SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 1/10 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa, mikä liittyy saamelaisiin. Yhdistyksen tehtävien johdosta yhdistys on päättänyt antaa oheisen arvion ja esityksen jatkotoimenpiteiksi. Asia: ARVIO PÄÄMINISTERI SIPILÄN HALLITUKSEN OHJELMASTA SAAMELAISTEN JA SUOMEN IHMISOIKEUSPOLITIIKAN KANNALTA 1. Yleistä hallitusohjelmasta Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman vaikutuksia Suomen saamelaisiin ja Suomen ihmisoikeuspolitiikkaan ei ole arvioitu. Oikeustieteilijät ovat arvioineet hallitusohjelman työelämää ja poliisien tehtäviä koskevien tavoitteiden olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Sámi Árvvut -yhdistys on havainnut ohjelmassa ristiriitaa perustuslain, Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja saamelaisiin vaikuttavien hallitusohjelman linjausten välillä. Hallitusohjelma on luonteeltaan strateginen, mutta tästä huolimatta se on 36 sivua pitkä, jonka lisäksi siinä on 34 sivua liitteitä. Saamelaisia eikä alkuperäiskansoja ole mainittu hallitusohjelmassa eikä sen liitteessä sanallakaan. Se, ettei saamelaisista mainita mitään ohjelmassa on julkisuudessa perusteltu hallitusohjelman lyhyydellä ja strategisella luonteella. Se, että saamelaisia ei mainita hallitusohjelmassa sanallakaan mutta esimerkiksi hevosen lannan käyttö energiatuotannossa on kuitenkin hyvin marginaalisena asiana päässyt hallitusohjelmaan strategiseksi kirjaukseksi antavat erikoisen vertailukohdan sille, miksi saamelaisasioita ei ole mainittu ohjelmassa lainkaan. Selityksenä saamelaisasioiden pois jättämiselle ei voi täten olla hallitusohjelman strategisuus vaan syyt ovat puoluepoliittisia. Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmasta (1999) lähtien saamelaiset on mainittu jokaisessa hallitusohjelmassa. Pääministeri Sipilän hallitus on katkaissut tämän perinteen. Se, että hallitusohjelma ei sisällä minkäänlaisia tavoitteita tai sitoumuksia saamelaisia kohtaan on hallituksen arvovalinta ja selkeä poliittinen linjanmuutos aikaisempiin hallituksiin verrattuna. Hallitusohjelmalla on myös kansainvälisiä vaikutuksia ja se linjaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeusmainetta ja ulkopolitiikkaa. Hallitusohjelmiin on viitattu aina kun Suomi on raportoinut kansainvälisille ihmisoikeusvalvontaelimille Suomen ihmisoikeuspolitiikasta. Hallituksen hallitusohjelma on luonut ristiriitaa Suomen kansainväliselle ja Euroopan unionin viralliselle linjalle. Suomen aikaisempi Sámi Árvvut sámiid iežaset sorjjasmeahttun searvi Searvvi ulbmilin lea doalahit, doarjut ja ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, sámiid searvvušvuođa, árbevirolaš sámi ealáhusaid, sámiid árvvuid ja vuoigatvuođaid. Sámi Árvvut saamelaisten oma riippumaton yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää saamelaisten perinteistä tietoa, saamelaisten yhteisöllisyyttä, perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, saamelaisia arvoja ja oikeuksia. www.samiarvvut.org www.facebook.com/samiarvvut
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 2/10 ulkopolitiikka ja Suomen sitoutuneisuus alkuperäiskansojen oikeuksien edistämiseen EU:n jäsenmaana ovat tältä osin ristiriidassa pääministeri Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Suomi on profiloitunut vahvasti arktisena valtiona ja nostanut esille mm. EU:n tasolla alkuperäiskansa saamelaiset yhdeksi perusteeksi sille, miksi EU:n informaatiokeskus tulisi perustaa Suomeen. EU:n virallinen alkuperäiskansapolitiikka perustuu myös YK:n alkuperäiskansajulistukseen, johon sekä Suomi että Euroopan Unioni ovat sitoutuneet. Suomen Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla olevan kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla. Liittymisasiakirja on otettu osaksi nk. Lissabonin sopimusta. Saamelaisten oikeudet ja niiden turvaamisvelvoite ovat osa EU:n perussopimusta. Maailman alkuperäiskansojen konferenssissa EU ilmoitti varmistavansa, että alkuperäiskansakonferenssin loppuasiakirjan velvoitteet ja suositukset toimeenpannaan. EU:n tasolla nämä velvoitteet koskevat EU:n ulkosuhdepolitiikkaa sekä sisäasioissa Suomea ja Ruotsia. Sámi Árvvut yhdistys on hyvin huolissaan siitä, että Suomi jättää toimeenpanematta kansainväliset velvoitteensa. Pääministeri Sipilän hallituksen velvoitteena on vastata kansainvälisesti Suomen ihmisoikeuspolitiikasta ja korjata Suomen aikaisemman ihmisoikeuspolitiikan puutteet. Suomen alkuperäiskansapolitiikan on toteuduttava YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja maailman alkuperäiskansojen konferenssin loppuasiakirjan mukaisesti. