 2 VarsinSuomi 19 ItaUusimaa 180 160 3 Satakunta 140 18 Lappi 120 100 4 KantaHame 80 17 Kainuu 60 40 5 Pirkanmaa 20 2005 0 2010 16 PohjPohjanm -20 6 PaijatHame 2015 2020 2025 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 56

Kuntien kulutusmenojen kasvu vuodesta 2004 (Lissabon) 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa 250 2 VarsinSuomi 19 ItaUusimaa 200 3 Satakunta 18 Lappi 150 100 4 KantaHame 17 Kainuu 50 5 Pirkanmaa 0 2005 2010 16 PohjPohjanm -50 6 PaijatHame 2015 2020 2025 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 57

14000 Julkisten sektorien vajeen muutos koko maan tasolla (MEURO) (Lissabon) 12000 10000 8000 6000 4000 S1311 S1313 S1314 2000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-2000 -4000 58

0 Julkisten sektorien kumulatiivinen vaje koko maan tasolla (MEURO)(2012) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-200 -400-600 S1311 S1313 S1314-800 -1000-1200 59

Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2015 (Lissabon) 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut 17.4 20.0 17.5 22.6 18.7 19.6 17.6 17.8 26.1 22.2 24.1 22.0 18.8 16.6 19.0 21.7 27.0 21.2 11.2 18.7 Liike-elämän palvelut 38.9 29.7 24.6 31.0 30.4 31.3 22.8 26.1 29.5 29.5 26.8 30.4 28.9 26.1 27.6 26.8 28.7 24.1 22.6 29.4 Liikenne 14.0 10.2 7.6 6.3 9.3 8.4 17.5 8.3 7.0 8.4 8.1 8.4 7.0 10.3 9.7 9.6 6.9 8.4 5.7 27.2 Kauppa ja majoitus 10.1 6.4 5.4 6.1 6.7 6.7 5.1 6.2 7.7 6.0 5.5 6.4 5.0 4.9 5.6 5.4 6.6 7.3 4.6 5.8 Rakentaminen 4.2 3.7 3.2 3.5 4.2 4.5 5.0 3.9 3.7 3.9 3.9 4.1 3.7 3.6 4.2 4.6 3.8 4.4 4.7 4.3 Energia 1.8 1.6 3.3 0.9 1.6 1.3 1.8 1.6 1.7 1.2 1.5 1.3 0.8 2.9 1.4 1.3 2.6 2.3 5.0 1.5 Konepaja- ja elektroniikka 9.0 16.3 18.3 16.6 16.2 15.0 6.5 6.3 7.6 10.0 11.7 11.3 19.1 17.0 12.7 17.7 4.7 13.1 11.3 4.5 Muu energiaintensiivinen 1.7 4.5 7.0 4.4 4.2 4.2 3.6 3.4 1.7 2.5 3.2 1.8 1.7 4.2 6.1 2.8 0.7 4.9 26.4 1.2 Metsäteollisuus 2.0 1.2 5.6 2.8 5.2 4.0 15.4 18.2 3.4 5.8 5.1 7.8 1.9 4.7 1.6 3.1 4.8 6.9 2.6 1.3 Alkutuotanto 0.8 6.5 7.5 5.8 3.6 4.8 5.0 8.1 11.7 10.4 10.3 6.4 13.2 9.8 11.9 7.2 13.9 7.5 5.9 6.2 10 PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m 60 17 Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2020 (Lissabon) 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut 19.5 22.4 19.9 24.8 21.7 21.7 19.0 20.1 27.5 24.2 26.4 24.7 20.5 19.4 20.7 25.7 28.1 24.1 13.7 21.7 Liike-elämän palvelut 39.9 31.9 27.4 33.5 32.8 34.0 25.3 29.1 32.1 32.1 29.5 32.8 31.5 28.8 30.2 28.3 31.4 26.7 25.6 32.4 Liikenne 12.6 9.6 7.5 6.1 8.9 8.2 17.1 8.1 6.8 8.1 7.9 8.1 6.6 9.9 9.2 9.2 6.7 8.2 5.6 22.3 Kauppa ja majoitus 11.8 7.4 6.4 7.1 7.7 7.8 6.1 7.4 8.9 7.0 6.4 7.4 5.8 5.8 6.5 6.2 7.7 8.8 5.5 6.7 Rakentaminen 4.0 3.5 3.3 3.3 4.0 4.1 5.3 3.9 3.3 3.7 3.8 3.8 3.3 3.5 3.8 4.4 3.6 4.4 4.7 3.9 Energia 1.4 1.2 2.7 0.7 1.3 1.0 1.4 1.3 1.3 0.9 1.1 1.0 0.6 2.3 1.1 1.0 2.1 1.8 4.1 1.2 Konepaja- ja elektroniikka 7.3 13.5 16.3 14.4 13.2 12.8 5.9 5.7 6.5 8.6 9.7 9.2 17.1 14.1 11.4 14.5 3.9 11.2 10.7 4.3 Muu energiaintensiivinen 1.3 3.4 4.5 2.8 3.2 3.1 2.9 2.6 1.2 1.8 2.4 1.3 1.1 3.2 4.8 1.8 0.5 2.5 22.3 0.9 Metsäteollisuus 1.5 0.9 4.5 2.1 3.9 2.9 12.2 14.3 2.3 4.2 3.7 5.8 1.3 3.7 1.2 2.3 3.9 5.5 2.0 1.0 Alkutuotanto 0.7 6.1 7.5 5.3 3.3 4.4 4.8 7.5 10.1 9.4 9.1 5.7 12.2 9.4 11.1 6.5 12.2 6.7 5.8 5.7 10 PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m 61 17 Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2025 (Lissabon) 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut 19.7 22.7 20.3 25.0 22.3 21.9 19.0 20.4 27.1 24.1 26.3 25.0 20.4 19.9 20.5 26.6 27.5 24.7 14.3 22.3 Liike-elämän palvelut 40.8 33.9 29.7 35.3 34.8 36.0 27.2 31.5 34.2 34.1 31.8 34.7 33.4 30.9 32.0 30.0 33.5 28.8 27.8 34.5 Liikenne 12.2 9.5 7.6 6.1 8.9 8.3 17.3 8.2 6.9 8.2 8.0 8.2 6.6 9.8 9.1 9.3 6.7 8.2 5.6 20.3 Kauppa ja majoitus 13.5 8.3 7.4 8.1 8.8 8.9 6.9 8.5 10.0 8.0 7.2 8.4 6.6 6.6 7.4 6.9 8.8 10.2 6.3 7.4 Rakentaminen 3.4 3.0 2.9 2.8 3.5 3.4 4.9 3.4 2.8 3.2 3.3 3.3 2.7 3.1 3.2 3.9 3.2 4.0 4.2 3.2 Energia 1.2 1.1 2.3 0.6 1.1 0.9 1.2 1.1 1.1 0.8 1.0 0.9 0.5 2.0 0.9 0.9 1.8 1.6 3.5 1.0 Konepaja- ja elektroniikka 6.2 11.9 15.0 13.4 11.5 11.7 5.7 5.4 5.9 7.9 8.7 8.1 16.3 12.5 10.8 12.7 3.4 10.0 10.6 4.2 Muu energiaintensiivinen 1.1 2.9 3.3 2.0 2.7 2.5 2.6 2.1 0.9 1.4 2.0 1.1 0.8 2.6 4.4 1.3 0.4 1.3 20.2 0.7 Metsäteollisuus 1.2 0.8 3.9 1.7 3.3 2.3 10.4 12.1 1.7 3.4 3.0 4.8 1.0 3.1 0.9 1.9 3.4 4.8 1.7 0.8 Alkutuotanto 0.7 6.0 7.5 5.0 3.2 4.1 4.8 7.3 9.4 8.9 8.7 5.5 11.7 9.3 10.8 6.4 11.4 6.4 5.8 5.5 10 PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m 62 17 Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

