BIOMODE LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Pekka Peura Merja Pakkanen Tuukka Järvinen Alpo Kitinoja BIOMODE LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Biokaasun liikennekäyttö Vaasan seudulla Tiivistelmä 3 1. Tavoitteet ja tarkoitus 5 2. Biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa 7 2.1 Arvoketjun yleiset edellytykset ja rakenne 2.2 Biokaasun tuotanto 2.3 Jalostus 2.4 Varastointi ja siirto 2.5 Jakelu 2.6 Käyttö 3. Biokaasun liikennekäytön kannattavuus Vaasassa 17 3.1 Kustannukset 3.2 Tuotot 3.3 Pääoman tarve ja rahoitus 3.4 Kannattavuus 3.5 Omistus ja organisaatio 4. Tausta 26 4.1 Yleisiä taustatekijöitä 4.2 Biokaasu liikennepolttoaineena laatua ja riittävyyttä 4.3 Liikennekäytön markkinapotentiaali LIITE 32 VAASA 2009

2

Tiivistelmä Tämän liiketoimintasuunnitelman tavoitteena on kiteyttää liikeidea, jonka mukaan tuotetaan ja myydään biokaasua liikennepolttoaineeksi Vaasan seudulla. Suunnitelma pyrkii antamaan potentiaalisille investoijille riittävät tiedot päätöksenteon tueksi. Työ on osa BIOMODE hankeohjelman ensimmäistä vaihetta, jonka tavoitteena on käynnistää biokaasun liikennekäyttö Seinäjoen ja Vaasan seuduilla. Samalla pyritään luomaan yhteys muihin vireillä oleviin suunnitelmiin. Pidemmällä tähtäyksellä BIOMODE ohjelman tavoitteena on vähitellen synnyttää uutta biokaasuliiketoimintaa sekä hyödyntää erityisesti pohjalaisen maaseudun biokaasupotentiaalia. BIOMODE hanketta ovat rahoittaneet Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan EAKR-ohjelma, Vaasan kaupunki, Laihian kunta ja VASEK sekä Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Biokaasun liikennekäytön käynnistäminen edellyttää monen ongelman ratkaisemista. Kysyntä ja tarjonta on kyettävä luomaan samalla kertaa, ja jo käynnistysvaiheessa on voitava varmistaa tuotannon ja käytön kriittinen massa. Olennaista on ratkaista ns. muna kana ongelma ( kukaan ei tuota biokaasua ellei kukaan hanki biokaasuajoneuvoja; kukaan ei hanki biokaasuajoneuvoja ellei kukaan tuota biokaasua ). BIOMODE hankkeen tehtävänä on ollut varmistaa, että nämä ehdot voidaan täyttää. Kuitenkin selvää on, että koko järjestelmän elinehto pitkällä tähtäyksellä on se, että kokonaisuus ja sen kaikki osat ovat taloudellisesti kannattavia. Biokaasun liikennekäytön arvoketjuun kuuluvat biokaasun tuotanto, jalostus (puhdistus ja paineistus), siirto ja varastointi, jakelu ja käyttö. Sen rakentuminen Vaasassa perustuu seuraaviin alustaviin neuvotteluihin: Jätehuoltoyhtiö Stormossenin tuottamasta biokaasusta osa jalostetaan liikennekäyttöön. Tässä suunnitelmassa vaihtoehdoiksi on valittu 75 ja 150 Nm 3 /h reaktorikaasua. Jalostettuna ne vastaavat noin 400000 tai 800000 l bensiiniä ja noin 250 tai 500 henkilöauton kulutusta. Vaasassa toimiva Wärtsilän moottorilaboratorio käyttää jalostettua biokaasua niin, että vaadittava menekki voidaan taata. Ajoneuvokäyttäjiä hankitaan aktiivisesti (kaupunki ja muut julkiset organisaatiot, yritykset, taksit, yksityiset) osana hanketta. Biokaasun jakelusta vastaa energiayhtiö St1 jakeluasemallaan Vaasan Palosaarella. Vaasa Vesi asentaa kaasuputken lieteputken yhteyteen välille Palosaari Stormossen. Aikataulusyistä alkuvaiheessa kaasu siirretään kolmella kontilla. Investointien kokonaismäärä 75 Nm 3 /h tuotannolla on 0,8 ja 150 Nm 3 /h tuotannolla noin 1,31 miljoonaa ja käyttö- ja rahoituskulut vastaavasti 166000 ja 247000. Ensimmäisen vuoden kustannuksiksi tulee siten pienemmällä tuotannolla 0,97 ja isommalla 1,38 miljoonaa. Vaasaan perustettava biokaasun liikennekäyttöjärjestelmä näyttää laskelmien perusteella hyvin kannattavalta investoinnilta. Kun biokaasun myyntihinnaksi oletetaan 0,70 /l bens (bensiinilitraa vastaava energiamäärä; alv 0), on jalostuksesta jakeluun ulottuvan arvoketjun takaisinmaksuaika pienemmällä tuotantomäärällä noin 3,7 vuotta ja isommalla tuotannolla noin 2,4 vuotta, ja niissä kassavirta tulee voitolliseksi neljäntenä ja kolmantena vuonna vastaavasti. Autojen suurkäyttäjille (oletuksena ajoa 100000 km, kulutus 8 l/100 km, vertailuhinta 1,25 /l) takaisinmaksuaika on vain 1 vuosi ja vuotuinen säästö polttoainekuluissa 3200. BIOMODE hanke ei voi tehdä päätöksiä järjestelmän toteuttamisesta tai siihen liittyvistä yksityiskohdista. Esimerkiksi kaikki hinta-, investointi- ja käyttökustannustiedot ovat laskelmiin valittuja lähtöoletuksia tavoitteena on ollut valita mahdollisimman oikeita lukuja, mutta lopullisesti ne kaikki jäävät tarkemmin sovittaviksi järjestelmän toteuttamiseen osallistuvien yritysten kesken. Biokaasu on päästöiltään ja muilta ympäristövaikutuksiltaan ylivoimainen verrattuna mihin tahansa uusiutuviin ja erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Tätä suurta hyötyä ei kuitenkaan ole voitu ottaa huomioon liiketoimintasuunnitelman talouslaskelmissa. 3