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti alkuperäiskansanormiston toimeenpanemiseen ja on hyvin valitettavaa, että sitä ei ole huomioitu hallitusohjelmassa lainkaan. Suomella on ollut Yhdistyneissä kansakunnissa erityinen asema pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja Suomi on brändännyt itseään ihmisoikeusmyönteisenä valtiona joka on myös neuvonut ja kehottanut muita valtioita ihmisoikeusasioissa. Suomen vahvuudeksi on Sipilän hallitusohjelmassa jopa kirjoitettu, että Suomi on hyvämaineinen, pieni ja ketterä maa, jolla on kyky tarjota ratkaisuja maailman ongelmiin. Mikäli Suomi haluaa, että sen painoarvo kansainvälisessä politiikassa olisi jatkossakin Suomen valtiota ja kansantalouden kokoa suurempi, se edellyttää kansainvälisiä ja kansallisia panostuksia ja politiikan uskottavuutta. Valtio, joka ei pysty turvaamaan vajaalle 10 000 saamelaiselle mahdollisuutta säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa, ja joka siirtelee vastuunsa ja jopa unohtaa saamelaisten olemassaolon hallitusohjelmassaan, ei anna kansainvälisellä tasolla luotettavaa kuvaa kyvystään tarjota ratkaisuja maailman ongelmiin. Sámi Árvvut -yhdistys haluaa muistuttaa, että Suomen valtio on määrätietoisella toiminnallaan kadottanut saamen kieltä ja kulttuuria koko sen itsenäisyyden ajan. Hallitusohjelman lähtökohta kurjistaa kaikkien palveluja, sosiaaliturvaa ja koulutusta ja voi johtaa saamelaisten osalta saamelaisten tosiasiallisen aseman heikkenemiseen. Vastuun tunteva hallitus kantaa vastuun tulevaisuudesta mutta myös menneiden hallitusten tekemistä virheistä. Kaikki toimet, jotka heikentävät saamelaisten asemaa nykyisestä, voivat olla kansainvälinen sopimusrikkomus ja johtaa saamelaisen kulttuurimuodon katoamiseen. Yhdistys myös muistuttaa, että kaikkien
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 3/10 yhdenvertainen kohtelu ja rahoituksen leikkaus voi tosiasiallisesti johtaa rakenteelliseen syrjintään. Tätä tulee välttää hallitusohjelman toimeenpanossa viimeiseen asti. Sámi Árvvut -yhdistys käy seuraavassa läpi hallitusohjelman linjauksia ja niiden vaikutuksia aihekokonaisuuksittain ottaen huomioon Suomen kansainväliset velvoitteet. 2. Saamelaisten oikeudet ja ihmisoikeudet Hallitusohjelman säästöt vaikuttavat konkreettisesti ja välillisesti saamelaisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin kehittää ja turvata perustuslaillisia oikeuksiaan. Hallitusohjelmassa maan eri olosuhteita, pitkiä etäisyyksiä ja niiden tuomia haasteita ei ole huomioitu asianmukaisesti. Suomi on saanut ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä useita suosituksia elvyttää saamen kieltä sekä kehittää saamen kielen opetusta ja päivähoitoa. Suomi on sitoutunut elvyttämään saamen kieltä periaatepäätöksessä saamen kielten elvyttämisohjelmaksi, mikä on jäänyt toimeenpanematta. Toimenpideohjelman tavoite luoda pysyvä malli saamen kielten elvyttämiseksi ei ole toteutunut. Samanaikaisesti hallitus aikoo rajoittaa päivähoito-oikeutta, suunnata suuria säästöjä peruskouluun, ammattikoulutukseen ja koko koulutuskenttään. Nämä vaikuttavat suoraan ja välillisesti saamelaisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin oppia ja ylläpitää uhanalaista saamen kieltä. Suomalaisessa elinympäristössä eläville saamelaislapsille saamelainen päivähoito voi olla ainoa kodin ulkopuolella oleva paikka, jossa lapsi voi käyttää saamen kieltä. Päivähoidon rajoitukset voivat uhata saamelaislasten mahdollisuutta oppia omaa