Prosenttiyksikköä perusuraan verrattuna Arvonlisäosuuksien ero perusskenaarioon verrattuna vuonna 2025 (Lissabon) 0.80 0.60 0.40 0.20 0.00-0.20-0.40-0.60-0.80-1.00 1 Uusi maa 2 Varsi nsuo mi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirka nmaa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaak so 8 Etela Karjal a 9 EtelaS avo Alkutuotanto 0.03 0.20 0.22 0.21 0.10 0.15 0.18 0.26 0.40 0.35 0.36 0.20 0.39 0.30 0.40 0.23 0.55 0.27 0.16 0.22 0.17 Metsäteollisuus 0.03 0.01 0.06 0.04 0.07 0.05 0.25 0.27 0.05 0.09 0.08 0.13 0.02 0.05 0.01 0.05 0.08 0.12 0.02 0.02 0.06 Muu energiaintensiivinen 0.03 0.06 0.07 0.06 0.08 0.07 0.06 0.05 0.03 0.04 0.07 0.03 0.02 0.07 0.08 0.04 0.01 0.05 0.30 0.03 0.05 Konepaja- ja elektroniikka 0.15 0.26 0.28 0.30 0.29 0.25 0.08 0.09 0.14 0.18 0.23 0.24 0.18 0.26 0.14 0.35 0.10 0.31 0.07 0.07 0.21 Energia 0.02 0.02 0.04 0.01 0.02 0.01 0.02 0.02 0.02 0.01 0.02 0.02 0.00 0.02 0.01 0.01 0.03 0.03 0.07 0.01 0.02 Rakentaminen -0.03-0.03-0.05-0.06-0.03-0.04-0.11-0.10-0.07-0.08-0.08-0.07-0.03-0.05-0.03-0.09-0.10-0.11-0.13-0.05-0.05 Kauppa ja majoitus -0.20-0.11-0.13-0.10-0.12-0.12-0.12-0.14-0.13-0.12-0.09-0.11-0.13-0.13-0.14-0.09-0.11-0.12-0.11-0.07-0.15 Liikenne 0.16 0.10 0.09 0.07 0.10 0.08 0.20 0.13 0.07 0.09 0.11 0.10 0.04 0.07 0.08 0.13 0.09 0.14 0.05 0.19 0.12 Liike-elämän palvelut 0.34 0.25 0.13 0.20 0.24 0.25 0.13 0.16 0.23 0.20 0.22 0.25 0.16 0.12 0.19 0.28 0.21 0.17 0.11 0.26 0.25 Julkiset palvelut -0.53-0.77-0.72-0.74-0.74-0.71-0.69-0.73-0.74-0.77-0.91-0.78-0.66-0.71-0.75-0.91-0.86-0.86-0.54-0.67-0.68 10 PohjS avo 11 PohjK arjala 12 Keski Suom i 13 Etela Pohja nm 14 Pohja nmaa 15 Keski Pohja nm 16 PohjP ohjan m 17 Kainu u 63 18 Lappi 19 ItaUu simaa 20 Ahve nanm aa Total