4

1. Tavoitteet ja tarkoitus Tämän liiketoimintasuunnitelman tavoitteena on kiteyttää ja konkretisoida liikeidea, jonka mukaan on tarkoitus tuottaa ja myydä liikennepolttoaineeksi uusiutuvaa biokaasua Vaasan seudulla. Suunnitelma pyrkii antamaan potentiaalisille yhteistyökumppaneille ja sijoittajille riittävät tiedot päätöksenteon tueksi. Liiketoimintasuunnitelma on osa BIOMODE hankeohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää ja demonstroida biokaasun liikennekäyttöä Suomessa. Nyt käynnissä on ohjelman ensimmäinen vaihe, jonka tavoitteena on perustaa kaksi alueellista infrastruktuuria (biokaasun tuotanto, jalostus, siirto, jakelu ja käyttö) kohteina Seinäjoen seutu sekä Vaasan ja Laihian seutu. Lisäksi pyritään luomaan yhteys Jyväskylässä ja mahdollisesti muuallakin samanaikaisesti vireillä oleviin suunnitelmiin. Pidemmällä tähtäyksellä BIOMODE ohjelman tavoitteena on vähitellen synnyttää uutta liiketoimintaa biokaasun ympärille, levittää hyviä käytäntöjä ja tietoa sekä selvittää ja hyödyntää erityisesti pohjalaisissa maakunnissa maaseudun biokaasupotentiaalia. BIOMODE hankeohjelman ensimmäisen vaiheen tärkein tehtävä on varmistaa biokaasun liikennekäytön käynnistyminen sekä valmistella investointeja, jotka tarvitaan Vaasan ja Seinäjoen seudulla. Nyt käsillä oleva liiketoimintasuunnitelma on keskeinen osa tätä valmistelutyötä Vaasassa, ja sen tarkoituksena on hakea aktiivisesti sekä palvella potentiaalisia investoijia. Liiketoimintasuunnitelman tärkeimmät osat ovat biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa (kappale 2) sekä talous (kappale 3). Tässä esitettävät tiedot ovat siinä mielessä alustavia, että varsinaiset investoijat ja järjestelmään osallistuvat toimijat tekevät lopulliset päätökset investoinneista ja keskinäiset sopimukset toiminnan ehdoista. Uuden polttoaineen käyttöönotto ja uuden infrastruktuurin perustaminen osaksi toimivaa ja vahvaa järjestelmää on monesta osasta koostuva kokonaisuus, joka edellyttää useiden toimijoiden sitoutumista. Edellytyksenä on myös näiden osien ja toimijoiden tunnistaminen ja laaja ymmärtäminen. Siksi tähän liiketoimintasuunnitelmaan on liitetty taustatietoa biokaasusta ja sen liikennekäytöstä (kappale 4). Biokaasun tuottaminen ja jalostaminen liikennepolttoainekäyttöön on kannattavaa liiketoimintaa, jossa investointien takaisinmaksuajat ovat energia-alalla totuttuun nähden poikkeuksellisen lyhyet. Tulevaisuuden polttoaineena biokaasu on laadukas ja edullinen. Koko arvoketju tuotanto, jalostus, varastointi ja siirto, jakelu ja käyttö muodostaa toimivan kokonaisuuden, joka hyödyttää niin investoinneissa mukana olevia yrityksiä kuin biokaasun käyttäjiäkin. Vaasalla on hyvä mahdollisuus rakentaa nyt ensimmäinen teollisen mittakaavan infrastruktuuri puhtaasti biokaasun liikennepolttoainekäyttöön, mikä sopii erinomaisesti Vaasan energiakaupunki-imagoon ja luo kaupungistamme kuvaa suunnannäyttäjänä. 5