saamen kieltään ja kulttuuriaan ja johtaa saamen kielten elvyttämisen taantumiseen. Peruskouluun kohdistuvat säännöt ja samanaikainen digitalisointi voivat heikentää saamen kielen ja saamen kielistä opetusta. Resursseja ei ole annettu saamenkielisiin digitaalisiin oppimisympäristöihin ja saamenkielinen oppimateriaalituotanto ei ehdi resurssien puuttumisen johdosta vastaamaan koulutuksen tarpeita. Resurssien leikkaus ja samanaikainen siirtyminen digitalisiin oppimisympäristöihin voi todellisuudessa kurjistaa saamen kielen ja saamenkielistä opetusta asettaen saamelaislapset epätasaarvoiseen asemaan muihin lapsiin nähden koulutuksessa ja sen laadussa. Korkeakoulutukseen tulevat muutokset vaikuttavat myös yliopistojen mahdollisuuksiin ja haluun opettaa saamen kieltä ja kulttuuria. Hallitusohjelman linjaus muuttaa yliopistojen taloutta markkinajohtoiseksi siten, että yhä suurempi osa yliopistojen rahoituksesta kerätään yksityisiltä saadulla rahoituksella ja yliopistot palkitaan rahankeruusta valtion toimesta. Lisäksi hallitusohjelma linjaa, että tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen otetaan huomioon julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa. Tällainen rahoituksenhakumalli ohjaa yliopiston tutkimusta ja koulutusta markkinajohtoiseksi ja voi johtaa pahimmassa tapauksessa pienten humanististen tieteenalojen, kuten saamen kielen ja kulttuurin opetuksen ja tutkimuksen näivettymiseen, rahoituksen kutistumiseen ja viime kädessä saamen kielen elvytyksen kuihtumiseen.
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 4/10 Pitkään suunniteltu ja tarpeellinen kolttakulttuurikeskus ei ole myöskään saanut tukea hallitusohjelmassa. Tämä ei saa estää kolttakulttuurikeskuksen rakentamista ja keskukselle on löydettävä rahoitus uhanalaisen kolttasaamelaiskulttuurin turvaamiseksi. Suomen ihmisoikeuspolitiikasta ei ohjelmassa sanota käytännössä mitään. Hallitus ei linjaa, jatkaako se perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmien ja selontekojen laadintaa. Ihmisoikeussopimukset on mainittu vain korkeimman hallinto-oikeuden osalta. Suomen hallituksella ei hallitusohjelman mukaan ole minkäänlaista ihmisoikeuspoliittista linjaa. Tiukassa talouspoliittisessa tilanteessa ihmisoikeuksien turvaaminen kaikessa toiminnassa on ratkaisevaa. Ihmisoikeuspolitiikka on keskitetty yhdelle puolueelle, perussuomalaisilla, joilla on sekä oikeusministerin että ulkoasianministerin salkut. Kehitystuen leikkaukset vaikuttavat kehitysmaissa asuvien alkuperäiskansojen mahdollisuuksiin ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kehitystuella on tuettu lukuisia alkuperäiskansojen terveyttä, osallisuutta ja koulutusta parantavia hankkeita. Suomi on sitoutunut YK:n alkuperäiskansajulistukseen ja kehitystuen leikkaukset vievät rahoitusta heikommassa asemassa olevilta alkuperäiskansoilta. Sámi Árvvut ry. on hyvin huolissaan kehitystuen leikkausten vaikutuksista alkuperäiskansojen oikeuksiin ja pitää leikkauksia perusteettomina. Eduskunnan pöydällä on edellisen hallituksen esitys ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Hallitusohjelma ei mainitse ILO 169-sopimuksen ratifiointia sanallakaan. Sámi Árvvut -yhdistys pitää ILO 169-sopimuksen ratifiointia hyvin tärkeänä ja kannattaa sitä, mikäli saamelaisen määritelmää muutetaan välittömästi vastaamaan hallituksen esitystä 167/2014 vp. Sámi Árvvut myös korostaa, että sopimuksen ratifiointi on mahdollista vain tilanteessa, jossa saamelaismääritelmä on saamelaisten itsensä hyväksymä. Sopimuksen ratifiointi koskee myös maa- ja vesioikeuksia ja ratifioinnin yhteydessä ja sen jälkeen on ratkaistava ILO 169- sopimuksen artiklan 14 soveltaminen Suomen oloihin. Nykylainsäädäntö ei mahdollista sopimuksen ratifiointia, vaan ratifiointi edellyttää lainsäädäntömuutoksia sekä ratifioinnin yhteydessä että sen jälkeen. Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tekemistä päätöksistä on tehty 250 oikaisuvaatimusta ja on oletettavissa, että suurin osa valittajista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suurin osa valittajista on valittanut ns. lappalaiskriteerin nojalla, eli valittajalla ei ole ollut tosiasiallista yhteyttä saamelaiskulttuuriin. Mikäli Korkein hallinto-oikeus (KHO) pitää voimassa ratkaisukäytäntönsä voimassa ja täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa vain lappalaisperustein siihen hakeutuvilla henkilöillä, saamelaisten määrä voi kasvaa jopa yli 200 lappalaismerkinnän omaavalla henkilöllä, joita saamelaiset eivät tunnista saamelaisiksi, ja joilla ei ole yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin. Tämä joukko ja heidän jälkeläisensä voivat lyhyessä ajassa muuttaa saamelaiskäräjien kokoonpanon ja politiikan. Yli 100 henkilöä on suuri määrä. Viime vaaleissa saamelaiskäräjille pääsi 50 äänellä, eli kyse ei ole marginaalisista vaikutuksista. Sámi Árvvut on hyvin huolissaan tilanteesta ja sen vaikutuksista Suomen alkuperäiskansapolitiikan tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin ratifioida ILO 169-sopimus.
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 5/10 3. Ympäristöpolitiikka Hallituksen ympäristöpolitiikka on ohjelman mukaan alisteinen kilpailukyvylle. Kärkilinjaus siitä, että isojen teollisten hankkeiden osalta otetaan käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely ja rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn. Tavoite voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Esimerkiksi Talvivaara on hyvin surullinen esimerkki hankkeesta, jossa ympäristönormien noudattamatta jättäminen ja valvonnan puutteet ovat aiheuttaneet Suomen valtiolle ja veronmaksajille satojen miljoonien eurojen tappion puhumattakaan ympäristölle ja ihmisille aiheutuneista kielteisistä vaikutuksista. Hallitusohjelman jälkeen ympäristöministerin tehtävät yhdistettiin maa- ja metsätalousministerin kanssa samaan tehtävään. Näiden ministeriöiden johtamisen yhdistäminen tuo kauaskantoisia vaikutuksia. Sámi Árvvut on huolissaan siitä, että tällaisella salkkujaolla pohjustetaan ja luodaan edellytykset ympäristöministeriön alasajolle ja sen yhdistämiselle maa- ja metsätalousministeriöön lähitulevaisuudessa ja luonnon altistamiselle lyhytaikaisen taloudellisen edun alle. Puhdas ympäristö on Suomen menestymisen ainoa mahdollisuus ja puhdas ympäristö lisää hyvinvointia, terveyttä ja elinviihtyvyyttä ja tuo konkreettisia taloudellisia hyötyjä mm. matkailun ja ekosysteemipalvelujen myötä. Saamelaisille puhdas luonto on saamelaiskulttuurin tulvaisuuden reunaehto. Saamelaiskulttuuri on luontosidonnainen kulttuuri ja ympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat suoraan saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin. Ministeriöiden välillä on luonnonsuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ristiriitoja ja myös näkemykset luonnon suhteen ovat erilaisia. Suomi ei ole pystynyt pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä eikä ole pystynyt täyttämään biodiversiteettisopimuksen velvoitteita. Metsähallitus tulee esimerkiksi saman ministerin tulosohjaamaksi, koska Metsähallitusta tulosohjataan sekä ympäristöministeriöstä että maa- ja metsätalousministeriöstä. Hallitusohjelma leikkaa luonnonsuojelurahoista ja se johtaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Luonnonsuojelurahojen leikkauksella on konkreettinen ja kielteinen vaikutus saamelaisten kotiseutualueelle, josta noin 80 % on eri tavoin suojeltua. Kappaleessa Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä todetaan, että Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä. Metsähallitusta johdetaan nykyisin kahdesta eri ministeriöstä ja maininta Metsähallituksen uudistamisesta kappaleessa, mikä koskee puuenergian hyödyntämistä ja tieverkostoa antaa huolestuttavan kuvan suunnitelmista, miten Metsähallitusta uudistetaan, eli ilmeisesti uudistus tapahtuisi energiapoliittisten ja taloustavoitteiden ohjaamana. Sámi Árvvut painottaa, että vahva Metsähallituksen luontopalvelut ovat Suomen luonnon monimuotoisuuden reunaehto. Yhdistys on huolissaan siitä, että Metsähallituksen ympäristönsuojelullinen rooli on sivuutettu.
