1 LUPAPÄÄTÖS Nro 29/12/1 Dnro PSAVI/327/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2012 ASIA Hirviaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 24/01/1 lupamääräysten tarkistaminen, Tervola HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Voimassa oleva ympäristölupa... 3 Alueen kaavoitustilanne... 5 Toiminta ja sen muutokset... 5 Toimintapaikka ja sen ympäristöolosuhteet... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen... 10 Päästöt vesistöön... 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 13 Pöly, melu ja liikenne... 13 Varastointi ja jätteet... 13 Toiminnan vaikutukset ympäristöön... 15 Vaikutus luontoon ja luontoarvoihin... 15 Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin... 15 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön... 15 Vaikutus kalatalouteen... 16 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön... 16 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset... 16 Ympäristöriskit ja toimintajärjestelmä... 16 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 17 Käyttötarkkailu... 17 Päästötarkkailu... 18 Vaikutustarkkailu... 19 Tarkkailuohjelman muutokset... 19 Vahingot ja niiden korvaaminen... 20 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 20 Hakemuksen täydennykset... 20 Hakemuksesta tiedottaminen... 20 Lausunnot... 21 Muistutukset... 23 Hakijan vastine... 24 Tarkastus... 26 Muut selvitykset... 26 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 26 Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu... 26 Lupamääräykset... 26 RATKAISUN PERUSTELUT... 29 Ympäristölupamääräysten tarkistamisen perustelut... 29 Lupamääräysten perustelut... 30 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN... 31 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 32 Luvan voimassaolo... 32 Lupamääräysten tarkistaminen... 32 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET... 32 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 33 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 33 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 33 KÄSITTELYMAKSU... 33 Ratkaisu... 33 Perustelut... 33 Oikeusohjeet... 33 MUUTOKSENHAKU... 34
3 HAKEMUS Aluehallintovirastoon 29.10.2010 saapunut hakemus koskee Tervolan kunnan Runkauksen ja Koivun kylissä sijaitsevan 113 ha:n Hirviaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hirviaavan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 31.5.2001 antaman ympäristölupapäätöksen nro 24/01/1 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla antamaan määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli 31.10.2010 mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Pohjois-Suomenn ympäristölupavirasto on 31.5.2001 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan nro 24/01/1, jota Vaasan hallinto-oikeus on 17.1.2002 antamallaan päätöksellä muuttanut. Ympäristöluvan voimassa olevat keskeiset lupamääräykset ovat seuraavat: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Kuntoonpano ja rakenteet Vesiensuojelurakenteet on sijoitettava hakemuksen liitteenä 2 olevasta, 9.11.2000 päivätystä piirustuksesta Tuotantosuunnitelmakartta MK 1:5 000 ilmenevästi. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotantoalueen kuntoonpanon jälkeen luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettu suunnitelmakartta, jossa mahdolliset muutokset on esitetty. ---- 3. Päästöt vesiin Pintavalutuskentät on otettava käyttöön ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista ja jatkamista. Tuotantoalueelta tulevat vedet on sulan maan aikana, jäljempänä kohdassa 6 mainittuja tilanteita lukuun ottamatta johdettava suunnitelman mukaisesti pintavalutuskenttien kautta. Laskeutusaltaat ja lietealtaat sekä sarkaojien syvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Sarkaojissa on oltava päisteputket, lietteenpidättimet ja lietesyvennykset. Ojastojen ja laskeutusaltaan kunto on säännöllisesti tarkistettava ja korjattava mahdolliset puutteet välittömästi.
Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa ja vesistöön joutuva kuormitus on pidettävä kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Rakenteiden toimivuudesta on annettava Lapin ympäristökeskukselle tarvittavat tiedot. Kuntoonpano ja tuotantotoiminta on muutoinkin hoidettava niin, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Tuotantoalueelta johdettavien vesien määrää ja laatua pitää pystyä mittaamaan luotettavasti. 4. Päästöt ilmaan sekä melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita ja tuotantotoimet on pyrittävä ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla kuormattava siten, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Alueen kuntoonpano ja turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. 5. Jätteet Tuotantotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten käytöstä poistettuja aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. 6. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Pumpun rikkoutuessa tai vastaavassa häiriötilanteessa laskeutusaltaista saadaan tilapäisesti johtaa vesiä suoraan erillisen avattavan patoluukun ja ojan kautta laskuojaan. Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Polttoaineet sekä koneiden ja laitteiden voiteluaineet, myös jäteöljy ennen kaatopaikalle kuljettamista, on säilytettävä yhtenäisessä tilassa, joka varustetaan reunallisella suojarakenteella. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi turvetuotantoalueella on oltava osoitettuna ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksesta ympäristöön. Luvan saajan on huolehdittava tuotantotoiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Käyttö- ja päästötarkkailu on suunniteltava siten, että puhdistuslaitteiden teho ja tuotannosta aiheutuvat päästöt sekä nettokuormitus voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa eri vuodenaikoina. 4
Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen muutokset Päästötarkkailu on tehtävä lupakauden aikana vähintään kahtena vuonna, jotka sää- ja hydrologisilta ominaisuuksiltaan poikkeavat riittävästi toisistaan. Käyttötarkkailuun on sisällytettävä myös tuotantoalueen läpi kulkevan eristysojan ja tarvittaessa muidenkin ojastojen tulvavedenkorkeuksien seuranta. Seurantatulosten perusteella luvan saajan on ennen seuraavan tuotantokauden alkua toimitettava Lapin ympäristökeskukselle seurantatulokset sekä mahdollisesti tarpeellinen suunnitelma tulvahaittojen poistamisen vaatimista toimenpiteistä toteutusaikatauluineen. Tarkkailutulosten yhteenvedossa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytettävät menetelmät. Työmaalla pidettävään hoitopäiväkirjaan on merkittävä tuotantokausittain yhteenveto alueelta tuotetun turpeen laadusta ja määrästä sekä kaikki vesistö- ja ilmakuormitukseen sekä meluun vaikuttavat seikat. Lisäksi siihen on kirjattava jätehuoltoa koskevat toimet. Hoitopäiväkirjan on oltava nimetyn henkilön vastuulla ja se on säilytettävä muiden suunnitelma-asiakirjojen kanssa niin kauan, kuin tuotantoa harjoitetaan. Tarvittaessa hoitopäiväkirja on esitettävä valvontaviranomaisille. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun, ranta- ja pohja-alueiden tilaan sekä ranta- ja vesialueiden käyttöön ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaehdotus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle yhden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Tarkkailun tulokset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina. Tarkkailuohjelmia voidaan myöhemmin muuttaa edellä mainittujen valtion viranomaisten hyväksymällä tavalla. Mahdolliset erimielisyydet luvan saajan on saatettava erikseen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Vaasan hallinto-oikeus on 17.1.2002 antamallaan päätöksellä poistanut lupamääräyksessä 2 määrätyn istutusvelvoitteen. Alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Tervolan kunta kuuluu Länsi-Lapin seutukaava-alueeseen. Länsi-Lapin seutukaava on vahvistettu 25.2.2003 ympäristöministeriössä. Seutukaavassa Hirviaavan turvetuotantoalue on merkitty maankamaran ainesten ottoalueeksi (EO 2550). Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset 5
Hirviaavan turvetuotantoalue on kuntoonpantu vuosina 2003 2000. Tuotanto on aloitettu vuonna 2000. Edellisen luvan haun aikana vuonna 2000 tuotantoala oli 51 ha. Sen jälkeen suota on kunnostettu seuraavasti: Vuosi Tuotantoala ha Kunnostusala ha 2000 51 62 2001 53 60 2002 86 27 2003 113 0 6 Tuotantopinta-alan arvioidaan olevan vuonna 2015 100 ha ja vuonna 2020 85 ha. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035 saakka. Arvio tuotantoalojen kehittymisestä on seuraava: Vuosi Tuotantoala ha Poistuma ha 2010 113 2015 100 13 2020 85 28 2025 70 43 2035 0 113 Alueen tuotantokelpoinen pinta-ala on 113 ha. Alueella on kolme aumaaluetta yhteispinta-alaltaan noin 3,0 ha. Eristysojan rajaama alue on noin 150 ha. Hirviaavalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta keskimäärin 45 000 m 3 /v. Polttoturve toimitetaan ensisijaisesti Kemin ja Rovaniemen seudun voimalaitoksille. Tuotantomenetelmänä alueella käytetään ns. Haku-menetelmää, jonka päävaiheet jyrsinturvetuotannossa ovat turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Turpeen tuotantokausi on toukokuusta elokuun loppuun, jolloin töitä tehdään ympärivuorokautisesti sääolojen salliessa. Lupakaudella on tuotantopäiviä ollut 15 30 vuosittain. Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 22 henkilötyövuotta (htv), josta suorien työllisyysvaikutusten osuus on noin 8 htv. Välilliset työllisyysvaikutukset, joihin lasketaan turpeen hankinnan ja käytön aikaansaamat työvuodet muilla toimialoilla (esim. työkoneiden valmistus ja voimalaitosten rakentaminen), ovat noin 9 htv. Kulutuksen synnyttämä työllisyysvaikutus (esim. kotitalouksien käyttämät erilaiset palvelut) ovat noin 5 htv. Puupolttoaineen varastointi ja käyttö Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle 5 000 t/v. Ne samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuina lämpö- ja voimalaitoksille,. Päättyneellä lupakaudella aluetta ei ole käytetty puupolttoaineiden käsittelyyn tai varastointiin. Suolle haetaan edelleen lupaa puupolttoaineen varastointiin. Jälkihoito ja -käyttö
Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä tuotantoalueelta puretaan tarpeettomat rakenteet ja alue siistitään. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Tuotantoalueella on yleensä useita maanomistajia, joilla voi olla erilaisia tarpeita maa-alueensa käyttömuodon valinnassa. Tällöin alueen käytön suunnittelu on järkevää toteuttaa maanomistajien, tuottajaorganisaation ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Hirviaavalla ei siirry tuotannosta poistuneita alueita jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheeseen lähimmän 10 vuoden aikana. Mikäli tuotantoalueella vapautuu sopivia kokonaisuuksia jälkikäyttöön, ne voidaan luovuttaa maanomistajille haetun lupakauden aikana. Todennäköisin jälkikäyttömuoto tulee olemaan maa- ja metsätalous. Tällöin ei kuitenkaan tehdä muutoksia vesienjohtamisjärjestelyihin. Vesien käsittely Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan koko sulan maan kauden ajan kolmen laskeutusaltaan ja kahden pumppaamon kautta kolmelle pintavalutuskentälle ja edelleen Hosionlampeen. Hosionlammesta vedet purkautuvat Pisajoen kautta Kemijoen Loueputaaseen. Turvetuotannon aiheuttaman kentän pinnan laskeutuminen on johtanut siihen, ettei vesiä voida enää johtaa virtaamansäätöpatojen kautta pumppauksen ulkopuolisena aikana, koska alueen läpi virtaavassa keskikanavassa oleva normaali vedenpinta on korkeammalla kuin kentän pinta. Hirviaavan alueella pumpataan vesiä pintavalutuskentille koko sulanmaan kauden ajan. Pumppauksen ulkopuolisena aikana settipadot pidetään kiinni. Tällöin vedet kertyvät