6

2. Biokaasun liikennekäytön arvoketju Vaasassa 2.1 Arvoketjun yleiset edellytykset ja rakenne Biokaasun liikennekäytön käynnistämisessä on olennaista ratkaista ns. muna kana ongelma ( kukaan ei tuota biokaasua ellei kukaan hanki biokaasuajoneuvoja; kukaan ei hanki biokaasuajoneuvoja ellei kukaan tuota biokaasua ), jonka mukaan järjestelmä ei synny normaalisti markkinoiden ehdoilla. Seuraavat ehdot on välttämätöntä täyttää jo järjestelmän perustamisvaiheessa: On saavutettava biokaasun menekin ja kysynnän kriittinen massa, jotta investointien kannattavuus varmistetaan On kyettävä perustamaan koko järjestelmä biokaasun tuotannosta käyttöön samalla kertaa, ja avaintoimijoiden on sitouduttava järjestelmään ja investointeihin yhteisellä päätöksellä etukäteen BIOMODE hankkeen tehtävänä on ollut varmistaa, että nämä ehdot voidaan täyttää. Aiheen uutuus Suomessa, tarvittavat kohtalaiset taloudelliset panostukset sekä monen toimijan ja asian yhteensovittamisen välttämättömyys ovat vaatineet yhteiskunnallista markkinointia ja pitkäkestoisia keskusteluita eri osapuolten kanssa. Kuitenkin selvää on, että koko järjestelmän elinehto pitkällä tähtäyksellä on se, että kokonaisuus ja sen kaikki osat erikseen ovat taloudellisesti kannattavia. Tarkoituksena onkin, että ajan mittaan biokaasun käyttö liikennepolttoaineena tulee markkinaehtoiseksi ja kaikella tavalla normaaliksi liiketoiminnaksi. Vaasassa hankkeen tavoitteena on toteuttaa biokaasun tuotanto ja jalostus teollisessa mittakaavassa ja luoda edellytykset järjestelmän laajenemiselle jatkossa. Näin mahdollistetaan se, että biokaasusta tulee todellinen vaihtoehto liikenteen polttoaineeksi. Tässä kappaleessa on selostettu Vaasaan perustettavan biokaasun liikennekäytön arvoketjun konkreettiset vaiheet olennaisilta osiltaan toimijat, toimintatavat, vaihtoehdot sekä kunkin ketjun osan vaikutus kokonaisuuteen. BIOMODE hanke on motivoinut ja saattanut eri toimijat yhteen ja siten vaikuttanut kokonaisuuden syntymiseen. Luonnollisesti hanke ei voi tehdä päätöksiä tai sopimuksia järjestelmän toteuttamisesta tai siihen liittyvistä yksityiskohdista, vaan ne kaikki jäävät tarkemmin päätettäviksi ja sovittaviksi järjestelmän toteuttamiseen osallistuvien yritysten kesken. Käsillä oleva liiketoimintasuunnitelma perustuu neuvotteluihin ja alustaviin suullisiin sopimuksiin seuraavien avaintoimijoiden kanssa: Stormossen Oy: Vaasan seudulla jätehuollosta vastaavan Stormossenin tuottamasta biokaasusta osa jalostetaan liikennekäyttöön (Stormossenin hallitus odottaa vielä ennen lopullista päätöstään maan hallituksen päätöstä biokaasun syöttötariffista) 7

Wärtsilä Oy: Vaasan keskustan lähellä toimiva Wärtsilän moottorilaboratorio käyttää liikennekäyttöön jalostettua biokaasua niin, että vaadittava menekki voidaan taata (toimitusjohtajan ilmoituksen mukaan vakava kiinnostus, mutta lopullinen päätös tehdään taloudellisten ja muiden laskelmien perusteella) St1: Biokaasun jakelusta liikennekäyttöön vastaa energiayhtiö St1, jolla on jakeluasema Vaasan Palosaarella (johtoryhmän kannanotto; lopullinen päätös tehdään taloudellisten laskelmien perusteella) Vaasa Vesi Oy: Kaasuputki asennetaan välille Palosaari Stormossen rakennettavan Vaasan Veden suunnitteleman lieteputken yhteyteen (toimitusjohtajan ilmoitus ja vireillä oleva suunnitelma) Sitovia sopimuksia ei toistaiseksi ole toimijoiden kesken tehty, ja toisaalta mukaan saattaa jo alkuvaiheessa tai myöhemmin tulla myös muita kuin nyt mukana olevat ja tässä liiketoimintasuunnitelmassa mainitut yritykset. Koska biokaasun liikennekäytön taloudelliset edellytykset näyttävät hyviltä, on järjestelmän laajeneminen hyvin todennäköistä. Siksi osa toimijoista saattaa olla valtakunnallisia, jopa kansainvälisiä, varsinkin kaasun siirrossa ja jakelussa sekä liiketoimintamallista ja organisoitumisen tavasta riippuen kokonaisuuden hallinnassa. Osa taas on selvästi paikallisia tai alueellisia toimijoita erityisesti kaasun tuotannossa ja käytössä. 2.2 Biokaasun tuotanto Jätehuoltoyhtiö Stormossen vastaa biokaasun tuotannosta Vaasan alueella. Raakaaine tulee seitsemän kunnan alueelta (Vaasa, Mustasaari, Isokyrö, Vähäkyrö, Maalahti, Vöyri Maksamaa ja Korsnäs). Biokaasun tuotannon raaka-aineena käytetään kuntien alueelta koottavaa yhteiskuntajätettä. Lisäksi laitos käsittelee yhdyskuntien jätevesilietteitä sekä teollisuuden jätteitä. Stormossen tuottaa kahdessa biokaasureaktorissa yhteensä noin 300 Nm 3 /h (normikuutiota tunnissa) biokaasua, jonka metaanipitoisuus on noin 65 %. Lisäksi Stormossenin kaatopaikalta syntyy kaatopaikkakaasua, jonka määrä nykyisellään on vajaat 200 Nm 3 /h. Osa biokaasusta käytetään Botnia-hallin lämmitykseen, ja osa hyödynnetään tuottamalla sähköä uudella sähkögeneraattorilla. Tällä hetkellä osa tuotettavasta biokaasusta jää kuitenkin hyödyntämättä, ja nykyisen käyttömäärän ja oman tarpeen yli jäävä kaasu poltetaan soihdussa ( soihdutetaan ). Biokaasun jalostaminen liikennepolttoaineeksi on Stormossenille houkutteleva vaihtoehto taloudellisen kannattavuutensa takia. Johdon ilmoituksen mukaan se sopii hyvin Stormossenin toimenkuvaan, jossa omalle tuotteelle haetaan nykyistä parempaa jalostusarvoa ja taloudellista tuottoa ja sen myötä edullisempaa jätehuoltoa. Samalla se täydentää kaasun jalostuksen kokonaisuutta, joka koostuu useasta menetelmästä. Sen sijaan vastuun ottaminen kaasun jakelusta ja liiketoiminnan harjoittaminen liikenteen polttoaineen jakelijana ei sellaisenaan kuulu yhtiön toimialaan. Näin ollen Stormossenille todennäköisesti luontevin rooli biokaasun liikennekäyttöjärjestelmässä on toimia biokaasun tuottajana ja jalostajana. 8

