EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Budjettivaliokunta 2004 28. maaliskuuta 2001 Talousarvio 2002 - "Muut pääluokat" TYÖASIAKIRJA Nro 2 Neuvoston talousarvio (Pääluokka II) Budjettivaliokunta Esittelijä: Kathalijne Maria Buitenweg Joan Colom i Naval DT\429326.doc PE 300.009
I. JOHDANTO Perustamissopimuksen 274 artiklassa komissiolle asetetaan yksinomainen vastuu talousarvion toteuttamisesta, minkä vuoksi komission tulee olla ainut toimielin, jolla on toimintamenoja (varainhoitoasetuksen 19 artikla). Kahtena budjettivallan käyttäjänä parlamentti ja neuvosto sopivat vuonna 1970 tehdyllä herrasmiessopimuksella olla tekemättä tarkistuksia toistensa talousarvioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että parlamentin tulee pidättäytyä tutkimasta tarkasti, miten talousarvion eri pääluokat kehittyvät, neuvoston pääluokka II mukaan luettuna, etenkin kun rahoitusnäkymien otsakkeen 5 ("Hallintomenot") marginaaliin kohdistuu yhä suurempia paineita. Neuvosto tarkasteli talousarvion parlamenttia koskevaa pääluokkaa I erittäin kiinnostuneena vuoden 2001 talousarviomenettelyn aikana. Parlamenttia pyydettiinkin antamaan julistus, jonka mukaan pääluokka I saisi olla enintään 20 prosenttia rahoitusnäkymien otsakkeesta 5 ("Hallintomenot"). Neuvosto puolestaan ei ole valmis sitoutumaan siihen, että se pysyttelisi otsaketta 5 koskevan enimmäismäärän rajoissa, koska tämä voisi selvästi rajoittaa toista ja kolmatta pilaria koskevan kehityksen mahdollisesti aiheuttamaa talousarvion kasvua. Itse asiassa toisen ja kolmannen pilarin kehityksellä voi olla huomattavia vaikutuksia talousarvioon ja toimielimiin ja se voi herättää joukon kysymyksiä, joita esittelijä haluaa käsitellä tässä asiakirjassa. II. HERRASMIESSOPIMUS Neuvoston 22. huhtikuuta 1970 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan kirjatussa päätöslauselmassa todetaan seuraavaa: "Neuvosto ei tee tarkistuksia Euroopan parlamentin menoarvioon. Tätä sitoumusta noudatetaan vain silloin, kun menoarvio ei ole ristiriidassa yhteisön määräysten kanssa, ja erityisesti henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen sekä toimielinten kotipaikkoja koskevien määräysten kanssa." Niin sanottu herrasmiessopimus on toiminut perustana käyttäytymissäännöille, jotka ovat auttaneet välttämään tarpeetonta kitkaa kahden budjettivallan käyttäjän välillä 1. Kun kuitenkin otetaan huomioon menojen jaottelu pakollisiin ja ei-pakollisiin menoihin, joista viimeksi mainittuihin parlamentilla on lopullinen sananvalta, ja että "muihin pääluokkiin" sisältyvät menot ovat ei-pakollisia, on ilmeistä, että herrasmiessopimuksesta hyötyy eniten neuvosto, kun taas parlamentin toimivaltaa rajoitetaan. Tästä huolimatta parlamentti on aina noudattanut tätä sopimusta, koska se edistää talousarviomenettelyn sujuvuutta. Sopimus ei kuitenkaan tarjoa neuvostolle avointa shekkiä, mikä on erityisesti pantava merkille, kun otetaan huomioon toisen ja kolmannen pilarin kehitys, koska se voi heikentää parlamentin valtuuksia harjoittaa demokraattista valvontaa. Herrasmiessopimus suunniteltiin sovellettavaksi vain hallintomenoihin. Yhteistyön oikeus- ja sisäasioissa (YOS), yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehityksen myötä neuvosto on ryhtynyt laajentamaan valtuuksiaan täytäntöönpanovaltaan, mikä herättää kysymyksen siitä, onko neuvoston luonne 1 Parlamentti on itse asiassa suostunut osallistumaan periaatteessa yksipuoliseen neuvoston hankkeeseen. PE 300.009 2/14 DT\429326.doc
toimielimenä muuttunut. Voidaanko kaikkia toiseen ja kolmanteen pilariin liittyviä menoja pitää luonteeltaan ja tavoitteiltaan puhtaasti hallinnollisina? Voidaanko osan kyseisistä määrärahoista katsoa olevan uuden tyyppisiä menoja, joita ei ollut olemassa herrasmiessopimusta muotoiltaessa? Voiko tämä kehitys vaikuttaa herrasmiessopimuksen soveltamisen pitävyyteen? Parlamentti joutui käsittelemään tätä kysymystä jo korjaavan ja täydentävän talousarvion (KTT) nro 2/1994 1 kohdalla. Tällöin neuvosto oli pyytänyt vuoden 1994 talousarviossaan 6,9 miljoonaa ecua joitakin lisätarpeita varten (muutto Justus Lipsius -rakennukseen, yhteisen tulkkaus- ja konferenssipalvelun aiheuttamat tulkkauskulut ja henkilöstötaulukkoon liittyvät toimet). Parlamentti pani kuitenkin merkille vuoden 1994 talousarvion toteuttamisen osalta, että neuvosto oli käyttänyt 100 000 ecua omasta hallintobudjetistaan Mostarin kaupunginhallinnon tukemiseen, mikä on selkeästi toimeenpaneva tehtävä (päätös 94/308/YUTP) 2. Näin ollen parlamentti päätti ensimmäisessä käsittelyssään tekemällä tarkistuksella 3 vähentää neuvoston määrärahoja KTT:n nro 2/1994 yhteydessä samalla määrällä. Tässä kohdin on tärkeää muistaa, että myös neuvoston puheenjohtaja oli parlamentin tavoin huolestunut hallinto- ja toimintamenojen epäselvästä jaosta ja korosti, että Mostarista ei saa tulla ennakkotapausta. Tässä suhteessa parlamentti on osoittanut suurempaa pidättyväisyyttä. Puheenjohtajakokous on kerran päättänyt tarjota rahoitustukea Bosnian parlamentin uudelleenrakentamista varten, mutta pidättäytyi myöntämästä sitä saatuaan oikeudellisia neuvoja, joiden mukaan ainoastaan komissio voi ryhtyä tällaisiin toimiin ja vain pitävän oikeusperustan pohjalta. III. RAHOITUSNÄKYMIEN OTSAKKEEN 5 NYKYTILANNE Rahoitusnäkymien otsakkeen 5 ("Hallintomenot") enimmäismääräksi vuoden 2001 talousarviossa on asetettu 4,939 miljardia euroa. Nykyinen enimmäismäärän mukainen marginaali on 34,7 miljoonaa euroa. KTT:tä nro 2/2001 varten on etukäteen riittävä marginaali. Onko liikkumavaraa kuitenkaan riittävästi vuoden 2001 aikana ilmeneviä muita tarpeita varten? Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2001 talousarvion tilanne. Taulukko 1: Otsakkeen 5 tilanne vuonna 2001 Euroopan parlamentti Pääluokka 1 987 800 000 Neuvosto Pääluokka 2 367 222 000 Komissio Pääluokka 3 3 217 158 297 Tuomioistuin Pääluokka 4 141 888 600 Tilintarkastustuomioistuin Pääluokka 5 73 386 100 Talous- ja sosiaalikomitea Pääluokka 6 77 999 800 Alueiden komitea Pääluokka 7 34 937 724 Oikeusasiamies Pääluokka 8 3 902 316 1 EYVL C 323, 21.11.1994, s. 148. 2 EYVL L 134, 30.5.1994, s.1 3 Esittelijä Pieter Dankert (PSE/NL). DT\429326.doc 3/14 PE 300.009
Hallinto yhteensä 4 904 294 837 Rahoitusnäkymien enimmäismäärä 4 939 000 000 Jäljellejäävä marginaali 34 705 163 IV. RAHOITUSNÄKYMIEN OTSAKKEEN 5 TULEVA TILANNE Tärkein kysymys on kuitenkin tilanne vuoden 2002 jälkeen. Kun otetaan huomioon esimerkiksi KTT:n nro 2/2001 todennäköiset vaikutukset, komission uudistuspaketti ja äskettäinen henkilöstöresurssipaketti, eläkkeet ja muiden pääluokkien lisätarpeet, marginaali on vaarallisen lähellä enimmäismäärää erityisesti vuonna 2003, jonka komissio odottaa olevan Berlaymont-rakennuksen korjaustöiden eniten määrärahoja vievä vuosi. Jos muita vaatimuksia vielä ilmenee, otsakkeeseen 5 ei jää lainkaan liikkumavaraa. Taulukko 2: Otsakkeen 5 menojen arvioitu kehitys [ Miljoonaa euroa - nykyhinnat pyöristetty 5 miljoonaan euroon kaikissa ennusteissa] OTSAKE 5 2001 2002 2003 2004 2005 2006 ENIMMÄISMÄÄRÄ (tekn. muk. jälkeen) 4 939 5 179 5 392 5 610 5 836 6 068 Mukaan lukien eläkkeiden osuus kyseisessä järjestelmässä, 1 100 miljoonan euron rajoissa vuoden 1999 hinnoin - ELÄKKEET (kaikki toimielimet) 618 675 730 780 840 900 - KOMISSIO (eläkkeet pois lukien) 2 599 2 705 2 830 2 915 2 995 3 076 Mukaan lukien erityisryhmän tiedonanto: Oikaisukirjelmä 1/2001 lisämäärärahapyyntö v. 2002 - MUUT TOIMIELIMET 1 697 1 760 1 820 1 875 1 905 1 970 Mukaan lukien neuvoston KTT nro 02/2001 YHTEENSÄ 4 914 5 140 5 380 5 571 5 740 5 946 MARGINAALI 25 39 12 39 96 122 * Päivitettävä kun kaikkien toimielinten tarkastetut rahoitussuunnitelmat ovat käytettävissä; ei vaikuta ATE 2002:een eikä otettu huomioon uudistuksen mahdollisia vaikutuksia Edellä olevassa taulukossa on esitetty jo yksilöityihin lisätarpeisiin perustuvia hyvin suuntaaantavia lukuja, mutta joistakin vaatimuksista ei ole mahdollista vielä esittää tarkkoja määriä. On jo kuitenkin ilmeistä, että otsakkeen 5 ("Hallintomenot") nykyinen enimmäismäärä ei sisällä liikkumavaraa lisätarpeita varten ilman sen tarkistamista. Tässä yhteydessä on tarkasteltava KTT:tä nro 2/2001 (ja neuvoston mahdollista laajenemista edelleen). Edellä taulukossa 2 huomioon otettuja tarpeita ovat esimerkiksi seuraavat: a) KTT nro 2/2001 edellyttää neuvoston talousarvion (pääluokka II) kasvattamista 9,8 miljoonalla uusia sotilasviranomaisia varten. b) Oikaisukirjelmän nro 1/2001 vaikutukset, jotka jakautuvat seuraavassa esitetyllä tavalla (toimintojen ja henkilöresurssien vastaavuus, teknisen avun toimistojen lakkauttaminen, valtuuskuntia koskevat uudistukset): PE 300.009 4/14 DT\429326.doc
Taulukko 3: Oikaisukirjelmän nro 1/2001 vaikutukset Nykyiset hinnat 2001 2002 2003 2004 2005 400 tointa (360 päätoimipaikoilla, 34 252 800 47 631 000 48 634 620 49 607 312 50 599 459 40 valtuuskunnissa) + koulutus Valtuuskunnat 3 300 000 2 500 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 BA-budjettikohdat 6 693 024 5 298 000 3 242 376 1 251 600 0 Yhteensä 44 245 824 55 479 000 53 376 996 52 358 912 52 099 459 c) Oikaisukirjelmän nro 1/2001 toinen osa ja henkilöstöresurssipaketti: Vuodelle 2001 myönnettyjen määrärahojen lisäksi oikaisukirjelmän nro 1/2001 myötä käynnistettyjen uudistustoimien toisen osan (317 tointa vuonna 2002) vaikutukset ovat todennäköisesti noin 35 miljoonaa euroa. Sekä toinen osa että sen jälkeen äskettäin hyväksytty urakehitystä koskeva komission paketti (urarakenne, koulutus, sosiaalipolitiikka, varhaiseläkejärjestelmä, ylennykset, ammatilliset standardit jne.) sisältyvät myös taulukkoon 2. Henkilöstöresurssipaketin vaikutukset talousarvioon ovat todennäköisesti seuraavat: Taulukko 4: Komission henkilöstöresurssipaketin todennäköiset vaikutukset 2001 2002 2003 2004 2005 2006 0 5,0 25,4 21,1 15,1 6,1 Otsakkeen 5 menojen kehitystä kuvaavaan taulukkoon 2 ei ole sisällytetty muita vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi seuraavia aloja: d) Muut toimielimet: Kaikki toimielimet todennäköisesti pyytävät uusia toimia valmistauduttaessa