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 6/10 4. Elinkeinopolitiikka Ohjelman mukaan maatalouden kannattavaan kasvuun panostetaan Makeran kautta. Makeralla tuotetaan myös poronhoitoa, luontaiselinkeinoja ja mm. kolttasaamelaiskulttuuria. Hallitusohjelman mukaan Makeran rahoitusta ei olla lisäämässä ja Makeran rahoituksen uudelleenkohdistaminen voi pienentää saamelaisille tärkeiden poronhoidon, luontaiselinkeinojen ja kolttakulttuurin rahoitusta. Yhdistys pitää kannatettavana 5 % yrittäjävähennystä poronhoitajille ja ammatinharjoittajille sekä elinkeinoyhtymille. Vähennys jää kuitenkin käytännössä hyödyttömäksi, koska hallitus kaavailee polttoaineveron nostamista, veneiden ja moottoriajoneuvojen verottamista ja asumisen verojen nostamista, jotka kaikki lisäävät saamelaisten elinkeinonharjoittajien kuluja todennäköisesti paljon enemmän kuin yrittäjävähennys tuo tuloja. Uusi veroluokka moottoriajoneuvoille ja veneille vaikuttaa erityisesti poronhoitajiin, kalastajiin ja matkailuyrityksiin kielteisesti. Hallitusohjelman pyrkimykset lisätä perustiestön kunnossapitoa on kannatettava. Rahoituksen myöntämisessä on huomioitava taloudellisten, logististen ja turvallisuusperusteiden lisäksi myös alueellinen tasapaino. Nellimin tien perusparannus tukisi alueen asukkaiden turvallisuutta, alueen elinkeinoelämää, elinolosuhteita ja uhanalaisen kolttasaamelaiskulttuurin asemaa. Ilman panostusta perustiestöön elävät kulttuuriperintökohteet ovat vaarassa näivettyä. Edellisellä eduskuntakaudella maa- ja metsätalousministeriö oli linjannut että poronhoitolaki uudistetaan ja tähän viitattiin mm. hallituksen esityksessä ILO 169- sopimuksen ratifioimiseksi. Hallitusohjelma ei kuitenkaan sisällä linjauksia, että poronhoitolakia uudistettaisiin. Poronhoitolaki on vanhentunut eikä vastaa Suomen kansainvälisiä velvoitteita eikä perustuslakia saamelaiskulttuurin suojan osalta. Sámi Árvvut yhdistys vetoaa, että poronhoitolain uudistus aloitettaisiin perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. 5. Palvelut Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa palvelukenttää merkittävästi. Hallitusohjelman kuriositeetti onkin, että normeja purkamalla lisättäisiin ihmisten yhteisöllisyyttä. Ihmisten yhteisöllisyyden tukeminen edellyttää valtiolta aivan muunlaisia toimenpiteitä kuin normien purkua, ohjelmatasolla ja käytännössä tulisi tukea ja luoda yhteisöllisyyttä. Hallitusohjelman kirjaukset lapsiperheiden, pientuloisten ja eläkeläisten tulojen ja palvelujen leikkauksista eivät luo kuvaa yhteisöllisesti toimivasta hallituksesta. Yhteisöllisyyteen kuuluu heikommassa asemassa olevien auttaminen. Hallitusohjelman kirjausten, niiden toteuttamisen ja tosiasioiden piilottaminen korulauseiden alle eivät anna luotettavaa kuvaa hallituksen politiikasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus herättää kysymyksen saamenkielisten palvelujen ja saamelaisten kotiseutualueen palvelukentän tulevaisuudesta. Ohjelman mukaan kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Saamelaisilla mahdollisuudet saada edustajiaan vaaleilla valittavaan