Biokaasun tuotanto sinänsä ei vaadi Stormossenilta uusia investointeja, koska kaasua tuotetaan tälläkin hetkellä. Nyt suunniteltu järjestely ja erityisesti kaasun johtaminen putkella kaupunkiin ja lähelle useita potentiaalisia käyttäjiä voi tulevaisuudessa kuitenkin lisätä biokaasun kysyntää niin, että kaasun tuotantoa olisi mahdollista tehostaa ja lisätä Stormossenilla. Tällaisessa tilanteessa biokaasun tuotantoon tarvitaan uusia raaka-aineita lähiseuduilta. Stormossenin kapasiteetti tuottaa biokaasua liikennepolttoaineeksi on selkeästi tässä liiketoimintasuunnitelmassa käytettyjä määriä suurempi, mikä antaa mahdollisuudet biokaasun liikennekäyttöönkin tarkoitetun tuotannon lisäämiseen tuntuvasti jo lähitulevaisuudessa. Eri toimijoiden tarpeiden selvittäminen ja kannattavuuksien laskenta ei kuitenkaan kuulu tähän työhön. 2.3 Jalostus Arvoketjun toinen vaihe on biokaasun jalostus, jossa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Puhdistus: Raakabiokaasu puhdistetaan biometaaniksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että raakakaasusta poistetaan pääosin hiilidioksidia ja osin eräitä muita epäpuhtauksia. Suomessa ei toistaiseksi ole liikennebiokaasun laatustandardia, mutta käytännössä kaasun tulee täyttää seuraavat laatuvaatimukset: - CH 4 (metaanipitoisuus): 92 96 % - CO 2 +O 2 +N 2 < 4 % - O 2 < 1 % - NH 3 < 20 mg/m 3 - H 2 O < 32 mg/m 3 Paineistus: Kaasu paineistetaan joko kuljetusta ja siirtoa tai jakelua varten. Siirrossa tarvittava paine riippuu siirtotekniikasta: konttiratkaisussa kaasun paineeksi tulee 200 300 bar ja putkisiirrossa 2 10 bar. Jakeluasemalla paineeksi tulee 200 300 bar. Tarkoitus on, että Stormossen investoi jalostuksessa tarvittavaan laitteistoon, ja että se ottaa huolehtiakseen myös tämän osan liiketoiminnan. Alustavien keskusteluiden sekä tarjolla olevien teknisten ratkaisujen perusteella tässä liiketoimintasuunnitelmassa on laskelmien pohjaksi otettu kaksi vaihtoehtoa liikennekäyttöön jalostettavan biokaasun tuotantomääräksi: 75 Nm 3 /h raakakaasua, joka vastaa: - noin 25 % Stormossenin reaktorikaasun kokonaistuotannosta - noin 400 000 litraa perinteistä polttoainetta (bensiini tai diesel) 150 Nm 3 /h raakakaasua, joka vastaa: - noin 50 % Stormossenin reaktorikaasun kokonaistuotannosta - noin 800 000 litraa perinteistä polttoainetta (bensiini tai diesel) 9