laajentumiseen sekä määrärahoja rakennuksia koskevia menoja varten. e) Eurooppa-koulut: Eurooppa-kouluissa yhdeksän vuoden ajan opettaneille opettajille maksettavien lähtökorvausten poikkeuksellisen maksamisen päättyminen aiheuttaa noin 15 miljoonan euron vuotuiset menot vuonna 2002 ja sitä seuraavina vuosina. f) Nizzan sopimuksen seuraukset: Nizzan sopimuksella luotujen uusien rakenteiden ja elinten vaikutuksia ei voida vielä arvioida. Osa niistä toteutetaan ilmeisesti lyhyellä aikavälillä (Eurojust), minkä vuoksi jo vuoden 2002 talousarvioon täytyy sisällyttää uusia menoja. Nizzan sopimuksessa esitetään toimielinten rakenne tulevaisuudessa laajentumisen jälkeen (EP, Alueiden komitea, Talous- ja sosiaalikomitea), mikä edellyttää, että nykyisten rahoitusnäkymien voimassaoloaikana on odotettavissa uusia kuluja. g) Varhaiseläkejärjestelmä: Järjestelmä on osa uudistuspakettia ja sillä ei odoteta olevan vaikutuksia talousarvioon, jos se hyväksytään komission ehdottamassa muodossa. Tämä vahvistetaan vasta sitten kun lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjät ovat tehneet päätöksensä. Tässä yhteydessä on kuitenkin luultavaa, että neuvosto jatkaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan/euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä, joihin liittyviä menoja ei Berliinissä ennakoitu sisältyviksi otsakkeeseen 5. Tämä suunnitelma edellyttää rahoitusnäkymien otsakkeen 5 nykyisen enimmäismäärän tarkistamista. DT\429326.doc 5/14 PE 300.009
V. NEUVOSTON TALOUSARVIO (PÄÄLUOKKA II) Neuvoston vuoden 2001 talousarvio on yhteensä 367 222 000 euroa, joka vastaa 7,5 prosenttia rahoitusnäkymien otsakkeen 5 kokonaismenoista ("Hallintomenot"). Seuraavan taulukon perusteella näyttäisi, että neuvoston kokonaisosuus otsakkeesta 5 on säilynyt vakaana: 1996 1997 1998 1999 2000 2001 307,0 7,4 % 320,3 7,5 % 320,3 7,4 % 336,7 7,5 % 354,5 7,5 % 367,2 7,5 % Tarvitaan eriytetympi analyysi, jos halutaan selvittää, miten neuvosto on onnistunut täyttämään toisen ja kolmannen pilarin kehityksestä aiheutuneita lisätarpeita pysytellen kuitenkin saman liikkumavaran sisällä. Liitteen 1 taulukko kuvaa neuvoston talousarvion kaikkien lukujen kehitystä vuosina 1997 2001. Esimerkiksi Schengenin sihteeristön luominen, erityislähettiläistä aiheutuvat menot ja YUTP:n kehittyminen edelleen ovat aiheuttaneet lisäyksiä lukuun 11 ("Palveluksessa oleva henkilöstö"), lukuun 13 ("Työmatkat"), lukuun 17 ("Edustuskulut"), lukuun 20 ("Investoinnit kiinteään omaisuuteen, kiinteistöjen vuokraus ja niihin liittyvät kulut") ja lukuun 25 ("Kokouskulut"). Samaan aikaan muita alueita koskevat menot ovat pienentyneet esimerkiksi luvussa 14 ("Sosiaaliset ja lääketieteelliset perusrakenteet"), luvussa 16 ("Sosiaalipalvelut"), luvussa 24 ("Postimaksujen suorittaminen ja televiestintä"), luvussa 27 ("Julkaisu- ja tiedotusmenot") ja luvussa 28 ("Tuki- ja osallistumismaksut"). Neuvoston talousarvion liikkumavaraa ovat myös lisänneet henkilöstötaulukkoa koskevat toimet ja sen kiinteistöpolitiikan edullinen tilanne, mitä selvitetään seuraavassa. Neuvoston henkilöstömäärä on kasvanut 7,47 prosentilla (kumulatiivisesti) vuosien 1995 ja 2000 talousarvioiden välillä. Se on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin parlamentin henkilöstömäärä (0,87 %), kuten käy ilmi seuraavasta taulukosta. Parlamentti päätti vastata Amsterdamin sopimuksen asettamaan haasteeseen henkilöstömääränsä nollakasvulla, mutta neuvosto ilmeisesti päätti noudattaa lievempää lähestymistapaa. Suuntaus kääntyi kuitenkin vuoden 2001 talousarviossa. Parlamentti äänesti henkilöstön lisäämisestä viiden vuoden nollakasvun jälkeen, kun taas neuvosto valitsi ennalta toimien muuttamisen. Jos KTT nro 2/2001 hyväksytään, sillä luodaan neuvoston henkilöstötaulukkoon 51 uutta tointa Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä varten. Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2001 +KTT Neuvosto 2 464 2 529 2 529 2 534 2 621 2 659 2 652 2 703 EP 4 091 4 105 4 109 4 110 4 102 4 120 4 185 4 185 Ei ole yllättävää, että neuvosto turvautui toimien muuttamiseen vuoden 2001 talousarviossa, koska sillä on suhteellisen suuri määrä ylempien palkkaluokkien virkamiehiä, mikä antaa aihetta rationalisointitoimille (katso neuvoston henkilöstötaulukon liite 2). Hallinnon johdossa on kaksi taulukon ulkopuolista tointa, joista toinen on korkea edustaja ja pääsihteeri ja toinen apulaispääsihteeri. A1-toimia (pääjohtaja) on 12 ja A2-toimia (johtaja) on 29 1 (kun otetaan 1 Vertailukohtana mainittakoon, että parlamentilla on yhdeksän A1-tointa ja 23 pysyvää A2-tointa sekä 11 poliittisten ryhmien väliaikaista A2-tointa. Yhteensä henkilöstötaulukossa on 4 185 tointa. PE 300.009 6/14 DT\429326.doc