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 7/10 elimeen ovat vaikeat ja tällaisessa mallissa saamelaisten perustuslaillisella kulttuuriitsehallinnolla ei ole asemaa saamelaisten kotiseutualueen sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa. Saamelaisten kotiseutualue tarvitsee erillisratkaisunsa ja saamelaiskäräjien nimeämien edustajien tulee olla mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa ja päätöksenteossa Lapin maakunnassa. Saamelaisten kotiseutualueella on erityisolosuhteet muuhun Suomeen verrattuna. Pitkät etäisyydet, saamen kieli, mahdollisuudet rajayhteistyöhän palvelutuotannossa ja harvaanasutus asettavat omat reunaehtonsa sosiaali- ja terveyspalveluille. Yksityiset palveluntuottajat eivät myöskään ole saamelaisten kotiseutualueesta kiinnostuneet yllä todetuista syistä. Sámi Árvvut -yhdistys kannattaa perustulokokeilua ja esittää, että sen toteuttaminen aloitettaisiin saamelaisten kotiseutualueelta. 6. Ohjaus Hallitusohjelman mukaan valtioneuvoston yhteyteen perustetaan lainsäädännön vaikutusarviointielin, jonka tehtävä on varmistaa lainsäädännön vaikutusarviointien laatu. Nykyisin lakien vaikutustenarviointi tehdään ministeriöissä. Elimen perustaminen valtioneuvoston yhteyteen korostaa lainvalmistelun poliittista ohjausta, voi johtaa lainsäädäntöprosessin hidastumiseen ja edellyttää arviointineuvostolta merkittävää asiantuntemusta yhteiskunnan eri aloilla. Kysymykseksi nousee myös se, että miten kokonaisvaltainen asema arviointielimellä olisi ja miten se eri vaikutuksia arvioisi. Mikäli arviointielimen tehtävänanto noudattaa hallitusohjelman linjausta, kuten ilmeisesti olisikin tarkoitus, vaikutuksissa painotettaisiin taloudellisia ja elinkeinopoliittisia hyötyjä. Tällaisessa mallissa ympäristönäkökulma ja sosiaaliset kulttuuriset ja perus- ja ihmisoikeusnäkökulmat voivat tulla sivuutetuiksi. Saamelaisia koskevissa lainsäädäntöhankkeissa on arvioitu vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, mutta monesti hyvin puutteellisesti. Yhdistys onkin huolissaan siitä, että uuden elimen tarkoitus olisi keskittää hankkeiden vaikutustenarviointi alisteiseksi hallitusohjelman ja puoluepolitiikan linjauksiin. Hallitusohjelman norminpurkutalkoo voi heikentää saamelaisten mahdollisuuksia turvata omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiset ovat vailla erityislainsäädännön suojaa ja ainoa mahdollisuus turvata omia oikeuksia ovat valitukset ja oikeustie. Valituksia voidaan parhaiten ehkäistä laadukkaalla, asiantuntevalla ja lakien mukaisella hankkeiden valmistelulla. Nykyinen malli, jossa lupaviranomainen on kaukana kohdealueelta, vaikutustenarvioinnit ulkoistetaan suurille konsulttiyrityksille ja osallistaminen hoidetaan esimerkiksi kaavoitusmenettelyissä ilman ohjausryhmää ja asiallisia kuulemisia, johtavat valituskierteeseen. Asiantuntemuksen ja osallisuuden varmistaminen prosessin kaikissa vaiheissa on paras keino ehkäistä valituksia, turvata hankkeen laatu ja myös nopeuttaa hankkeen suunnittelua ja toteutusta. Valituksen rajoittaminen voi johtaa ympäristön ja ihmisten kannalta kielteisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi saamelaisia koskevien hankkeiden osalta on huomioitava myös kansainväliset velvoitteet, joiden arviointiin ei esimerkiksi kaavoittajilla välttämättä ole asiantuntemusta. Valitusten rajoittaminen voi johtaa tilanteisiin, joissa Suomen kansainväliset velvoitteet sivuutetaan. Talouden kasvun on tapahduttava kestävän