tuotantoalueen ojastoon, josta ne pumpataan keväällä pintavalutuskentälle. Hirviaavalla käytössä olevat vesiensuojelurakenteet ja menetelmät sekä hakijan esittämät vesiensuojelun tehostamistoimet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikka (BAT), joten vesiensuojelun tasoa ei ole mahdollista tehostaa millään teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tehon tarkkailun mukaan pintavalutuskenttä on toiminut hyvin. Pintavalutuskentille 1 ja 2 johdetaan tuotantolohkojen 1 5 ja tuotantolohkon 8 vedet. Pintavalutuskenttien 1 ja 2 pinta-ala on yhteensä noin 4,0 ha, mikä on 3,6 % kenttien kokonaisvaluma-alueesta (F= 112 ha). Pintavalutuskentälle 3 johdetaan tuotantolohkojen 6 ja 7 vedet. Kentän 3 pinta-ala on 1,8 ha, mikä on 6,7 % kentän kokonaisvaluma-alueesta (F= 27 ha). Tuotantokenttien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset ja päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin ja lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Sarkaja kokoojaojakaltevuudet ovat alle 1,5 promillea, mikä edistää lietteen laskeutumista tuotantoalueen ojastoon. Tuotantoalueen ympäristövesien 7
pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Hakijan käsityksen mukaan ympärivuotisen pumppauksen toteuttaminen Hirviaavalla ei ole taloudellisesti mahdollista, koska pumppaamoille jouduttaisiin rakentamaan 6 7 km uutta sähkölinjaa. Alueelle jouduttaisiin rakentamaan kaksi erillistä pumppaamoa. Hirviaavan alueelta ei arvioida lähtevän vesiä talviaikana pohjoisen sijainnin takia. Toimintapaikka ja sen ympäristöolosuhteet Hirviaapa sijaitsee Tervolan kunnassa Koivun ja Runkauksen kylien alueella noin 25 km Tervolasta Rovaniemen suuntaan. Hirviaavan kuivatusvedet lasketaan pintavalutuskenttien kautta laskuojaa pitkin Hosionlampeen ja siitä edelleen Pisajokeen, joka laskee Loueputaan kautta Kemijokeen. Lähin asutus sijaitsee noin 3,2 km:n päässä tuotantoalueesta koilliseen. Hirviaapa sijaitsee Louejoen vesistöalueella Pisajoen valuma-alueella (65.157). Pisajoen valuma-alueen maankäyttö koostuu pääosin (noin 85 %) metsistä sekä avoimista kankaista ja kalliomaista. Turvetuotantoalueiden osuus koko valuma-alueen pinta-alasta on 1,6 %. Maatalouden osuus maankäytöstä on varsin vähäinen (0,1 %). Hirviaavan lisäksi Pisajoen valuma-alueella ei ole muuta turvetuotantoa. Koko Kemijoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli vuonna 2009 1 991 ha, josta kunnostusvaiheessa oli 63 ha ja tuotannossa 1 833 ha. Valmistelematonta alaa oli yhteensä 198 ha ja tuotannosta oli poistunut 96 ha. Jälkikäytössä oli vuonna 2009 38 ha. Lähin suojelualue on Pukinselän lehtojensuojelualue, joka sijaitsee noin 1,2 km Hirviaavan turvetuotantoalueelta luoteeseen. Lähin pohjavesialue noin 3,7 km:n Hirviaavalta koilliseen on Poutingin (12699137) I-luokan pohjavesialue. Vesistön tila ja käyttö Hirviaapa sijaitsee Kemijoen vesistöalueen Ala-Kemijoen alueella (65.1) Louejoen alueen (65.15) Pisajoen valuma-alueella (65.157). Hirviaavan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Hosionlampeen, josta vedet laskevat Pisajoen ja Loueputaan kautta Kemijokeen. Hosionlampeen laskee myös muita metsäojia. Pisajoki on noin 20 km pitkä ja laskee Loueputaaseen noin 0,5 km putaaseen rakennetun pohjapadon yläpuolella. Pisajoen valuma-alue on 59,06 km 2 ja järvisyys 0,41 %. Ympäristöhallinnon vuosien 2000 2003 vedenlaadun perusteella tekemän käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pisajoen viereinen joki Louejoki on luokiteltu tyydyttäväksi, mutta Pisajokea ei ole luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan eikä sille ole tehty ekologisen tilan luokittelua. Seuraavassa taulukossa virtaamia on arvioitu Hosionlammen ja Pukiojan laskettua Pisajokeen (F = 32,5 km 2 ). 8 Ajanjakso MQ (l/s) MNQ (l/s) MHQ (l/s) koko vuosi 355 144 819 joulu-maaliskuu 237 kesä-syyskuu 381 160 1057
Hirviaavan turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutustarkkailua alapuolisissa vesistöissä on suoritettu kolmelta pisteeltä; Hi2, Hi3 ja Pj49 vuosina 2001 2003 ja 2009. Vesistöpiste Hi2 sijaitsee turvetuotantoalueen yläpuolella Pukinojan suulla ennen ojan laskua Pisajokeen ja piste Hi3 sijaitsee Pukinojan ja Hosionlammen laskujen alapuolella Pisajoessa. Alin tarkkailupiste Pj49 on Pisajoen alaosalla. Yleisesti Pisajoen pitoisuudet kohosivat alajuoksulle päin normaalin virtaavan veden tapaan. Happitilanne hieman heikkeni alavirralla, mutta oli kuitenkin keskimäärin hyvä, kun se yläjuoksulla oli erinomainen. Kalkkipitoinen maaperä vaikutti Pisajoen pisteiden ph-arvoon (ka > 7,5), joka oli selvästi emäksen puolella koko tarkkailun ajan. Sähkönjohtavuus kohosi kohti alajuoksua ja johtavuusmuutokset olivat kaikilla pisteillä samansuuntaiset, joten johtavuuteen on vaikuttanut ennemminkin valuma-alueella tapahtuneet muutokset esim. säätila kuin turvetuotantoalue. Pisajoen yläosalla pisteiden Hi2 ja Hi3 väriluvussa, humuspitoisuudessa ja rautapitoisuudessa ei ollut merkittävää eroa keskenään, kuitenkin niin että pisteellä Hi3 arvot olivat hieman korkeammat. Huhtikuussa 2003 mitattiin tavanomaista korkeampi humuspitoisuus pisteeltä Hi3. Joen yläosan pisteiden ja alaosan pisteen Pj49 välillä pitoisuuserot olivat huomattavammat. Väriluku ja rautapitoisuus olivat selvästi korkeammat pisteellä Pj49. Vesi oli tummaa Pisajoen yläosalla, kun taas alaosalla erittäin tummaa. Pisteen Pj49 pitoisuusmuutokset raudan osalta eivät vastanneet turvetuotantoalueen alapuolisen pisteen muutoksia, joten turvetuotantoalue ei ollut vaikuttanut pisteen rautapitoisuuteen. Kokonaistyppipitoisuudet kohoavat yläpuolisen pisteen karusta alajuoksun pisteen lievästi rehevään veden tilaan. Kokonaisfosforipitoisuus puolestaan kohoaa lievästi rehevästä rehevään joen alaosalla. Pääsääntöisesti ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeammat turvetuotantoalueen alapuolella (Hi3), mutta alaosan pisteelle turvetuotantoalue ei ollut vaikuttanut. Yläpuoliselta pisteeltä (Hi2) mitattiin huhtikuussa 2003 poikkeuksellisen korkeat typpipitoisuudet, mutta nämä pitoisuudet eivät näkyneet alapuolisilla pisteillä. Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kemijoen alaosa on luokiteltu hyvää huonompaan saavutettavissa olevaan tilaan. Tavoitteena on hyvä tilan saavuttaminen. Hyvä saavutettavissa oleva tila on katsottu mahdolliseksi saavuttaa toteuttamalla Kemijoen kalatiehanke. Hosionlampea ja Pisajokea ei ole luokiteltu. Hirviaavan tuotannon jatkamisen ei arvioida vaikeuttavan vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Turveruukki Oy:llä on ollut velvoite tarkkailla Hirviaavan turvetuotantoalueen vaikutuksia alapuolisen Pisajoen kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailua on toteutettu kolme kertaa lupakauden aikana tehdyillä sähkökoekalastuksilla (vuosina 2001, 2004 ja 2007). Niistä on myös laadittu raportit tarkkailuvuoden syksyllä. Lupakauden alussa vuonna 2001 käynnistettiin joen alaosilla myös rapukannan tarkkailu koeravustuksilla, joista kuitenkin luovuttiin kolmen vuoden kuluttua, koska alaosilla ei esiinny rapua. Kalataloustarkkailun sähkökalastusten perusteella Pisajoen koskikalastossa esiintyi eri ikäluokan harjuksen poikasia, kivisimppuja, mutuja, mateita, haukea sekä satunnaisesti seipiä. Harjuksen kesänvanhoja poikasia esiintyi kohtalaisen runsaasti jokaisena tarkkailuvuonna, mikä osoittaa harjuksen luontaisen lisääntymisen olevan Pisajoessa vankalla tasolla. 9
Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Päästöt vesistöön Tarkkailuraportteihin tehtyjen osakaskunnan esimiesten puhelinhaastattelujen mukaan (viimeksi vuonna 2007) Pisajoelle ei ole istutettu harjuksia muutamiin vuosiin, koska luonnonpoikastuotanto on tiedetty hyväksi. Esimiesten mukaan keväinen pilkintä talvehtimissuvannoilla on ollut edelleen yleistä, mikä verottaa etenkin kookkaampia harjuksia. Vuodesta 2001 lähtien tehdyn kalataloustarkkailun perusteella sähkökoekalastuskerroilla ei ole havaittu kuormituksen vaikutuksia tai mitään tavanomaisesta poikkeavaa eikä Hirviaavan ole todettu tarkkailujakson aikana vaikuttaneen Pisajoen kalastoon ja kalastukseen. Hirviaavan turvetuotantoalueen päästöjä vesistöön on tarkkailtu tuotantovaiheessa vuosina 2001, 2002 ja 2009. Tarkkailussa olleista alueista on ollut kuntoonpanovaiheessa 40 % vuonna 2001 ja 5 % vuonna 2002. Päästöt on laskettu Hirviaavan päästötarkkailutulosten perusteella silloin, kun tuloksia on ollut käytettävissä. Muutoin päästöt on laskettu Lapin turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla. Tarkemmin päästöjen laskenta ja käytetty aineisto käy ilmi Lapin turvetuotannon tarkkailuraporteista. Hirviaavalta lähtevän veden laatua on verrattu Lapin alueen pintavalutuskentällisiltä tuotantosoilta lähtevän veden laatuun vuosina 2001 2009. Lähtevän veden laatu Hirviaavalla on ollut tuotantokaudella COD Mn :n osalta normaalia pintavalutuskentälliseltä suolta lähtevää vettä vastaavaa. Hirviaavalta lähtevän veden rautapitoisuus on ollut hieman alhaisempi kuin Lapin alueen turvetuotantoalueilla vuosina 2001 2009 keskimäärin. Kiintoaine-, kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin keskimäärin. Hirviaavalta lähtevän veden laatu ja keskivaluma tuotantokaudella (kesä syyskuu) vuosina 2001, 2002 ja 2009 sekä Lapin alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu ja keskivaluma tuotantokaudella vuosina 2001 2009 ovat olleet seuraavat. 10 Vuosi Mq Kiintoaine CODMn Kok-N NH 4 -N Kok.-P Fe l/s km 2 mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 2001 18,6 5,4 24 2366 827 101 1970 2002 4,3 2,6 23 2843 1066 90 1739 2009 7,9 11 27 2514 1150 118 3100 ka 10,3 6,3 25 2574 1014 103 2270 Lappi 2001-09 12,9 4,5 24 1117 108 62 2568 Hirviaavan tuotantovaiheen ominaispäästöt vuosina 2001, 2002 ja 2009 ovat olleet seuraavat.
ominaispäästö g/ha d COD Mn kiintoaine Kok.N NH 4 Kok.P PO 4 Fe 2001 brutto 373 91 40 10 1,04 0,86 25 netto 74 38 0,90 2002 brutto 175 20 20 5,0 0,58 0,30 13 netto 9 19 0,50 2009 brutto 175 67 18 9,0 0,74 0,61 20 netto 39 8,8 0,43 ka brutto 241 59 26 8,0 0,79 0,59 19 netto 41 22 0,61 Lappi ka 01-09 brutto 246 43 13 1,1 0,57 0,30 23 0,2 8,1 0,33 11 Verrattaessa Hirviaavan vuosien 2001, 2002 ja 2009 keskimääräisiä brutto-ominaiskuormituksia Lapin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräiseen brutto-ominaiskuormitukseen vuosina 2001 2009 Hirviaavan COD Mn :n ja raudan keskimääräiset ominaiskuormitukset ovat hyvin lähellä Lapin tarkkailusoiden keskiarvoa. Kiintoaineen, typen ja fosforin osalta Hirviaavan keskimääräiset ominaiskuormitukset ovat kuitenkin Lapin tarkkailusoiden keskimääräistä ominaiskuormitusta korkeammat. Pintavalutuskentän tehoa Hirviaavalla on tarkkailtu vuosina 2001 ja 2002 ottamalla vesinäytteet sekä kentän ylä- että alapuolelta jokaisella tarkkailukerralla. Pintavalutuskentän toimivuutta eri on arvioitu tarkkailukertojen keskimääräisten pitoisuuksien erolla kentän ylä- ja alapuolella eli poistumana (%). Hirviaavan pintavalutuskentällä vuosina 2001 2002 saatiin pienennettyä parhaiten valumaveden kiintoaineen pitoisuuksia. Pintavalutuskenttä poisti myös veden orgaanisen aineen ja ravinteiden pitoisuuksia. Pintavalutuskentän teho Hirviaavalla on ollut vuosina 2001 2002 seuraava. Kiintoaine % Kok.N % NH 4 % Kok.P % PO 4 % Fe % COD Mn % 2001 (n=10) 55 9 11 29 24-31 37 2002 (n=11) 44 14 41 18 23 23 10 ka 50 12 26 24 24-4 24 Hirviaavalta tuotantovaiheessa lähteneet päästöt on esitetty seuraavassa taulukossa. Päästöt on laskettu suon omien tarkkailutulosten perusteella saaduilla ominaiskuormitusluvuilla. Keskimääräinen tuotantokauden kuormitus Hirviaavalla on kiintoaineen osalta pienempi kuin edellisessä ympäristölupahakemuksessa arvioitu nettokuormitus. Kokonaistypen nettokuormitus on yhtä suuri kuin arvioitu ja kokonaisfosforin nettokuormitus on hieman arvioitua suurempi.