huomioon KTT nro 2/2001, A2-toimien määräksi tulee 31). Neuvosto ilmeisestikin havaitsi itse, että sen organisaatiokaaviossa oli liian monta korkea-arvoista virkamiestä toimielimen kokoon nähden, joten vuoden 2001 talousarviossa muutettiin kaksi A1-tointa (ja 16 D2-tointa) yhdeksi A3-toimeksi, kahdeksi A4-toimeksi, yhdeksi (väliaikaiseksi) A5-toimeksi ja kahdeksaksi A7-toimeksi tehokkuuden lisäämiseksi. Yleisesti ottaen neuvosto noudattaa edelleen melko anteliasta henkilöstöpolitiikkaa. Rekrytointi ura-alueella A alkaa palkkaluokasta A7 ja LA7, eli korkeammalta kuin parlamentissa ja komissiossa, joissa rekrytointi voi alkaa palkkaluokasta A8. Tämä seikka yhdistettynä suhteellisen suureen vanhempien virkamiesten määrään aiheuttaa suuremmat henkilöstökustannukset henkeä kohden. Lukuun 11 ("Palveluksessa oleva henkilöstö") sisältyvät vuoden 2001 talousarvion määrärahat ovat 219 226 000 euroa, joka vastaa 82 000 euron keskimääräisiä kustannuksia henkeä kohden vuodessa (ilman yleiskustannuksia). Euroopan unionin erityisedustajien palkat sisältyvät kohtaan 1113 ("Erityisneuvonantajat ja muut neuvoston palkkaamat henkilöt"), kahden budjettivallan käyttäjän välisen sovittelulla 20. heinäkuuta 2000 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kun tarkastellaan KTT:tä nro 2/2001, käy myös ilmi, että pyydetyt toimet ovat useimmiten vastaavien ura-alueiden ylemmissä palkkaluokissa, mitä neuvosto perustelee entistä suuremmalla erikoistumisella ja turvallisuusvaatimuksilla. Neuvoston varsin mukava tilanne käy ilmi käsiteltäessä yhteisön kiinteistöjen rahoittamisen haastetta. Lienee tarpeetonta todeta, että kiinteään omaisuuteen liittyvät menot ovat yksi tärkeimmistä hallintobudjettien menoluokista (toiseksi suurin menoerä henkilöstön jälkeen), mitä tuleva laajentuminen korostaa entisestään. Neuvoston tärkein rakennus Justus Lipsius (investointikustannukset olivat 339,5 miljoonaa euroa) rahoitettiin vuosien 1985 1995 talousarvioista. Tätä tarkoitusta varten luotiin erityinen budjettirakenne: kohta 297 ("Neuvoston ja Belgian sopimus uuden rakennuksen rakentamisesta neuvostolle ja sen yksiköille Brysselissä"). Rakennus siirrettiin yhteisön haltuun vuonna 1995 ja Belgian hallitus luovutti tontin neuvoston käyttöön menoitta. Näin ollen kiinteistöjen hankinta ei ole kuormittanut neuvoston talousarviota vuoden 1995 jälkeen, mikä on tarjonnut lisäliikkumavaraa muita menoja varten. Muut toimielimet, ja niiden joukossa parlamentti, ovat edelleen rahoittamassa kiinteistöjen hankintaa. Valtiot päättivät Edinburghin huippukokouksessa parlamentin kolmesta toimipaikasta. Päätöksen mukaan kiinteistöt Strasbourgissa, Brysselissä ja Luxemburgissa on rahoitettava pääluokassa I (parlamentin pääluokka talousarviossa). Vaikka kiinteistöjen rahoittaminen kolmessa toimipaikassa vaikuttaa talousarvioon erittäin merkittävästi (noin 20 prosenttia parlamentin talousarviosta), parlamentti on onnistunut säilyttämään osuutensa otsakkeesta 5 ("Hallintomenot") vakaana. Kuten todettu, samaan on pystynyt myös neuvosto, mutta ilman kiinteistöjen hankintaan liittyviä rahoitustarpeita. Näin ollen on varsin ironista, että neuvosto pyysi parlamenttia vuoden 2001 talousarviomenettelyn aikana rajoittamaan talousarviotaan 20 prosenttiin rahoitusnäkymien otsakkeesta 5 ("Hallintomenot"), koska se oli huolestunut parlamentin kiinteistökantaa koskevien rahoitustarpeiden mahdollisesta kasvusta. Nizzassa tehdyt päätökset lisäsivät tätä vaikutelmaa, koska jäsenvaltiot päättivät nostaa parlamentin jäsenten enimmäismääräksi 732 jäsentä, mikä on otettava vastaan asianmukaisesti ja jonka parlamentin pitää rahoittaa omassa talousarvion pääluokassaan. Justus Lipsiuksen lisäksi neuvosto vuokraa Cortenberg-rakennusta Brysselissä (3,1 miljoonalla eurolla vuodessa) yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan/euroopan yhteisen DT\429326.doc 7/14 PE 300.009
turvallisuus- ja puolustuspolitiikan palveluita varten. Neuvostolla on kiinteistöjä myös Luxemburgissa ja kaksi ulkoista toimistoa New Yorkissa ja Genevessä, jotka ovat niinikään kaikki vuokrakiinteistöjä. Neuvosto pitää myös hallussaan 300 neliömetriä parlamentin tiloja Strasbourgissa, joista se ei maksa vuokraa. Neuvoston vuoden 2001 talousarvion budjettikohdan 200 ("Vuokrat") kokonaismäärärahat ovat 7,9 miljoonaa euroa. Laajentumisen aiheuttamia todennäköisiä tarpeita koskevia lukuja ei ole vielä käytettävissä. Voidaan kuitenkin todeta, että Justus Lipsiusta ei suunniteltu kattamaan tulevan laajentumisen tarpeita, ja on selvää, että neuvosto tarvitsee lisää toimistotilaa. VI. TOISESSA JA KOLMANNESSA PILARISSA TAPAHTUNUT KEHITYS Kuten jo mainittu, talousarvioon sisältyvässä neuvoston pääluokassa on toistaiseksi ollut riittävästi liikkumavaraa toisessa ja kolmannessa pilarissa tapahtuneen kehityksen vaikutusten huomioon ottamiseksi kasvattamatta sen osuutta rahoitusnäkymien otsakkeeseen 5. a) Schengenin sihteeristö Amsterdamin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa edellytetään Schengenin sihteeristön sulauttamista neuvoston sihteeristöön. Pöytäkirjassa ei mainita tarkemmin, sulautetaanko myös itse virkamiesten tehtävät. Neuvoston pääsihteeri kannatti alun perin avoimeen kilpailuun perustuvaa riittävän avointa menettelyä. Ilmoitusten mukaan myös neuvoston oikeudellinen yksikkö kannatti tätä vaihtoehtoa. Schengenin sihteeristön noin 60 