Muutos vuodesta 2004, prosenttia 25.0 Työllisyyden kasvu perusuralla ja maassamuuttoskenaariossa 20.0 15.0 10.0 5.0 0.0-5.0-10.0-15.0 1 Uusim aa 2 Varsin Suomi 3 Sataku nta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 PaijatH ame 7 Kymen laakso 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo 10 PohjSa vo 2010 PERUS 7.0 4.7-0.4 4.1 8.0-0.5-3.5-0.9-5.1 2.6-3.8 3.9 3.2 9.1 5.1 4.3-3.9 1.5 13.6 11.2 2015 PERUS 6.7 2.6-4.4 3.8 8.7 0.4-6.8-3.2-5.3 2.4-5.5 3.8 3.4 7.7 4.3 4.1-7.2-2.5 6.4 11.6 2015 MM 7.9 3.8-3.1 4.8 10.0 1.5-5.8-2.2-4.5 3.4-4.6 4.9 4.5 9.1 5.3 5.2-6.4-1.5 7.8 12.6 2020 PERUS 5.1 1.4-8.2 3.9 8.5-0.1-10.3-6.1-5.5 1.6-6.9 3.3 3.0 6.8 4.3 2.9-8.0-5.7 3.5 13.8 2020 MM 7.7 4.0-5.4 6.1 11.5 2.5-8.1-3.8-3.5 3.8-4.9 5.8 5.4 9.9 6.5 5.3-6.3-3.6 6.5 15.9 2025 PERUS 7.1 3.0-9.5 6.5 10.9 1.8-11.2-6.8-3.4 2.8-6.4 4.8 5.1 8.1 6.2 3.7-7.3-6.7 3.9 18.8 2025 MM 11.2 7.1-5.4 9.9 15.7 5.9-7.9-3.2-0.2 6.2-3.3 8.6 8.9 13.0 9.6 7.2-4.6-3.8 8.7 22.1 11 PohjKa rjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohjan maa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjPo hjanm 64 17 Kainuu 18 Lappi 19 ItaUusi maa 20 Ahven anmaa

Työllisyyden kasvu perusuralla ja maassamuuttoskenaariossa 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa 25.0 2 VarsinSuomi 19 ItaUusimaa 20.0 3 Satakunta 15.0 18 Lappi 10.0 4 KantaHame 5.0 17 Kainuu 0.0-5.0-10.0 5 Pirkanmaa 2010 PERUS 2015 PERUS 2015 MM 16 PohjPohjanm -15.0 6 PaijatHame 2020 PERUS 2020 MM 2025 PERUS 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2025 MM 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 65

Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 1 Uusimaa 19 ItaUusimaa 50 2 VarsinSuomi 45 18 Lappi 40 3 Satakunta 35 17 Kainuu 30 25 4 KantaHame 20 15 16 PohjPohjanm 10 5 5 Pirkanmaa 2005 0 2010-5 2015 15 KeskiPohjanm 6 PaijatHame 2020 2025 14 Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 66

Kiitos mielenkiinnosta! Lisää: etunimi.sukunimi@vatt.fi Honkatukia 040-304 5561 Kinnunen 040-304 5504 Ahokas 040-304 5526