12 2001 BRUTTO NETTO COD Mn Kok.P Kok.N kiintoaine Kok.P Kok.N kiintoaine kesä kg/d 19 0,05 2,0 4,7 0,05 1,9 3,8 kesän ylivaluma kg/d 174 0,33 13,7 19,8 2002 kesä kg/d 15 0,05 1,7 1,7 0,04 1,6 0,7 kesän ylivaluma kg/d 52 0,6 8,3 5,9 2009 kesä kg/d 19 0,08 2,0 7,4 0,06 1,5 5,6 Ka kesä kg/d 18 0,06 1,9 4,6 0,05 1,7 3,4 kesän ylivaluma kg/d 113 0,47 11 12,9 Arvio edellisessä lupahakemuksessa kesä kg/d 0,04 1,7 7,1 vuosi kg/d 0,03 1,1 5,3 Arvio tulevista päästöistä Hirviaavan päästöt on laskettu pinta-alalle 116 ha (tuotantoaluetta 113,2 ha, auma-alueita 3 ha). Hirviaavan kuivatusvedet käsitellään kesäaikana pintavalutuksella ja talviaikana laskeutusaltailla. Hirviaavalla on tarkkailtu tuotantovaiheen päästöjä kesällä 2001, 2002 ja 2009. Tulevien päästöjen arviointiin on käytetty kesäajalle Hirviaavan vuosien 2001, 2002 ja 2009 keskimääräisiä ominaispäästöjä ja muille vuodenajoille Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan tarkkailussa olleiden laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta 2008 2009. Seuraavissa taulukoissa ovat päästöjen arvioinnissa käytetyt ominaispäästöt sekä arvio Hirviaavan tulevista päästöistä. Brutto-ominaispäästöt (g/ha/d): d COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine LA talvi 160 220 1,0 26 129 LA kevät 34 820 3,1 76 847 PVK kesä 129 241 0,8 26 59 PVK syksy 42 284 0,1 29 52 Vuosi kg/ha/a 365 106 0,37 11,32 59 Netto-ominaispäästöt (g/ha/d): d Kok.P Kok.N Kiintoaine LA talvi 160 0,7 18 98 LA kevät 34 2,1 51 745 PVK kesä 129 0,6 22 41 PVK syksy 42 0,3 22 33 Vuosi kg/ha/a 365 0,27 8,38 47,7
13 Tulevat päästöt /Brutto (kg/d): ha COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine LA talvi 116 26 0,12 3,0 15 LA kevät 116 95 0,36 8,8 98 PVK kesä 116 28 0,09 3,0 6,8 PVK syksy 116 33 0,01 3,4 6,0 Vuosi kg/a 12 307 43 1 313 6 871 Tulevat nettopäästöt (kg/d): ha Kok.P Kok.N Kiintoaine LA talvi 116 0,08 2,1 11,4 LA kevät 116 0,24 5,9 86,4 PVK kesä 116 0,07 2,6 4,8 PVK syksy 116 0,03 2,6 4 Vuosi kg/ha/a 32 972 5 531 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hirviaavan turvetuotannosta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Hirviaavan turvetuotantoalueen pölypäästöjä ei ole mitattu. Hirviaavan turvetuotannon aiheuttamaa melua ei ole mitattu. Tieyhteys nelostieltä (VT 4) Hirviaavan turvetuotantoalueelle lähtee Tervolan kunnan Koivun kylästä. Työmaatie pituus on noin 6 km ja se johtaa tukikohtaan ja auma-alueille 1 ja 2. Työmaan sisäiseen liikenteeseen käytetään ns. turveteitä, päisteputkitettuja sarkojen päitä ja ajosarkoja, jotka mahdollistavat työkoneliikenteen saroilta ja lohkoilta toiselle. Talviaikana työmaatietä pidetään auki lumesta vain turvetoimitusten ajan. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Työmaan vetokalustona käytetään 3 4 pyörätraktoria ja aumauskoneena tela-alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. Hirviaavan turve on mahdollista toimittaa käyttäjille ympärivuotisesti. Jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Kemin ja Rovaniemen seudun voimalaitoksille. Toimitettavia täysperävaunukuormia on 10 15 kuormaa/vrk. Mikäli kaikki turpeet ajetaan yhtäjaksoisesti, toimitusjakso kestää 3 4 viikkoa. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä Turveruukki Oy:n henkilöstön työmaakäynnit. Hirviaavalla ei varastoida seka- tai biojätteitä, jäteöljyjä eikä öljyisiä jätteitä. Työmaalla syntyneet jätteet kuljetetaan omiin varikkotiloihinsa Arpelaan
Tornioon. Jätteen lajittelusta, kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Hirviaavan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Jätteiden lajittelu ja jäteasioiden tyhjennys tehdään Tornion kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotannon aikana koneissa käytetään kevytpolttoöljyä. Muu energiankäyttö koostuu lähinnä työn aggregaatin polttoaineen kulutuksesta. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 33 000 litraa. Polttoaineet on varastoitu palo- ja pelastusviranomaisten vuosittain tarkistamiin terässäiliöihin, jotka on sijoitettu työmaan tukikohtaan. Polttoaineen varastopaikat ovat sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Toteutuneet vuosittaiset jätemäärät tuotantoalueella tuotantoaikana ovat olleet seuraavat: - jäteöljy 60-120 kg - muu öljyinen jäte 0 kg - öljynsuodattimet 10-15 kg - sekajäte 15-100 kg - muovia 0 kg- metallia 30-50 kg - akkuja ja paristoja 0 kg Jätemäärien arvioidaan jätemäärien pysyvän samansuuruisina myös jatkossa. Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg/tuotantokausi. Haku-yksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin 15 20 kg/tuotantokausi. Turvetyömaalla satunnaisesti varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet on varastoitu myyntipakkauksissaan Hirviaavan kokonaisurakoitsijan hallitiloissa Arpelassa. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Tuotantoalueen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty seuraavassa taulukossa: Kaivannaisjätteen laji Arvioitu määrä Hyödyntäminen (m 3 ) koko tuotantoaikana 1 energiana 2 maa- ja vesirakennusmateriaalina, maisemoinnissa 3 ympäristönhoidossa 4 muu hyödyntämistapa, mikä? Käsittely 5 kaivannaisjätteen jätealue Pintamaat 11 300 2 Kannot ja muu puuaines Kivet 6 2 Kivennäismaat 1 130 2 Laskeutusaltaiden lietteet Kemikalointialtaiden lietteet Muu, mikä? Tiedot ympäristövaikutuksista. Ei ympäristövaikutusta, maisemoitu maapohjana 2 1 Ei ympäristövaikutusta, energiakäyttöön 91 2 Ei ympäristövaikutusta, maisemoitu maapohjana Ei ympäristövaikutusta, maisemoitu maapohjana Ei ympäristövaikutusta, maisemoitu maapohjana 14
Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaineksen osalta energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Esteettisen haitan syntyminen ehkäistään maisemoimalla kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. Kaivannaisjätteitä tarkkaillaan silmämääräisesti. 15 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Vaikutus luontoon ja luontoarvoihin Hirviaapa on ollut tuotannossa vuodesta 2000 alkaen ja toiminnan pääasialliset vaikutukset kasvillisuuteen ja linnustoon ovat jo näkyvissä. Tuotantoalueen alapuolisten vesien eliöstöön syntyy edelleen lieviä heikentäviä vaikutuksia toiminnan jatkuessa ja todennäköisesti vielä toiminnan loputtuakin. Pisajoella vuosina 2000, 2004 ja 2009 tehtyjen kasvillisuusruutuseurantojen ja Hosionlammen ilmakuvaseurannan perusteella Pisajoen latvaosalla on havaittavissa rehevyyttä suosivien kasvilajien lievää runsastumista (Tammilehto 2010). Lisäksi Hosionlammella on havaittavissa luontainen lammen umpeenkasvukehitys, jota turvetuotannon sekä metsäojien ravinne- ja kiintoainekuormitus todennäköisesti nopeuttaa. Linnustoon kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääasiassa toiminnan aikaisista häiriötekijöistä (koneiden aiheuttama melu). Tuotantoalueen reunaalueilla linnustoon kohdistuu lieviä vaikutuksia myös epäsuorasti soiden kuivuessa ja muuttuessa puustoisemmiksi. Biotooppien muutos rajoittuu kuitenkin hankealueen välittömään läheisyyteen, jolloin esimerkiksi suolintulajien parimäärien muutokset peittyvät tuotantoalueen lähialueellakin linnustossa tapahtuvien luontaisten vaihteluiden taakse. Turvetuotannon jatkumisesta aiheutuvien haittojen voidaan arvioida olevan nykyisellä tuotantoalueella kokonaisuudessaan vähäisiä ja peittyvän paikallisella tasolla luontaisesti tapahtuviin linnuston kannanvaihteluihin. Turvetuotannolla laajemmin tarkasteltuna on kuitenkin suolintukantoja heikentävä vaikutus, koska turvetuotanto vähentää näiden lajien luontaisia pesimä- ja ruokailualueita. Lähin suojelualue sijaitsevat noin 1,2 km:n (Pukinselän lehdot) ja 2,4 km:n (Heinäjänkä-Karhuaapa-Kokonrämeen soiden suojelualue) etäisyydellä Hirviaavan turvetuotantoalueesta. Hankealueen alapuolisella valumaalueella, Pisajokeen rajautuen sijaitsee Karhuaapa-Heinäjänkä- Kokonrämeen Natura-alue, jonka etäisyys tuotantoalueesta on 2,4 km. Turvetuotannon aiheuttamat vaikutukset eivät ulotu näin etäälle, sillä turvepölyn tiedetään laskeutuvan keskimäärin selvästi lähemmäksi tuotantoaluetta. Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutuksia maankäyttöön ei ole, koska uusia alueita ei oteta turvetuotantoon. Turvetuotannon jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (esim. metsätalous), jolloin maisemassa tapahtuu muutos. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vesistövaikutuksien arviointi perustuu suoraan laimenemislaskelmaan, jossa vesistöön johdettava kuormitus suhteutetaan vesistön virtaamaan (taulukko 9) ennalta valituissa purkuvesistön solmukohdissa. Seuraavassa
taulukossa on laskennallinen arvio Hirviaavan turvetuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä alapuolisessa vesistössä. 16 Valuma-alue Ajanjakso COD Mn Kiintoaine Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Hosionlammen luusua tuotanto 0,54 0,14 57,8 19,6 1,8 1,4 46,6 F = 32,5 km 2 ylivaluma 1,24 1,24 120,5 5,1 64,1 Pisajoen luusua tuotanto 0,30 0,08 31,8 10,8 1,0 0,8 25,7 F = 59,06 km 2 ylivaluma 0,68 0,08 66,3 2,8 35,3 Laskelmassa valuma-alueen koko ratkaisee vaikutusten voimakkuuden. Vesistövaikutuksia on tarkasteltu arvioitujen bruttokuormitusten perusteella tuotantokautena ja kesän ylivaluman aikaan. Tuotantokausi on kesä syyskuu. Vastaanottavissa vesistöissä tapahtuvaa aineiden metaboloitumista ja sedimentoitumista ei ole huomioitu, joten arvio on turvallinen yliarvio. Esimerkiksi typen yhdisteiden suhteen vesistöissä tapahtuvan typen vapautumiseen ilmakehään johtavat prosessit ovat jäättömänä aikana tehokkaita ja poistanevat suuren osan ylimääräisestä typestä vesistöissä. Arvion perusteella Hirviaavan turvetuotantoalueen vedet saattavat vaikuttaa tuotantokauden aikana rankkasateella hetkellisesti Hosionlammen alapuolisen Pisajoen kokonaistyppipitoisuuteen. Vedenlaatutietojen perusteella Pisajoen yläosan keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on 444 µg/l, joten 120 µg/l lisäys kohottaa joen typpipitoisuutta karusta lievästi reheväksi. Arviossa ei ole huomioitu vesistöissä tapahtuvia typen vapautumiseen johtavia prosesseja. Järvien minimiravinne on yleensä fosfori. Kuivatusvedet eivät kuitenkaan vaikuta huomattavasti fosforipitoisuuksiin. Humus-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet eivät kohoa merkittävästi arvion mukaan Hosionlammen tai Pisajoen luusuoissa. Vaikutus kalatalouteen Hirviaavan turvetuotannon jatkuessa aikaisempien vuosien tasolla voidaan vaikutukset Pisajoen kalastoon ja kalastukseen arvioida vuosien 2001 2007 kalataloustarkkailun tulosten perusteella verrattain vähäisiksi. Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Toiminta ei vaikuta pohjaveteen ja sen käyttöön. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hirviaavan turvetuotantoalueen ympäristössä ei ole sellaisia kohteita, joihin turvetuotannon pölyllä tai melulla voisi olla vaikutusta. Lähin asutus sijaitsee noin 3,2 km:n päässä turvetuotantoalueelta. Myöskään Hirviaavan kuljetus- tai työmaaliikenteestä ei arvioida aiheutuvan haittaa. Hirviaavalle tulevan metsäautotien varrella ei ole asutusta. Ympäristöriskit ja toimintajärjestelmä Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Hirviaavan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työ-