virkamiehen sulauttaminen neuvoston henkilöstötaulukkoon vuonna 1999 toteutui kuitenkin varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Jäsenvaltioiden painostuksesta entinen Schengenin sihteeristö päätettiin (neuvoston pikapäätöksellä) sulauttaa yhteisöjen virkamieskuntaan ilman avointa kilpailua ja ilman komission ehdotusta. Ensimmäisen asteen tuomioistuimessa on parhaillaan vireillä oikeudenkäynti sen määrittämiseksi, oliko tämä toimenpide yhteisön lainsäädännön mukainen. b) Yhteisten tietosuojan valvontaviranomaisten sihteeristö Kansallisen ja Euroopan tason tietosuojan valvontaviranomaisten perustamista edellytetään 26. heinäkuuta 1995 tehdyssä Europol-yleissopimuksessa, 19. kesäkuuta 1990 tehdyssä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyssä yleissopimuksessa ja 26. heinäkuuta 1995 tehdyssä tietotekniikan käyttöä tullialalla koskevassa yleissopimuksessa. Neuvosto on ehdottanut, että näille kolmelle viranomaiselle perustettaisiin yhteinen sihteeristö, joka olisi "tiiviissä yhteydessä neuvoston pääsihteeristöön". Parlamentin kannan mukaan olisi perustettava yhteinen tietosuojan valvontaviranomainen, jolla olisi yhteinen sihteeristö, joka olisi oikeushenkilö ja jolla olisi oma talousarvio, viranomaisen riippumattomuuden takaamiseksi. 1 Talousarvion rakenteen osalta parlamentti katsoo, että olisi perustettava pääluokka VIII C yhteisten tietosuojan valvontaviranomaisia varten, kun taas pääluokka VIII A tulisi säilyttää oikeusasiamiehen talousarviona ja pääluokasta VIII B tulisi Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvio. Nähtäväksi jää, 1 Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyllä yleissopimuksella (Europol-yleissopimuksen), tietotekniikan käyttöä tullialalla koskevalla yleissopimuksella sekä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyllä yleissopimuksella (Schengenin yleissopimus) perustettujen yhteisten tietosuojan valvontaviranomaisten sihteeristön perustamisesta, A5-0225/2000, PE 285.943. PE 300.009 8/14 DT\429326.doc
haluaako neuvosto taata näiden viranomaisten riippumattomuuden perustamalla niille omat talousarvion pääluokat. c) Euroopan unionin eritysedustajat Erikoislähettiläiden sisällyttäminen neuvoston vuoden 2001 talousarvioon korosti neuvoston laajentumista toimeenpaneviin tehtäviin ja epäselvyyttä, joka edelleen vallitsee hallinnollisten menojen ja toimintamenojen suhteen. Toimielinten välisen sopimuksen 39 kohdassa määrätään, että kaikki erikoislähettiläisiin liittyvät menot kirjataan komission talousarvion alaluokkaan B8 ("Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka"). Toisin sanoen toimielimet sopivat, että kaikki erityislähettiläisiin liittyvät menot ovat toimintamenoja. Vuoden 2001 talousarviomenettelyn aikana neuvosto kuitenkin päätti arvioissaan sisällyttää erikoislähettiläisiin liittyvät "hallintomenot" kohtaan 1113 ("Erityisneuvonantajat ja muut neuvoston palkkaamat henkilöt"). Parlamentti vastusti tätä, koska sen mielestä neuvosto toimi toimielinten välisen sopimuksen 39 kohdan vastaisesti sekä varainhoitoasetuksen 19 artiklan vastaisesti, jossa säädetään, että komissio on ainut toimielin, jolla on toimintamenoja. Lisäksi huomautettiin, että tämä toimenpide voisi heikentää nykyistä toimielinten välistä tasapainoa. Sovittelukokouksessa 20. heinäkuuta 2000 budjettivallan käyttäjät sopivat, että YUTP:tä koskevat toimintamenot kirjataan edelleen komission talousarvioon (B8), mutta puhtaasti hallinnolliset menot, kuten palkat ja lisät, tulisi kirjata talousarvion pääluokkaan II (neuvosto). Samoin sovittiin, että neuvosto toimittaa parlamentille kutakin erikoislähettilästä koskevat rahoitusselvitykset. Varainhoitovuonna 2001 Hombachia koskevan rahoitusselvityksen yhteismäärä on 826 000 euroa, Ajelloa koskeva yhteismäärä 1,4 miljoonaa euroa ja Moratinosia koskeva yhteismäärä 1,4 miljoonaa euroa. 1 d) Nizzan päätelmät Euroopan yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Eurooppa-neuvoston kokoukset Kölnissä, Helsingissä, Feirassa ja viimeksi Nizzassa ovat asteittain kehitelleet ajatusta siitä, että EU:lla tulisi olla autonomiset sotilaalliset valmiudet Petersbergin tehtävien toteuttamiseksi. Tämä kehitys sisältää kaksi käytännön seikkaa, joilla voi olla vaikutuksia talousarvioon: i) näiden valmiuksien hallintaa ja päätöksentekoa varten tarvittavien pysyvien rakenteiden luominen ii) sotilaallisten joukkojen (ja poliisijoukkojen) asettaminen EU:n käytettäviksi ja mahdolliset operaatiot, joihin ne voisivat olla osallisina. Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa erotetaan selkeästi hallinto- ja toimintamenot (28 artikla): "Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä määräyksistä toimielimille aiheutuvat hallintomenot otetaan menoina Euroopan yhteisöjen talousarvioon." Näin ollen kohdassa i) luotuihin rakenteisiin liittyvät menot voidaan sisällyttää talousarvioon. Itse joukkoja ja niiden operaatioita koskevan kohdan ii) osalta sopimuksessa määrätään seuraavaa: 1 Näihin määriin sisältyvät erikoislähettilään palkka (joka vastaa A 1/4 -virkamiehen palkkaa), päätoimipaikalla työskentelevän henkilöstön palkat (lähetetyn henkilöstön palkoista vastaavat jäsenvaltiot virkamiehen alkuperämaan mukaan), päivärahat, matkakorvaukset sekä televiestintä- ja edustuskulut. DT\429326.doc 9/14 PE 300.009