Jalostuksessa tarvittavia teknisiä ratkaisuja on olemassa useita, mutta suurin osa niistä soveltuu huomattavasti nyt suunnitteilla olevia kaasumääriä suuremmille volyymeille. Pyydettyjen ja saatujen budjettitarjousten perusteella ainut Stormossenin ja Vaasan järjestelmän kokoluokkaan soveltuva ratkaisu sekä volyymiltään että hinnaltaan on Metener Oy:n tarjoaman jalostusyksikkö, joka samalla on ainut tarjolla oleva kotimainen ratkaisu. Metener on Laukaalla sijaitseva biokaasuteknologiayritys, jolla itsellään on ollut tällainen jalostusyksikkö käytössään jo vuosia ilman toimintaongelmia. Jalostettavan kaasumäärän vaihtoehdot on valittu siten, että pienempi määrä tuotettaisiin yhdellä ja suurempi kahdella yksiköllä. Jalostusyksiköt ovat siten moduuleja, joita voidaan hankkia tarvittaessa lisää. 2.4 Varastointi ja siirto Arvoketjun kolmas vaihe on biokaasun varastointi ja siirto jakelupaikalle. Siirto voidaan järjestää joko konteissa kuljettaen tai putkea pitkin. Putkiratkaisu soveltuu vain sellaisiin kohteisiin, joissa tuotanto-, jalostus- ja jakelupaikat sijaitsevat kohtalaisen lähellä toisiaan. Vaasassa kuitenkin putken rakentaminen on kannattavaa, koska se voidaan toteuttaa yhdessä lieteputken kanssa. Putken rakentamisen aikataulun takia alkuvaiheessa biokaasun varastointi ja siirto jakelupaikalle on todennäköisesti tarkoituksenmukaista järjestää konteissa. Myöhemmässä vaiheessa, kun kaasuputki otetaan käyttöön, hankitut kontit voidaan siirtää Laihian, mahdollisesti Seinäjoen tai muiden vastaavien kohteiden tarpeisiin. Konttikuljetus Yleisin tapa siirtää puhdistettu biokaasu eli biometaani paineistettuna jakelupaikalle on kuljetus konteissa. Jakelupaikalla kontit toimivat kuten polttoainetankit, joista kaasu otetaan suoraan jakeluautomatiikkaan ja sen kautta ajoneuvoihin. Konttien kuljetuksen voi hoitaa ulkopuolinen kuljetusyhtiö, joita on useita sopivia Vaasassa (esim. Velj. Risberg tai Halmesmäki) ja Vaasan ulkopuolisia. Kontteja on saatavissa useita kokoja ja malleja; mallin ja koon valinta riippuu liikennekäyttöön tuotettavan ja jalostettavan biokaasun määrästä sekä kaasun siirron kokonaisratkaisusta. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa on oletuksena käytetty ruotsalaisen yrityksen mallia (Processkontroll Ab; kuva 1), josta on saatavissa kahta eri kokoa, noin 2600 ja noin 3700 Nm 3 vetävät kontit. Konttien tekniset tiedot ovat seuraavat: Pieni kontti: - kokonaistilavuus 2 593 Nm 3 - paino 14,3 tonnia - sisältää 100 kpl 90 litran teräspulloja Iso kontti: - kokonaistilavuus 3 682 Nm 3 - paino 19 tonnia - sisältää 142 kpl 90 litran teräspulloja Processkontroll Ab:n ratkaisu on valittu tässä työssä suunnitelman lähtökohdaksi siitä syystä, että yritys on uskottava ja luotettava ja sillä on pitkä kokemus vastaavista toimituksista Ruotsiin ja myös Suomeen Gasum Oy:n maakaasun jakelujärjestelmään. 10

Kuva 1. Biokaasun kuljetus kontilla (esimerkki Ruotsista; lähde: Processkontroll Ab:n budjettitarjous). Suunnitelmassa on oletettu, että alkuvaiheessa kontteja hankitaan kolme kappaletta, periaatteessa niin, että yhtä voidaan täyttää jalostuskohteessa, yhtä voidaan tyhjentää jakelupaikalla, ja yksi voi toimia varastona. Käytännössä luonnollisesti käyttötapa voi olla mikä tahansa muukin. Liiketoimintasuunnitelma ei ota kantaa siihen, millaisella rahoitusmallilla kontit hankitaan tai kuka kontteihin investoi. Siirto putkea pitkin Vaasassa suunnitellaan mittavan rakennushankkeen toteuttamista, jossa rakennetaan 11 kilometrin pituinen maanalainen putki jätevesilietteen johtamiseksi Påttin puhdistamolta Palosaarelta Stormossenille Koivulahteen (Kuvassa 2 esimerkinomaisesti yksi linjausvaihtoehto). Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Lieteputken rakentaminen mahdollistaa kaasuputken rakentamisen Stormossenilta Palosaarelle samanaikaisesti sekä teknisesti että taloudellisesti hyvin edullisesti; kaasuputki onkin liitetty osaksi hankesuunnitelmaa. Näin Stormossenin tuottaman kaasun siirrolle saadaan pysyvä ratkaisu, joka tulevaisuudessa mahdollistaa kaasun käytön ja sen myötä tuotannon huomattavan tehostamisen ja lisäämisen. Stormossenin ja Påttin välisen runkoratkaisun lisäksi tarvitaan vain lyhyt erillisputki jakeluasemalle. 11