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 8/10 kehityksen mukaisesti riistämättä ympäristöä ja ihmistä. Hallitusohjelma ei valitettavasti tältä osin turvaa kestävän kehityksen periaatetta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus tekee vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman kunnilta poistettavista tehtävistä ja velvoitteista sekä antaa ensimmäiset konkreettiset esityksensä. Prosessi tavoitteineen ja aikatauluineen on jatkuva. Aikataulu on hyvin kiireinen ja vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että sidosryhmiä ei kuulla tässä prosessissa eikä esitysten peruslaillisia eikä muitakaan vaikutuksia ehditä laatia riittävän ajoissa. Kansalaisyhteiskunnan sivuuttaminen näin merkittävässä ihmisten arkeen vaikuttavassa asiassa ei ole demokraattisen, osallistavan pohjoismaisen hyvinvointivaltion toimintatapa. Kansalaisyhteiskunnan turvaaminen on sivuutettu ohjelmassa täysin. Tämä on hyvin ristiriitaista, koska hallitusohjelmassa vaaditaan luvussa 10 että Euroopan komission on toimittava avoimesti ja kuultava kansalaisia. Hallitusohjelmaan on kirjattu maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon uudistaminen ja toimintojen keskittäminen itsehallintoalueille. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä valtaa aluehallinnolta kunnille ja ennen kaikkea maakunnille. Viimeisessä aluehallintouudistuksessa yhdistettiin valvonta-, lupa ja elinkeinopoliittiset edistämistehtäviä, jotka ovat tuoneet aluehallinnolle käytännön ongelmia. Esimerkiksi valvonta- ja lupatehtävien yhdistäminen maakuntien liittoon olisi kestämätön tilanne ja loisi maakunnista valtavan suuria vallankäyttäjiä (kaavoitusmonopoli, elinkeinopoliittinen edistäminen, sote-palvelut, maakunnan suunnittelu, valvonta ja luvitus). Valvonta- ja lupatehtäviä ei tule siirtää maakuntien liitoille. Kunnille annettaisiin entistä vapaampi rooli päättää asioistaan. Hallitusohjelman liitteessä on todettu, että säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. Kunnat eivät ole velvollisia noudattamaan mainituissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädettyjä velvoitteita tai suosituksissa mainittuja menettelytapoja palveluiden toteuttamiseksi. Näitä lakeja, joita kunnat voisivat vapaasti päättää, olisivat mm. päivähoitolaki (leikkitoiminta, muu päivähoito), vapaan sivistystyön laki, kirjastolaki ja laki kulttuuritoiminnasta. Näissä laeissa on kyse oikeudesta kulttuuripalveluihin mutta myös oikeudesta kasvatukseen ja omakielisiin palveluihin. Tällainen kategorinen kuntien vapaa yksinoikeus päättää eri toimintatavoista ja oikeus jättää noudattamatta normeja voi heikentää uhanalaisen saamen kielen asemaa, saamenkielisiä palveluja ja eriarvoistaa saamelaisia ja myös muutakin väestöä asuinpaikasta riippuen. Sámi Árvvut yhdistys ei voi hyväksyä sitä, että kunnilla annettaisiin tällainen vapaa oikeus ilman, että esitysten vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen selvitetään. Hallitusohjelman liitteessä asetetaan tavoitteeksi helpottaa virkojen kelpoisuusehtoja ja pätevyysvaatimuksia. Tällainen vaatimus on erikoista siksi, että Suomen väestö on korkeakoulutetumpaa kuin koskaan ja myös korkeakoulutettujen työttömyys on kasvussa. Kelpoisuusehtoja uudistetaan niin, että korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä kelpoisuusehto on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Tällainen uudistus voi heikentää saamenkielisiä palveluja. Jo nykyisinkin saamelaisten kotiseutualueella saamen kielilaki ei toimi, koska ei ole tarpeeksi saamen kielen taitoisia viranhaltijoita. Kielitaitovaatimuksien löyhentäminen entisestään voi