Kyseisten määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvat toimintamenot otetaan myös menoina Euroopan yhteisöjen talousarvioon, lukuun ottamatta sellaisista toimista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, sekä tapauksia, joista neuvosto yksimielisesti päättää toisin. Jos menoja ei oteta menoina Euroopan yhteisöjen talousarvioon, jäsenvaltiot vastaavat niistä bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon mukaisesti, jollei neuvosto yksimielisesti päätä toisin. Ne jäsenvaltiot, joiden edustaja on antanut neuvostossa virallisen lausuman 23 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, eivät ole velvollisia osallistumaan sellaisten menojen rahoitukseen, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.. 1 Näin ollen kun osana Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa suunnitellut valmiudet ovat käytettävissä noin vuonna 2003, sotilaallisista joukoista aiheutuvat kustannukset palkat mukaan luettuna voidaan teoriassa sisällyttää EU:n talousarvioon. Jäsenvaltiot kuitenkin luultavasti hylkäävät tämän vaihtoehdon, koska ne mieluummin säilyttävät omien asevoimiensa hallinnan, joista useimmat ovat sitoutuneet Natoon samoin kuin EU:hun. Nizzan Eurooppa-neuvostossa hyväksytyssä Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa asiakirjassa todetaan erittäin selkeästi, että uusien "nopean toiminnan joukkojen" perustaminen " ei merkitse eurooppalaisen armeijan perustamista. Jäsenvaltiot tekevät suvereenisti päätökset, joilla kansallisia voimavaroja osoitetaan tällaisten operaatioiden käyttöön." Sotilaalliset voimat ja poliisivoimat Kun on kyse EU:n sotilaallisten voimavarojen kehittämisestä (johon viitattiin lehdistössä "nopean toiminnan joukkoina"), Helsingin Eurooppa-neuvosto kehotti asettamaan joukkojen vahvuutta koskevan "yleistavoitteen". Yleistavoite määriteltiin myöhemmin kyvyksi saattaa toimintavalmiuteen 60 000 sotilasta 60 päivässä ainakin yhden vuoden ajaksi. Äskettäin (20. marraskuuta) järjestettiin "sitoumuskonferenssi", jossa jäsenvaltioita pyydettiin antamaan sitoumus sotilaallisten voimien käyttöön annettavien joukkojen määrästä. Naton EU:n ulkopuolisia kumppaneita ja ehdokasvaltioita pyydettiin myös osallistumaan. Näistä EU:n sotilaallisiin voimiin kuuluvista osallistujamaiden kansallisista sotilasjoukoista päätetään täysin vapaaehtoisesti ja omin kustannuksin, kuten edellä on selitetty. Siviilikriisinhallintaan on annettu vastaavat poliisivoimia koskevat sitoumukset, joiden tavoitteena on luoda 5000 poliisin voimat, joista 1000 saatettaisiin toimintavalmiuteen 30 päivässä. Näiden voimien asema talousarviossa ei ole yhtä selkeä. Jos "sotilaallisia tai puolustuksellisia seuraamuksia" ei ole, poliisivoimien operaatioiden kustannukset voidaan liittää EU:n talousarvioon. Kuten edellä on mainittu, Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa jo sallitaan näistä voimista aiheutuvien hallinnollisten kustannusten, palkat mukaan luettuina, sisällyttäminen EU:n talousarvioon. Tätä koskee sama varaus, jonka mukaan jäsenvaltiot todennäköisesti mieluummin säilyttäisivät omien poliisivoimiensa suvereenin valvonnan ja näin ollen myös vastaisivat niiden palkoista. Niiden pidättyväisyyttä voisi kuitenkin vähentää poliisien palkkakustannusten sisällyttäminen talousarvioon osana EU:n operaatiota, mikä itse asiassa on jo toteutunutkin nykyisen YUTP:n puitteissa. 1 Tämä viittaa jäsenvaltioihin, jotka ovat päättäneet pidättäytyä osallistumasta sotilaallisiin operaatioihin. PE 300.009 10/14 DT\429326.doc
Uudet hallinnolliset rakenteet Kölnin, Helsingin, Feiran ja Nizzan Eurooppa-neuvostot ovat myös asteittain ottaneet käyttöön joukon pysyviä hallinnollisia sekä poliittisia että sotilaallisia rakenteita uuden Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hallintaa ja valvontaa varten. Nizzassa hyväksytyssä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa asiakirjassa sovitaan lopullisesti erityisesti uusia sotilaallisia elimiä koskevista yksityiskohdista. Kaikki nämä uudet elimet sisältyvät neuvoston rakenteisiin, minkä vuoksi ne vaikuttavat neuvoston talousarvioon. Tämä voi aiheuttaa uusia henkilöstömenoja näiden elinten sihteeristöjä sekä infrastruktuuria varten, kuten KTT nro 2/2001 osoittaa. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PKT): Tämä elin vastaa muiden uusien elinten poliittisesta johtamisesta ja koordinoinnista. Javier Solana toimii PKT:n puheenjohtajana, ja sen tarpeista vastaa neuvoston sihteeristö. EU:n sotilasesikunta (EUSE): Tämä elin on käytännössä EU:n erityinen sotilasasioiden sihteeristö. Nizzassa hyväksytyn asiakirjan mukaan EU:n sotilasesikunta on "neuvoston pääsihteeristön osasto, joka toimii suoraan korkeana edustajana toimivan pääsihteerin alaisuudessa ja jonka henkilöstö koostuu jäsenvaltioista lähetetyistä työntekijöistä, jotka toimivat kansainvälisissä tehtävissä neuvostossa vahvistettavan perussäännön mukaisesti". Jo vuoden 2000 talousarviossa neuvosto hankki lisämäärärahoja tämän henkilöstön lisäämiseksi sihteeristöön, ja vaikka ne koskivat etupäässä komennuksella olevia sotilaita, määrärahoihin sisältyi myös liitännäiskustannuksia toimistotarvikkeita ja televiestintää varten. Neuvosto saattaa harkita Schengenin tyyppistä järjestelyä tämän henkilöstön sisällyttämiseksi henkilöstötaulukkoonsa (katso kohta a). EUSE:n (ja seuraavassa kohdassa käsiteltävän EUSK:n) osalta Euroopan neuvosto toteaa hyväksymässään asiakirjassa lakonisesti, että "näiden elinten ja erityisesti sotilasesikunnan toimintaan tarvittavia voimavaroja on kasvatettava viipymättä". Vastaavasti KTT:ssä nro 2/2001 pyydetään 3,4 miljoonan euron lisämäärärahoja tätä tarkoitusta varten. (Nämä määrärahat otetaan varaukseen odoteltaessa, että neuvosto hyväksyy elinten ohjesäännöt.) Euroopan unionin sotilaskomitea (EUSK): EUSK on EU:n korkein sotilasviranomainen, joka muodostetaan jäsenvaltioiden "puolustusvoimien komentajista". Sen tarpeista vastaa EU:n sotilasesikunta. EU:n käynnistämiä sotilasoperaatioita (ja -harjoituksia) varten EUSK:n jäsenet muodostavat "osallistujien komitean", joka johtaa operaatiota ja päättää rahoitusarvioista ja -järjestelyistä. Siviilikriisinhallintakomitea: Tämä toukokuussa 2000 perustettu komitea vastaa siviilikriisinhallintaan liittyvistä toimenpiteistä ja valmisteluista, joihin osallistuvat esimerkiksi EU:n käyttöön asetetut jäsenvaltioiden poliisivoimat. Sen tarpeista vastaa neuvoston sihteeristö. Eurooppa-neuvosto totesi EU:n poliisivoimien käyttöönotosta, että "neuvoston pääsihteeristön olisi mahdollisimman pian saatava pysyvästi käyttöönsä poliisialan asiantuntemusta". Tätä vaatimusta koskevia kustannusarviota ei ole esitetty. Voidaan myös oikeutetusti kysyä, miten tämä uusi komitea ja poliisivoimia koskeva uusi "yleistavoite" eroavat (Chris Pattenin aloitteen johdosta) komission ehdottamista "nopean toiminnan DT\429326.doc 11/14 PE 300.009
joukoista", joita varten vuoden 2001 talousarvioon on varattu 20 miljoonaa euroa (määrärahat on otettu varaukseen odoteltaessa päätöstä oikeusperustasta). Neuvosto vaikuttaa haluttomalta myöntämään komissiolle näitä joukkoja, koska se kehittää itse aktiivisesti omia uusia rakenteitaan. WEU:n elimet ja operaatiot: WEU-sopimuksen umpeutumisen lähestyessä Eurooppaneuvosto teki päätöksiä WEU:n tehtävien sisällyttämisestä EU:n rakenteisiin: Satelliittikeskuksen ja turvallisuusalan tutkimuslaitoksen perustaminen virastojen muodossa (Satelliittikeskus, jonka tehtävänä on johtaa havainnointi- ja viestintäsatelliitteja.) Eurooppa-neuvoston asiakirjassa ei mainita, miten nämä toiminnot rahoitetaan. Ne voitaisiin teoriassa sisällyttää EU:n talousarvioon sen jälkeen kun niiden viraston aseman vahvistava oikeusperusta on hyväksytty, vaikkakin tutkimuslaitos voisi myös saada rahoitusta alaluokasta A30. EU vastaa suoraan Albaniassa tehtävän poliisiviranomaisten teknisen yhteistyön hallinnosta Tämä on jatkoa Albaniassa toimineelle monikansalliselle neuvoa-antavalle poliisiryhmälle, jonka tehtävät on aiemmin annettu WEU:lle. Euroopan unionin "tilannekeskus": Neuvoston sihteeristö jakoi tätä aihetta käsittelevän asiakirjan Eurooppa-neuvoston kokouksessa, mutta asiakirjaa ei julkistettu. Se hyväksytään mahdollisesti myöhemmin. Tämä epäsuora viittaus ei kerro paljoakaan, mutta ilmeisesti sillä tarkoitetaan jonkinlaista sähköistä "valvontakeskusta" tai "konehuonetta", josta johdetaan EU:n reaktioita kansainvälisiin kriiseihin. Nizzassa hyväksyttyyn asiakirjaan sisältyy kuitenkin tämän suuntainen virke, jonka mukaan "pääsihteeri ja korkea edustaja varmistaa niinikään, että neuvoston sihteeristön voimavarat, EU:n tilannekeskus mukaan luettuna, otetaan asianmukaisesti käyttöön". Tämän mukaan alkioasteella oleva "tilannekeskus" on jo olemassa. Asiakirja antaa ymmärtää, että keskusta on vahvistettava. Tämänkaltaiset menot voitaisiin kattaa neuvoston talousarvion YUTP:tä koskevilla budjettikohdilla. e) Eurooppa-neuvostojen kokouspaikkaa koskeva päätös Jäsenvaltiot päättivät Nizzan Eurooppa-neuvostossa (melko hämärissä olosuhteissa) järjestää ainakin yhden huippukokouksen kuuden kuukauden välein. Kun unionissa on 18 jäsenvaltiota, kaikki Eurooppa-neuvoston kokoukset pidetään Brysselissä. On kyseenalaista, edistääkö tämä päätös unionin tuomista lähemmäksi kansalaisiaan. Oli miten oli, huippukokoukset on kuitenkin rahoitettava. Epävirallisten arvioiden mukaan kokousten isännöinnistä aiheutuvat vuotuiset kustannukset voivat olla 10 30 miljoonaa euroa. Yhteisrahoitetaanko huippukokoukset? Mikä on niiden vaikutus neuvoston talousarvioon? VII. JOHTOPÄÄTÖKSET Neuvoston suoraan hallinnoimat toimeenpanotehtävät herättävät aina huolestumista, koska ne heikentävät talousarvion toteuttamista ja yhteisön politiikkojen täytäntöönpanoa koskevaa komission vastuuta. Lisäksi tämä käytäntö antaa neuvoston sihteeristölle aihetta pyytää lisää henkilöstöä, jotta se selviää uusista velvollisuuksistaan, kuten käy ilmi KTT:stä nro 2/2001. Tässä kohdin on havaittavissa erityinen eturistiriita. Neuvosto ottaa itselleen toimeenpanovaltaa perustamissopimuksen toisen ja kolmannen pilarin täytäntöönpanoa PE 300.009 12/14 DT\429326.doc