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu maan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut pudistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoainesäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Turveruukki Oy:ssä on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset. Käyttötarkkailu alkaa heti, kun turvetuotantoaluetta aletaan kunnostaa turvetuotantoon, ja se jatkuu keskeytyksettä aina siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Käyttöpäiväkirjaan merkitään: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä tuotantomenetelmä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt mittapadon ja mittauslaitteen huolto ja korjaukset mittapadon vedenkorkeuslukemat, jos suo on tarkkailussa sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan tuulitauot huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet pöly- ja meluhavainnot maininnat mahdollisista valituksista havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistö- ja ilmakuormitukseen tai meluun. 17
18 Päästötarkkailu Päiväkirjaa ja muita käyttötarkkailuun liittyviä asiakirjoja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ELY-keskukselle. Päiväkirjat ja muut käyttötarkkailuun liittyvät asiakirjat säilytetään mahdollista myöhemmin tehtävää tarkastusta varten niin kauan, kuin tuottaja on vastuussa toiminnastaan. Vuosittain toiminnasta laaditaan lyhyt yhteenveto, joka toimitetaan vaadittaessa ELYkeskukseen sekä liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Tarkkailussa olevien turvesoiden osalta käyttötarkkailun vuosiyhteenvedot toimitetaan myös päästötarkkailun raportin laatijalle. Vesiensuojelurakenteiden toimivuuden tarkkailu Vesiensuojelurakenteiden toimivuuden ja tehon tarkkailu sisältyy käyttötarkkailuun. Tarkkailuun kuuluu aina vesiensuojelurakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkistaminen keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa muulloinkin. Tarkistusten seurauksena tehdään tarvittavat korjaukset ja puhdistukset. Rakenteiden tehon tarkkailussa otetaan vesinäytteet pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Tuotantovaiheen tarkkailu Päästötarkkailu tehdään pintavalutuskenttien 1 ja 2 alapuoliselta mittapadolta 1. Virtaamat mitataan tarkkailuvuosina mittapadolta jatkuvatoimisella virtaamanmittarilla 15.5. 30.9. välisenä aikana. Tuotantovaiheen tarkkailu tehdään kahtena vuotena lupakaudella. Hirviaavalla tarkkailuvuodet ovat 2015 ja 2019. Samoina vuosina tehdään vesistötarkkailua, sähkökoekalastuksia ja biologista tarkkailua. Mittapadolta otetaan 15.5. 30.9. yksi näyte kahdessa viikossa. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä määritetään (kesä, heinä- ja elokuu ensimmäinen näytekerta) PO 4 -P, NH 4 -N, NO 2+3 -N ja Fe. Tehon tarkkailu Tehoa tarkkaillaan ottamalla vesinäyte pintavalutuskenttien 1 ja 2 yläpuolisille laskeutusaltaille tulevasta vedestä kerran kuukaudessa pintavalutuskentän alapuolisen päästötarkkailunäytteen oton kanssa. Näytteet otetaan kuukauden ensimmäisellä näytteenottokierroksella. Näytevalikko on sama kuin lähtevän veden osalta. Poikkeustilanteiden tarkkailu Tuottajan edustaja ottaa tarkkailuvuosina ylimääräisiä kuormitusnäytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, jossa siitä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja COD Mn ja ph. Päästöjen laskenta Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella lasketaan turvetuotannon päästöt vesistöön. Laskennassa
noudatetaan soveltuvin osin Turvetuotannon tarkkailuopas 18.5.2006 päästöjen laskentamenetelmiä. Suppea tarkkailu Vaikutustarkkailu Suppeaa tarkkailua ei esitetä tehtäväksi alueen pienen koon vuoksi. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailussa otetaan neljä vesistönäytettä Pisajoesta kahdesta paikasta (suon yläpuoli ja suon alapuoli). Ensimmäinen näyte otetaan tarkkailuvuosina kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme heinä-, eloja syyskuussa. Heinä-, elo- ja syyskuun näytteet otetaan samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet (kuitenkin vain kerran kuukaudessa). Näytepisteet ovat Hirviaavan yläpuolinen piste (Pisajoki Hi2, 7349090-3415999) ja Hirviaavan alapuolinen piste (Pisajoki Hi3, 734760-3415993). Vesistötarkkailua tehdään vuosina 2015 ja 2019 (samoina vuosina kuin päästötarkkailu). Näytteistä määritetään lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, sameus, kiintoaine, väri, COD Mn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori, rauta, nitraatti+nitriittityppi. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailua esitetään jatkettavaksi samoilla periaatteilla kuin aikaisimmin toteutettua kalataloustarkkailuohjelmaa. Alueella ei kuitenkaan esitetä tehtäväksi koeravustuksia, koska joen alaosalla ei esiinny rapua. Pisajoelta sähkökalastetaan kolme koealaa: yksi joen alaosalla ja kaksi joen yläosan koskialueilla. Alueet ovat samat kuin edellisellä lupakaudella. Sähkökalastukset tehdään vuosina 2011, 2015 ja 2019. Koealat kalastetaan vakiintuneilla menetelmillä. Biologinen tarkkailu Pisajoen ja Hosionlammen tarkkailua esitetään jatkossa tehtäväksi jo aikaisemmin toteutetun Hosionlammesta lähtevän Pisajoen kasvillisuusmuutosten seurannalla. Hosionlammen ja Pukinojan suun välille on perustettu kolme koeruutua, joiden tilaa on seurattu vuosina 2001, 2004 ja 2009. Kasvillisuuden osalta määritetään koeruuduilta ilmaversoiset ja kelluslehtiset kasvilajit peittävyyksineen. Tarkkailuvuodet ovat 2015 ja 2019. Hosionlammesta otetaan lisäksi ilmakuva vuonna 2019. Pöly- ja melutarkkailu Erillistä pöly- ja melutarkkailua ei ole tarpeen tehdä. Tarkkailuohjelman muutokset Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Turveruukki Oy:n ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken. 19