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 9/10 lopettaa kiinnostuksen saamen kielen opiskeluun ja heikentää entisestään saamenkielisiä palveluja. Sámi Árvvut yhdistys kiinnittää huomiota myös siihen, että valtioneuvosto ei ole perustanut saamelaisasioiden ministerityöryhmää. Yhdistys pitäisi tarkoituksenmukaisena, että ministerityöryhmä perustettaisiin, jotta tiedonkulku ja saamelaisasioiden edistäminen tapahtuisivat valtioneuvostossa keskitetysti. Sámi Árvvut yhdistys esittää että hallitusohjelman toimeenpanossa ja budjettikehyksien laatimisessa kiinnitettäisiin huomiota Sámi Árvvut - yhdistyksen laatimaan arvioon ja toimeenpanoesityksiin. Hallitusohjelman puutteet on mahdollista korjata määrätietoisella ja johdonmukaisella toiminnalla ja arvioimalla erikseen vaikutuksia saamelaiskulttuurille. Yhdistys on koonnut alla olevaan yhteenvetoon keskeisiä toimenpiteitä, joihin valtioneuvoston tulisi kiinnittää huomiota hallitusohjelman toimeenpanossa. a) Yhdistys muistuttaa, että kaikkien yhdenvertainen kohtelu ja rahoituksen leikkaus voi tosiasiallisesti johtaa rakenteelliseen syrjintään. Tätä tulee välttää hallitusohjelman toimeenpanossa viimeiseen asti. b) Päivähoidon rajoitukset voivat uhata saamelaislasten mahdollisuutta oppia omaa saamen kieltään ja kulttuuriaan ja johtaa saamen kielten elvyttämisen taantumiseen. Ennen kuin päivähoidon rajoituksia tehdään, on rajoitusten vaikutukset kielellisiin ja kulttuurisiin perusoikeuksiin ja saamen kielten elvyttämiseen selvitettävä. c) Perusopetuksen digitalisointi edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia saamenkielisen oppimateriaalin digitalisointiin ja virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen jotta eri saamen kieli- ja kulttuuriryhmät eivät joudu epätasa-arvoiseen asemaan. d) Yliopiston rahoituksessa tulee turvata monipuolinen ja laadukas perustutkimus, tiede, tutkimus ja työelämän vaatimien asuntuntijoiden opetus. Yliopistojen rahoituksen on oltava tasapinoista siten, että myös tieteenalat, jotka eivät houkuttele teollisuuden tai yrityselämän lahjoitustukia eivät näivety vaan voivat saada rahoituksensa laadukkaan tutkimuksen tekemiseen valtiolta. e) Saamen kielen elvytysohjelman toimeenpanon ja pysyvän mallin luomisen saamen kielten elvyttämiseksi tulee jatkua. f) Kehitysavun leikkaukset alkuperäiskansoilta tulee perua. g) Ympäristön ja ympäristönsuojelun merkitys tulee ymmärtää Suomen tulevaisuudelle. h) Perustulokokeilu tulee aloittaa saamelaisten kotiseutualueelta. Esitys on perusteltu siksi, koska saamelaisten kotiseutualueelle kohdistetaan useita leikkauksia ja asumisen ja elinkeinojen harjoittamisen kallistumisen johdosta saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuus on vaarassa heikentyä. i) Kolttasaamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää erityistoimenpiteitä. Kolttakulttuurikeskuksen perustaminen ja Nellimintien perusparannus antaisivat kolttasaamelaisille nykyistä
SÁMI ÁRVVUT - ARVIO Sivu 10/10 paremmat ja omaehtoiset mahdollisuudet turvata uhanalaisen kolttasaamelaiskulttuurin tulevaisuutta. j) Hallitusohjelman norminpurkutalkoo voi heikentää saamelaisten mahdollisuuksia turvata omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiset ovat vailla erityislainsäädännön suojaa ja ainoa mahdollisuus turvata omia oikeuksia ovat valitukset ja oikeustie. Valituksia voidaan parhaiten ehkäistä laadukkaalla, asiantuntevalla ja lakien mukaisella hankkeiden valmistelulla. k) Normien purussa on aina tarkasteltava vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksille. Sámi Árvvut -yhdistys on valmis toimimaan ja auttamaan viranomaisia ja muita toimijoita hyvässä yhteisymmärryksessä ja rakentavasti kehittämään saamelaiskulttuurin asemaa ja saamelaiskulttuurin arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sámi Árvvut- yhdistyksen hallitus on hyväksynyt arvion kokouksessaan 18.6.2015. Arvio toimitetaan vain sähköisesti.