Kuva 2. Påttin puhdistamon Stormossenin välinen lieteputki, reittivaihtoehto 19.8.2009. 2.5 Jakelu Liikennekäyttöön tarkoitetun biokaasun jakelu hoidetaan alkuvaiheessa yhdeltä asemalta Vaasassa. Myöhemmässä vaiheessa voi olla tarkoituksenmukaista aloittaa biokaasun jakelu myös suoraan Stormossenilla, jolloin esimerkiksi jätehuoltoautojen tankkaaminen olisi helppoa. Tuotantoyksikön viereen sijoitettu tankkauslaite on suhteellisen edullinen. Järjestelmän yleistyessä ja laajetessa on luonnollista lisätä jakeluasemien määrää. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa on kuitenkin lähtökohtana perustaa yksi asema, jolla voidaan tankata myös maakaasua. Jakeluasemien toimittajia on useita, ja luonnollisestiinvestoinnin tekijä valitsee toimittajan tarjousten perusteella. Tässä suunnitelmassa on käytetty oletuksena ja investointilaskennan perusteena ruotsalaisen Processkontroll Ab:n kokonaistoimitusta, joka sisältää jakeluasema toimituksen Vaasaan, asennuksen ja koekäytön. Jakeluaseman varustukseen kuuluvat seuraavat osat: Rakennus, joka sisältää seuraavat osat ja toiminnot: - kiinteä kaasuvarasto, 12 kpl 90 l metallipulloja, paine 250 bar, volyymi 350 Nm 3 - kompressori ja hydrauliikka (paineen tasaus tankkaukseen) - sähköistys, valvonta ja kauko-ohjaus Kaasuvarasto: - konttialue, josta kaasu otetaan tankkaukseen - kiinteän kaasuvaraston laajennusmahdollisuus Tankkausyksikkö (dispenseri) - 2 tai 1 pistoolia per yksikkö - mittaus ja maksuyksikkö (kortti tai kassa mahdollisia) 12

Tankkausasemilta ajoneuvoihin tankattavan kaasun tulee olla hajustettua. Alustavien neuvotteluiden mukaan energiayhtiö St1 on kiinnostunut ottamaan jakelun vastuulleen ja investoimaan tarvittavaan jakeluaseman laitteistoon. Todennäköinen ja sijainniltaan sopivin jakeluaseman paikka on Palosaarella jo nykyisin oleva St1 polttoaineiden jakeluasema. Esimerkki tavalliselle huoltoasemalle sijoitetusta kaasun tankkauspisteestä on kuvassa 3. Kuva 3. Kaasun tankkausasema. 2.6 Käyttö BIOMODE hankkeen tehtävänä on varmistaa liikennekäyttöön tuotettavan biokaasun menekki. Tämä on välttämätöntä, jotta investointien ja koko arvoketjun kannattavuus voidaan turvata. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikelle liikennebiokaasulle on löydettävä käyttö jo ennen päätöksiä investoinneista. Hankkeessa on varattu suuri työpanos käyttäjien sitouttamiseen etukäteen aktiivisesti niin, että eri toimijat hankkivat mahdollisimman paljon kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Kuitenkin jo etukäteen on ollut selvää, että riittävän ajoneuvomäärän saaminen koko menekin varmistamiseksi heti järjestelmän käynnistysvaiheessa on mahdotonta. Tästä syystä jalostetun biokaasun suurkäyttäjän löytäminen on ollut välttämätöntä. 13

Vaikka hankkeen tarkoituksena on ensisijaisesti edistää biokaasun liikennekäyttöä, on potentiaalisia suurkäyttäjiä haettu myös teollisuudesta. Suurkäyttäjän roolina järjestelmän kannalta on taata kriittinen massa ja riittävä menekki biokaasulle. Toiminnan vakiinnuttua biokaasun liikennepolttoainekäyttöä voidaan lisätä vähitellen. Samalla voidaan etsiä myös muita käyttäjiä esimerkiksi teollisuudesta. Ajan myötä on hyvinkin pian mahdollista, että kulutus ja menekki ylittävät alkuvaiheen tuotannon määrän. Tällöin ajankohtaiseksi tulevat kaasuntuotannon lisääminen Stormossenilla ja muissa kohteissa ja järjestelmän laajentaminen. Biokaasun teollisuuskäyttö Alustavissa neuvotteluissa biokaasun käytölle on osoittanut kiinnostusta Wärtsilä, joka tekee lopullisen päätöksen kaasun käytöstä talouslaskelmien ja tarkempien neuvotteluiden perusteella. Tarkoituksena on, että Wärtsilä käyttää jalostettua biokaasua Vaasan keskustassa sijaitsevassa moottorilaboratoriossa tehtävissä kokeissa muiden energialähteiden ohella. Wärtsilän polttoaineen tarve ja potentiaalinen biokaasun käyttömäärä on erittäin suuri, eivätkä tässä suunnitelmassa kaavaillut biokaasun tuotantomäärät riitä lähellekään kattamaan koko tarvetta. Tarkoitus onkin pyrkiä sopimukseen, jonka mukaan Wärtsilä käyttää kaiken kaasun, joka ei kulu liikennekäytössä. Tässä suunnitelmassa ei voida ottaa kantaa käytön ajoittumiseen ja profiiliin tai muihin teknisiin yksityiskohtiin, kuten varastointiin, toimitustapaan ja maksuliikenteeseen. Oletuksena on käytetty kokonaismäärällä tehtävä kauppa, jossa polttoaineen veroton hinta on sama teollisuuden ja liikenteen käytössä. Tässä vaiheessa kokonaismenekin varmistaminen on oleellinen ja riittävä tieto investointilaskelman luotettavuuden kannalta. Liikennekäyttö Tämän suunnitelman mukaiset vaihtoehdot biokaasun tuotannolle liikennekäyttöön ovat 75 ja 150 Nm 3 /h Stormossenin reaktoreiden raakakaasua. Ne vastaavat noin 400 000 tai 800 000 litraa bensiiniä. Määrää voidaan verrata suoraan bensiiniin, koska biokaasua käyttävien ajoneuvojen polttoaineen kulutus ja moottoreiden tehot ovat hyvinkin samanlaiset. Kaasulla olisi mahdollista päästä selvästi parempaan tehokkuuteen, koska jo reaktoribiokaasun oktaaniluku on noin 140. Kuitenkin käytännössä nykyisin suurin osa kaasua käyttävistä ajoneuvoista käyttää rinnakkain myös bensiiniä (tai dieseliä), minkä vuoksi säätöjen täytyy vastata bensiinikäyttöä; tästä syystä potentiaalinen tehokkuus jää hyödyntämättä. Taulukkoon 1 on koottu kaasun jalostusvaihtoehtoja vastaavat määrät liikennepolttoainetta sekä niiden kuluttamiseen tarvittavat määrät ajoneuvoja. Laskennassa käytetyt polttoaineen kulutuksen ja ajomäärien oletusarvot on merkitty taulukon alle. Arvio osoittaa, että tuotettava liikennebiokaasu riittää hyvin suuren ajoneuvomäärän kulutukseen. Kääntäen tämä tarkoittaa, että menekin varmistamiseksi esimerkiksi suuremmalla tuotantomärällä tarvittaisiin jopa 500 normaalikäyttöistä henkilöautoa. Vastaavasti takseja (tai muita paljon ajavia autoja) ja busseja tarvittaisiin vähemmän. Joka tapauksessa tällaisen automäärän hankkiminen kestää järjestelmän perustamisen kannalta liian kauan. Tämän vuoksi Wärtsilän rooli on merkittävä, ja samalla saadaan aikaa ajoneuvokannan synnyttämiseksi vähitellen. 14

