KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2002 vp Galleriatoiminnan arvonlisäverotus Eduskunnan puhemiehelle Gallerioissa tapahtuvalle taiteen ensimyynnille kaavaillaan 22 %:n arvonlisäveroa ja taiteilijoille 8 %:n arvonlisäveroa. Muilla aloilla arvonlisävero on sama kaikille, esimerkiksi kirjoilla 8 %. Galleriatoiminta ei ole rahakasta yritystoimintaa, vaan pikemminkin taiteen tukemista. Tälläkin hetkellä monilla Helsingin galleristeilla on toiset ammatit, joilla galleriatoimintaa pidetään yllä. Gallerioiden myynti on vaihtelevaa, ja joissakin näyttelyissä myyntiä ei ole ollenkaan. Galleriat ovat paikkoja, joissa esitellään uusinta aikalaistaidetta yleisölle ilmaiseksi. Uuden arvonlisäveron jälkeen osa gallerioista joutuu pohtimaan, kannattaako toimintaa enää jatkaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi eri taiteenaloja kohdellaan näin eri tavalla ja eikö valtion pidä tukea tällaista kulttuuritoimintaa eikä supistaa sitä, minkä uusi galleriatoiminnan arvonlisävero 22 %:n suuruisena saa aikaan? Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2002 Liisa Hyssälä /kesk Petri Neittaanmäki /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 435/2002 vp: Miksi eri taiteenaloja kohdellaan näin eri tavalla ja eikö valtion pidä tukea tällaista kulttuuritoimintaa eikä supistaa sitä, minkä uusi galleriatoiminnan arvonlisävero 22 %:n suuruisena saa aikaan? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi 7.3.2002 antamassaan tuomiossa, että Suomi ei ole noudattanut kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/ETY) mukaisia velvoitteitaan, kun se on pitänyt voimassa lainsäädännön, jolla vapautetaan arvonlisäverosta taide-esineen tekijän itsensä tai välittäjän välityksellä suorittama taide-esineen myynti sekä tekijän omistaman taideesineen maahantuonti. Verovapautus on säädetty kulttuuripoliittisista syistä. Suomen on tuomion johdosta muutettava arvonlisäverolakia (1501/1993) siten, että tekijän suorittama taide-esineiden myynti, välittäjän suorittama tekijän omistaman taide-esineen välitys sekä tekijän omistaman taide-esineen maahantuonti saatetaan arvonlisäverotuksen piiriin. EY:n kuudennen arvonlisäverodirektiivin mukaan jäsenvaltio voi soveltaa normaaliverokannan lisäksi enintään kahta muuta alennettua verokantaa. Direktiivissä on tyhjentävästi lueteltu ne tavarat ja palvelut, joiden myyntiin alennettua verokantaa voidaan soveltaa. Direktiivi mahdollistaa jommankumman alennetun verokannan soveltamisen taide-esineiden maahantuontiin sekä taide-esineiden luovutukseen, jonka tekijä tai hänen oikeudenomistajansa suorittaa tai jonka muu verovelvollinen kuin jälleenmyyjä satunnaisesti suorittaa. Direktiivi ei mahdollista alennetun verokannan soveltamista taide-esineen välityspalvelun myyntiin. Välityspalvelun myynnistä on kyse silloin, kun galleria tai muu elinkeinonharjoittaja myy toisen omistaman esineen omistajan nimissä ja lukuun. Tällöin siis tapahtuu sekä taiteen välitys eli gallerian tai muun välittäjän omistajalle myymä välityspalvelu että esineen omistajan suorittama taide-esineen myynti ostajalle. Välityspalvelun myyntihinta ei ole välitetyn tuotteen hinta, vaan välityksestä peritty välityspalkkio, eli veroa peritään välityspalveluiden osalta vain provisiosta. Voimassa olevan arvonlisäverolain mukaan yleinen verokanta on 22 prosenttia ja alennetut verokannat ovat 17 ja 8 prosenttia. Muun kuin tekijän omistaman taide-esineen välitykseen sovelletaan arvonlisäverolain mukaan 22 prosentin verokantaa. Verovelvollinen taiteilija voi normaaliin tapaan vähentää gallerialta ostamansa välityspalvelun ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron, mikä merkitsee käytännössä sitä, että verovelvolliselta tekijältä gallerian välityksin ostetun taideteoksen hinnassa tulee olemaan arvonlisäveroa ainoastaan sen verokannan suuruisena, joka koskee taiteilijan myyntiä. Arvonlisäverolain muutosta koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä. 2