20 Vahingot ja niiden korvaaminen Suon bruttokuormituksen avulla lasketun vesistövaikutusarvion perusteella Hirviaavan turvetuotantoalue saattaa vaikuttaa hetkellisesti alapuolisen vesistön kokonaistyppipitoisuuteen, mutta laskelmassa ei ole huomioitu vesistöissä tapahtuvia typpipitoisuuksia alentavia prosesseja, joten arvio on turvallinen yliarvio. Turvetuotannolla ei siten ole merkittäviä vaikutuksia purkuvesistöön eivätkä suon päästöt ei vaikuta suuresti Pisajoen vedenlaatuun tai käyttökelpoisuuteen. Luvan haltijan mielestä Hirviaavan turvetuotannon vaikutukset eivät todennäköisesti aiheuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa eikä korvauksia siten ole tarpeen määrätä. Hirviaavan turvetuotantoalueen päästöjen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on arvioitu sen tasoisiksi, ettei niistä aiheudu tilakohtaista korvattavaa vahinkoa. Hirviaavan voimassa olevan ympäristölupapäätöksen (17.1.2002, Dnro 01407/01/3605) luvan saajalle ei ole määrätty kalatalousmaksua tai istutusvelvoitetta vähäisten kalatalousvaikutusten takia. Kalataloustarkkailun mukaan kalaston luonnonpoikastuotanto on edelleen hyvällä tasolla eikä kalataloudellisia kompensaatioita näin ollen tarvittaisi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan näkemys BAT:n ja BEP:n toteutumisesta koko toiminta (vesien käsittely, pöly ja melu, jätteiden käsittely jne.) huomioon ottaen HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on täydennetty 30.6.2011 Hirviaavan turvetuotantoalueen kalataloustarkkailun tuloksilla vuosilta 2001, 2004 ja 2007, Hosionlammen 9.8.1999 päivätyllä kasvillisuusselvityksellä, Hirviaavan laskuojan ja Hosionluusun biologisella tarkkailuohjelmalla, Pisajoen ja Hosionlammen kasvillisuustarkkailulla vuosilta 2004 ja 2009 sekä Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tuloksilla vuodelta 2009. Lisäksi hakemusta on täydennetty 15.9.2011 otteella Hirviaavan turvetuotantoalueen pelastussuunnitelmasta sekä luonnoksella Hirviaavan turvetuotantoalueen kalataloustarkkailun tuloksista vuodelta 2011 ja 4.11.2011 viimeksi mainitun kalataloustarkkailun tulosten lopullisella raportilla ja talviaikaista vesienkäsittelyä koskevalla selvityksellä. Tarkempi selostus täydennyksistä on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Tervolan kunnassa 16.3. 15.4.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 17.3.2011 Lounais-Lappi - lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskukselta, Tervolan kunnalta sekä Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta.
21 Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on ilmoittanut, että Hirviaavan alue on varattu turvetuotantoalueeksi Länsi-Lapin maakuntakaavassa. Sijoituspaikka ottaa huomioon YSL:n 6 2 momentin kohdan 2 seikat. Ympäristönhallinnon Eliölajit tietojärjestelmän mukaan (tilanne 4.3.2011) tuotantoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten kasvi-, sammal- tai eläinlajien esiintymiä. Tuotantoalueesta 1,2 3 kilometrin päässä sijaitsevat Karhuaapa- Heinijänkä-Kokonräme -Natura-alue (sisältyy myös soiden suojeluohjelmaan), Pisavaaran Natura-alue (suojeltu myös luonnonpuistona), Pukinselän lehtojen lehtojensuojeluohjelma-alue ja Jaatisen yksityinen suojelualue. Suuresta välimatkasta johtuen turvetuotanto ei aiheuta negatiivisia vaikutuksia näiden alueiden suojeluun. Tuotantoalue ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,7 kilometrin päässä alueesta, joten turvetuotannon vaikutukset eivät siihen ulotu. Hirviaapa sijaitsee Kemijoen vesienhoitoalueella Pisajoen valuma-alueella (65.157). Hirviaavan kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojaa pitkin Hosionlampeen, josta vedet laskevat Pisajoen kautta Kemijokeen. Hakemuksessa esitetään laskennallisen arvion perusteella, että Hirviaavan turvetuotantoalueen kuivatusvedet nostavat tuotantokaudella Hosionlammen luusuassa kokonaistypen pitoisuuksia keskimäärin noin 58 µg/l ja hetkellisesti ylivalumatilanteessa noin 120 µg/l. Vastaavasti kuivatusvedet nostaisivat kokonaisfosforin pitoisuuksia keskimäärin 1,8 µg/l ja ylivirtaama-tilanteessa 5,1 µg/l. Vuositasolla kokonaisfosforin nettokuormituksen on arvioitu olevan 32 kg, kokonaistypen 972 kg ja kiintoaineen 5 531 kg. Hakemuksessa on arvioitu, että ylivirtaamatilanteessa kuivatusvedet voivat kohottaa joen typpipitoisuutta karusta lievästi reheväksi. Arvion mukaan kuivatusvedet eivät vaikuta merkittävästi Pisajoen yläosan fosfori-, humus-, kiintoaine- ja rautapitoisuuksiin. Vesienhoitolain yleisenä ympäristötavoitteena on pinta- ja pohjavesien tilan heikkenemisen estäminen ja hyvän tilan saavuttaminen. Hirviaavan ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä tulee arvioida, vaarantaako hanke Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa pintavesille asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista. Pisajoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu edellisellä hoitosuunnitelmakaudella. Jokien ekologisen tilan luokittelu tulisi tehdä pääasiassa biologisten laatutekijöiden (pohjaeläimet, piilevät, kalat) perusteella ekologisen tilan luokitteluun kehitetyillä menetelmillä. Jokivesille ollaan kehittämässä myös vesikasvillisuuteen perustuvaa luokittelua. Vedenlaatuluokitus on osa ekologisen tilan luokittelua, ja se perustuu pääosin kokonaisravinteiden pitoisuuksiin. Käytettävissä olevien vedenlaatutietojen perusteella Pisajoen yläosa (turvetuotannon yläpuolinen ja alapuolinen piste) luokittuisi hyvään ja Pisajoen alaosa tyydyttävään tilaan. Turvetuotantoalueelta vesistöön tuleva kiintoaine- ja humuskuormitus ei välttämättä näy selvästi Pisajoen vedenlaadussa, sillä huomattava osa kiintoaineesta laskeutuu Hosionlampeen nopeuttaen Hosionlammen umpeenkasvua tai kulkeutuu pohjanläheisessä vesikerroksessa Hosionlammen luusuan alapuolisiin suvantoihin aiheuttaen pohjien liettymistä. Hosionlammen umpeenkasvu on todettavissa vuosina 2000, 2004 ja 2009