Taulukko 1. Biokaasun tuotantoa (vaihtoehdot 75 ja 150 Nm 3 /h) vastaavat autojen lukumäärät. 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Biokaasua; 1000 Nm 3 /a Metaania; 1000 Nm 3 /a Bensiinivastine; 1000 l/a Dieselvastine; 1000 l/a 550 350 400 355 1 100 700 800 710 Autoja; kpl Henkilöautot * Taksit ** Bussit *** * 8 l/100 km; 20000 km/a ** 8 l/100 km; 100000 km/a *** 40 l/100 km; 100000 km/a 250 45 10 500 90 20 Biokaasukäyttöisiä autoja on saatavilla lähes kaikilta autonvalmistajilta. Keski- ja Etelä- Euroopassa kaasulla käyviä autoja on liikenteessä useita miljoonia, joskin tärkein polttoaine on maakaasu. Ruotsissa, jossa kaasun jakeluverkko ei toistaiseksi ole koko maan kattava, on yleisesti käytössä ollut runsaasti malleja, jotka kykenevät käyttämään sekä kaasua että bensiiniä (tai jotain muuta polttoainetta) samanaikaisesti. Tällöin nämä ajoneuvot eivät ole riippuvaisia yksin kaasun jakeluverkostosta. Tämä on hyvin tärkeää myös Suomessa, jossa maakaasuverkosto on vasta syntymässä, ja biokaasua jaellaan vain yhdessä paikassa (Erkki Kalmari, Laukaa). Kuvassa 4 on esimerkki biokaasutaksista, joka toimii Laukaalla. Kuva 4. Biokaasutaksi. 15

Jatkossa biokaasun jakelualueella investointi kaasukäyttöiseen autoon kannattaa pienellekin yritykselle. Esimerkiksi yksittäinen taksiautoilija maksaa biokaasuauton lisäinvestoinnin (tavallisen ja biokaasulla käyvän auton hinnan erotus) takaisin yhdessä vuodessa. Laskelma perustuu seuraaviin oletuksiin: - Ajomäärä: 100 000 km/a - Bensan kulutus: 8 l/100 km - Vertailuhinta (bensiini): 1,25 /l - Biokaasun hinta: 0,85 e/bensalitraekvivalentti - Biokaasuauton lisäinvestointi: 3 000 euroa - Investoinnin takaisinmaksuaika: 1 vuosi Taksiautoilija vaihtaa ajoneuvoa keskimäärin kolmen vuoden välein, joten kahden jälkimmäisen vuoden ajan hän saa merkittäviä säästöjä polttoainekuluissa (noin 3 200 vuodessa). Vaasa energiakaupunkina on sitoutunut hankkeeseen ja ilmoittanut olevansa valmis hankkimaan kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Se omistaa yhteensä noin 150 autoa, joista kaupungin kuljetustoimella on käytössä noin 100 autoa. Lisäksi ajoneuvokantaa on Vaasan Vesi Oy:llä, joka tekee autoinvestoinnit itsenäisesti. Kaupungilla on myös hyvä huolto- ja kunnossapito-organisaatio, joten autojen huolto sujuu heti aloitusvaiheessa. Vaasan kaupungin rooli suunnannäyttäjänä ja muiden motivoijana on merkittävä, mutta kaupungin itsensä hankkima ajoneuvokanta ei ole riittävä koko järjestelmän kannalta. Biokaasun liikennekäytön asiakkaiksi tavoitellaan erityisesti alueella toimivia julkisia organisaatioita ja yrityksiä. Investoinnin takaisinmaksuaika on varsin houkutteleva sellaisilla organisaatioilla, joilla ajokilometrejä kertyy paljon, ja selvästi edullisemman polttoaineen ansiosta säästöä kertyy merkittävästi. Toisaalta biokaasun liikennekäytön käynnistämiseksi olisi tärkeää saada kysyntää volyymin kautta, ja siksi polttoainetta paljon käyttävät yritykset ovat tärkeitä. Yksityisautoilijoiden kynnys ryhtyä piloteiksi on suurempi, ja toisaalta keskimääräisillä ajokilometreillä laskettuna biokaasuautoon investoinnin takaisinmaksuaika on yksityisautoilijalle pidempi. 16