Ministerin vastaus KK 435/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa Hyssälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 435/2002 rd: Varför behandlas olika konstarter på ett så olikvärdigt sätt och är det inte meningen att staten skall stödja dylik kulturverksamhet i stället för att inskränka den, vilket den nya mervärdesskatten på 22 % för galleriverksamhet kommer att leda till? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Europeiska gemenskapernas domstol ansåg i sin dom av den 7 mars 2002 att Finland inte har iakttagit sina förpliktelser enligt sjätte mervärdesskattedirektivet (77/388/EEG) när det fortsatt att tillämpa den lagstiftning enligt vilken försäljning av konstverk som utförs av upphovsmannen själv eller en förmedlare samt import av konstföremål som ägs av upphovsmannen är undantagen från mervärdesskatt. Skattefriheten har införts av kulturpolitiska skäl. Till följd av domen måste mervärdesskattelagen (1501/1993) ändras så att sådan försäljning av konstföremål som utförs av upphovsmannen, sådan förmedling av konstföremål som ägs av upphovsmannen och som sker genom en förmedlare samt import av konstföremål som ägs av upphovsmannen börjar omfattas av mervärdesbeskattningen. Enligt EG:s sjätte mervärdesskattedirektiv kan en medlemsstat utöver normalskattesatsen tillämpa högst två andra lägre skattesatser. I direktivet finns en uttömmande uppräkning av de varor och tjänster på vilkas försäljning sänkt skattesats kan tillämpas. Enligt direktivet kan någondera av de sänkta skattesatserna tillämpas på import av konstföremål samt sådan överlåtelse av konstföremål som utförs av upphovsmannen eller hans rättsinnehavare eller som sporadiskt utförs av någon annan skattskyldig än en återförsäljare. Direktivet tillåter inte tillämpandet av sänkt skattesats på försäljning av förmedlingstjänster som hänför sig till konstföremål. Det är fråga om försäljning av förmedlingstjänster när ett galleri eller någon annan näringsidkare säljer ett föremål i någon annan ägares namn och för dennes räkning. Då är det alltså fråga om både förmedling av konst, dvs. att ett galleri eller någon annan förmedlare säljer en förmedlingstjänst till ägaren, och en situation där ägaren till ett konstföremål säljer konstföremålet till köparen. Försäljningspriset på den förmedlade tjänsten utgörs då inte av priset på den produkt som förmedlas, utan av det mäklararvode som uppbärs för förmedlingen, vilket betyder att för förmedlingstjänsternas del uppbärs skatt endast för provisionen. Enligt den gällande mervärdesskattelagen är den allmänna skattesatsen 22 % och de sänkta skattesatserna 17 % och 8 %. På förmedling av konstföremål som ägs av någon annan än upphovsmannen tillämpas enligt mervärdesskattelagen en skattesats på 22 %. En skattskyldig konstnär kan i vanlig ordning dra av den mervärdesskatt som ingår i priset på den förmedlingstjänst som han eller hon köper av ett galleri, vilket i praktiken betyder att priset på ett konstföremål av en skattskyldig konstnär som köpts genom förmedling av ett galleri kommer att inbegripa mervärdesskatt endast motsvarande den skattesats som gäller då konstnären själv säljer sina arbeten. 4
Ministerns svar KK 435/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. En regeringsproposition om ändring av mervärdesskattelagen är som bäst under beredning vid finansministeriet. Helsingfors den 3 juni 2002 Minister Suvi-Anne Siimes 5