varten, jolloin virkamiehen edun mukaista on kasvattaa käytettävissä olevia voimavarojaan, ja toimii samalla budjettivallan käyttäjänä. Neuvosto on kuitenkin vain toinen budjettivallan käyttäjistä: jos herrasmiessopimusta sovelletaan, toinen budjettivallan käyttäjä (parlamentti) jättäytyy puolueettomaksi ja neuvosto voi itse päättää omasta talousarviostaan. Sovittelukokouksessa heinäkuussa 2000 ennen talousarvion ensimmäistä käsittelyä neuvostossa EP:n valtuuskunta ehdotti neuvostolle, että olisi laadittava yhteinen tutkimus Euroopan yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta aiheutuvista kustannuksista, sen rahoituksesta ja vaikutuksista rahoitusnäkymien otsakkeeseen 5. Neuvosto hylkäsi tämän ehdotuksen. Nyt voisi olla sopiva hetki esittää tämä pyyntö uudelleen, kun otetaan huomioon Nizzassa sovittujen uudistusten laajuus ja tahti. Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia menoja olisi käsiteltävä avoimesti, ja tätä tarkoitusta varten olisi luotava asianmukaiset budjettirakenteet. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka olisi myös sisällytettävä ad hoc -menettelyyn, ja erityisedustajiin liittyviin menoihin sovellettavia tietovaatimuksia, joista sovittiin heinäkuun 2000 sovittelukokouksessa, olisi sovellettava myös yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Kun noudatetaan komission nyt soveltamaa toimintoperusteisen budjetoinnin lähestymistapaa, täytäntöönpaneviin operaatioihin liittyviä hallintomenoja voidaan tarkentaa erotuksena neuvoston sihteeristön perinteisille "ydintoiminnoille". Jotta varmistetaan, että tämän Euroopan unionin tärkeän toiminta-alueen kehitys ei jatku parlamentin tarkastelun ulkopuolella, ja jotta sisäistetään, että Euroopan yhteinen turvallisuusja puolustuspolitiikka ei kuulu neuvoston sihteeristön perinteisiin "ydintoimintoihin", yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeviin uusiin budjettirakenteisiin ei tulisi soveltaa herrasmiessopimusta, koska ei voi olla perustamissopimuksen hengen mukaista rajoittaa parlamentin valtuuksia harjoittaa demokraattista valvontaa merkittävällä yhteisön politiikan alalla. DT\429326.doc 13/14 PE 300.009
Liite I COUNCIL EXPENSES 1997-2001 Chapter Name 1997 1998 Increase 1999 Increase 2000 Increase 2001 Increase Appropriations Appropriations 1998/1997 Appropriations 1999/1998 Appropriations 2000/1999 Appropriations 2001/2000 10 Members of the Institution 112.000 144.500 29,02% 138.000-4,50% 251.000 81,88% 254.000 1,20% 11 Staff in active employment 194.329.000 193.742.000-0,30% 193.441.000-0,16% 212.036.000 9,61% 219.226.000 3,39% 12 Various allowances and contributions relating to temination of service 1.187.000 800.000-32,60% 686.000-14,25% 318.000-53,64% 448.000 40,88% 13 Missions and duty travel 2.900.000 3.100.000 6,90% 3.130.000 0,97% 3.500.000 11,82% 3.987.000 13,91% 14 Sociomedical infrastructure 585.000 599.000 2,39% 444.000-25,88% 438.000-1,35% 425.000-2,97% 16 Social welfare 279.000 287.500 3,05% 283.000-1,57% 274.000-3,18% 269.000-1,82% 17 Entertainment and representation expenses 550.000 625.000 13,64% 630.000 0,80% 640.000 1,59% 720.000 12,50% 18 Interinstitutional cooperation 2.996.000 3.081.000 2,84% 2.983.000-3,18% 3.060.000 2,58% 3.230.000 5,56% TOTAL CHAPTER 1 202.938.000 202.379.000-0,28% 201.735.000-0,32% 220.517.000 9,31% 228.559.000 3,65% 20 22 23 24 25 Investments in immovable property, rental of buildings and associated costs 18.610.000 20.560.000 10,48% 20.680.000 0,58% 20.873.000 0,93% 27.109.000 29,88% Movable property and associated costs 14.537.000 15.144.000 4,18% 15.656.000 3,38% 14.896.000-4,85% 14.744.000-1,02% Current administrative expenditure 46.147.000 46.045.000-0,22% 48.393.000 5,10% 55.225.000 14,12% 57.565.000 4,24% Postal charges and telecomunications 3.450.000 3.050.000-11,59% 3.110.000 1,97% 3.100.000-0,32% 3.100.000 0,00% Expenditure on formal and other meetings 21.565.000 22.065.000 2,32% 22.665.000 2,72% 23.030.000 1,61% 24.680.000 7,16% 26 27 28 29 Expenditure on consultations, studies and surveys 50.000 60.000 20,00% 50.000-16,67% 50.000 0,00% 50.000 0,00% Expenditure on publishing and information 11.740.000 10.934.000-6,87% 11.044.000 1,01% 10.100.000-8,55% 10.385.000 2,82% Subsidies and financial contributions 35.000 35.000 0,00% 30.000-14,29% 30.000 0,00% 30.000 0,00% Contract concerning the new building 1.200.000 p.m. p.m. p.m. TOTAL CHAPTER 2 117.334.000 117.893.000 0,48% 121.628.000 3,17% 127.304.000 4,67% 137.663.000 8,14% 100 Provisional appropriations p.m. p.m. 13.376.000 p.m. 101 Contingency reserve p.m. p.m. p.m. p.m. 1.000.000 GRAND TOTAL 320.272.000 320.272.000 0,00% 336.739.000 5,14% 347.821.000 3,29% 367.222.000 5,58% DT\429326.doc PE 300.009