3. Biokaasun liikennekäytön kannattavuus Vaasassa Tässä kappaleessa kuvataan biokaasun liikennekäytön arvoketjun eri vaiheiden kustannuksia ja tuottoja. Lisäksi esitetään laskelmat pääoman tarpeesta, rahoituksesta ja kannattavuudesta sekä pohditaan erilaisia organisoitumisen vaihtoehtoja. 3.1 Kustannukset Biokaasun liikennekäytön aloittamisen arvioidut kustannukset ja aikataulut perustuvat erilaisiin selvityksiin, asiantuntija-arvioihin sekä tarjouslaskelmiin. Seuraavassa niitä on selostettu arvoketjun vaiheittain. Biokaasun tuotannon kustannukset Biokaasu tuotetaan Stormossenilla jätteistä, ja kunnilta perittävät porttimaksut kattavat kaasun tuotantokustannukset. Kaasua syntyy enemmän kuin sitä pystytään tällä hetkellä kuluttamaan, ja ylimääräinen biokaasu poltetaan soihdussa eli soihdutetaan, jolloin sen taloudellinen arvo on negatiivinen. Liikennekäyttöön puhdistettava kaasu on tätä ylijäämäkaasua, joten lisäkustannuksia ei synny. Uusien biokaasulaitosten perustaminen ja jatkolaskelmat vaativat taloudellisen tarkastelun, johon kuuluvat biokaasulaitoksen muutkin osatekijät kuten investoinnit, porttimaksut sekä lannoite- ja muut sivutuotetulot. Jalostuksen kustannukset Jalostusvaiheen investointikustannukset muodostuvat biokaasun puhdistukseen ja paineistukseen tarkoitetuista puhdistusyksiköistä. Investoinnin suuruus perustuu Metener Oy:n tarjoukseen, jonka mukaan laitteisto toimitetaan avaimet käteen sopimuksella asiakkaan perustuksille ja koekäytettynä. Yhden yksikön puhdistuskapasiteetti on 75 Nm3 raakakaasua tunnissa. Yksikön hinta on 264 000 (alv 0 %). Mikäli liikennekäyttöön jalostettavan biokaasun tuotantomääräksi päätetään 150 Nm3/h, jalostusyksiköitä tarvitaan kaksi, ja investointikustannus on 528 000. Jalostuksen käyttökustannukset laitevalmistajan tietojen mukaan sekä rahoituskulut on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Biokaasun jalostuksen käyttökustannukset ( /a) ensimmäisenä vuonna eri jalostusmäärillä (75 ja 150 Nm 3 /h). 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Muuttuvat kustannukset Investoinnin poistot (tasapoisto 1/7) Rahoituskustannukset 16 350 37 714 4 620 33 000 75 429 9 254 YHTEENSÄ 58 684 117 669 17

Siirron kustannukset Investointilaskelmassa lähtökohtana on biokaasun siirto konteissa seuraavasti: Jalostettavan määrä 75 Nm 3 /h: - kolme konttia - kunkin tilavuus noin 2600 Nm 3 - kokonaisinvestointi 260 100 (alv 0%) Jalostettavan määrä 150 Nm 3 /h: - kolme konttia - kunkin tilavuus noin 3700 Nm 3 - kokonaisinvestointi 323 700 (alv 0%) Siirron käyttökustannukset konttivaihtoehdossa ensimmäisenä vuonna eri biokaasumäärille on koottu taulukkoon 3 laitevalmistajilta ja kuljetusliikkeiltä saatujen tietojen mukaan laskettuna. Laskelmissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta siten, että kustannukset eivät jäisi ainakaan liian pieniksi, ja että laskelmat eivät olisi liian optimistisia. Taulukko 3. Biokaasun siirron käyttökustannukset ( /a) ensimmäisenä vuonna eri jalostusmäärillä (75 ja 150 Nm 3 /h). 75 Nm 3 /h 150 Nm 3 /h Muuttuvat kustannukset Investoinnin poistot (tasapoisto 1/7) Rahoituskustannukset Ostot jalostusportaalta 14 125 37 157 4 552 98 807 19 888 46 243 5 665 221 327 YHTEENSÄ 154 640 293 122 Siirron kustannukset siinä vaihtoehdossa, että biokaasu kuljetetaan putkea pitkin Stormossenilta Palosaaren jakeluasemalle ja siitä edelleen Wärtsilälle, ovat arviolta runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Biokaasuputken rakentamiseen on kuitenkin mahdollista hakea ja hyvä todennäköisyys saada mittavat investointiavustukset. Kustannusarvio perustuu asiantuntija-arvioon (Vaasan Vesi Oy:n toimitusjohtaja Pertti Reinikainen) ja muodostuu karkean arvion mukaan seuraavasti: Biokaasuputken rakentaminen lieteputken vetämisen yhteydessä noin 1 200 000 Biokaasuputken jatko Palosaaren St1 -asemalta Wärtsilälle noin 20 000 18